Shakta Joogakoulu toteutti yhteistyössä kulttuuripaja Elviksen ja CoPassion-hankkeen kanssa joogaintervention mielenterveyskuntoutujien ryhmällä. Tulokset ovat alustavia.
2. • Traditionaalinen joogamenetelmä
• Tri dosha –tasapainottava asanasarja
perustuu rentoutukseen
• Ei suorittamista tai pakottamista
• Käynnistää palauttavat mekanismit,
aktivoi parasympaattista hermostoa
3. • 90 min shaktajoogatunti
• 9 kokoontumista, kerran viikossa
• Syksyllä 2016
• Kyselylomake: Viikkoa ennen tunteja,
viikko tuntien jälkeen
4. • Mielenterveyskuntoutujia Helsingin alueelta
• Täysi-ikäisiä
• Rekrytoinnista vastasi Niemikotisäätiön
kulttuuripaja Elviksen työntekijät
• Tavoite: 20 interventioryhmässä, 20
kontrolliryhmässä
• Lopullinen molempiin kyselyihin vastannut ryhmä:
• 20 interventioryhmässä
• 4 kontrolliryhmässä
5. • Positiiviset ja negatiiviset tunteet– 6 kysymystä molemmista, SPANE (Diener et al. 2010
• Elämäntyytyväisyys –5 kysymystä, SWLS (Diener et al. 1985)
• Masennus– 10 kysymystä. CES-D (Radloff 1977)
• Merkityksellisyys– 5 kysymystä, MLQ (Steger et al. 2006)
• Ahdistuneisuus– 7 kysymystä, GAD-7 (Spitzer et al. 2006)
• Autonomia– 4 kysymystä, BPNSFS, Chen et al. 2015)
• Kyvykkyys– 4 kysymystä, BPNSFS, Chen et al. 2015)
• Läheisyys– 4 kysymystä, BPNSFS, Chen et al. 2015)
• Hyväntekeminen–4 kysymystä, Beneficence scale (Martela & Ryan 2016)
• Elinvoimaisuus– 5 kysymystä SVS (Ryan & Frederick 1997)
• Stressi– 10 kysymystä, Perceived StressScale (Cohen et al. 1983)
• Itsemyötätunto– 12 kysymystä, self-compassion scale (Raes et al. 2011)
• Myötätunto– 5 kysymystä,
• Unen laatu– 2 kysymystä (‘Olen tyytyväinen yöuneni laatuun ja määrään’, ‘Nukun joka yö levollisestija
hyvin’)
• Kehon tuntemukset– 3 kysymystä (‘Koen kehoni liikkuvuuden olevan tyydyttävällä tasolla’, ‘En tunne
merkittäviä kipuja tai särkyjä’, ‘Kehoni on jäykkä ja tunnen monen paikan olevan jumissa’)
• Terveys- 1 kysymys, Self-rated health (Lundberg & Manderbacka 1996)
6. • Kontrolliryhmän pienuuden johdosta (n=4) sen
käyttäminen vertailukohtana ei ole perusteltua.
Näin pienestä joukosta on lähes mahdoton saada
mitään tilastollisesti päteviä tai yleistettäviä
tuloksia
• Kontrolliryhmässä ainoa tilastollisesti
merkitsevä muutos oli parantunut unenlaatu.
Muissa mittareissa muutokset saattoivat olla
suuruusluokaltaan merkittäviä, mutta eivät
olleet lähelläkään tilastollisesta merkitsevyyttä
• Interventioryhmän tuloksia tarkastellaan
vertailemalla ennen ja jälkeen –mittauksia käyttäen
t-testiä
13. • Interventioon osallistujat olivat kokeneet
myönteisiä muutoksia syksyn aikana
• Itsemyötätunto, kyvykkyyden kokemus ja
elämäntyytyväisyys olivat kaikki kasvaneet
• Myös kehon tuntemukset parantuneet
• Depressio, ahdistuneisuus, stressi ja
negatiiviset tunteet olivat kaikki laskeneet
• Kunnon kontrolliryhmän puuttuessa on vaikeata
sanoa onko kyseessä yleinen olon parantuminen
vai intervention aiheuttama muutos
• Tulokset ovat kuitenkin lupaavia ja olisi erittäin
tärkeätä tehdä jatkotutkimuksia isommalla
joukolla ja kunnon kontrolliryhmän kanssa