Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Sote- ja maakuntalaki-lausuntopalaute

132 views

Published on

Tommi Oikarisen esitys maakuntadigiverkoston tapaamisessa 15.12.2016

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Sote- ja maakuntalaki-lausuntopalaute

  1. 1. - Sote- ja maakuntalaki – lausuntopalaute Tietohallinnon ohjaus ja valtakunnalliset palvelukeskukset + muuta Tommi Oikarinen 15.12.2016
  2. 2. - Tietohallinnon ohjaus 16.11.20162
  3. 3. - Tietohallinnon ohjausta koskevat lausunnot • Kysymys 13. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19 §, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta perusteltua? • Analysoitiin kaikki vastaukset • Vastauksen ryhmittelyt: 1 = kyllä, 2 = kyllä, pääosin, 3 = ei pääosin sekä 4 = ei • Kuntien ja kuntayhtymien vapaamuotoisten vastausten analysointi keskeisten ehdotusten osalta • Valtionhallinnon ja muiden vastaajien osalta nostettu esiin muutamia keskeisiä näkemyksiä (eivät muodosta riittävän laajaa ja vastauksiltaan kategorisoitavissa olevaa kokonaisuutta muun analyysin tekemiseksi) 3
  4. 4. - Lausunnot yhteensä Vastauksia kysymykseen yhteensä 578 kpl Lukumäärällisesti: • Valtion vahva ohjaus perusteltua n. 42 % vastauksista (kyllä pääosin 30 % ja kyllä 12 %). • Valtion vahva ohjaus ei ole perusteltua 45 % vastauksista (ei 25 % ja ei pääosin 20 %) 4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kunnat Kuntayhtymät Valtio Yritykset ja yhteisöt Onko valtion vahva ohjaus perusteltua uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta? Kyllä Kyllä, pääsosin Ei, pääosin Ei Ei kantaa
  5. 5. - Kunnat 5 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % < 6 000 6 001 - 10 000 10 001 - 20 000 20 001 - 40 000 40 001 - 100 000 > 100 000 Onko valtion vahva ohjaus perusteltua uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta (kunnat, kuntakokoryhmittäin)? Kyllä Kyllä, pääsosin Ei, pääosin Ei Ei kantaa
  6. 6. - Kunnat / avoimet vastaukset – keskeiset nostot 6 Vastaus + - Kyllä • Palvelujen yhdenvertaisuus • Kustannukset • Palvelutuottajien eriarvoinen ohjaus • Investointien ohjaus Kyllä, pääosin • Palvelujen yhdenvertaisuus • Strategiset tavoitteet • Kalliit / vaativat palvelut • Kustannukset • Valtioneuvoston ohjaustoimivalta • Alueellisten ominaispiirteiden parempi huomioiminen • Investointien ohjaus • Tietojärjestelmien ohjaus Ei, pääosin • Strategiset tavoitteet • Maakuntien strateginen työnjako • Operatiivisen toiminnan ohjaus • Valtioneuvoston ohjaustoimivalta • Investointien ohjaus • Tietojärjestelmien ohjaus • Byrokratian ja tehottomuuden lisääntyminen Ei • Strategiset tavoitteet • Maakuntien strateginen työnjako • Valtioneuvoston ohjaustoimivalta • Investointien ohjaus • Tietojärjestelmien ohjaus • Operatiivisen toiminnan ohjaus • Byrokratian ja tehottomuuden lisääntyminen + = keskeiset perusteet valtion vahvalle ohjaukselle - = keskeiset heikkoudet ehdotetussa sääntelyssä
  7. 7. - Perusteet vahvalla valtion ohjaukselle • Valtion ohjauksen vahvistaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä on perusteltua erityisesti ICT:ssä sekä myös suurimmissa ja rajatuissa kansallisesti merkittävissä investoinneissa • Vahva valtion ohjaus strategisissa vaativissa investoinneissa, tietojärjestelmäpalveluissa sekä tietohallinnassa ovat hyväksyttävissä, jotta kyetään takaamaan kansallisesti eheä, alueellisesti yhdenvertainen ja kustannustehokas palvelurakenne ja koska maakuntien rahoitus tulee suoraan valtiolta • Maakuntauudistuksen tavoite lisätä valtakunnallista ohjausta on kannatettava. Valtion ohjauksen tulee keskittyä strategisiin kysymyksiin 16.11.20167 Hannele Kerola
  8. 8. - Varaumat vahvalle ohjaukselle • Päätöksenteon siirtyminen kauas valtakunnallisella investointien hyväksyttämismenettelyillä tai keskusohjattujen tukipalveluratkaisujen kehittäminen jähmettää tarpeettomasti palvelutuotantoa ja häivyttää alueellisen tuntemisen ja osaamisen maakuntaa koskevasta päätöksenteosta • Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluiden osalta nykyistä vahvempaa valtionohjausta ei voida pitää perusteltuna ja se on ristiriidassa maakunnan itsehallinnon kanssa • Toimiva valtion ohjaus maakuntien vastuulla olevaan tietohallintoon tulee mahdollistaa, mutta ehdotettu menettely on myös tietohallinnon ja ICT-investointien osalta epätarkoituksenmukainen. Malli uhkaa luoda toimivaltuuksiltaan epäselvän, tietojärjestelmäratkaisujen välttämätöntä uudistamista hidastavan hallintomenettelyn • Malli soveltuu heikosti hallitusohjelman mukaisiin tavoitteisiin digitalisaation edistämisestä, mikä edellyttää tukea uusien innovaatioiden kehittämiselle sekä varhaiselle hyödyntämiselle • Tavoite lisätä valtion ohjausta on kannatettava, mutta sen tulee keskittyä strategisiin kysymyksiin…Ehdotetussa mallissa vahva valtion ohjaus on seurausta valitusta rahoitusratkaisusta, palveluntuotantoratkaisusta ja maakuntien kantokykyjen eroista. Se johtaa taloudellisen vastuun ja järjestämisvastuun jakautumiseen ja hämärtymiseen sekä vähentää maakuntien itsenäisyyttä päättää järjestämisvastuulleen säädetyistä asioista • Palvelukeskusten käyttövelvoite kaventaa huomattavasti maakuntien liikkumavaraa ja itsenäistä päätöksentekoa palvelukeskusten tuottamissa palveluissa. Kunnilla ja maakunnilla tulee olla mahdollisuus muodostaa yhteisiä in-house-tukipalveluyhtiöitä. Tämä on erityisen tärkeää talous- ja henkilöstöhallinnon ja tieto- ja viestintäteknisten palveluiden osalta, joissa on olemassa olevat palveluiden tuottajat 8
  9. 9. - Kuntayhtymät ja kuntien yhteistoiminta 9 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % SHP Sote Erityishuolopiiri Pelastus Maakuntaliitto Onko valtion vahva ohjaus perusteltua uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta (kuntayhtymät, kuntien yhteistoiminta)? Kyllä Kyllä, pääsosin Ei, pääosin Ei Ei kantaa
  10. 10. - Kuntayhtymät ja kuntien yhteistoiminta / avoimet vastaukset 10 Vastaus + - Kyllä • Palvelujen yhdenvertaisuus • Kustannukset • - Kyllä, pääosin • Strategiset tavoitteet • Palvelujen yhdenvertaisuus • Merkittävät investoinnit • Operatiivisen toiminnan ohjaus • Kehittämisen ja innovaatioiden vaarantaminen ohjauksella • Investointien ohjaus • Tietojärjestelmien ohjaus Ei, pääosin • Strategiset tavoitteet • Maakuntien strateginen työnjako • Tiedonhallinta • Valtioneuvoston ohjaustoimivalta • Operatiivisen toiminnan ohjaus • Investointien ohjaus • Tietojärjestelmien ohjaus Ei • Strategiset tavoitteet • Maakuntien strateginen työnjako • Valtioneuvoston ohjaustoimivalta • Tietojärjestelmien ohjaus • Investointien ohjaus • Operatiivisen toiminnan ohjaus + = keskeiset perusteet valtion vahvalle ohjaukselle - = keskeiset heikkoudet ehdotetussa sääntelyssä
  11. 11. - Kuntayhtymät / Sairaanhoitopiirit • Tälläkään hetkellä ei ongelmana ole ohjausmahdollisuuksien puuttuminen vaan se, että puuttuu kansallinen yhteinen tahto ja keskeiset, oleelliset tavoitteet rakenteen ja toiminnan uudistamisessa. Ongelmaa ei pidä ratkaista uusilla raskailla työkaluilla, vaan määrätietoisella tavoitteiden kautta tapahtuvalla strategisella ohjaamisella ja tarvittavilla rajatuilla päätöksillä (kansallinen keskittäminen, alueellinen keskittäminen) sekä jatkuvalla arvioinnilla • Vahvempi valtion ohjaus on perusteltua, koska voidaan nähdä nykyisen päätöksenteon johtaneen alueelliseen epätasa-arvoon ja epätasaiseen palvelujen saatavuuteen • Valtionohjauksen tulisi kuitenkin perustua tutkittuun ja validiin tietoon ohjauksen vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä • Valtion ohjaus on tarpeellista, nykyistä tasoa suuremmin, kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi • Valtionohjauksen vahvistaminen tavoite- ja tulosohjauksen keinoin on perusteltua, mutta tarpeetonta palvelun toteuttamistapaan liittyvää normiohjausta tulee vähentää. • Valtiolla ei tule olla interventio-oikeutta maakuntien operatiiviseen toimintaan • Investointien ohjausta kaivataan • Maakuntien toiminnan ohjauksen tulee perustua voimassa olevaan lainsäädäntöön, ei valtioneuvoston eikä ministeriöiden hallinnollisiin päätöksiin 11
  12. 12. - Valtionhallinto 12 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ministeriöt ELY/TE-toimisto Muut virastot Muut Onko valtion vahva ohjaus perusteltua uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta (valtio)? Kyllä Kyllä, pääsosin Ei, pääosin Ei Ei kantaa
  13. 13. - Valtionhallinto / Perusteet vahvalla valtion ohjaukselle • Valtion ohjauksen vahvistaminen on perusteltua julkisen talouden ja palveluihin liittyvien perusoikeuksien turvaamisen näkökulmasta • Valtion ohjaus on perusteltua varmistettaessa kansallinen tason terveydenhuollon laatu ja suotuisa kehitys. Valtion ohjaus on perusteltua päätettäessä yhteisistä kaikkia palvelevista infrastruktuuri tyyppisistä ratkaisuista, joiden toimivuuden varmistamisessa standardien yhteensopivuus on edellytys toimivuudelle ja palvelun laadulle. Tietojärjestelmä investoinnit ja ratkaisut ovat esimerkkejä tämän kaltaisista investoinneista • Tavoite vahvistaa valtion ohjausta reformin toimeenpanon tueksi on oikeasuuntainen • Valtakunnallisen ohjauksen tulisi olla vahvaa ja kansallisen ohjausjärjestelmän selkeä sekä työnjaoltaan että toimivaltuuksiltaan • Valtion ohjauksen vahvistaminen on perusteltua, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut siirtyvät uudelle tasolle … Ohjaus on keskeisessä asemassa myös tietojärjestelmien toimivuuden takaamisessa sekä valinnanvapausmalliin sisältyvän palveluintegraation varmistamisessa • Valtion ohjauksen vahvistaminen on perusteltua, koska maakunnilla ei ole verotusoikeutta eikä niillä ole siten verotuksen kautta syntyviä säästöintressejä … Jotta maakuntien menot pysyvät kurissa ja potentiaalisia säästöjä saadaan, on valtion palvelurakenteen, menojen ja investointien ohjaus on tästä näkökulmasta välttämätöntä 13
  14. 14. - Valtionhallinto / Varaumat vahvalle ohjaukselle • Kuitenkaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 19 §:ssä tarkoitettu valtioneuvoston toimivalta päättää muun muassa maakunnan palvelujärjestelmän kehittämisestä ei ole esityksessä riittävän tarkkarajaisesti määritelty suhteessa itsehallinnollisten maakuntien päätöksentekoon • Uudistus perustuu yhtäältä ylhäältä alas tapahtuvan valtion ohjauksen vahvistamiseen ja toisaalta valinnanvapauden kautta alhaalta ylöspäin tapahtuvan markkinatyyppisen ohjauksen mahdollistamiseen. Tavoitteet näyttäisivät olevan ristiriitaisia • Maakuntien palvelujen järjestämiseen kohdistuvan valtion ohjauksen tulisi kohdistua ainoastaan strategisiin tavoitteisiin sekä maakuntien välisen työnjaon näkökulmasta strategisesti merkittäviin kohteisiin • Periaatteessa kyllä, mutta esitys sisältää ristiriitaisuuksia/päällekkäistä toimivaltaa ja epäselvyyttä siitä, kuka on vastuullinen taho missäkin asiassa • Se, millaiset kansallinen, maakunnallinen ja yhteistyöalueiden ohjausjärjestelmä tulisivat olemaan, jää ehdotusten perusteella epäselväksi 14
  15. 15. - Maakuntien valtakunnalliset palvelukeskukset 16.11.201615
  16. 16. - Maakuntien palvelukeskuksia koskevat kannanotot • Lakiluonnoksissa on ehdotettu muodostettavan neljä valtakunnallista maakuntien palvelukeskusta • Palvelukeskukset on lakiluonnoksissa ehdotetussa ohjausmallissa nähty yhdeksi maakuntien tukipalveluita koskevan valtionohjauksen välineeksi, jonka johdosta näihin liittyviä lausuntopalautteita on tarkoituksenmukaista tarkastella kansallista ohjausta koskevan muun lausuntopalautteen analysoinnin yhteydessä • Lausuntopyynnön vastauslomakkeessa ei ollut erillistä kysymystä koskien muodostettavaksi esitettyjä maakuntien valtakunnallisia palvelukeskuksia • Suurin osa kuntavastaajista ja merkittävä osa muista vastaajista on kuitenkin nostanut esiin lausunnoissaan palvelukeskuksia koskevia kannanottoja • Lausunnoissa on arvioitu erillisesti yleisiä kaikkia neljää perustettavaksi ehdotettua palvelukeskusta koskevia kannanottoja sekä erillisesti ICT-palvelukeskuksen muodostamista koskevia kannanottoja 16.11.201616 Hannele Kerola Huom. Kuntien kannanottojen osalta kuvaajissa puutteita. Ruotsiksi vastanneet kunnat puuttuvat tällä hetkellä yhteenvedoista
  17. 17. - Yhteenvetoa kannanotoista • Lausunnon antaneista kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnon toimijoista n. 250 otti kantaa valtakunnallisten palvelukeskusten muodostamiseen. • Yleisesti kaikkia palvelukeskuksia koskevista kannanotoista n. 80% oli kielteisiä ja n. 5% myönteisiä. • Jotkut kuntavastaajat suhtautuivat kielteisesti muiden palvelukeskusten muodostamiseen, mutta näkivät ICT-palvelukeskuksen muodostamisen tarpeellisena. Nämä kannanotot huomioiden ICT- palvelukeskuksen muodostamista kannatti 8% vastaajista ja vastusti 76% vastaajista. • Palvelukeskukset saivat eniten kannatusta valtionhallinnon vastaajaryhmissä. Palvelukeskusten muodostamiseen kantaa ottaneista vastaajista 35% suhtautui palvelukeskusten perustamiseen myönteisesti ja 15% kielteisesti. • Palvelukeskusten muodostamista vastustettiin eniten kuntayhtymien lausunnoissa, joista 89% (palvelukeskuksien muodostamista kommentoineista) suhtautui palvelukeskusten muodostamiseen kielteisesti ja vain 3% myönteisesti. • Useimmat palvelukeskusten muodostamiseen kriittisesti suhtautuneet lausunnonantajat yhtyivät Suomen Kuntaliiton lausuntoon, jonka mukaan palvelukeskusten muodostamiseen liittyvät säädökset tulisi poistaa laeista ja jättää maakuntien tukipalveluiden järjestäminen maakuntien päätettäväksi. Lisäksi ehdotettiin palvelukeskusten käyttövelvoitteesta luopumista sekä kansallisten palvelukeskusten tehtäväkentän rajaamista. • Suurin osa kunta- ja kuntayhtymävastaajista näki tarpeelliseksi tukipalveluiden järjestämistä ja tuottamista koskevan yhteistyön mahdollistamisen maakuntien ja kuntien välillä 16.11.201617 Hannele Kerola
  18. 18. - Vastausten jakaumien ryhmittely • Seuraavissa kuvaajissa on esitetty kuntien, kuntayhtymien ja valtionhallinnon lausunnoista esitettyjen kannanottojen jakaumia ryhmiteltynä seuraavasti • Kannattaa: organisaatio selkeästi kannattaa lausunnossaan palvelukeskusten muodostamista lakiehdotuksissa kuvatulla tavalla • Ei selkää kantaa: organisaatio on nostanut esiin huomioita tai muutosehdotuksia, mutta ei selkeästi kannata tai vastusta palvelukeskusten muodostamista lakiehdotuksissa kuvatulla tavalla TAI organisaatio ei ole esittänyt palvelukeskuksia koskevia kannanottoja / huomioita • Ei kannata: organisaatio on lausunnossaan selkeästi tuonut esiin ettei se kannata palvelukeskusten perustamista lakiehdotuksessa kuvatulla tavalla 16.11.201618 Hannele Kerola
  19. 19. - Palvelukeskusten muodostaminen, kunnat 16.11.201619 Hannele Kerola
  20. 20. - ICT-palvelukeskuksen muodostaminen, kunnat 16.11.201620 Hannele Kerola
  21. 21. - Palvelukeskusten muodostaminen, kuntayhtymät 16.11.201621 Hannele Kerola
  22. 22. - ICT-palvelukeskuksen muodostaminen, kuntayhtymät 16.11.201622 Hannele Kerola
  23. 23. - Palvelukeskusten muodostaminen, valtionhallinto 16.11.201623 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ministeriöt ELY/TE-toimisto Virastot Valvonta Yhteensä Kanta palvelukeskusten muodostamiseen lakiluonnoksissa kuvatuilla keinoilla Kannattaa Ei selkeää kantaa Ei kannata
  24. 24. -16.11.201624 ICT-palvelukeskuksen muodostaminen, valtionhallinto
  25. 25. - Kanta palvelukeskusten muodostamiseen lakiluonnoksissa kuvatuilla keinoilla 16.11.201625
  26. 26. - Yleisimmin esiintyvät muutosehdotukset 16.11.201626
  27. 27. - Kuntaliiton lausunto palvelukeskuksista • Kunnilta saatujen lausuntojen osalta erityisesti kriittisesti palvelukeskusten perustamiseen suhtautuneet yhtyivät pitkälti Suomen Kuntaliiton lausuntoon, jossa ehdotettiin palvelukeskusten perustamista koskevan sääntelyn poistamista lakiehdotuksista ja palvelukeskusten perustamisen jättämistä tulevien maakuntien päätettäväksi • Palvelukeskusten palvelujen käyttövelvoitteesta tulisi luopua ja keskusten tehtäväkenttää rajata • Palvelukeskuksia koskevat säännökset rajoittavat maakunnan oikeutta päättää tukipalveluiden tuotantotavasta. • Lainsäädännöllä ja lakiin perustuvilla standardeilla luodaan kriteerit yhtenäiselle palveluarkkitehtuurille ja tietotuotannolle, mutta tukipalveluiden organisoiminen tulee perustua maakuntien päätöksille • Sinällään tukipalveluiden järjestäminen laajassa yhteistyössä on perusteltua • Osaamista ja kokemusta alueellisesti on jo ja näitä muutos olemassa olevien organisaatioiden pohjalta sekä investoinnit järjestelmiin, osaamiseen ja henkilöstöön olisivat huomattavasti edullisemmat kuin kokonaan uusia organisaatioita perustettaessa. • Arviot puuttuvat uusien palvelukeskusten perustamiseen, investointeihin, järjestelmiin sekä henkilöstö- ja muihin menoihin liittyvistä kustannuksista • Tieto- ja viestintätekniset palveluiden (ICT-palvelukeskus) osalta maakuntien tarvitsemat kansallisesti yhteiset ICT-palvelut tulisi organisoida useamman toimijan verkostomallilla, jossa tulee arvioida myös nykyisten organisaatioiden hyödyntämismahdollisuudet. 22.12.2016 27
  28. 28. - Kunnat • Mikäli palvelukeskukset kuitenkin määrätään lailla perustettaviksi, tulee kuntien voida olla niissä omistajina, jotta palvelukeskusten on mahdollista tarjota palveluita sekä maakunnille että kunnille. • Kuten lainsäädännössä §:ssä 19 on esitetty, tulee tietohallinto-ohjaus perustua puiteohjaukseen. Tämä periaate tulee sisällyttää myös tulevien palvelukeskusten toimintaan • Palvelukeskusten on lunastettava olemassaolon oikeutuksensa maakuntien tukipalvelujen tuottajana markkinaehtoisesti. Palvelukeskuksista ollaan muodostamassa monopolistisia julkisen sektorin toimijoita, jotka eivät tue järjestelmänä tehokasta tuotantomallia • Uudistuksessa pitäisikin hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita, jotta tehdyt satsaukset ja investoinnit eivät menetä arvoaan • Lainsäädäntöuudistuksen tulisi mahdollistaa olemassa olevien, esimerkiksi jo alueellisesti keskitettyjen tukipalveluratkaisujen hyödyntäminen silloin, kun niiden toiminnan siirtäminen yhtä tai useampaa maakuntaa palvelevaksi on tarkoituksenmukaista 22.12.201628 Etunimi Sukunimi
  29. 29. - Suuret kaupungit • Päätöksenteon siirtyminen kauas valtakunnallisella investointien hyväksyttämismenettelyillä tai keskusohjattujen tukipalveluratkaisujen kehittäminen jähmettää tarpeettomasti palvelutuotantoa ja häivyttää alueellisen tuntemisen ja osaamisen maakuntaa koskevasta päätöksenteosta • ICT-palvelukeskuksen jatkovalmistelussa on keskityttävä ratkaisemaan kansalliset ongelmat ottaen huomioon olemassa olevat toimijat sekä supistuvien kuntien tilanne. • Yhteentoimivuudessa olevien ongelmien ratkaisemiseksi on ensisijaisen tärkeää perustaa kyvykäs ja kansallisesti toimivaltainen ”standardointikeskus” määrittelemään yhteiset rajapinnat • Uudistuksessa kansallisen kehitystyön tulisi keskittyä tietointegraation ja yhteentoimivuuden toteuttamiseen (toimijoiden välisen tietojen siirtymisen varmistamiseen) ja kansallisten digitaalisten palvelujen nopeatempoiseen kehittämiseen. Jos jompikumpi äsken mainituista asioista epäonnistuu, on erittäin todennäköistä, että uudistuksen strategiset tavoitteet jäävät toteutumatta. 29
  30. 30. - Valtiovarainministeriö • Jatkovalmistelussa tulisi arvioida maakuntien yhteisten palvelukeskusten ja niiden tehtävien säätämistä koskevan asetuksenantovaltuuden osalta suhdetta osakeyhtiölain sääntelyyn ja sen esittämään ohjausrakenteeseen. • Palvelukeskusten tehtäväalan rajaaminen sääntelyssä tarkkarajaiseksi saattaa pikemminkin tulevaisuudessa haitata niiden kehittymistä tavoitteita vastaavaksi • Kun tässä vaiheessa ei ole vielä kaikilta osin tiedossa palvelukeskusten palvelut tai niiden suhteet toisiinsa, olisi yleisempi sääntelytapa, jossa luodaan vain edellytykset palvelukeskusten perustamiselle omistajiensa ohjaukseen, tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto • Jatkovalmistelussa olisi hyvä arvioida, pitäisikö palvelukeskusten käyttövelvoitteen perusteena olla ylimaakunnalliset toiminnalliset ja taloudelliset syyt, yhtenäiset tieto- tai muut tekniset ratkaisut taikka muut edellä oleviin verrattavat objektiiviset syyt, joiden osalta valtakunnalliset ratkaisut olisivat kokonaisuuden kannalta perusteltuja. • Ehdotetussa sääntelyssä jää myös epäselväksi menettely, jolla käyttövelvoitteesta poikkeaminen vahvistetaan • Maakunnan tietohallinnon sekä maakuntalakiehdotusten 16 luvussa tarkoitettujen maakuntien valtakunnallisten palvelukeskusten palvelutarjonnan, tehtävien sekä resurssitarpeen suunnittelu oikein mitoitettuna on haasteellista eikä maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetettujen tavoitteiden vaatimien investointien mitoitusta voida kovin tarkasti arvioida • Voimaanpanolakiehdotuksessa ehdotuksessa ehdotetaan kuitenkin säädettäväksi, että osa ICT- palvelukeskuksen osakkeista jää valtiolle, jotta palvelukeskus voisi tuottaa palveluja myös valtiolle. Ehdotuksesta jää kuitenkin epäselväksi, mitä palveluja palvelukeskus tuottaa valtiolle ja miten kyseinen tuotanto järjestetään esim. suhteessa Valtoriin 22.12.201630
  31. 31. - Suomen yrittäjät ry. • Palvelukeskus voi tuottaa palveluja itse omilla resursseillaan tai hankkia niitä ulkopuolisilta palveluntuottajilta, alihankkijoilta. Jos palvelukeskuksen oman tuotannon osuus muodostuu liian suureksi, sisältyy siihen tehottomuuden ja monopolin vaara. Tästä syystä ehdotamme, että palvelukeskuksille säädetään velvoite tuottaa palveluja monituottajamallilla. • Hankintojen keskittäminen johtaa väistämättä hankintojen koon kasvuun. EU-komission hankintatyöryhmien kokouksissa on havaittu jäsenvaltioissa trendi, että keskitetyt hankintayksiköt aiheuttavat pk-yritysten huomioimisen sivuuttamisen ja markkinoiden ja innovaatioiden tuntemuksen heikkenemisen. Suomen kokemukset tukevat havaintoa. • Käyttövelvoitetta perustellaan halulla stabiloida maakuntien kustannuksia, ja ehkäistä siten niiden joutumista kriisimenettelyyn tai maakuntien keskinäiseen kilpailuun. Perustelut tukevat siis valtio- ohjausta maakuntiin. On riittämätöntä ja uusien hankintadirektiivien tavoitteiden vastaista, että pk- yritysten parempi mukaanpääsy on tässä kohtaa sivuutettu. • Uudistuksessa hankintatointa tulisi ohjata paremminkin siihen suuntaan, että maakunnat ymmärtävät oman päätöksentekonsa merkityksen hankinta-asioissa ja haluavat itse suunnitella ja toteuttaa hankinnat, jotta alueella voi toimia elinvoimaisia yrityksiä • Mieluiten järjestelmä on toteutettava niin, että maakunta saa käyttää valtakunnallista yhteishankintayksikköä vain, jos se on ensin julkaissut uuden hankintalain mukaisen yleisen avoimuusilmoituksen (Hankintalakiesitys HE 108/2016 vp, esitetty 58.3 §) Muutoin linjaukset maakunnan itsehallinnosta ja valinnanvapaudesta ja pktuottajien mukaanpääsystä eivät toteudu. 22.12.201631
  32. 32. - Maakuntadigi: Säädöstarpeiden ja vaikutusten arviointi 16.11.201632
  33. 33. - Tehtävä • Selvitetään maakuntauudistuksen säädöstarpeet tiedonhallinnan, tietohallinnon sekä ICT-palveluiden tuotannon osalta • Mitä säädöksiä tarvitaan jo valmistelussa olevien säädösten lisäksi ja miten valmistelussa olevia säädöksiä tulisi jatkovalmistelussa vielä kehittää maakuntauudistukselle asetettujen tavoitteiden näkökulmasta, • Arvioidaan ICT:n ja digitalisaation vaikutukset toiminnan ja talouden kannalta • Taloudelliset vaikutukset • Henkilöstövaikutukset • Vaikutukset toimintaan ja palveluihin • Vaikutukset asiakkaisiin ja viranomaisiin • Vaikutukset tietojärjestelmiin 08.12.2016
  34. 34. - Työryhmä • Anna-Mari Ahonen, Hämeen liitto • Jan Elho, LVM • Heikki Heikkilä, KEHA-keskus • Hannele Kerola, VM (pj.) • Sami Kivivasara, VM • Jukka Litmanen, YM • Teemu Luukko, SM • Tommi Oikarinen, VM • Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto • Simo Tanner, Kuntaliitto • Satu Ylisiurua-Hemminki, Mavi 08.12.2016
  35. 35. - Työryhmän yhteisiä näkemyksiä • Maakuntalaissa vahvistetaan valtion ja maakuntien neuvottelumenettelyn asemaa ja sitovuutta, VN vahvistaa neuvottelumenettelyn lopputuloksen • Julkisen hallinnon organisaatiot velvoitetaan julkaisemaan perustiedot taloudesta ja toiminnasta yleisessä tietoverkossa ja tarjoamaan samat tiedot avoimen rajapinnan kautta • Maakunta velvoitetaan antamaan valtiolle muut tiedot sähköisessä muodossa, jotta tietoja voidaan hyödyntää laajasti ja arkistoida sähköisesti • Palvelulaitos, palvelukeskukset ja palvelun tuottajat velvoitetaan antamaan maakunnalle tiedot sähköisessä muodossa, jotta tiedot voidaan arkistoida sähköisesti • Laki mahdollistaa tietojen hyödyntämisen avoimen rajapinnan kautta • Tietojärjestelmistä, tietovarannoista ja perustietotekniikasta ei säädetä laissa 08.12.2016
  36. 36. - Työryhmän yhteisiä näkemyksiä • Valtion ja maakuntien on suunniteltava hyvissä ajoin uudet suunnittelu- ja päätöksentekoprosessit sekä niitä tukeva tiedonhallinta • Pitkän aikavälin tavoitteena on, että toiminnasta syntyviä tietoja voidaan hyödyntää automaattisesti • Tietojen hyödyntämistä hankaloittava erityislainsäädäntö puretaan ja ohjataan toimijoita niin, että lainsäädännön lisäksi tietojen saaminen tai luovuttaminen ei edellytä myöskään erillisiä sopimuksia • Päällekkäisiä tietovarantoja ei rakenneta ja poistetaan päällekkäinen tietojen kerääminen • Maakuntien palvelukeskus-osakeyhtiöistä säädetään erillisellä lailla 08.12.2016
  37. 37. - Nykytila ja nykytilan arviointi • Kuvaus maakuntiin siirtyvien tehtävien nykyisestä tietohallinnosta (kuvaus kaikkien tehtävien osalta) • Keskeiset palvelut (yhteiset, organisaatiokohtaiset) • Tietohallinnon volyymit (kustannukset, henkilöstömäärät, yms.) • Tietohallinnon ja ICT –palvelutuotannon organisoituminen eri tehtäväalojen osalta • Nykytilan arvioinnissa pyritty esittämään nykytilan kuvauksia vastaavista kohteista keskeiset haasteet ja hyvin toimijat • Lisänä tietohallinnon ohjaus, varautuminen häiriötilanteisiin ja markkinoiden toimivuus (näitä olisi voinut työstää eteenpäin jos aika olisi sallinut) 22.12.201637
  38. 38. - Tavoitteet ja keskeiset ehdotukset • Maakuntien muodostamisen tavoitteet • Suuremmat rakenteet • Tehtävien keskittäminen 5 kokonaisuuteen • Yhteistyön edistäminen • Tietohallinnon ja tietohallinnon ohjaus • Valtakunnallisten tavoitteiden huomiointi • Yhteistyöaluetason yhteentoimivuus • Tietojärjestelmien ohjaus • Maakuntien ICT-palvelukeskus • Yhteiset palvelut • Yhteinen kehittäminen 22.12.201638
  39. 39. - Vaikutusten arviointi • Rakennemuutos • Jatkuvuuden varmistaminen • Maakunnan tietohallinto (osaaminen, resurssit) • Valtakunnalliset palvelukeskukset • Julkisen hallinnon yhteiset palvelut • Kuntiin kohdistuvat muutokset • Markkinavaikutukset • Tulevan lainsäädännön vaikutukset • Taloudelliset vaikutukset (kustannukset ja hyödyt) • Henkilöstövaikutusten ja hyötyjen arviointia ei ole ehditty kunnolla aloittaa  hyödyt = suunnitteilla olevista kehittämishankkeista 22.12.201639
  40. 40. - MUUTOSKUSTANNUSTEN ARVIOINTIKOHTEET 40 1. Valtakunnallinen valmistelun kustannukset 2. Palvelukeskusten perustaminen 3. Kansalliset kehitysinvestoinnit (maakuntien yhteiset, toimialakohtaiset, julkisen hallinnon yhteiset) 4. Maakunnan perustaminen 5. Maakunnan ylläpito 6. Tehtävien siirto 7. Toiminnan sopeuttaminen 8. Toiminnan ylläpito ja kehittäminenKunnat / valtion virastot Aika Maakunnan Perustaminen Tehtävien ja toiminnan siirtäminen ja sopeuttaminen Kehitysinvestoinnit Palvelukeskusten Perustaminen Muutoksen valtakunnallinen valmistelu Maakunnat Kansallinen Valtakunnalliset valmisteluryhmät Maakunnan ylläpito ja kehittäminen Jatkuvuuden varmistaminen = Muutoksen vaatima investointi = Seurattava kustannus Toiminnan ylläpito ja kehittäminen
  41. 41. - Jatkoehdotukset 1. Muutoksen vaikutuksen arvioinnista tulee muodostaa jatkuva tehtävä osaksi muuta muutoksen valmistelua. Muutosten vaikutusten arviointi tapauskohtaisesti eri tarpeisiin ei mahdollista riittävän systemaattisen ja kattavan tiedonkeruun muodostamisesta, eikä arvioinnissa käytettävä malli kehity riittävästi muutoksen tarpeisiin 2. Muutoksen vaikutusten arviointi edellyttää tarkempaa käsitystä muutoksen jälkeisestä tavoitetilasta, eri maakuntien lähtötilanteesta sekä toimenpiteistä joilla tavoitetilan saavuttaminen vaatii. Näiden kohteiden tarkentamiselle tulisi laatia suunnitelma ja aikataulu joka tukisi uudistukselle muodostetun tiekartan päävaiheita 3. Muutoksen vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi, erityisesti taloudellisten vaikutusten osalta, tulisi arvioinnin pohjamalli tehdä jossakin maakunnassa jossa valmistelu on käynnistetty. Konkreettisen kohteen kautta olisi mahdollista varmistaa paremmin arvioinnin laajuuden riittävyys sekä arvioinnissa käytettyjen arvojen oikeellisuus 22.12.201641 Etunimi Sukunimi
  42. 42. -42 alueuudistus.fi SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ● VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kiitos!

×