![Sote- ja maakuntalakipaketin keskeiset tietohallintoon ja
tiedonhallintaan liittyvät säädökset
Maakuntalaissa erityisesti:
• Luku 2 Maakunnan tehtävät
• Luku 3 Maakunnan suhde valtioon ja kuntiin
• 12 §. Investointien ohjaus
• 13 §. Valtion ja maakunnan neuvottelu
• Luku 16 Maakuntien valtakunnalliset palvelukeskukset
• 124 §. Valtakunnalliset palvelukeskukset.
• 125 §. Palvelukeskuksen palvelujen käyttövelvoite.
• 129 §. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksen tehtävät.
Sote-järjestämislaista erityisesti:
• 16 §. Maakuntien yhteistyösopimus.
• 19 §. Palvelurakenteen, investointien ja tiedonhallinnan ohjaus
• 27 § Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle
• 62 §. Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito
[pvm] Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma 2]()
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (10)
Similar to Huomioita sote- ja maakuntauudistus -lakipaketista tietohallinnon,tiedonhallinnan ja ICT-kehittämisen näkökulmasta
Similar to Huomioita sote- ja maakuntauudistus -lakipaketista tietohallinnon,tiedonhallinnan ja ICT-kehittämisen näkökulmasta (20)
More from AKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
More from AKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi (20)
Huomioita sote- ja maakuntauudistus -lakipaketista tietohallinnon,tiedonhallinnan ja ICT-kehittämisen näkökulmasta
- 1. Huomioita sote- ja maakuntauudistus -lakipaketista Matti Franck, Karri Vainio, Juhani Heikka 4.10.2016 Tietohallinnon, tiedonhallinnan ja ICT-kehittämisen näkökulmasta Esitys sisältää poimintoja Kuntaliiton ja eräiden kuntien lausuntoluonnoksista
- 2. Sote- ja maakuntalakipaketin keskeiset tietohallintoon ja tiedonhallintaan liittyvät säädökset Maakuntalaissa erityisesti: • Luku 2 Maakunnan tehtävät • Luku 3 Maakunnan suhde valtioon ja kuntiin • 12 §. Investointien ohjaus • 13 §. Valtion ja maakunnan neuvottelu • Luku 16 Maakuntien valtakunnalliset palvelukeskukset • 124 §. Valtakunnalliset palvelukeskukset. • 125 §. Palvelukeskuksen palvelujen käyttövelvoite. • 129 §. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksen tehtävät. Sote-järjestämislaista erityisesti: • 16 §. Maakuntien yhteistyösopimus. • 19 §. Palvelurakenteen, investointien ja tiedonhallinnan ohjaus • 27 § Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle • 62 §. Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito [pvm] Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma 2
- 3. Yleisiä huomioita • toisiinsa sidoksissa olevaa rinnakkain valmisteltavaa lakivalmistelua – kokonaisuus vaikeasti hahmotettava • avoimena olevan valinnanvapausmallin ja -lainsäädännön vaikutukset eivät toistaiseksi arvioitavissa • suhde nykyiseen lainsäädäntöön puutteellisesti huomioitu - osin päällekkäistä ja ristiriitaista sääntelyä • uudistusta viedään liialti ”maakuntalasit” silmillä – linkitys koko julkisen hallinnon ja kuntien tietohallintokehitykseen puutteellista
- 4. Hyötyodotukset epärealistisia, rahoitus ja siirtymäajat riittämättömiä • Hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan että ICT:n avulla saatavat toiminnan hyödyt toteutuvat vasta 5 - 10 vuoden kuluttua ja että niiden saavuttaminen merkitsee mittavia investointeja kehittämiseen sekä uuteen teknologiaan • Pelkästään välttämättömien ICT-muutosten kustannusten on arvioitu olevan vähintään 500 miljoonan euron luokkaa • Tällä investoinnilla ylläpidetään nykyisten palvelujen jatkuvuus ja toteutetaan hallinnollisten rakenteiden muutos • panostukset eivät auta julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämisessä vaan mahdollistavat vain hallinnollisten rakenteiden muutoksen • Toteutusaikataulu (myös) ICT-muutosten osalta epärealistinen ? • riittävä rahoitus puuttuu • Rahoituksen varmistamisen lisäksi tulisi arvioida miten voidaan varmistaa kustannusten suuntaaminen kehittämiseen hallinnollisen muutoksen sijaan 4.10.2016 4
- 5. Lakiluonnosten mukainen järjestäjä-monituottajarakenne Maakunta (järjestäjä) Sote- valinnanvapauden piiriin kuuluvat yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajat Ostopalvelu- hankinnat omaan tuotantoon Maakunnan palvelulaitos (tuottaja) Maakunnan oman sote- tuotannon yhtiöt Järjestäjän ohjaus ja valvonta Valinnanvapausmalli? Yhteistyöalue Palvelukeskukset Palvelulaitoskonserni MaakuntakonserniKunnat
- 6. Järjestäjä-monituottajarakenne haasteellinen osaamisen varmistamisen ja kehittämistyön ohjauksen näkökulmasta • Tietohallinnon johtamisessa ja kehittämistyön ohjaamisessa edellytettävän osaamisen varmistaminen haaste • Julkisten organisaatioiden lukumäärä vähintään 3*18 = 54 • Yhteistyöalueen rooli ja mahdollisuudet osaamisen varmistamisessa jäävät epäselväksi • Tietojärjestelmäratkaisut jäävät hajanaisiksi • Esiin nostettuna tavoitteena järjestelmien lukumäärän vähentäminen. Tämä mahdollista ainoastaan maakuntajärjestäjän ja palvelulaitosten osalta mahdollista • kilpailuilla markkinoilla tehtävän sote-tuotannon osalta järjestelmäinstallaatioiden määrä ei vähene vaan todennäköisesti kasvaa - päällekkäisiä ratkaisuja ja kehittämistä ei pystytä estämään • julkisen tuotannon (palvelulaitos ja sote-yhtiöt) tietojärjestelmäratkaisujen eriyttämistä tulisi tarkastella kustannusten ja hyötyjen näkökulmasta. Tuottajille tulisi varmistaa mahdollisuus (vapaaehtoisesti) hyödyntää alueellisesti yhteisiä järjestelmiä • Maakunnan mahdollisuudet ohjata tietohallintoa ja tiedonhallintaa rajalliset • järjestäjällä vastuu varmistaa että tieto on hyödynnettävissä ja sitä hyödynnetään: mahdollisuudet ohjata palvelutuotannon kokonaisarkkitehtuuria, tietohallintoa ja tietojärjestelmäratkaisuja rajalliset • Järjestäjän ja palvelulaitoksen vastuunjako epäselvä: Järjestäjällä vastuu, palvelulaitoksella käytännön asiantuntemus • Tietohallinnon ja ICT-ratkaisujen näkökulmasta lainsäädännöllä tapahtuva järjestäjän ja tuottajan organisatorinen erottaminen ei ole perusteltua: Maakunnille jäätävä liikkumavaraa tietohallinnon ja ICT-järjestelmien kehittämistyön järkeväksi organisoimiseksi koko maakuntakonsernin näkökulmasta
- 7. Kansallinen ohjausmalli on jäykkä/toimimaton • Strategisen tason kysymysten sijaan ohjauksen pääpaino on maakuntien tietohallintoratkaisujen operatiivisessa toteuttamisessa • jo olemassa olevat laajat ohjausmahdollisuudet hyödyntämättä – nyt esitetään entistä järeämpiä ja yksityiskohtaisempia ohjauskeinoja • lopputuloksena valtion ohjausmahdollisuudet maakuntien vastuulla olevaan tietohallintoon ovat huomattavasti laajempia kuin ministeriöiden ja laitosten (esim. THL:n tai Kela) tuottamiin kansallisiin palveluihin • Kansallisen ohjausrakenteen nykyhaasteisiin ei ole esitetty muutoksia • Mm. epäselvät ja pirstoutuneet vastuut (VM, STM, THL, Kela, Muut ministeriöt), resurssiohjauksen jäykkyys ja toimimattomuus • Yhteentoimivuusohjauksen puutteellinen resursointi • Ehdotettu ohjausmalli loisi toimivaltuuksiltaan epäselvän ja raskaan hallintomenettelyn • ohjauksen pitäisi pystyä vauhdittamaan ja suuntaamaan kehittämistyötä ja investointeja - nyt keskitytään ”rajoittaviin” keinoihin • Malli raskas: yhteistyöaluekohtainen (5) ja maakuntakohtaiset (18) vuosittain toistuva neuvottelut joiden osana laajakantoisten investointien hyväksyttäminen • Menettely kohdistuu ainoastaan investointivarauksiin, ei varmista raskaasta hallintomenettelystä huolimatta käytännön tason kehittämistyön tai hyödyntämisen tasolle kohdistuvaa ohjausta • Valinnanvapauden piirissä olevien yhtiöitettävien palveluiden osalta ohjauksen kohdentuminen tulisi varmistaa julkisten ja yksityisten tuottajien tasapuolinen kohtelu • nyt on epäselvää miltä osin investointien ohjausta koskeva menettely kohdistuu myös ”yhtiöitettäviin” palveluihin 1/2 Maakuntalaki: 12 §. Investointien ohjaus,13 §. Valtion ja maakunnan neuvottelu. Sote-järjestämislaki:19 §.Palvelurakenteen, investointien ja tiedonhallinnan ohjaus, 27 §. Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle
- 8. • Säädöksessä ehdotetaan valtionneuvostolle päätösvaltaa olemassa olevien tietojärjestelmien muuttamisesta ja uusien järjestelmien hankkimisessa noudatettavista vaatimuksista. • Tilanne, jossa valtioneuvostolla on mahdollisuus tehdä maakuntia sitovia järjestelmien muuttamista koskevia päätöksiä, mutta järjestelmämuutoksien tilaavana hankintayksikkönä sekä järjestelmätoimittajan suuntaan sopimusosapuolena toimii maakunta tai niiden palvelutuottajat, on ongelmallinen. • Voi syntyä tilanteita, joissa maakunta ei voi samanaikaisesti noudattaa valtioneuvoston päätöstä, hankintalakia (esim. jos muutos edellyttää järjestelmän uudelleen kilpailuttamista) ja järjestelmätoimittajien kanssa solmittuja sopimuksia (jos edellytetty muutos on laaditun sopimuksen vastainen) • Valtioneuvoston toimivalta uusien järjestelmien hankkimisessa noudatettavia vaatimuksia koskien on päällekkäinen • tietohallintolain ja • sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaisten olennaisten vaatimusten määrittelyn ja määräämisen toimivallan kanssa, joka on nykyisin THL:lla. 8 Kansallinen ohjausmalli on jäykkä/toimimaton 2/2 Maakuntalaki: 12 §. Investointien ohjaus,13 §. Valtion ja maakunnan neuvottelu. Sote-järjestämislaki:19 §.Palvelurakenteen, investointien ja tiedonhallinnan ohjaus, 27 §. Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle
- 9. ICT-palvelukeskuksen rooli epäselvä ja valmistelumalli ongelmallinen 4.10.2016 9 • Säätelyn tavoitteena valtion ohjausmahdollisuuksien varmistaminen ICT-palveluiden (ja muiden pake-tukipalveluiden) tuottamiseen • Perusteluna on että halutaan estää maakuntien oletettu keskinäinen investointikilpailu • Maakunnilla olisi yhtiöiden palveluiden käyttövelvollisuus, mutta rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa niiden sisältöön • Säännökset ovat väljiä ja ongelmallisia sekä maakuntien itsehallinnon että osakeyhtiölain kannalta eivätkä täytä asetuksenantovaltuudelta edellytettävää tarkkarajaisuutta • Toiminnallisia perusteluja eikä uskottavia kustannushyötyarvioita ei ole esitetty • Palvelukeskuksille ei ole tehty liiketoimintasuunnitelmaa • Valmistelu organisaatiokeskeistä ja valtiovetoista • organisointimalli lukittu vaikka tehtävät ja asiakkuudet linjaamatta • Suhde muihin kansallisiin palvelutuottajiin (Kela, Valtori, ERVE, VRK, THL) epäselvä • palvelukeskusten valmistelun ja perustamisen malli sisältää suuria riskejä, jotka voivat johtaa ICT-ratkaisujen pirstaloitumiseen ja kustannustehottomaan rakenteeseen Maakuntalaki: 124 – 134 § Palvelukeskukset ja ICT-palvelukeskus 1/2
- 10. • Saavutetaanko ehdotuksen mukaisella mallilla digitalisoinnille asetetut tavoitteet ja tuottavuushyödyt, nopeutetaanko ratkaisujen kehittämistä ja tehdäänkö ympäristöä ketterämmäksi? Ehdotus: • Palvelukeskuksista ei tulisi säätää laissa • maakunnat voisivat perustaa jatkovalmistelun perusteella palvelukeskuksia, niiltä osin katsovat sen tarkoituksenmukaiseksi • Tehtävät ja asiakkuudet edellä: organisointimallit voidaan päättää vasta tämän pohjalta • Nykyisten toimijoiden (kuntien ja kuntayhtymien yhteisten IT-palvelukeskusten) rakenne- ja omistusjärjestelyiden arviointi tulisi aloittaa välittömästi • Osana valmistelua tulee rakentaa edellytykset KEHA-keskukselle jatkaa yhteisten tietojärjestelmäpalveluiden tarjoamista ELY-keskuksille ja TE-toimistoille • Tämä ei välttämättä edellytä uuden osakeyhtiömuotoisen ICT-palvelukeskuksen perustamista ICT-palvelukeskuksen rooli epäselvä ja valmistelumalli ongelmallinen 2/2 Maakuntalaki: 124 – 134 § Palvelukeskukset ja ICT-palvelukeskus
- 11. Kuntien näkökulmasta huomioitavaa • Kuntien ja kuntayhtymien IT-yhteistyö nyt: laajaa, tiivistä – hajautunut, erilaiset toimintamallit • Seudullista ja valtakunnallista • Yhteiset projektit (UNA, Apotti, PSOP, ODA….) • Yhtiöt ja palvelukeskukset (Tiera, LapIT, Pirkanmaa, Istekki, Medbit…..) • Sote-muutoksen jälkeen kunnat uudessa tilanteessa - IT–yhteistyörakenteet tehokkaammiksi • Kuntien omalla vastuulla – isot kaupungit avainasemassa • Kuntien IT-rakennemuutos ei onnistu ilman muutostukea = rahoitus • Valtion ja maakuntien IT-palvelukeskuksella ei roolia kuntien IT-yhteistyön toteuttamisessa 4.10.2016 11
- 12. Keskeisiä parannusehdotuksia • Säästöt ja hyödyt arvioitava realistisesti (ei katteettomia odotuksia ”ICT- säästöistä”), muutoksen toimeenpanon tueksi riittävä rahoitus ja riittävät siirtymäajat • Rakenteen tulee mahdollistaa tietohallinnon ja tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistyön joustava ja tarkoituksenmukainen organisointi maakunnassa ja yhteistyöalueella ilman julkisten toimijoiden tietohallinnon ja järjestelmäratkaisujen erottamisvaatimusta • Ohjausmallista tehtävä joustava ja kehittämiseen ja ICT-ratkaisujen hyödyntämiseen kannustava. • Kansallisesti pääpaino strategiseen ohjaukseen ja yhteen toimivuuden varmistamiseen • Kansallisen ohjauksen roolit ja vastuut selkeytettävä ja resursseja koottava • Purettava valtion mahdollisuudet puuttua maakuntien yksittäisiin investointeihin ja tietojärjestelmäratkaisujen muutoksiin - nykyiset ohjausvälineet tehokkaampaan käyttöön • (ICT-) palvelukeskusten lakisääteisestä perustamisesta tulee luopua • Yhteisten palveluiden järjestämisen mallien suunnittelutyötä tulee jatkaa välittömästi