3. -
Valmistelun tilanne ja mitä seuraavaksi?
Valmistelun tilanne
• Erilaisten palvelukeskusskenaarioiden työstöä
on tehty
• Skenaariot käsitelty ohjausryhmässä
8.12.2016 ja maakuntadigiryhmässä
7.12.2016
• Keskeisistä kunta/kuntayhtymä/shp-
omisteisista toimijoista selvitystä täydennetty
• Yhdessä TAHE- palveluselvityksen kanssa
lähtenyt kysely maakuntien valmisteluryhmille
• Vastausaikaa jatkettu 16.12.2016 saakka
• Tulokset pyritään tuottamaan muodossa, jota
valmisteluryhmät voivat pitää itse yllä
• Ei uskota siihen, että lopputulos on
täydellinen, mutta jostain on aloitettava
30.11.20163
Mitä seuraavaksi
• Kyselyjen yhteenveto ennen joulua
• Projektiryhmän työskentelyn saaminen
vauhtiin
• Muut selvitykset jatkuvat
• ICT- palvelukeskuksen skenaariotarkastelun
tarkennus työn alla
• Työsuunnitelma ja työsuunnitelman
synkronointi ohjausryhmän kanssa
• Valmistelijaverkoston lomittaminen
valmisteluun- myöhässä
• Resursoinnin tarkistus…
• Eri tahojen haastattelut ja tapaamiset
kokonaistilanteen selvittämiseksi
4. -
Missä haasteita?
Haasteet
• Koko maakuntauudistuksen kokonaistilanne vielä monilta osin auki
• Muutama peruslinjausasia olisi saatava ohjaus/johtoryhmän kautta eteenpäin
• Skenaariotarkastelu ja lähestymistavan valinta
• Työnjako eri ryhmien välillä
• Eri puolilla maata eri lähtötilanne ja eri näkemykset maakuntien ICT:n järjestämisestä
• In-house asiat ja sopimusviidakko
• Tuleeko lakiesitykseen muutoksi palvelukeskusten osalta
• Aliresursointi annetun tehtävän toteuttamisessa
• Kustannuksia alkaa kertyä…
13.12.20164
5. -
ICT- palvelukeskusvalmistelun ohjausryhmä
• Ohjausryhmässä käytiin läpi skenaariot ICT- palvelukeskuksen osalta.
Seuraavia huomioita kirjattiin ( ei vielä pöytäkirjaa)
• Fat Cat malli ei ole raskautensa takia toivottava
• Virtual company ei anna valtion ohjaukselle riittävästi tukea
• Esityksessä paljon kohtia joihin kaivataan tarkennusta sekä viestinnällistä
näkökulmaa
• Valmistelua voidaan jatkaa ’Ecosystem’- mallin pohjalta ottaen huomioon myös
se, että kunnat eivät ainakaan kovin pitkään olisi mukana tytäryhtiöissä.
• Johtoryhmään tarkennettu esitys linjattavaksi kun se kokoontuu ensimmäisen
kerran
13.12.20165
8. -
Nykytila ICT- palvelutuotannossa
• Maakuntien alueilla toimii joukko erityyppisiä kuntien-, sairaanhoitopiirien ja
muiden kuntayhtymien omistamia yhtiöitä tuottaen näille mm. TAHE- ja ICT-
palveluita
• Osa toimii tiukasti alueellisesti, osa pyrkii laajentumaan jopa valtakunnan
tasolle
• Osa kunnista tai kuntayhtymistä ei ole yhtiöittänyt tai hanki julkisilta yhtiöiltä
palveluja
• Valtion osalta keskeisiä palvelukeskusmaisia palveluntuottajia ovat KEHA,
Palkeet ja osin Valtori
• Lisäksi valtakunnallisia palveluja tuottavat ainakin VRK, Kela ja THL
• Valtakunnallinen ICT- palvelukeskus nähdään eri suunnista erilaisena; joko
uhkana tai mahdollisuutena
9. -
Palvelukeskuksen muodostamisen tavoitteet
• Digitalisaation edistäminen
• On pystyttävä tuottamaan joko kaikkien tai usean maakunnan toimintaa tukevia ICT-
ratkaisuja joustavalla mallilla (ylläpito ja kehitys)
• Tarjottava välineet ja alustat sekä asiantuntemus ideoiden testaamiseen edullisesti ja
joustavasti
• Tarjottava asiantuntijavoimaa erilaisiin tehtäviin (arkkitehtuuri, hankinnat, tietoturva,
toimittajahallinta, projektihallinta)
• Uusi toimintatapa sekä digitalisaation hyödyntämisessä että palvelujen tuottamisessa
• Kustannustehokkuus ja tuottavuus
• Palvelukeskusmallin on mahdollistettava kustannustehokkaampi toiminta – kalliimpaan
ei ole vara vaihtaa
• On pystyttävä lisäämään tuottavuutta ICT- palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa
– vähemmällä väellä enemmän
10. -
Palvelukeskusmalli ja skenaariot
• Tavoitteena palvelukeskustoiminnalle on löytää malli jossa
• Valtakunnalliselle palvelukeskuksella on luonteva rooli toisaalta palvelujen kehittäjänä ja
toisaalta niiden järjestäjänä
• Digitalisaation edistämiselle ja siihen liittyvien palvelujen tuottamiselle syntyy jokin uusi,
aiemmista poikkeava malli
• Pystytään ottamaan huomioon se, mitä kehittämistoimia ja keskittämisiä on jo tapahtunut
• Pystytään turvaaman palvelutuotanto nivelvaiheessa 2018-2019
• Palvelukeskusten osalta voidaan muodostaa useita skenaarioita
• Hajautetun ja keveän kehittämisorganisaation lisäksi voi olla erilaisia
verkostomaisia malleja
• Tässä tarkastelu ICT- palveluja, mutta samat periaatteet purevat pääosin myös
TAHEn osalta
11. -
Maakunnallisen ICT- palvelukeskuksen/-keskusten skenaariot
22.12.2016 Etunimi Sukunimi11
’Fat Cat’
Yksi yhteinen valtakunnal-
linen palvelukeskus, jonne
palvelujen tuotannon
järjestäminen ja hankinta
kootaan
’Ecosystem’
Perustuu emoyhtiö-
tuotantoyhtiö- ketjuun
Kunnat mukana
’Separate ways’
Perustuu emoyhtiö-
tuotantoyhtiö- ketjuun
Kunnat eivät mukana
´Virtual company’
Maakunnilla omat
palveluyhtiöt tai hankinnat.
Palvelukeskus pieni
kehittämisyhtiö.
12. -
Fat Cat - Mallin yleiskuvaus
• Valtio ja maakunnat omistavat palvelukeskuksen
• Valtion omistajuuden rooli määritellään A/B –osakkaiden kautta
• Nykyisten palvelutuottajien henkilöstö keskitettäisiin pääosin yhteen palvelukeskukseen
ainakin siirtymävaiheen ajaksi
• Yhtiön roolina mm. koordinaatio, palveluhankinnat, kehittämisprojektit, sekä toimittajien ja
kokonaisuuden hallinta maakuntien lukuun.
• Alkuvaiheessa ainakin 2-4 vuoden ajan myös omalla henkilöstöllä tapahtuva palvelutuotanto
• Palvelukeskusyhtiö sopeuttaa henkilöstömääränsä palvelutuotantoon. Todennäköisiä
liikkeenluovutuksia tapahtuisi myös.
• Edellyttää voimakasta murrosta nykyisissä palveluyhtiöissä ja merkittäviä henkilöstösiirtoja
• Emoyhtiö voi omistaa myös tytäryhtiöitä (esim. kasvupalvelujen ja asiakkuuksien
kehitysyhtiön). Tähän voidaan sisällyttää myös valtakunnallisesti keskitetyt asiakaspalvelut
(mm. työvoimapalvelut). Tai hoitaa edellä mainitut tehtävät itse emoyhtiössä
• Toimitaan hajautetulla mallilla lähellä asiakkaita, ei keräillä ihmisiä tiettyyn osoitteeseen, ei tule
muuttoja, ei valmistelun aikana eikä palvelukeskuksissa
8.11.201612 Heikkilä Heikki
13. -
Fat Cat- Tarkastelukulmia
8.11.2016 Heikkilä Heikki13
Asiantuntijapalvelut
Palveluhankinnat
Toimittajahallinta
Palvelutuotannon
järjestäminen
Projektitoimisto
Keskitetyt tietovarannot ja
raportointi
Perinteinen perustietotekniikka
Palvelujen tuotanto sekä
hankkimalla vapailta
markkinoilta ja omana
tuotantona
Alueellisia toimipisteitä
maakunnissa lähipalvelujen
hoitamiseksi
Iso maakunta/valtio-
omisteinen yhtiö
Erikoistuneita tytäryhtiöitä
(Esim. SOTEICT)
Valtio perustaa
maakuntien lukuun
Koottu pääosin
nykyisistä toimijoista
Asiantuntija- ja tuotanto-
organisaatio
Henkilöstöllä hajautettu
toimintamalli
Joustava siirtyminen
organisaatioiden välillä
mahdollista
Noin 800-1200 henkilöä
Palvelut Tuotantomalli
HenkilöstöOrganisaatio ja
ohjausmalli
14. -
Separate Ways - Mallin yleiskuvaus
• Valtio ja maakunnat omistavat ”emoyhtiön”
• Valtion omistajuuden rooli määritellään A/B –osakkaiden kautta
• Emoyhtiön roolina mm. koordinaatio, palveluhankinnat, kehittämisprojektit, sekä toimittajien ja
kokonaisuuden hallinta maakuntien lukuun.
• Emoyhtiö omistaa ICT tehtävien palvelutuotannon yhtiöitä siten, että emoyhtiö voi hankkia
näiltä palveluja maakuntien käyttöön palvelusopimuksin ja emoyhtiö osallistuu yhtiöiden
päätöksentekoon (in-house edellytykset täyttyvät)
• Kunnat eivät voi hankkia alueellisilta palveluyhtiöiltä palveluja kuten aiemminkin
• Edellyttää voimakasta nykyisten tuotantoyhtiöiden jakautumista maakunta-kunta- tuottajiksi
• Alueelliset yhtiöt vastaavat alueillaan (yksi tai useampi maakunta) operatiivisesta
palvelutuotannosta
• Emoyhtiö voi omistaa myös muita tytäryhtiöitä (esim. kasvupalvelujen ja asiakkuuksien
kehitysyhtiön). Tähän voidaan sisällyttää myös valtakunnallisesti keskitetyt asiakaspalvelut
(mm. työvoimapalvelut). Tai hoitaa edellä mainitut tehtävät itse emoyhtiössä
• Toimitaan hajautetulla mallilla lähellä asiakkaita, ei keräillä ihmisiä tiettyyn osoitteeseen, ei tule
muuttoja, ei valmistelun aikana eikä palvelukeskuksissa
8.11.201614 Heikkilä Heikki
15. -
Separate Ways - Tarkastelukulmia
8.11.2016 Heikkilä Heikki15
Asiantuntijapalvelut
Palveluhankinnat
Toimittajahallinta
Palvelutuotannon
järjestäminen
Projektitoimisto
Keskitetyt tietovarannot ja
raportointi
Palvelujen tuotanto
hankkimalla vapailta
markkinoilta ja alueellisilta
tuotantoyhtiöiltä
sopimuspohjaisesti
Omana tuotantona
asiantuntijapalvelut jotka
halutaan pitää maakuntien tai
valtion ohjauksessa tai joita ei
ole helposti saatavilla vapailta
markkinoilta
Kevyt maakunta/valtio-
omisteinen emoyhtiö
Ohjaavaa omistusta
maakunnallisissa
palveluyhtiöissä
Valtio perustaa
maakuntien lukuun
Koottu pääosin
nykyisistä toimijoista
Asiantuntijaorganisaatio
Henkilöstöllä hajautettu
toimintamalli
Joustava siirtyminen
organisaatioiden välillä
mahdollista
Noin 60-100 henkilöä
Palvelut Tuotantomalli
HenkilöstöOrganisaatio ja
ohjausmalli
16. -
Ecosystem - Mallin yleiskuvaus
• Valtio ja maakunnat omistavat ”emoyhtiön”
• Valtion omistajuuden rooli määritellään A/B –osakkaiden kautta
• Emoyhtiön roolina mm. koordinaatio, palveluhankinnat, kehittämisprojektit, sekä toimittajien ja
kokonaisuuden hallinta maakuntien lukuun.
• Emoyhtiö omistaa yhdessä kuntien kanssa ICT tehtävien palvelutuotannon yhtiöitä siten, että
emoyhtiö voi hankkia näiltä palveluja maakuntien käyttöön palvelusopimuksin ja emoyhtiö
osallistuu yhtiöiden päätöksentekoon (in-house edellytykset täyttyvät)
• Kunnat voivat hankkia alueellisilta palveluyhtiöiltä palveluja
• Alueelliset yhtiöt vastaavat alueillaan (yksi tai useampi maakunta) operatiivisesta
palvelutuotannosta
• Emoyhtiö voi omistaa myös muita tytäryhtiöitä (esim. kasvupalvelujen ja asiakkuuksien
kehitysyhtiön). Tähän voidaan sisällyttää myös valtakunnallisesti keskitetyt asiakaspalvelut
(mm. työvoimapalvelut). Tai hoitaa edellä mainitut tehtävät itse emoyhtiössä
• Toimitaan hajautetulla mallilla lähellä asiakkaita, ei keräillä ihmisiä tiettyyn osoitteeseen, ei tule
muuttoja, ei valmistelun aikana eikä palvelukeskuksissa
8.11.201616 Heikkilä Heikki
17. -
Ecosystem - Tarkastelukulmia
8.11.2016 Heikkilä Heikki17
Asiantuntijapalvelut
Palveluhankinnat
Toimittajahallinta
Palvelutuotannon
järjestäminen
Projektitoimisto
Keskitetyt tietovarannot ja
raportointi
Palvelujen tuotanto
hankkimalla vapailta
markkinoilta ja alueellisilta
tuotantoyhtiöiltä
sopimuspohjaisesti
Omana tuotantona
asiantuntijapalvelut jotka
halutaan pitää maakuntien tai
valtion ohjauksessa tai joita ei
ole helposti saatavilla vapailta
markkinoilta
Kevyt maakunta/valtio-
omisteinen emoyhtiö
Ohjaavaa omistusta
maakunnallisissa
palveluyhtiöissä
Valtio perustaa
maakuntien lukuun
Koottu pääosin
nykyisistä toimijoista
Asiantuntijaorganisaatio
Henkilöstöllä hajautettu
toimintamalli
Joustava siirtyminen
organisaatioiden välillä
mahdollista
Noin 60-100 henkilöä
Palvelut Tuotantomalli
HenkilöstöOrganisaatio ja
ohjausmalli
18. -
Virtual Company - Mallin yleiskuvaus
• Valtio ja maakunnat omistavat palvelukeskuksen
• Valtion omistajuuden rooli määritellään A/B –osakkaiden kautta
• Maakunnat hankkivat palvelunsa itse tai erilaisilla konsortioilla nykyisiltä
palvelukeskusyhtiöiltä ja/tai vapailta markkinoilta
• Valtakunnallisen yhtiön roolina toimia asiantuntijapoolina yhteisille kehityshankkeille
tai hoitaa yhteistä arkkitehtuurien, tietoturvan jne. hallintaa
• Voi toimia tarvittaessa yhteisenä hankintayksikkönä
• Yhtiö voi omistaa myös tytäryhtiöitä (esim. kasvupalvelujen ja asiakkuuksien
kehitysyhtiön). Tähän voidaan sisällyttää myös valtakunnallisesti keskitetyt
asiakaspalvelut (mm. työvoimapalvelut). Tai hoitaa edellä mainitut tehtävät itse
emoyhtiössä
• Toimitaan hajautetulla mallilla lähellä asiakkaita, ei keräillä ihmisiä tiettyyn
osoitteeseen, ei tule muuttoja, ei valmistelun aikana eikä palvelukeskuksissa
8.11.201618 Heikkilä Heikki
19. -
Virtual company - Tarkastelukulmia
8.11.2016 Heikkilä Heikki19
Asiantuntijapalvelut
Palveluhankinnat
Keskitetyt tietovarannot ja
raportointi
Palvelujen tuotanto
hankkimalla vapailta
markkinoilta
sopimuspohjaisesti
Omana tuotantona
asiantuntijapalvelut jotka
halutaan pitää maakuntien tai
valtion ohjauksessa tai joita ei
ole helposti saatavilla vapailta
markkinoilta
Kevyt maakunta/valtio-
omisteinen yhtiö
Joustavat ja nopeat
muutokset tehtävissä ja
henkilöstössä
Valtio perustaa
maakuntien lukuun
Koottu pääosin
nykyisistä toimijoista
Asiantuntijaorganisaatio
Henkilöstöllä hajautettu
toimintamalli
Joustava siirtyminen
organisaatioiden välillä
mahdollista
Noin 20-40 henkilöä
Palvelut Tuotantomalli
HenkilöstöOrganisaatio ja
ohjausmalli
20. -
Todennäköiset etenemissuunnat
• Etenemissuunta on kaikissa malleissa kohti asiantuntijapalvelukeskusta jolla rooli
palvelujen hankkijana ja yhtenäistäjänä.
• Lopputulos voi olla kevyt emoyhtiö 1-3 erikoistuneen tytäryhtiön kera, jotka eivät tuota
sellaista jota markkinoilta on saatavissa
• Separate ways ja Ecosystem malleissa muutokset tapahtuisivat tn. nopeimmin,
pienimmin häiriöin ja hallitusti.
• Edellä mainitun kahden vaihtoehdon osalta jo valmisteluaikana 2017-2018
käynnistyisi todennäköisesti jo ennakoivia muutoksia (fuusioita) nykyisillä
kunta/kuntayhtymä- omisteisissa yhtiöissä
• Fat Cat mallissa organisaation muodostamisen ja merkittävien keskittämisien sekä
ison organisaation käynnistämisen takia syntyisi hitautta
• Virtual company osalta voisi jopa olla riski, että yhtenäistyminen ja
organisaatiomuutos pysähtyisi tai hajautuisi
8.11.201620 Heikkilä Heikki
21. -
Henkilöstö
• Periaatteena pitäisi kaikissa malleissa olla se, että henkilöstö voi toimia
hajautetusti sijoitettuina maakuntien toimitiloihin.
• Kynnys siirtymiseen eri organisaatioiden välillä pitäisi olla matala eikä
siirtyminen organisaatiosta toiseen edellytä muuttoja
• Fat Cat – mallissa henkilöstö keskittyisi saman johdon alle. Haasteena tulee
olemaan organisoinnin ja toimintamallien yhtenäistämisen vaatima hitaus joka
olisi myös henkilöstön kannalta raskain vaihtoehto.
• Muissa malleissa muutos olisi suurimmalle osalle henkilöstöä varsin kevyt
8.11.201621 Heikkilä Heikki
22. -
Kustannukset ja aikataulu
• Fat Cat- mallissa muodostamiskustannukset olisivat suurimmat. Tämä johtuisi
ison organisaation muodostamisesta ikään kuin tyhjästä.
• Fat Cat – malli olisi aikataulun suhteen kaikista haasteellisin, koska
tuotantovalmius pitäisi olla heti 2019 alussa
• Raskas muutos tukipalveluissa vie fokuksen pois varsinaisen muutoksen
toteuttamiselta tai ainakin hankaloittaa liiketoiminnan muutoksen läpivientiä.
• Aikataulullisesti ja kustannusten osalta muut kolme mallia toimisivat paremmin
ja joustavimmin
8.11.201622 Heikkilä Heikki