Esitys OAJ:n ja Me-säätiön neuvottelussa, jonka teemana perusopetuksen kehittäminen lasten syrjäytymistä vähentäväksi. Arjen haasteet lahdessa me-koulupilotissa.
Opettajan työnkuva muuttuu yhteiskunnan vaatimusten myötä yhä moninaisemmaksi. Perustehtävän määrittelevät lait, asetukset ja normit. Sen lisäksi työnantaja päättää, mitä, miten, milloin ja missä opettajan tulee tehdä. Oman jaksamisen kannalta on hyvä osata rajata työstään muille ammattiryhmille kuuluvia osa-alueita pois.
Opettajan työnkuva muuttuu yhteiskunnan vaatimusten myötä yhä moninaisemmaksi. Perustehtävän määrittelevät lait, asetukset ja normit. Sen lisäksi työnantaja päättää, mitä, miten, milloin ja missä opettajan tulee tehdä. Oman jaksamisen kannalta on hyvä osata rajata työstään muille ammattiryhmille kuuluvia osa-alueita pois.
Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö on muuttanut opettajan työnkuvaa merkittävästi, kun opettajan rooli on muuttunut entistä monipuolisemmaksi.
Opetusvelvollisuustyöajassa opettajan pitämät oppitunnit ovat palkanmaksun peruste. Ammatillisen reformin myötä oppituntien käsite poistui lainsäädännöstä, ja näin ollen oppitunti palkanmaksun perusteena ei enää ollut toimiva.
Vuosityöaikasopimus tukee ammatillisen opettajan uutta työnkuvaa, sillä sopimuksen mukaan kaikki opettajan tekemä työ on palkanmaksun perusteena. Sopimus mahdollistaa hyvin erilaisia opettajan työnkuvia.
Tutustu, miten ammatillisissa oppilaitoksissa vuosityöaikasopimus vaikuttaa opettajien työaikaan, vapaajaksoihin ja palkkaan.
Lue lisää: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/tyoaika/
Kansallinen ja maakunnallinen LAPE-kehittämistyöTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kansallinen ja maakunnallinen LAPE-kehittämistyö, Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL ja Kristiina Laitinen, opetusneuvos, OPH.
Toimiva arki lapsille ja perheille - Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hankkeen esittelyTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Pohjois-Pohjanmaan hankkeen esittely,
Tuomo Lukkari, muutosagentti.
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin...THL
Esitys LAPE-muutosagenttien ja projektin johtajien tapaamisessa 13.6.2017. Kristiina Laitinen, opetusneuvos, OPH ja Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL.
SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittisen asiantuntijan Kirsi Rasinaho esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö on muuttanut opettajan työnkuvaa merkittävästi, kun opettajan rooli on muuttunut entistä monipuolisemmaksi.
Opetusvelvollisuustyöajassa opettajan pitämät oppitunnit ovat palkanmaksun peruste. Ammatillisen reformin myötä oppituntien käsite poistui lainsäädännöstä, ja näin ollen oppitunti palkanmaksun perusteena ei enää ollut toimiva.
Vuosityöaikasopimus tukee ammatillisen opettajan uutta työnkuvaa, sillä sopimuksen mukaan kaikki opettajan tekemä työ on palkanmaksun perusteena. Sopimus mahdollistaa hyvin erilaisia opettajan työnkuvia.
Tutustu, miten ammatillisissa oppilaitoksissa vuosityöaikasopimus vaikuttaa opettajien työaikaan, vapaajaksoihin ja palkkaan.
Lue lisää: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/tyoaika/
Kansallinen ja maakunnallinen LAPE-kehittämistyöTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kansallinen ja maakunnallinen LAPE-kehittämistyö, Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL ja Kristiina Laitinen, opetusneuvos, OPH.
Toimiva arki lapsille ja perheille - Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hankkeen esittelyTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Pohjois-Pohjanmaan hankkeen esittely,
Tuomo Lukkari, muutosagentti.
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin...THL
Esitys LAPE-muutosagenttien ja projektin johtajien tapaamisessa 13.6.2017. Kristiina Laitinen, opetusneuvos, OPH ja Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL.
SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittisen asiantuntijan Kirsi Rasinaho esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
Oppivat koulut -hanke-esittelyä osana Itä-Suomen Sivistysfoorumi II:a (2015) pohjustavaa infoa ja keskustelua Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivillä Siilinjärvellä 5.9.2014
Valtteri Kivelä ja Juho Lempinen, Kota ry
Työpajassa tutustutaan KOTA ry:n toteuttamaan seikkailukasvatukselliseen lasten pienryhmätoimintaan,
jota toteutetaan yhteistyössä koulun kanssa. Ryhmätoiminta on tarkoitettu yksinäisille, ilman harrastuksia
oleville, rohkaistumista ja vahvistumista tarvitseville vitosluokkalaisille oppilaille. Työpajassa esitellään
ryhmän toteutuksen kokemuksia sekä yhteistyötä koulun kanssa esimerkkien kautta ja keskustellen (ei toiminnallinen paja). Pajassa käydään läpi seikkailukasvatuksellisen toiminnan soveltamista, ohjaajan roolia ja tehtäviä, ryhmätoiminnan viitekehystä sekä toiminnan tuloksia.
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukenaTHL
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL. LAPE-muutosohjelman yhteistyöverkoston tapaaminen 20.9.2016.
Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018Matti Rimpelä
Miten voisimme rakentaa lapselle mahdollisimman hyvän koulupäivän riippumatta siitä, millaista hänen arkensa on koulun ulkopuolella? Voisimmeko innostua oppilaista, joille hyvän koulupäivän rakentaminen on haastavinta? Mitä voisimme heti tehdä?
Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään: Miten voisimme rakentaa jokaisella lapselle viiden tähden koulupäivän silloinkin kun hänen päivänsä koulun ulkopuolella ei ole läheskään viiden tähden tasoa?
Poikien pärjääminen perusopetuksessa 7.8.2017Matti Rimpelä
Puheenvuoro keskustelussa tasa-arvonäkökulmasta poikien pärjäämisessä peruskoulussa. Mukana myös Jarkko Hautamäki ja Liisa Keltikangas-Järvinen. Paikkana Hgin opetusviraston auditorio. Useiita järjestäjiä.
Lape seminaari Raisio 7.7.2017: Perhekeskuksen kaksi vaihtoehtoaMatti Rimpelä
Kuvaan kaksi vaihtoehtoa 'perhekeskuksen' tulevaisuudeksi. Maakuntamalli, jonka ytimessä ovat maakunnan vastuullee siirtyvät lasten/lapsiperheiden sotepalvelut. (liikevaihto noin 3 milardia euroa. Toisena 'uusi kunta' -malli ja sen ytimessä kuntaan jäävät lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut (liikevaihto noin 9 mljardia €). Päättelen, että lasten ja lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi olisi mielestäni viisainta keskittyä jälkimmäiseen ja yhdistää siihen myös neuvolat ja kouluterveydenhuolto. Näin saataisiin lapsen kehityksen raskauden alusta itsenäistymiseen kattava kokonaisuus, jota maakunnan sotepalvelut tukisivat erityisasiantuntemuksellaan. Samalla tulisi lainsäädäntöä uudistaa niin, että sektoreiden ja itsenöäisten palvelukokonaiuuksien sijaista se perustuisi lapsi- ja perhelähtöisyyteen. Erityisesti olisi keskittyvä uuden kunnan perhekeskuksen tiedon hallinnan kehittämiseen kaikilla tasoilla, lapsen polun seurannasta kuntakonsernin tuloksellisuusdialogiiin.
Matti Rimpelä: Perhelähtöisyys. Pajapäivät 8.6.2016 Tampere
Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaa
1. Miksi perusopetuksen uusiutuminen
on niin hidasta ja vaikeaa?
Henkilökohtaisia huomioita ja kysymyksiä
perusopetuksen kehittämisen haasteista
Neuvottelu OAJ:ssa, 9.8.2017
Matti Rimpelä
2. Tavoitteena perusopetuksen uudistaminen
niin, että oppilaiden syrjäytyminen vähene
• Kansalliset tavoitteet vuonna 2030/2050!
• Kehittäminen living lab –piloteissa
• Kaksi koulupilottia käynnistynyt, Lohja (Järnefeltin alue, yläkoulu viisi
alakoulu), Espoo (Saunalahden yhtenäiskoulu)
• Laajeneminen pilottikuntien sisällä, uusia kuntia/pilotteja vuonna 2017??
• Olennaista mallintaminen, kustannusvaikuttavuus, yleistettävät
tutkimukseen/näyttöön perustuvat toimintamallit.
• Kolme päätoimintalinjaa, suunnitelmallisia kokeiluja:
• Erityisopetuksen mallintaminen
• Luokan toiminnan ohjaus
• Koulu toimintakeskuksena
3. Kolme ydinkysymystä?
•Miten ymmärretään perusopetuksen tehtävä
suhteessa lapsen kehitykseen aikuiseksi?
•Miten noin viiden miljardin euron ’konsernin’
johtaminen on järjestetty?
•Miten määritellään opettajan tehtävä ja
vastuu?
4. Vesikansa S. Kuka kasvattaa, kuka opettaa?
Genealoginen tutkimus perheen ja koulun välisen kasvatusvastuun politiikasta. Helsingin
yliopisto. Sosiologian laitoksen tutkimuksia 261. Helsinki 2009.
• Tutkimus perusopetuslain ja opetussuunnitelmien kehityksestä:
Kasvatukseen tulkinta muuttui niissä 1990-luvulla.
• Kasvatus ulkoistettiin varsinaisesta opetuksesta. Se sijoitettiin
opinnollisten prosessien ja erityisesti opettajajohtoisten
luokkatilanteiden ulkopuoliseen arkeen ja ratkaisuna oli
järjestyksenpitoon keskittyvä ulkopuolinen ohjaus.
• Sipilän hallitusohjelma: ”Parannetaan koulurauhaa
varmistamalla opettajien mahdollisuudet keskittyä
perustehtäväänsä eli opettamiseen.”
5. Oppilashuoltolain voimaantulo
eriytti ja jäykisti edelleen
Arki perustuu työnjakoon, ei yhteistoimintaan:
”Koulu opettaa,
Oppilashuolto/sote hoivaa
ja koti kasvattaa.”
”Poislähettämisen kulttuuri.”
6. Perusopetuksen tehtävät käytännössä
rajattu opetussuunnitelman mukaiseen
opettamiseen ja oppimiseen.
Paljon yleistä yhteisen hyvän retoriikkaa, mutta yksi säännös ohjaa arkea:
40 § Henkilötietojen salassapito ja käsittely
• Sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen
säädetään, on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja
luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja tämän lain mukaisesta
opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen
asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.
• Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella
suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa
pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta
7. Kyse ei ole vain
perusopetuksesta ja opettajista!
• Julkisen vallan tuki lapsen kehityksen ja lapsiperheen hyvinvoinnin
edistämiseksi (yhteensä yli 15 miljardia euroa/vuosi)
• on lohkottu lapsen iän ja tehtävien mukaan lukuisiin itsenäisiin
palvelukokonaisuuksiin/”instituutioihin”:
• Kansakoulu, oppikoulu, ammattikasvatus, äitiysneuvola, lastenneuvola,
kouluterveydenhuolto, koulukuraattoritoiminta, koulupsykologitoiminta,
päivähoito/varhaiskasvatus, kasvatus- ja perheneuvola, lastensuojelu,
sosiaalihuollon perhetyö, lastenpsykiatria, …
• joiden juuret jopa yli sadan vuoden takana ja joilla erityinen hallinto,
omat professionsa ja tutkimustraditionsa, erityissäädöksensä,
tietojärjestelmänsä, toimitilansa ja kulttuurinsa.
8. Perusopetuksen johtaminen: Valtiojohtoinen
konserni, osuuskunta vai toimistohotelli?
• Johtamisen näkökulmasta perusopetus on varsin hankala yhtälö:
• Valtio tilaa, kunnat tuottavat, valtio osallistuu kustannuksiin (valtiojohtoinen
konserni)
• Perusopetussäädökset ja opetussuunnitelmat velvoittavat, mutta toteuttajina
suhteellisen itsenäiset kunnat ja niiden perusopetuksen järjestäjät (=osuuskunta)
• Opettajat korostavat ammatillista autonomiaansa (=toimistohotelli?)
• Tuloksellisuusinformaatio on määrittelemättä
• Laadun hallintaa/seurantaa ei käytännössä ole järjestetty, johtaminen
keskittyy prosessiin, ei tuloksiin
• Johtamisen voimavarat kunnissa suhteessa toiminnan laajuuteen
tietointensiiviselle pavelulle poikkeuksellisen pienet
• Keskijohto puuttuu lähes kokonaan
• Lähiesimiehillä (rehtorit) usein yli 50 ammattihenkilöä vastuullaan.
9. Opettajan tehtävät ja vastuu?
• Opettajien tehtävät ja vastuut on rajattu
henkilökohtaiseen opetustyöhön. Opettajat on
palkattu yksilöinä tehtäviinsä, ei tiimin/työyhteisön
jäseniksi aktiiviisina vaikuttajina/kehittäjinä.
• Opettajan palkka maksetaan tuntien pitämistä. Muut
kehittämistehtävää edellyttävät erilliskorvausta.
10. Voiko opettajia johtaa?
• Rehtorilla esimiehenä on varsin pienet oikeudet määrätä työtehtäviä
opettajille: "Ei kuulu perustehtävään eikä YS -aikaan, joten mitä mulle
maksetaan tästä?"
• Rehtori ei voi delegoida tehtäviä lähiesimiehille, vaan vastaa
henkilökohtaisesti kaikesta.
• Kehittäminen pysähtyy, kun ei ole opetusta, esimerkiksi: Opettajilla on
ns. koulujen kesäkeskeytysaika (ei siis vielä virallista vuosilomaa):
• Kaksi viikkoa kesäkuussa ja noin 2 viikkoa elokuussa, jolloin koulussa ei oppilaita
ja olisi mahdollisuus tehdä henkilöstön keskinäistä suunnittelua/
kehittämistä/valmistelua/koulutusta),
• mutta työnantajalla ei lupaa antaa silloin mitään työtehtäviä ilman
erilliskorvausta.
11. Mitä kaikki tämä tarkoittaa käytännössä?
• Perusopetus reagoi hitaasti toimintaympäristön muutoksiin!
• Kansallisten suunnitelmien retoriikan ja peruskoulujen arjen välillä usein
ammottava kuilu.
• Kehittäminen keskittyy paikallisiin ’innovaatioihin’, jotka ’kustomoituja’
voimavarojen, henkilökohtaisen kiinnostuksen ja paikallisesti
ajankohtaisiksi koettujen ongelmien ja haasteiden mukaan.
• Oppiainedidaktiikan lisäksi varsin vähä yleistettäviä
tutkimukseen/koeteltuun kokemukseen perustuvia toimintamalleja
• Yksittäisten peruskoulujen/henkilöstön voimat keskittyvät arjessa
selviytymiseen, ja ’polkupyörien keksimiseen uudestaan’.
12. Perusopetus ei voi uudistua yksin:
Tarvitaan laajaa systeemistä uusiutumista lasten ja
lapsiperheiden tuen järjestämisessä kokonaisuutena.
• Eriytymisestä ja erikoistumisesta kokonaisvastuuseen:
• Säädetään uusi laki lasten ja nuorten kehityksen tuesta. Asettuu
säädöskokoelmassa perustuslain ja erityislakien väliin.
• Kunnalle velvollisuus seurata lapsen ja nuoren kehitystä raskauden alusta 21.
ikävuoteen saakka
• Kunnalle velvollisuus lapsen ja nuoren universaalien peruspalvelujen
järjestämisestä aikuiseksi itsen – enintään 21. ikävuoteen – saakka.
• Yhdistetään neuvolat varhaiskasvatus sekä perusopetus ja sen oppilashuolto
hallinnolliseksi kokonaisuudeksi
• Kunnan vastuu palvelujen järjestämisestä päättyy, kun nuori etenee
menestyksellisesti toisen asteen koulutuksessa ja työllistyy sen jälkeen.
• Jos nuori putoaa koulutuksesta, ei työllisty, kunta vastaa hänelle räätälöidystä
tuesta 21.ikävuoteen sakka. Valtionosuus sama kuin keskimäärin toisen asteen
koulutuksessa/nuori/vuosi.