21.3.2018 Hyva vuorovaikutus tyoyhteisossa
•
0 likes•232 views
21.3.2018 Miten rakentuu vuorovaikutus työyhteisössä? Pohjanmaan Tyhyverkoston verkostotapaaminen, Vaasa. Jukka Hakamäki
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (10)
Similar to 21.3.2018 Hyva vuorovaikutus tyoyhteisossa
Similar to 21.3.2018 Hyva vuorovaikutus tyoyhteisossa (20)
More from Työterveyslaitos
More from Työterveyslaitos (20)
21.3.2018 Hyva vuorovaikutus tyoyhteisossa
- 1. Hyvä vuorovaikutus työyhteisöjen vahvuutena! Työterveyslaitos Vaasa 21.3.2018 Jukka Hakamäki Sininen Kolmio Oy
- 2. Kuinka nähdä vanhat itsestään selvät asiat uusin silmin?
- 3. SOPIVA KUORMITUS? Täydennyskoulutus? Delegointi? Organisointi? Oikeat asiat? Asiat oikein? Onko mitään tehtävissä? Hyvää vuorovaikutusta ! Kehittyminen? Kehityskeskustelut Työnohjaus? Mentorointi?
- 5. ASENNE • Millaisella asenteella työtäni teen? • Yhteisössä sanoilla ei ole tärkein rooli, vaan asenteella, jota kehonkieli välittää. Millainen on työntekijöiden aistima ilmapiiri? • Positiivisen ilmapiirin ja asenteen merkitys on erittäin tärkeää. • Oikea asenne ei takaa onnistumista, mutta väärä asenne takaa epäonnistumisen. Seisomme ja kaadumme asenteen mukana. • Hyvä ja laadukas tekeminen vaatii oikeanlaisen asenteen
- 6. OHEISVIESTINTÄ - ilmeet - eleet - olemus - suoritukset - tilan käyttö noin 55 % SANOMISTAPA - äänensävy - painotukset - tauot jne. n. 35 % SANA noin 10 % Yksilön kokonaisviestinnän osatekijät ja niiden osuus viestinnästä
- 7. Työyhteisössä on aina yhtä aikaa sekä hyvää että huonoa Mahdollisuuksia • sisältöä, rikkautta • runsautta • kehitystä, suunnitelmia • toivoa • haasteita • tuloksia • yrittämistä • oppimista • valinnan mahdollisuuksia • vastuun ottamista • yhteistyötä • luottamista muihin • avun pyytämistä ja saamista • mielekkyyttä ja tarkoitusta • osuutta maailman hyväksi tehdyssä työssä Toivottomuutta • paikalleen juuttumista • työ tuntuu: mahdottomalta, raskaalta, rajoittavalta, vaativalta, ylivoimaiselta • taakkoja • uhrina olemista • pakkoa • ’kaikki on minun varassani’ • tarvetta kontrolloida ja hallita kaikkea • riittämättömyyden tunnetta • valittamista • negatiivisuutta • yksin puurtamista • muiden syyttelyä • väsymystä • elämän tarkoituksen puutetta Muutoksen mahdollistajat Muutoksen estäjät
- 8. Kaksi koiraa Vanhan tarinan mukaan intiaanipäällikkö kertoi nuoremmalle intiaanille, että hänen sisällään asui kaksi koiraa. Valkoinen ei tehnyt mitään pahaa, toinen, musta taas oli aina tuhoamassa ja raatelemassa. ’Kumpi koira on voitolla?’ kysyi nuorempi intiaani. ’Aina se, jota minä ruokin’, oli vastaus.
- 9. Ajattelu Kuvittelu Tunteet -kielteiset ajatukset -kielteiset kuvitelmat - kielteiset tunteet kielteisten havaintojen valikointi kielteinen käyttäytyminen •näkee asioissa vain huonot puolet ’Musta koira’ •etsii asioista virheitä, kiinnittää huomionsa uusien asioiden heikkouksiin ja virheisiin ei opi uutta, ei kehity •kuvittelee muiden ihmisten pyrkimykset kielteisiksi käyttäytyy etäisesti, torjuvasti ja jopa hyökkäävästi •kuvittelee tulevaisuutensa kielteiseksi jättää käyttämättä mahdollisuudet, itse aiheutettu epäonnistuminen,
- 10. Ajattelu Kuvittelu Tunteet -myönteiset ajatukset -myönteiset kuvitelmat -myönteiset tunteet myönteinen käyttäytyminen kaiken havainnointi •uskoo ihmisten pohjimmiltaan olevan hyviä ’Valkoinen koira’ •havaitsee asioiden kaikki sävyt ja puolet •ajattelee, mitä asioista voisi oppia, miten niistä voisi nauttia •asettaa vanhat käsityksensä kyseenalaisiksi, haluaa oppia •suhtautuu muihin avoimesti ja luottavasti •kokemukset ovat voittopuolisesti myönteisiä onnistumisia tai oppimismahdollisuuksia
- 11. pelot Visio Unelma Johtajuus Toivo, energia, Innostus, ilo Tunnustus, Arvostus, Kuuluminen Turva Uupumus, Epätoivo, KärsimysHimanen, Pekka. 2007. Suomalainen unelma. Innovaatioraportti
- 12. Yhteistyötä tukeva vuorovaikutus • Ammatillisuus: pidetään työ- ja ihmissuhteet erillään • Kriittisyys ideoille ja asioille – ei niiden esittäjille • Erilaisuutta siedetään, hyväksytään ja hyödynnetään – edellyttäen että se palvelee tehtävän suorittamista • Kuunnellaan ja pyritään ymmärtämään, vaikka ollaan eri mieltä • Kyetään säilömään ja käsittelemään ristiriitoja ja vaikeita tunteita • Varmistetaan, että viesti on ymmärretty oikein • Kannustetaan toisia • Keskustellaan niiden kanssa, joita asiat koskevat
- 13. Yhteistyötä haittaavat vuorovaikutustavat • Vetäytyminen • Ylimielisyys ja mitätöinti • Hyökkääminen ja piikittely • Häkellyttäminen ja oikuttelu • Saivartelu ja muodollisuus • Kuiskuttelu ja vihjailu • Marttyyrius ja itsensä vähättely • Kielteisyys ja kyynisyys
- 14. Dialogin säiliö, sovellus – kulkeeko keskustelumme säiliön keskiosissa välttämätöntä hyödyllistä kivaa vahingollista
- 15. Erilaisuutta aiheuttavat ainakin • Ikä • Sukupuoli • Etninen tausta • Perhesuhteet • Koulutustausta • Arvot • Asenteet • Suhtautuminen muutokseen • Kokemus • Motivaatio • Fyysiset voimavarat • Psyykkiset voimavarat • Sosiaaliset voimavarat • Lahjakkuudet • Paineensieto- ja hallintakyky
- 16. KÄYTTÄYTYMISTRENDIT, sovellus Tarpeet, tavoitteet D = hallitseva I = vaikuttaja S = vakaa C = tunnontarkka Mikä motivoi Tulokset kontrolli Tunnustus, kontaktit Vakaus, turvallisuus Täsmällisyys, järjestys Miten toimii Suora, päättäväinen, kärsimätön, määräävä Innostunut, sosiaalinen, epämuodollinen, rohkaiseva Ystävällinen, vaiheittainen, kärsivällinen, yhteistoiminen Muodollinen, analyyttinen, laatuhakuinen, kriittinen Mitä pelkää Käytetään hyväksi Menettää hyväksynnän Epävakaita olosuhteita arvostelua suunta Mitä? Asiat Kuka? Ihmiset Kuinka? Ihmiset Miksi? Asiat
- 17. 22.3.2018 Tuloksentekijä D • kilpailuhenkinen • riippumaton • käytännöllinen • pelkää kontrollin menetystä • kärsimätön • kova Vaikuttaja I • rakenne-uudistaja • rohkaisija • verkostoituva • nopea • pelkää nolaamista • manipuloiva • suurpiirteinen Laaduntekijä C • analyyttinen • muodollinen • varovainen • pelkää arvostelua • kriittinen • tiukkapipoinen Rauhantekijä S • perinnettä säilyttävä • ystävällinen • luotettava • tyytyväinen • pelkää epävakautta • hidas • omistushaluinen Yksilöllinen asiat Yhteisöllinen ihmiset
- 18. TOIMIVA TIIMI RIKASTUU ERILAISUUDESTA Erilaista osaamista Yhteinen kieli Oikeat roolit - jokainen saa toimia omilla vahvuuksillaan Vähemmän stressiä ja konflikteja Tehokkaampaa ja iloisempaa I IDEOIJAT D EDISTÄJÄT JÄRJESTELIJÄT C JALOSTAJAT S TOTEUTTAJAT
- 19. Seuraavaksi saat tutustua kahteen erilaiseen valintaan, joita ihmiset tekevät toiminnassaan. Kuvaukset ovat ryhmitelty pareihin, ja yleensä ihmiset tuntevat jommankumman paremmin itseensä sopivaksi. Ihmiset, jotka valitsevat Ekstroversion (E) •Pitävät työskentelystä useiden ystävien kanssa •Haluavat usein puhua ääneen ajatellessaan •Usein väsyvät joutuessaan vain kuuntelemaan •Heidän täytyy puhua tuntiessaan itsensä järkyttyneeksi, vihaiseksi tai loukatuksi •Saavat energiaa tekemisestä, aktiivisesta olemisesta •Toimivat … sitten ajattelevat •Ovat usein valmiita kokeilemaan uusia ideoita Ihmiset, jotka valitsevat Introversion (I) •pitävät itsenäisestä työskentelystä tai työstä pienessä ryhmässä •Haluavat ensin ajatella ja kertoa sitten vasta •Väsyvät työskennellessään ryhmässä pitkään •Kokevat ahdistusta kun ovat järkyttyneitä, vihaisia tai loukattuja •Saavat energiaa saadessaan olla välillä yksin •Ajattelevat … sitten toimivat •Epäröivät usein kohdatessaan uusia tilanteita tai ajatuksia
- 20. Yksin ei ole kaksista
- 21. • sopeutuu keskustelukumppaninsa rytmiin ja tahtiin • katsoo kumppaniaan silmiin • on kiinnostunut keskustelunaiheesta ja keskustelukumppanistaan ja osoittaa sen kaikin aistein, sekä ruumiillaan että ilmeillään • on empaattinen • ei keskeytä toisen puhetta • kunnioittaa keskustelukumppaniaan • suhtautuu positiivisesti ja näkee pikemminkin mahdollisuuksia kuin esteitä • tulkitsee kaikenlaisia signaaleja, kuten toisen asentoa, elekieltä, äänensävyä ym. • uskaltaa myös vaieta Hyvä kuuntelija Ronthy-Österberg, Marika – Rosendahl, Suzanne. 2000. Keskustelu kehittää. Tietosanoma
- 22. Ihmissuhteet avain onnistumiseen • Hyvässä yhteisössä jäsenet auttavat toisiaan • Jos suhteet huonot, autetaan vain, jos on pakko, jos silloinkaan • Suhteet huonot, etsitään syyllisiä ja syytetään toisia • Toimiva työyhteisö korjaa toisten virheitä automaattisesti • Avain onnistumisiin on arvostus työkavereita kohtaan.
- 23. Motto: Positiivinen palaute antaa voimia ja korjaava palaute vie kehitystä eteenpäin! 22.3.2018 www.sininenkolmio.fi 23
- 24. Toisilta ihmisiltä saadun palautteen hyödyt: SUUNTA: – suunta säilyy oikeana työssä, kehityksessä, toiminnassa, … KEHITYS JA OPPIMINEN: – antaa siihen mahdollisuuksia ja pakottaakin kehittymään AINESTA AJATTELULLE JA KESKUSTELULLE: – antaa aihetta ajattelemiselle ja keskustelulle ja kannan tarkistamiselle NÄKÖKULMIEN AVARTUMINEN: – monipuolistaa näkökulmia ja vähentää omia sokeita pisteitä OSAAMISEN JAKAMINEN: – palautteenkin kautta kunkin osaamista tulee muiden käyttöön ONGELMIEN ESIIN NOSTO: – auttaa nostamaan ongelmallisia asioita yhteiseen käsittelyyn HYVINVOINTI: – puhdistaa ilmaa, nostaa hyvinvointia uhkaavia asioita ajoissa työstettäväksi LAATU: – keskeinen työkalu laatutyössä ja arvioinnissa TULOKSENTEKO JA MENESTYS: – välttämätön työkalu
- 25. KUINKA USEIN PALAUTETTA TYÖYHTEISÖSSÄ? Jatkuvasti ja säännöllisesti! Sanatonta: • Päivittäin ja pitkin matkaa – Hyvät tavat, tervehtimiset, ystävällisyys, kohteliaisuus, huomiointi – Ilmeet, eleet, äänen sävyt – Työasioissa tilanteen, tarpeen ja taitojen mukaan Sanallista: • Päivittäin / viikoittain: – Nopeaa, yksittäisistä asioista ja teoista, ajankohtaiset arkitilanteet • Viikoittain: – Asiakokonaisuuksista, yksittäisistä merkittävistä asioista ajan kanssa • Kuukausittain: – Syvempää, pohtivampaa • Vuosittain: – Isot suunnat ja asiakokonaisuudet 22.3.2018 www.sininenkolmio.fi 25
- 26. 22.3.2018 www.sininenkolmio.fi 26 PALAUTTEEN ANTOTAIDON ELEMENTIT KONTAKTI Luonti Ylläpito Menetelmät ANTOTAVAT Tarpeen mukaan +++ - - - + Pehmeät, keskustelevat Kovat, määräävät … JATKUVUUS Antaja varmistaa Lisäkysymykset Jatkotyöstö PERUSTUS Työkeskeisyys Rakentavuus Yksilöllisyys Vuorovaikutuksen havainnointi ja säätely Kunnioitus
- 27. Miten haluan saada korjaavaa, kriittistä palautetta? – työyhteisön pelisääntöjä!
- 28. Miten haluan saada korjaavaa, kriittistä palautetta? – työyhteisön pelisääntöjä! • rakentavaa palautetta, kahden kesken • nopeasti, ei odoteta ”korvamerkittyä” palautehetkeä • ei kiireen keskellä • vuorovaikutteisesti, palaute on kahdensuuntainen prosessi • pienet asiat suoraan, ”suuret” esimiehen kautta? • tunnetila – ei kiihtyneen olon vallassa – tulee ohipuhumista ja tunnereagointia • valmistautumisaika – annetaan palautteen saajallekin aikaa reflektoida • palaute kohdistuu asiaan, ei persoonaan • selvitetään ensin, onko ohjeet ymmärretty oikein • molemminpuoleinen kuuntelu • perustellusti, ei kuulopuheiden tai huhujen kautta • palautteessa olisi hyvä olla myös parannusehdotuksia • ei juuri lomalle lähtiessä tai perjantaina ennen kotiin lähtöä • selkeä ja konkreettinen palaute – mitä tulee tehdä, että asia korjaantuu
- 29. VASTAANOTON ELEMENTIT PYYDÄ Kerää! Hanki! Havainnoi! Janoa palautetta! SÄÄTELE Pleksi! Raja! Asiat asioina! Pyri pitämään itsesi ulkopuolella! JATKA Keskustelua! Kysymistä! Tarkentamista! Varmista jatkotyöstö! PÄÄTÄ Hyödyntäminen! Oma reagointisi! Vastaaminen! Sinä päätät! TARKENNA Kuuntele! Kiinnostu! Pohdi! Kysy tarkennuksia!
- 30. Alvar Aalto – maljakko – palaute kysymykseen, ”mitä minun kannattaisi tehdä toisin?” Piian palaute Jussille? Joukon palaute Jussille? Liisan palaute Jussille? Jussi pyytää palautetta työkavereilta.
- 31. Palaute - Arvostelu Palaute: • Kohdistuu asiaan ja työskentelyyn • Sisältää huomioita ja kehityssuuntia • Oppimisen kannalta hyödyllistä ja kehittävää • Annetaan vastaanottaja huomioiden: aika, paikka, muoto, määrä • Kuvailee havaintoja ja perustelee ne • Objektiivista, kaksisuuntainen prosessi, oikein ymmärtäminen varmistetaan Arvostelu: • Kohdistuu henkilöön • Sisältää arvolausumia: hyvä/huono • Ei välttämättä hyödytä ketään • Annetaan silloin, kun arvostelijalle sopii • Tekee johtopäätöksiä, on subjektiivista • Yksisuuntainen prosessi • Tiedon perillemeno ei kiinnosta
- 32. ITSETUNTO Kuinka joku kestää palautteen ja toinen ei? Miksi toisella on hyvä itsetunto ja toisella se kaipaa ja vaatii paljon pönkitystä? Itsetunto kuvaa itsearvostuksen astetta, jolloin jokainen itse määrittelee sen arvon, jonka on kokenut tai havainnut itselleen sopivaksi. Itsearvostus on oma henkilökohtainen näkemys omasta arvosta. Sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa ja toisen arvostuksissa oma minä ja itsetunto ovat aina koetuksella.
- 33. Debatista dialogiin Debatti Dialogi Tavan- omainen keskustelu Taitava keskustelu Roolit: Syyttäjä ja asianajaja Roolit: Leppoisat kaverit Roolit: Hyväksyjät, ymmärtäjät Roolit: Oppijat, kehittyjät (Mukaillen Heikkilä & Heikkilä: Dialogi, avain innovatiivisuuteen, 2001) Keskustelun tasot
- 34. Mistä on hyvät työsuhteet tehty? Pidämme: • iloisista ihmisistä • luonnollisista ihmisistä • luotettavista ihmisistä • tahdikkaista ihmisistä • ihmisistä, jotka lisäävät itsekunnioitustamme • ihmisistä, jotka saavat meidät tuntemaan itsemme tärkeiksi • ihmisistä, jotka antavat meidän puhua ja kuuntelevat meitä • ihmisistä, jotka eivät yritä muuttaa meitä • mukautuvista ihmisistä • ystävällisistä ihmisistä • ymmärtäväisistä ihmisistä • ihmisistä, jotka pitävät meistä
- 35. Hyvän johtamisen tuloksia • Perustehtävä toteutuu, työllä on suunta, tekeminen toteuttaa strategiaa • Ihmisiä arvostetaan ja kunnioitetaan • Johtajuus tukee työntekoa, ihmiset ovat motivoituneita • Avoin vuorovaikutus • Yhteistyö yksiköissä ja niiden välillä • Organisaatio tukee tavoitteiden saavuttamista: tuottavuus kehittyy, jää myös tilaa luovuudelle ja innovaatioille • Uskalletaan kokeilla - Virheistä opitaan • Selkeät työjärjestelyt, helppo keskittyä olennaiseen, työ sujuu • Yhteiset pelisäännöt, oikeudenmukaisuus, reiluus, läpinäkyvyys • Toimintaa arvioidaan säännöllisesti, ongelmiin tartutaan Johtamisen epäonnistumisia • Perustehtävä hukassa, strategia ei vaikuta arkeen • Motivaatio katoaa • Sisäinen kilpailu ja sooloilu tyypillistä • Tuottavuus heikkoa, henkilöstöresursseja ryöstöviljellään, luovuus katoaa • Sählätään, ihmettelyä, odottamista ja meinaamista • Virheitä pelätään – ei uskalleta • Pelisäännöt puuttuvat, nokkimisjärjestys, sisäpiirikähmintää • Ongelmat lakaistaan maton alle Aaltonen, Tapio – Kirjavainen, Paula – Pitkänen, Eeva. 2014. Kutsumusjohtaja
- 36. •22.3.2018 •36