Perusturvan riittävyys ja köyhyys
Suomen sosiaalinen tila 3/2016
Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 127.10.2016
Tämän esityksen sisältö
• Perusturva ja köyhyys
– Perusturvan riittävyys suhteessa minimibudjettiin?
– Asuminen ja ruoka ovat suurimmat menot
– Esimerkkilaskelmat perusturvalla elävien kotitalouksien tuloista –
työmarkkinatuella
– Esimerkkilaskelmat perusturvalla elävien kotitalouksien tuloista – takuueläkkeellä
• Perusturva riittämätön, mutta parantunut
– Perusturva suhteessa keskipalkkoihin
• Minimibudjettiin perustuva köyhyysraja
– Köyhyysasteiden ennusteet 2016
– Köyhyysasteissa ei muutosta 2016
– Asumismenojen huomioiminen muuttaa köyhyyden kuvaa
• Yhteenvetoa
• Lisätietoja
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 2
Perusturva ja köyhyys
• Sosiaalivakuutus korvaa ansiosidonnaiset, työskentelyyn
perustuvat etuudet.
• Perusturvan tarkoitus on suojata köyhyydeltä sosiaalisen
riskin kohdatessa, kuten työttömyys tai vanhuus.
• Perusturvaa täydentää pienituloisilla asumistuki, sekä
toimeentulotuki poikkeuksellisiin menoihin tilapäiseksi tueksi.
Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 327.10.2016
Perusturvan riittävyys suhteessa
minimibudjettiin?
• Verrataan perusturvan varassa olevien kotitalouksien tulojen
esimerkkilaskelmia Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimiin
kohtuullisen minimikulutuksen budjetteihin.
Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 427.10.2016
Asuminen ja ruoka ovat suurimmat menot
• Asuminen ja ruoka ovat suurimmat yksittäiset menoerät
minimibudjetissa.
• Yksinasuvan perustyöttömyysturvaa saavan nettotulot noin
1000 e/kk, asumismenojen jälkeen noin 500 e/kk.
• Yksinasuvan takuueläkettä saavan nettotulot noin 1160 e/kk,
asumismenojen jälkeen noin 630 e/kk.
• Yksinasuvan minimibudjetti ilman asumismenoja on 600-669
e/kk iästä riippuen.
• Yksinasuvan oletetut asumismenot ovat 156 e/kk
omistusasunnossa ja vuokralla 388–540 e/kk asuinpaikasta
riippuen.
Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 527.10.2016
Lähde: Lehtelä et al. THL työpapereita 5/2016
Esimerkkilaskelmat perusturvalla elävien
kotitalouksien tuloista - työmarkkinatuella
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 6
Lähde: Lehtelä et al. THL työpapereita 5/2016
Esimerkkilaskelmat perusturvalla elävien
kotitalouksien tuloista - takuueläkkeellä
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 7
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 8
Perusturva riittämätön, mutta parantunut 1/2
• Yksinasuvan työttömän perusturva kattoi 72 prosenttia
minimibudjetista 2016.
• Yksinasuvan takuueläkeläisen 102 prosenttia.
• Yksinasuvan pienipalkkaisen 132 prosenttia ja
keskipalkkaisen 271 prosenttia.
• Perusturvan riittävyys näyttää hieman paranevan vuonna
2016. Syynä toimeentulotuen perusosaan tehty korotus.
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 9
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 10
Perusturva riittämätön, mutta parantunut 2/2
• Yksin vuokralla asuvan työttömän perusturvan taso on 26
prosenttia ja takuueläkeläisen 34 prosenttia keskipalkkaisen
tulotasosta.
• Yksin vuokralla asuvan pienipalkkaisen tulot ovat 53
prosenttia keskipalkkaisesta ja työttömäksi ansiosidonnaiselle
työttömyysturvalle jääneellä 30 prosenttia.
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 11
Perusturva suhteessa keskipalkkoihin 1/2
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 12
Perusturva suhteessa keskipalkkoihin 2/2
Minimibudjettiköyhyysraja 1/3
• Minimibudjeteista voidaan johtaa köyhyysraja, jonka avulla
voidaan arvioida kuinka suuri osa väestöstä elää
kotitalouksissa, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseksi katsottuun
vähimmäiskulutukseen.
• Minimibudjettiköyhyysraja tavoittaa syvempää köyhyyttä kuin
EU:n suhteellisen köyhyyden / pienituloisuuden mittari.
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 13
Minimibudjettiköyhyysraja 2/3
• Minimibudjettiköyhyysraja huomioi myös asumismenot.
• Minimibudjettiköyhyysraja on yksinasuvalla: vuokralla 1077–
1234 e/kk nettona asuinpaikasta riippuen, omistusasunnossa
asuvalla 837 e/kk.
• EU:n suhteellinen köyhyysraja on yksinasuvalla 1190 e/kk
nettona asumismenoista riippumatta.
• Suhteellinen köyhyysraja on minimibudjettiköyhyysrajaa
korkeampi lukuun ottamatta pääkaupunkiseudulla vuokralla
asuvia.
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 14
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 15
Minimibudjettiköyhyysraja 3/3
Köyhyysasteiden ennusteet 2016
• Tilastojen keräämisajankohdan ja julkaisemisen välillä on
aina ns. tilastollinen viive.
• Köyhyysasteiden kohdalla viive on noin 2 vuotta, uusin
köyhyysasteiden tilastotieto kuvaa vuotta 2014.
• Mikrosimulointimallilla voidaan aineisto ajantasaistaa tämän
hetken tiedoilla mm. etuus- ja verotuslainsäädännöstä ja
työllisyydestä.
• Ajantasaistetulla aineistoilla voidaan tuottaa ennusteet
köyhyysasteille kuluvalle vuodelle.
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 16
Köyhyysasteissa ei muutosta 2016
• Noin 8 prosenttia väestöstä eli 440 000 henkilöä elää
minimibudjettiköyhyysrajan alapuolella.
• Noin 12 prosenttia eli noin 660 000 elää tulojensa mukaan
alle EU:n suhteellisen köyhyysrajan / pienituloisuusrajan.
• Sekä suhteellisen köyhyyden että minimibudjettiköyhyyden
ennustetaan pysyvän samalla tasolla 2014-2016.
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 17
Asumismenojen huomioiminen muuttaa
köyhyyden kuvaa
• Minimibudjettiköyhyys on yleisintä yksinasuvilla ja
yksinhuoltajilla, opiskelijoilla ja ei-työllisillä.
• Väestöryhmittäin tarkasteltuna suurin ero minimibudjetti- ja
suhteellisten köyhyysasteiden välillä on eläkeläisillä ja
iäkkäillä.
• Suhteellinen köyhyysaste on eläkeläisillä ja 65 täyttäneillä 14-
15 prosenttia, minimibudjettiköyhyysaste 2-3 prosenttia.
• Ero selittyy sillä, että minimibudjettiköyhyysraja huomioi
omistusasumisen asumismenoissa.
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 18
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 19
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 20
Yhteenvetoa 1/2
• Perusturvan riittävyys on parantunut, mutta se ei riitä
kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen eläkkeensaajia lukuun
ottamatta.
• Suhteellinen köyhyysaste on 12 prosenttia,
minimibudjettiköyhyysaste 8 prosenttia.
• Minimibudjettiköyhyys kuvaa Suomessa syvempää köyhyyttä
kuin EU:n suhteellinen köyhyysraja / pienituloisuusraja.
• Köyhyysasteiden ennustetaan pysyvän samalla tasolla 2014-
2016.
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 21
Yhteenvetoa 2/2
• EU:n suhteellisesta köyhyysrajasta / pienituloisuusrajasta, eli
60 prosenttia keskitulosta, on muodostunut epävirallinen
köyhyysmittari.
• Suhteellisen köyhyysmittarin ongelmat on raportoitu yleisesti.
• Suhteellisen köyhyysmittarin rinnalla tulisikin aina käyttää
myös muita köyhyysmittareita.
• Esimerkiksi minimibudjettiköyhyysrajaa, joka kertoo kuinka
suurella osalla tulot eivät riitä vähimmäiskulutukseen.
27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 22
Lisätietoja
Lähde:
P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen. Perusturvan riittävyys ja köyhyys.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkimuksesta tiiviisti 23/2016. 8 sivua. Helsinki 2016. ISBN
978-952-302-743-5 (verkko).
Lisätietoja:
Pasi Moisio Susanna Mukkila Paula Saikkonen
tutkimusprofessori tutkija erikoistutkija
THL THL THL
puh. 029 524 7228 puh. 029 524 7326 puh. 029 524 8133
etunimi.sukunimi@thl.fi etunimi.sukunimi@thl.fi etunimi.sukunimi@thl.fi
Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 2327.10.2016

Perusturvan riittävyys ja köyhyys

  • 1.
    Perusturvan riittävyys jaköyhyys Suomen sosiaalinen tila 3/2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 127.10.2016
  • 2.
    Tämän esityksen sisältö •Perusturva ja köyhyys – Perusturvan riittävyys suhteessa minimibudjettiin? – Asuminen ja ruoka ovat suurimmat menot – Esimerkkilaskelmat perusturvalla elävien kotitalouksien tuloista – työmarkkinatuella – Esimerkkilaskelmat perusturvalla elävien kotitalouksien tuloista – takuueläkkeellä • Perusturva riittämätön, mutta parantunut – Perusturva suhteessa keskipalkkoihin • Minimibudjettiin perustuva köyhyysraja – Köyhyysasteiden ennusteet 2016 – Köyhyysasteissa ei muutosta 2016 – Asumismenojen huomioiminen muuttaa köyhyyden kuvaa • Yhteenvetoa • Lisätietoja 27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 2
  • 3.
    Perusturva ja köyhyys •Sosiaalivakuutus korvaa ansiosidonnaiset, työskentelyyn perustuvat etuudet. • Perusturvan tarkoitus on suojata köyhyydeltä sosiaalisen riskin kohdatessa, kuten työttömyys tai vanhuus. • Perusturvaa täydentää pienituloisilla asumistuki, sekä toimeentulotuki poikkeuksellisiin menoihin tilapäiseksi tueksi. Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 327.10.2016
  • 4.
    Perusturvan riittävyys suhteessa minimibudjettiin? •Verrataan perusturvan varassa olevien kotitalouksien tulojen esimerkkilaskelmia Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimiin kohtuullisen minimikulutuksen budjetteihin. Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 427.10.2016
  • 5.
    Asuminen ja ruokaovat suurimmat menot • Asuminen ja ruoka ovat suurimmat yksittäiset menoerät minimibudjetissa. • Yksinasuvan perustyöttömyysturvaa saavan nettotulot noin 1000 e/kk, asumismenojen jälkeen noin 500 e/kk. • Yksinasuvan takuueläkettä saavan nettotulot noin 1160 e/kk, asumismenojen jälkeen noin 630 e/kk. • Yksinasuvan minimibudjetti ilman asumismenoja on 600-669 e/kk iästä riippuen. • Yksinasuvan oletetut asumismenot ovat 156 e/kk omistusasunnossa ja vuokralla 388–540 e/kk asuinpaikasta riippuen. Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 527.10.2016
  • 6.
    Lähde: Lehtelä etal. THL työpapereita 5/2016 Esimerkkilaskelmat perusturvalla elävien kotitalouksien tuloista - työmarkkinatuella 27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 6
  • 7.
    Lähde: Lehtelä etal. THL työpapereita 5/2016 Esimerkkilaskelmat perusturvalla elävien kotitalouksien tuloista - takuueläkkeellä 27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 7
  • 8.
    27.10.2016 Perusturvan riittävyysja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 8
  • 9.
    Perusturva riittämätön, muttaparantunut 1/2 • Yksinasuvan työttömän perusturva kattoi 72 prosenttia minimibudjetista 2016. • Yksinasuvan takuueläkeläisen 102 prosenttia. • Yksinasuvan pienipalkkaisen 132 prosenttia ja keskipalkkaisen 271 prosenttia. • Perusturvan riittävyys näyttää hieman paranevan vuonna 2016. Syynä toimeentulotuen perusosaan tehty korotus. 27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 9
  • 10.
    27.10.2016 Perusturvan riittävyysja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 10 Perusturva riittämätön, mutta parantunut 2/2
  • 11.
    • Yksin vuokrallaasuvan työttömän perusturvan taso on 26 prosenttia ja takuueläkeläisen 34 prosenttia keskipalkkaisen tulotasosta. • Yksin vuokralla asuvan pienipalkkaisen tulot ovat 53 prosenttia keskipalkkaisesta ja työttömäksi ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle jääneellä 30 prosenttia. 27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 11 Perusturva suhteessa keskipalkkoihin 1/2
  • 12.
    27.10.2016 Perusturvan riittävyysja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 12 Perusturva suhteessa keskipalkkoihin 2/2
  • 13.
    Minimibudjettiköyhyysraja 1/3 • Minimibudjeteistavoidaan johtaa köyhyysraja, jonka avulla voidaan arvioida kuinka suuri osa väestöstä elää kotitalouksissa, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen. • Minimibudjettiköyhyysraja tavoittaa syvempää köyhyyttä kuin EU:n suhteellisen köyhyyden / pienituloisuuden mittari. 27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 13
  • 14.
    Minimibudjettiköyhyysraja 2/3 • Minimibudjettiköyhyysrajahuomioi myös asumismenot. • Minimibudjettiköyhyysraja on yksinasuvalla: vuokralla 1077– 1234 e/kk nettona asuinpaikasta riippuen, omistusasunnossa asuvalla 837 e/kk. • EU:n suhteellinen köyhyysraja on yksinasuvalla 1190 e/kk nettona asumismenoista riippumatta. • Suhteellinen köyhyysraja on minimibudjettiköyhyysrajaa korkeampi lukuun ottamatta pääkaupunkiseudulla vuokralla asuvia. 27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 14
  • 15.
    27.10.2016 Perusturvan riittävyysja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 15 Minimibudjettiköyhyysraja 3/3
  • 16.
    Köyhyysasteiden ennusteet 2016 •Tilastojen keräämisajankohdan ja julkaisemisen välillä on aina ns. tilastollinen viive. • Köyhyysasteiden kohdalla viive on noin 2 vuotta, uusin köyhyysasteiden tilastotieto kuvaa vuotta 2014. • Mikrosimulointimallilla voidaan aineisto ajantasaistaa tämän hetken tiedoilla mm. etuus- ja verotuslainsäädännöstä ja työllisyydestä. • Ajantasaistetulla aineistoilla voidaan tuottaa ennusteet köyhyysasteille kuluvalle vuodelle. 27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 16
  • 17.
    Köyhyysasteissa ei muutosta2016 • Noin 8 prosenttia väestöstä eli 440 000 henkilöä elää minimibudjettiköyhyysrajan alapuolella. • Noin 12 prosenttia eli noin 660 000 elää tulojensa mukaan alle EU:n suhteellisen köyhyysrajan / pienituloisuusrajan. • Sekä suhteellisen köyhyyden että minimibudjettiköyhyyden ennustetaan pysyvän samalla tasolla 2014-2016. 27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 17
  • 18.
    Asumismenojen huomioiminen muuttaa köyhyydenkuvaa • Minimibudjettiköyhyys on yleisintä yksinasuvilla ja yksinhuoltajilla, opiskelijoilla ja ei-työllisillä. • Väestöryhmittäin tarkasteltuna suurin ero minimibudjetti- ja suhteellisten köyhyysasteiden välillä on eläkeläisillä ja iäkkäillä. • Suhteellinen köyhyysaste on eläkeläisillä ja 65 täyttäneillä 14- 15 prosenttia, minimibudjettiköyhyysaste 2-3 prosenttia. • Ero selittyy sillä, että minimibudjettiköyhyysraja huomioi omistusasumisen asumismenoissa. 27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 18
  • 19.
    27.10.2016 Perusturvan riittävyysja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 19
  • 20.
    27.10.2016 Perusturvan riittävyysja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 20
  • 21.
    Yhteenvetoa 1/2 • Perusturvanriittävyys on parantunut, mutta se ei riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen eläkkeensaajia lukuun ottamatta. • Suhteellinen köyhyysaste on 12 prosenttia, minimibudjettiköyhyysaste 8 prosenttia. • Minimibudjettiköyhyys kuvaa Suomessa syvempää köyhyyttä kuin EU:n suhteellinen köyhyysraja / pienituloisuusraja. • Köyhyysasteiden ennustetaan pysyvän samalla tasolla 2014- 2016. 27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 21
  • 22.
    Yhteenvetoa 2/2 • EU:nsuhteellisesta köyhyysrajasta / pienituloisuusrajasta, eli 60 prosenttia keskitulosta, on muodostunut epävirallinen köyhyysmittari. • Suhteellisen köyhyysmittarin ongelmat on raportoitu yleisesti. • Suhteellisen köyhyysmittarin rinnalla tulisikin aina käyttää myös muita köyhyysmittareita. • Esimerkiksi minimibudjettiköyhyysrajaa, joka kertoo kuinka suurella osalla tulot eivät riitä vähimmäiskulutukseen. 27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 22
  • 23.
    Lisätietoja Lähde: P Moisio, IIlmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen. Perusturvan riittävyys ja köyhyys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkimuksesta tiiviisti 23/2016. 8 sivua. Helsinki 2016. ISBN 978-952-302-743-5 (verkko). Lisätietoja: Pasi Moisio Susanna Mukkila Paula Saikkonen tutkimusprofessori tutkija erikoistutkija THL THL THL puh. 029 524 7228 puh. 029 524 7326 puh. 029 524 8133 etunimi.sukunimi@thl.fi etunimi.sukunimi@thl.fi etunimi.sukunimi@thl.fi Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 2327.10.2016