Ville-Veikko Pulkka. Muistiinpanoja perustulokokeilusta. Esitys Perustulokokeilun suunnitteluseminaarissa 1.9.2016.

1. Muistiinpanoja perustulokokeilusta
Perustulokokeilun suunnitteluseminaari kick-off 1.9.2016
Ville-Veikko Pulkka
Kelan tutkimus

2. Esityksen rakenne
• Mitä perustulo tarkoittaa?
• Tutkimusryhmän tekemiä havaintoja ja suosituksia
• Suositusten ja lakiesityksen välinen suhde

3. Mitä perustulo tarkoittaa?
• ”tulo, joka maksetaan säännöllisin väliajoin kaikille
yhteiskunnan jäsenille henkilökohtaisesti ilman ehtoja ja
tarveharkintaa” (BIEN)
• perustuloksi kutsuttu kuitenkin myös malleja, jotka eivät täytä
näitä kriteerejä
• perustulosta ei voi puhua yleisellä tasolla
• taso, verojärjestelmä ja korvattavat etuudet määrittävät
vaikutukset
• myös ihmisten suhtautuminen muuttuu herkästi konkretiaa
lähestyttäessä
• tavoitteet ovat vaihdelleet vuosikymmenten ja esittäjien mukaan
− 1980-luvulla mielekkään elämän mahdollistaminen ansiotyön
ulkopuolella, nyt työnteon kannustavuuden parantaminen

4. Mihin perustulon on väitetty johtavan?
• hyvinvointivaltion alasajoon ja kommunismiin
• työllisyyden lisääntymiseen ja vähentymiseen
• osallisuuden lisääntymiseen ja nuorten syrjäytymiseen
• köyhyyden lisääntymiseen ja vähentymiseen
• työntekijöiden aseman vahvistumiseen ja
heikkenemiseen
• kansantalouden pelastumiseen ja vararikkoon
• naisten vapautumiseen ja kotiäitiyhteiskuntaan

5. Valtioneuvoston kanslian toimeksianto
”Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu
perustulokokeilun toteutus. Perustulokokeilu on yksi niistä
toimenpiteistä, joiden tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvaa
osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Kokeilun valmisteluun
tarvitaan esiselvitys toteuttamiskelpoisista malleista, perustulokokeilun
perusteista ja toimeenpanon vaihtoehdoista. Esiselvityksen tavoitteena
on kartoittaa malli, jolla perustulokokeilu voidaan toteuttaa siten, että
kokeilun avulla voidaan tehdä riittävän luotettavia arvioita perustulon
vaikutuksista eri väestöryhmissä ja kokonaisarvio kustannuksista.”
= syrjäytymisen ehkäisy ja kannustinloukkujen purkaminen (työllisyys)?

6. Työvoiman tarjonta ja kannustinloukut
• perustulon toivotaan vaikuttavan työvoiman tarjontaan =
työvoiman osallistumispäätös ja työnlisäämispäätös
• työttömyysloukku = työllistyminen ei taloudellisesti
kannattavaa
• mittari: työllistymisveroaste (>80 %), bruttotulot-verot-
veroluonteiset maksut-häviävät etuudet-verot
• tuloloukku = työnteon lisääminen ei taloudellisesti
kannattavaa
• mittari: efektiivinen marginaaliveroaste (>70 %), osuus joka
häviää seuraavasta tienatusta eurosta
• byrokratialoukku = psykologiset kannustinloukut
• viiveet, raportointi, statusmuutokset

7. Esiselvityksen tärkeimmät havainnot
• puhdas perustulomalli olisi varsin kallis (1000 €/kk:
tasavero 60 %, 1500 €/kk: tasavero 79 %) ja poliittisesti
haasteellinen edes kokeiluun
• kustannusneutraali osittainen perustulo ei poistaisi tai
edes vähentäisi automaattisesti taloudellisia
kannustinloukkuja (asumistuki, toimeentulotuki, ansios.)
• byrokratialoukkuja se kuitenkin vähentäisi: vähemmän
viiveitä, raportointia ja väliinputoamisia
• byrokratialoukkujen vähentymisen lisäksi toinen mahdollinen
vaikuttava mekanismi työvoimapoliittisesti moitittavan
käyttäytymisen poistuminen = ei mahdollisuutta sanktioihin

8. Tutkimusryhmän suositukset
• osittainen perustulo vähintään 550 euroa/kk
• vastaa karkeasti nykyisten perusturvaetuuksien nettotasoa
• ideaalissa tilanteessa eri tasoja ja veromalleja (vrt. Yhdysvaltojen
negatiivisen tuloveron kokeilut)
• sosiaaliturvan heikentäminen parantaisi taloudellisia kannustimia,
mutta lisäisi myös köyhyyttä ja toimeentulo-ongelmia; sisältäisi
mahdollisesti myös perustuslaillisia rajoitteita
• ei poista automaattisesti taloudellisia kannustinloukkuja, mutta
kustannusneutraalisuudesta joustaminen avaa mahdollisuuksia
− esim. verotuksen progressio ja asumistuen sovellukset
(vähenemisasteen pienentäminen/kiinteä asumisraha)
− hyvä huomioida: mikrosimuloinnit perustuvat tuloverotukseen ->
nostaa tasaveroasteet korkealle

9. Tutkimusryhmän suositukset
• kaksiasteinen otanta: edustava valtakunnallinen ja
mahdollisesti lisäksi, intensiivisempi alueellinen
(ulkoisvaikutukset); myös kiinnostavien ryhmien
painotettu otanta mahdollinen
• tärkein vastemuuttuja työllisyys
• syytä priorisoida pienituloisia riittävän suuren otoskoon
saavuttamiseksi
− Kelan etuudet pohjana mahdollisuus huomattavasti suurempaan
otokseen
• nuorten rajaaminen ulos ensisijaisesti budjettisyistä

10. Hallituksen esitys
• 560 €/kk osittainen perustulo
• nykyinen verojärjestelmä
• Suomessa asuvat 25–58 -vuotiaat, joille marraskuussa
2016 maksetaan työttömyysturvalain mukaista
peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea
• valtakunnallinen satunnaistettu otanta, 2000 henkilöä,
pakollinen osallistuminen
• 2 vuotta
• poikkeamat suosituksista selittyvät ennen muuta
aikatauluun ja budjettiin liittyvillä syillä

11. Esitetty kritiikki
• otoskoko liian pieni
• kohderyhmä liian kapea
• koko väestön tasolla toteutettuna budjetti 11 miljardia
alijäämäinen
• ei kokeilla realistista perustuloa, vaan taloudellisia kannustimia
− kuitenkin hyvä huomioida, että myös oikeassa mallissa pyrittäisiin
todennäköisesti parantamaan nimenomaan pienituloisten
taloudellisia kannustimia
• hallituksen tavoite huomioon ottaen ”kyllin hyvä”
• ihanteellisessa tilanteessa tämä asetelma olisi ”pilotti”,
minkä jälkeen kokeilua laajennetaan

12. Hyviä käytänteitä kokeilukulttuurin edistämiseen
• tavoitteet määriteltävä tarkasti (ratkaisevan tärkeää
erityisesti perustulon kohdalla)
• poliittinen sitoutuminen välttämätöntä
• ennen (riittävästi resursseja/selkeät tavoitteet ja mittarit)
• aikana (riittävästi resursseja ja kärsivällisyyttä)
• jälkeen (riittävästi resursseja laadukkaaseen arviointityöhön)
• tietoisuus vaativasta prosessista
• yhteistyö poliitikkojen, virkamiesten, verohallinnon, tutkijoiden ja
muiden instituutioiden välillä on oltava avointa ja sujuvaa
• kokeilu ei ole ”vain kokeilu”