SDP haluaa yksinkertaistaa ja modernisoida sosiaaliturvaa sekä varmistaa, että sosiaaliturva toimii paremmin kaikissa elämäntilanteissa. Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, joka yhtenäistää nykyisen pirstaleisen sosiaaliturvan etuusjärjestelmän yhdeksi kokonaisuudeksi. Se takaa jokaiselle toimeentulon ja tarvittavat palvelut vaihtuvissa elämäntilanteissa.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Esitelmässä luodaan katsaus hyvinvointivaltion peruspiirteisiin ja erityisesti Pohjoismaiseen malliin. Referenssinä on tässä S. Kormanin mainio kirja "Talous ja utopia". Esitelmän loppupuolella tuodaan uusia ajatuksia hyvinvointivaltion kehittämiseksi lähtien horisontaalisen yhteiskunnan ideasta. Hyvinvointivaltion "pelastaminen" vaatii hyvinvoinnin käsitteen uudelleenarviointia, universaalisuusperiaatteen tarkentamista mutta ennen kaikkea kansalaisten aktiiviisuutta ja elämänhallinnan voimistamista. Tässä keskeisiä käsitteitä ovat voimaannuttaminen ja hyvään tuuppaaminen. Kuntien on myös arvioitava toimintaansa vaikuttavuuden näkökulmasta: kuinka ne edistävät kestävää hyvinvointia.
Hoitotyö keskellä muutosvoimia – miten muutokset vaikuttavat asukkaan elämään?THL
RAI-seminaari 6.10.2016 Helsinki Paasitorni.
"Palvelutalot ovat osa laajaa vanhusten palveluiden kokonaisuutta muutospaineita monesta suunnasta. Muokkaammeko toimintaamme asukkaiden tarpeiden ja toiveiden perusteella, vai sopeutuvatko he meidän valmiiseen rakenteeseen ja käytäntöihin?" - Kirsi Santama, johtaja, Itäkeskuksen palvelutalo
Sitran laatimalla palveluevoluutio -konseptilla halutaan edistää ajattelunmuutosta ja keskustelua siitä, millaisia yhteiskunnan järjestämät palvelut ja niiden tuotanto voisivat olla tulevaisuudessa. Nykyinen ajattelutapa lähtee siitä, että kaikki palvelut ovat kaikille kaikkialla samanlaisia. Tuotantotavan osalta keskustelussa ollaan jumiuduttu periaatteelliseen ulkoistetaanko vai ei –väittelyyn. Lähivuosien talouteen, väestön ikääntymiseen ja kansalaisten erilaistuviin vaatimuksiin liittyvät haasteet ovat niin suuria, että nykyinen toimintatapa ei kykene niihin vastaamaan.
Jatkossa huomio pitäisi kiinnittää ihmisiin ja palveluiden heille tuottamaan lisäarvoon. Mitä tarvitaan, että ihmisten tarpeet ja toiveet voitaisiin ottaa hankinnan ja palvelutuotannon lähtökohdaksi? Voisiko palvelun tarvitsija valita palveluista yksilöllisen vaihtoehdon?
Toimintatavan muutos edellyttää ajattelun muutosta. Ostavatko kunnat terveyttä vai lääkäreitä asukkailleen? Palveluevoluutiossa haastetaan kuntia kehittämään ennakkoluulottomasti erilaisia palvelumalleja. Uutta ajattelua tarvitaan myös palvelutuotannonmalleihin, joita kunnat ja palveluntuottajat voivat kehittää. Koska erilaisille palveluille sopivat erilaiset tuottamistavat, niin kunnan omaa tuotantoa voidaan tukea kolmannen sektorin, yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten palvelutuotannolla sekä vertaistuotannolla. Ihmislähtöinen palveluevoluutio edellyttää myös vahvaa poliittisesta johtajuutta, muutosenergiaa, kuntien hankintaosaamisen kehittämistä ja hyvää viestintää.
Palveluevoluutio-esitys on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa.
Esitelmä pidettiin SDP:n tulevaisuusfoorumilla 6.10.2019. Siinä peräänkuulutetaan hyvinvointiyhteiskunnan uudelleen ajattelua. Nykyinen hyvinvointiyhteiskunta on kehitetty palkkatyöyhteiskunnan tarpeisiin. Tulevaisuudessa palkkatyötä on yhä vähemmän tarjolla, joten työ ei tuo toimeentuloa. Ratkaisuksi esitetään perustuloa ja perusvaraa eli työn välineiden yleistä saatavuutta. Niiden varassa voidaan tehdä vapaata työtä, joka on itseilmaisua mutta luo myös uutta yhteiskunnallista arvoa.
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tu...THL
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin, Helsingin kaupunki: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tukeminen Stadin Soten nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä. IPS-menetelmäkoulutus 6.4., Etuusneuvonta ja sosiaalityön yhteistyömahdollisuudet
Peruskuvaus ikäihmisille suunnatuista Palvelutoreista ja Lähitoreista Tampereella
20.1.2015
Jarkko Hämäläinen, Johanna Leisio, Mari Patronen, Eeva Päivärinta
Soteuudistus omasta näkökulmasta. Olen kasannut yhteen eri lähteitä. Kiitokset SDP, STM ja YLE.
Tekijä:
Teemu Hiilinen
SuPerin Pääluottamusmies
Espoon kaupunki
teemu.hiilinen(at)espoo.fi
Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksiaSDP
Varhaiskasvatuksen kehittäminen on SDP:n tärkeimpiä prioriteetteja. Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus antaa lapsille hyvän pohjan ponnistaa elämässään eteenpäin. Perheille varhaiskasvatus on tuki ja turva työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
Esitelmässä luodaan katsaus hyvinvointivaltion peruspiirteisiin ja erityisesti Pohjoismaiseen malliin. Referenssinä on tässä S. Kormanin mainio kirja "Talous ja utopia". Esitelmän loppupuolella tuodaan uusia ajatuksia hyvinvointivaltion kehittämiseksi lähtien horisontaalisen yhteiskunnan ideasta. Hyvinvointivaltion "pelastaminen" vaatii hyvinvoinnin käsitteen uudelleenarviointia, universaalisuusperiaatteen tarkentamista mutta ennen kaikkea kansalaisten aktiiviisuutta ja elämänhallinnan voimistamista. Tässä keskeisiä käsitteitä ovat voimaannuttaminen ja hyvään tuuppaaminen. Kuntien on myös arvioitava toimintaansa vaikuttavuuden näkökulmasta: kuinka ne edistävät kestävää hyvinvointia.
Hoitotyö keskellä muutosvoimia – miten muutokset vaikuttavat asukkaan elämään?THL
RAI-seminaari 6.10.2016 Helsinki Paasitorni.
"Palvelutalot ovat osa laajaa vanhusten palveluiden kokonaisuutta muutospaineita monesta suunnasta. Muokkaammeko toimintaamme asukkaiden tarpeiden ja toiveiden perusteella, vai sopeutuvatko he meidän valmiiseen rakenteeseen ja käytäntöihin?" - Kirsi Santama, johtaja, Itäkeskuksen palvelutalo
Sitran laatimalla palveluevoluutio -konseptilla halutaan edistää ajattelunmuutosta ja keskustelua siitä, millaisia yhteiskunnan järjestämät palvelut ja niiden tuotanto voisivat olla tulevaisuudessa. Nykyinen ajattelutapa lähtee siitä, että kaikki palvelut ovat kaikille kaikkialla samanlaisia. Tuotantotavan osalta keskustelussa ollaan jumiuduttu periaatteelliseen ulkoistetaanko vai ei –väittelyyn. Lähivuosien talouteen, väestön ikääntymiseen ja kansalaisten erilaistuviin vaatimuksiin liittyvät haasteet ovat niin suuria, että nykyinen toimintatapa ei kykene niihin vastaamaan.
Jatkossa huomio pitäisi kiinnittää ihmisiin ja palveluiden heille tuottamaan lisäarvoon. Mitä tarvitaan, että ihmisten tarpeet ja toiveet voitaisiin ottaa hankinnan ja palvelutuotannon lähtökohdaksi? Voisiko palvelun tarvitsija valita palveluista yksilöllisen vaihtoehdon?
Toimintatavan muutos edellyttää ajattelun muutosta. Ostavatko kunnat terveyttä vai lääkäreitä asukkailleen? Palveluevoluutiossa haastetaan kuntia kehittämään ennakkoluulottomasti erilaisia palvelumalleja. Uutta ajattelua tarvitaan myös palvelutuotannonmalleihin, joita kunnat ja palveluntuottajat voivat kehittää. Koska erilaisille palveluille sopivat erilaiset tuottamistavat, niin kunnan omaa tuotantoa voidaan tukea kolmannen sektorin, yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten palvelutuotannolla sekä vertaistuotannolla. Ihmislähtöinen palveluevoluutio edellyttää myös vahvaa poliittisesta johtajuutta, muutosenergiaa, kuntien hankintaosaamisen kehittämistä ja hyvää viestintää.
Palveluevoluutio-esitys on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa.
Esitelmä pidettiin SDP:n tulevaisuusfoorumilla 6.10.2019. Siinä peräänkuulutetaan hyvinvointiyhteiskunnan uudelleen ajattelua. Nykyinen hyvinvointiyhteiskunta on kehitetty palkkatyöyhteiskunnan tarpeisiin. Tulevaisuudessa palkkatyötä on yhä vähemmän tarjolla, joten työ ei tuo toimeentuloa. Ratkaisuksi esitetään perustuloa ja perusvaraa eli työn välineiden yleistä saatavuutta. Niiden varassa voidaan tehdä vapaata työtä, joka on itseilmaisua mutta luo myös uutta yhteiskunnallista arvoa.
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tu...THL
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin, Helsingin kaupunki: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tukeminen Stadin Soten nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä. IPS-menetelmäkoulutus 6.4., Etuusneuvonta ja sosiaalityön yhteistyömahdollisuudet
Peruskuvaus ikäihmisille suunnatuista Palvelutoreista ja Lähitoreista Tampereella
20.1.2015
Jarkko Hämäläinen, Johanna Leisio, Mari Patronen, Eeva Päivärinta
Soteuudistus omasta näkökulmasta. Olen kasannut yhteen eri lähteitä. Kiitokset SDP, STM ja YLE.
Tekijä:
Teemu Hiilinen
SuPerin Pääluottamusmies
Espoon kaupunki
teemu.hiilinen(at)espoo.fi
Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksiaSDP
Varhaiskasvatuksen kehittäminen on SDP:n tärkeimpiä prioriteetteja. Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus antaa lapsille hyvän pohjan ponnistaa elämässään eteenpäin. Perheille varhaiskasvatus on tuki ja turva työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP
SDP haluaa varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisen sektorin järjestämisvastuulla, pääasiallisella tuottamisvastuulla ja että verovarat käytetään oikein.
SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. Sote-uudistuksen suuruisessa muutoksessa henkilöstön oikeudenmukainen ja reilu kohtelu on varmistettava ja ihmisten on saatava arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti.
Suomen suunta on nyt väärä. Hallituksen teot eivät vastaa puheita ennen vaaleja.
SDP on vaihtoehto hallituksen poliittiselle linjalle. SDP esittää 10 ideaa Suomelle. Työtä tässä ja nyt. Korjataan hallituksen valitsema väärä suunta Suomelle!
SDP julkaisi 20.4. 2016 kansanedustaja Lauri Ihalaisen johdolla valmistellun valtion omistajapolitiikkaa käsittelevän Sinivalkoisen omistamisen ohjelma – kaikki ei ole kaupan -linjapaperin. Ohjelma linjaa SDP:n tavoitteet valtion omistajapolitiikan kehittämiseen ja valtion omistuksen hyödyntämiseen.
SDP:n Helsingissä 16.-17.4.2016 kokoontunut puoluevaltuusto käynnisti työn, jonka tavoitteena on uuden suomalaisen, nykyaikaiseen työelämään sopivan sosiaaliturvan rakentaminen. Työtä tekemään kutsutaan laajasti asiantuntijoita eri järjestöistä.
2. ONGELMA:
Nykymuotoinen sosiaaliturva on byrokraattinen,
vaikeaselkoinen ja osin ennakoimaton. Järjestelmä aiheuttaa
ihmisten pompottelua luukulta toiselle ja synnyttää liian usein
kannustinloukkuja, jolloin ihmisen ei ole kannattavaa ottaa
työtä vastaan.
3. TARVE:
Pirstaloituvassa työelämässä opiskelu,
työ, yrittäjyys, perhevapaat ja työttömyys vaihtelevat,
joten on tärkeää, että turvan taso on ennakoitava ja
elämäntilanteen vaihtuessa ihminen ei kohtaa tarpeetonta
byrokratiaa tai kannustinloukkuja. Siksi SDP haluaa uudistaa
suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän.
4. RATKAISU:
SDP:n ratkaisu sosiaaliturvajärjestelmän ongelmiin on Yleisturva.
Yleisturva on yksinkertaisesti parempi sosiaaliturvamalli, joka takaa
ihmisen toimeentulon ja tarvittavat palvelut vaihtuvissa elämäntilanteissa.
Se toimii trampoliinina, joka ponnauttaa ihmisen takaisin jaloilleen ja antaa
uuden mahdollisuuden silloin, kun elämän erilaiset riskit realisoituvat. Näin
voi tapahtua kenelle tahansa, milloin tahansa.
6. TOIMEENTULOTURVA NYT
Lyhytaikainen sairaus
• Julkinen terveydenhuolto
• Lakisääteinen sairausvakuutus
• Sairaanhoitokulujen korvaaminen
• Sairauspäiväraha
• Osasairauspäiväraha
• Maatalousyrittäjien korvaus sairausvakuutuksen
omavastuuajalta
• Työterveyshuolto
• Sairauskassojen etuudet
• Potilas- ja lääkevahingot
• Vapaaehtoiset sairausvakuutukset
Raskaus ja lapsen syntyminen,
lapsen oma vakuutusturva
• Raskauden ja synnytyksen aiheuttaminen kulujen
korvaaminen
• Äitiysavustus
• Äitiys- ja isyysraha
• Vanhempainraha
• Osittainen vanhempainraha
• Lapsilisä
• Adoptiotuki
• Kotihoidon tuki
• Yksityisen hoidon tuki
• Osittainen hoitoraha
• Joustava hoitoraha
• Hoitovapaa
• Pienen lapsen hoitovapaa
• Tilapäinen hoitovapaa
• Osittainen hoitovapaa
• Lapsen sairaanhoidon korvaus
• Alle 16-vuotiaan vammaistuki
• Erityishoitoraha
• Lapsen elatusapu ja elatustuki
• Sairauskassojen etuudet
• Lapsen vapaaehtoinen vakuutusturva
• Lapsen muut tapaturmavakuutukset
• Lapsen henkivakuutus
Pitkäaikainen sairaus ja
työkyvyttömyys
• Työkyvyttömyyseläkkeet
• Lakisääteinen eläketurva
• Työkyvyttömyys, TyEL-, JuEL-, YEL-, MYEL- ja MEL
–eläkkeet
• Kansaneläke
• Takuueläke
• Muut Kela-etuudet
• Lapsikorotus
• Rintamalisä
• Ylimääräinen rintamalisä
• Eläkettä saavan hoitotuki
• Omaishoidon tuki
• Vapaaehtoiset vakuutukset
• Lisäeläketurva
• Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden vakuutus
• Pysyvän työkyvyttömyyden vaikutus
Työtapaturma ja ammattitauti
• Lakisääteinen tapaturmavakuutus
• Vapaaehtoiset vakuutukset
Sotilastapaturmien korvaukset
• Sotilasvammakorvaus
Liikennevahinko
• Lakisääteinen liikennevakuutus
Muu tapaturma
• Tapaturmavakuutuslain mukaiset vapaa-ajan
vakuutukset
• Muut tapaturmavakuutukset
Työttömyys ja julkiset työvoimapalvelut
• Etuudet
• Työttömyyspäiväraha
• Peruspäiväraha
• korotusosa
• Ansiosidonnainen päiväraja
• Korotettu ansio-osa
• Työmarkkinatuki
• Soviteltu työttömyysetuus
• Työllistymistä edistävät palvelut
• Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
• Työvälitys
• Tieto- ja neuvontapalvelut, ammatinvalinta ja –uraohjaus
• Työnhakuvalmennus
• Uravalmennus
• Työhönvalmennus
• Rekrytointikokeilu
• Työvoimakoulutus
• Korkeakoulututkintoon johtavien opintojen hankkiminen
työvoimakoulutuksena
• Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen
opiskelu
• Palkkatuki
• Starttiraha
• Yritystoiminnan kehittämispalvelut
• Kulukorvaus
• Palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin liittyvät
harkinnanvaraiset etuudet
• Matka- ja yöpymiskorvaukset
• Muuttokustannusten korvaus
• Kotoutumisen edistäminen
• Työmarkkinatuki
• Kotoutumiskoulutus
Kuntoutus
• Työtapaturma ja ammattitauti
• Liikennevakuutus
• Sotilastapaturma ja –vamma
• Rintamaveteraanit
• Työeläkeyhtiöiden myöntämä ammatillinen
kuntoutus
• Kuntoutusraha
• Osakuntoutusraha ja kuntoutuskorotus
• Kuntoutusavustus
• Työeläkejärjestelmän kuntoutusetuudet
• Kuntourusraha
• Osakuntoutusraha
• Harkinnanvarainen kuntoutusavustus
• Kuntoutustuki
• Kuntoutuskorotus
• Muiden kustannusten korvaus
• Kelan kuntoutus
• Kelan ammatillinen kuntoutus
• Kelan lääkinnällinen kuntoutus
• Kuntoutujan toimeentuloturva
• Kuntoutusraha
• Harkinnanvarainen ylläpitokorvaus
• Määräaikainen kuntoutustuki
• Korotettu vammaistuki
• Eläkettä saavan hoitotuki
• Alle 16-vuotiaan vammaistuki
• Kelan vammaisten tulkkauspalvelut
• Työhallinnon kuntoutus
• Työhallinnon kuntoutus vajaakuntoisille asiakkaille
• Kuntouttava työtoiminta
• Työhallinnon etuudet
• Palkkatuki
• Työolosuhteiden järjestelytuki
• Kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto
• Opetusviranomaiset
Sukupolvenvaihdos
•Luopumistuki
•Vapaaehtoinen vakuutusturva
Eläkeiän saavuttaminen ja vanhuus
•Lakisääteinen eläketurva
• Työeläke
• TyEL-, JuEL-, YEL-, MYEL- ja MEL –eläkkeet
• Kansaneläke
• Takuueläke
• Työuraeläke
•Muut Kela-etuudet
• Lapsikorotus
• Rintamalisä
• Ylimääräinen rintamalisä
• Eläkettä saavan hoitotuki
Vammaistuki
• Perusvammaistuki
• Korotettu vammaistuki
• Ylin vammaistuki
•Vapaaehtoiset vakuutukset
Perheenhuoltajan kuolema
•Lakisääteinen perhe-eläketurva
•Työntekijäin ryhmähenkivakuutus
•Maatalouden ryhmähenkivakuutus
•Asevelvollisen kuoltua suoritettava taloudellinen tuki
•Perhe-eläkejärjestelmä
• Leskeneläke
• Lapseneläke
•Kelan yleinen perhe-eläke
•Hautausavustus
•Lisäeläketurva
•Henkivakuutus ja yksilöllinen perhe-eläkevakuutus
Työn jakaminen ja opiskelu
• Vuorotteluvapaa
• Vuorottelukorvaus
• Opintotuki
• Opintoraha
• Opintolainen valtiontakaus
• Korkoavustus
• Koulumatkatuki
• Ateriatuki
• Aikuiskoulutustuki
• Ammattitutkintostipendi
Muu toimeentuloturva
• Asumistuki
• Yleinen asumistuki
• Eläkkeensaajan asumistuki
• Toimeentulotuki
• Perustoimeentulotuki
• Täydentävä toimeentulotuki
• Ennaltaehkäisevä toimeentulotuki
• Elatustuki
• Sotilasavustus
• Erityisavustus
• Rikosvahinkojen korvaaminen valtion varoista
7. NYKYSOSIAALITURVAN ONGELMIA
• Kolmijako: etuutta ei saa; etuus on liian matala; ei mahdollista / kannusta omatoimisuutta
• Vaikeaselkoisuus, pirstaleisuus, ennakoimattomuus
• Väärinkäyttö vs. alikäyttö
• Suomalaisen sosiaaliturvan taso todettu monessa selvityksessä liian matalaksi
• Etuudet päällekkäisiä ja aiheuttavat pompottelua luukulta toiselle
• Tulkinnat vaihtelevat eri puolilla maata
• Taloudelliset ja byrokraattiset kannustinloukut
• Palvelujen aliresursointi ja epätarkoituksenmukaisuus
• Asumistuen ongelmat
9. SOSIAALITURVAN UUDISTAMISEN
PERIAATTEET: LUOTTAMUS IHMISEEN
• Sosiaalipolitiikan investointiluonne
• Työn ensisijaisuus ja muuttuva luonne: teknologian kehitys ja välityömarkkinat
• PL 19§ rakenne: välttämätön toimeentulo, perustoimeentulon turva, riittävät sote-palvelut, asuminen
• Pääsääntönä universalismi, ansioturva vakuutusperiaatteella
• Riittävä taso: kohtuullinen minimikulutus
10. SOSIAALITURVAN UUDISTAMISEN
PERIAATTEET: VIISAS KOHDENTAMINEN
• Yksilöllisyys: kaikille taattu vähimmäistaso, yksilöllisyys erityisesti palvelutarpeen arvioinnissa
• Tarveharkinta ja syyperusteisuus auttavat kohdistamaan tuet tarvitseville, digitalisaatio ja automatisointi
purkaa byrokratiaa
• Vastikkeellisuus ja velvoittavuus edellyttävät tarkoituksenmukaisia ja riittäviä palveluja
• Henkilökohtaisuus lähtökohtana
11. MIHIN SOSIAALITURVAN
UUDISTAMISELLA TÄHDÄTÄÄN?
Sosiaaliturva ei toimi tyhjiössä, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät ja se vaikuttaa moniin asioihin
yhteiskunnassa, siksi sen toimivuutta on mitattava laajasti.
Mittareita:
• Työllisyysaste
• Elinajanodote väestöryhmittäin
• Viimesijaisen toimeentuloturvan
saanti
• Koulutusaste
• Asunnottomuus
• Tuloerot
• Sairastavuus ja erot
• Lastensuojelun asiakkuudet
• Huono-osaisuuden
ylisukupolvisuus
• Yksinäisyyden kokemus
14. JOUSTAVAA TUKEA ERI
ELÄMÄNTILANTEISSA
Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli. Yleisturvan kolme tasoa ovat takuutaso, yleistaso ja
aktiivitaso. Se on automatisoitu ja sosiaaliturvaa yksinkertaistava malli, joka kattaa jokaisen ihmisen
toimeentulon erilaisissa vaihtuvissa elämäntilanteissa, oli sitten kyse työttömyydestä, vanhemmuudesta tai
tilapäisestä sairaudesta.
Yleisturva on sosiaaliturvamalli, jossa työnteko on aina kannattavaa. Se vähentää byrokratiaa, pompottelua
luukulta toiselle ja tekee sosiaaliturvasta ennakoitavaa. Ihminen saa yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti
palveluita, joita hän tarvitsee.
16. YLEISTURVA: RAUTALANKAMALLI
Syyperusteinen
perustoimeentuloturva
TAKUUTASO
ASUMISTUKI
YLEISTASO
AKTIIVITASO
Tarveharkintainen toimeentuloturva
Aktiivisuuteen kannustava korotus
Yleisturvan aktiivitaso kannustaa itsensä
kehittämiseen sekä työllisyys- ja
koulutuspalveluiden hyödyntämiseen
Laajempi määritelma aktiivisuudelle:
vapaaehtoistyö, järjestötoiminta sekä
ei-tutkintoon tähtäävä koulutus
Yleisturvan yleistaso on useiden syyperusteisten järjestelmien sijaan yksi
yhtenäistetty automatisoitu järjestelmä, jonka joustavan tuen piiriin pääsee erilaisilla
syillä: työttömyys, opiskelu, vanhemmuus, tilapäinen sairaus ja työkyvyttömyys
Yleisturvan takuutaso on turvaverkko,
joka takaa kaikille Suomessa asuville
turvan silloin, kun yleistason syytä ei ole
Automatisoitu maksatus: tulorekisterin toteuttama
tarveharkinta ja tiivis yhteys peruspalveluihin – sosiaali- ja
terveys-, työllisyys- ja koulutuspalvelut tukevat työllistymistä
Yleistason ansio-osan suuruus
määräytyy aiempien ansioiden
perusteella
17. PORTAAT KOHTI TYÖTÄ – MUODOSTA
RIIPPUMATTA
• Etuudet ja palvelut yhdessä tukevat ihmisen työllistymistä
• Etuudet, jotka palkitsevat oman aseman parantamisesta
• Yksilöllisen tarpeen mukaan suunnatut palvelut
• Palveluihin osallistumiseen voidaan harkinnan myötä velvoittaa – paluu etuuksien piiriin ilman karensseja
• Työn tekeminen on kannattavaa riippumatta työnteon muodosta
• Suojaosa ja tasainen väheneminen
• Ihminen voi luottaa järjestelmään riippumatta roolistaan: palkkatyö, yrittäjyys, keikka- ja alustatyö,
apurahatyö jne.
• Tavoitteena on, että mahdollisimman harva on sosiaaliturvan piirissä ja järjestelmän piirissä olevat
sijoittuvat mahdollisimman korkeille portaille
18. TYÖN MUUTOS EDELLYTTÄÄ
ELINIKÄISTÄ OPPIMISTA
• Kouluttautumisen on oltava kannattavaa ja mahdollista lähtökohtaisesti kaikissa työuran vaiheissa
• Toisen ja korkea-asteen opiskelijat yleistasoisen etuuden piirissä
• Edellytyksenä opinnoissa edistyminen
• Opintojen edistymisen ja tulojen seuranta reaaliaikaisesti – pois jokavuotiset yllätykset
• Aikuisopiskelijoille turvataan mahdollisuus opiskeluun työuran aikana yleistason ansio-osalla
• Aktiivitasoon oikeuttavien aktiivitoimien kirjoa laajennetaan nykyisestä, jolloin se kattaa esimerkiksi myös
kolmannen sektorin järjestämiä palveluita, koulutusta sekä vapaaehtoistyötä
20. YLEISTURVA IHMISEN KANNALTA
• Varmistaa turvan kaikissa elämän vaiheissa
• Vähentää ihmisten pompottelua luukulta toiselle
• Tukee työllistymistä, kouluttautumista ja itsensä kehittämistä
• Tekee sosiaaliturvasta ymmärrettävää, ennakoitavaa ja
poistaa tarpeen keinottelulle
• Kohtelee kaikkia sosiaaliturvan piirissä olevia yhdenvertaisesti
29. YLEISTURVA YHTEISKUNNAN
KANNALTA
• Automatisoi ja digitalisoi sosiaaliturvan toimeenpanon
• Vähentää byrokratiaa ja päällekkäisyyksiä sekä vapauttaa resurssit ohjaamiseen ja palveluihin
• Parantaa tiedonkulkua viranomaisten välillä
• Verotus ja sosiaaliturva saadaan reaaliaikaisemmaksi
• Lisää verotuloja työllisyyden parantuessa
31. ASKELITTAIN KOHTI YLEISTURVAA
• Ansioperusteisten etuuksien määräytymistä selkiytetään yhtenäistämällä etuuksien perusteena olevaa
tulokäsitettä, maksupäiviä, lapsikorotuksia sekä selkiyttämällä karenssipäiviä
• Ansioperusteisten etuuksien vähimmäistasoja yhtenäistetään siten, että se takaa riittävän turvan eli tarve
toimeentulotuen (jatkossa takuuosa) samanaikaiseen nostamiseen vähenee ja poistuu
• Työttömien etuuksiin lisätään palkitsevia kannusteita, kun työtön osallistuu työllistymistä parantaviin
toimenpiteisiin
• Hyödynnetään yhä laajemmin tulorekisteriä ja muita tietokantoja
Yleisturva-malli toteutetaan vaiheittain vuoteen 2030 mennessä. Ensiaskeleita kohti Yleisturvaa
voidaan ottaa nopeasti ja kustannusneutraalisti.
Esimerkiksi: