Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...Suomen Pankki
Suomen Pankki
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 22.4.2020
Maailman ja Suomen talous koronakriisissä
Tutustu myös analyysiartikkeleihin www.eurojatalous.fi #eurojatalous
Nordnet tuloskausietkot 20.4.2016 InderesNordnet Suomi
Inderesin Juha Kinnusen esitys Nordnetin tuloskausietkoilta 20.4.2016. Esityksessä ilmenee Inderesin näkemys tämän hetken makro- ja markkinatilanteesta.
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...Suomen Pankki
Suomen Pankki
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 22.4.2020
Maailman ja Suomen talous koronakriisissä
Tutustu myös analyysiartikkeleihin www.eurojatalous.fi #eurojatalous
Nordnet tuloskausietkot 20.4.2016 InderesNordnet Suomi
Inderesin Juha Kinnusen esitys Nordnetin tuloskausietkoilta 20.4.2016. Esityksessä ilmenee Inderesin näkemys tämän hetken makro- ja markkinatilanteesta.
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha KilponenSuomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Pääekonomistit Tiina Helenius työeläkeyhtiö Elosta ja Henna Mikkonen Säästöpankista käyvät läpi koronan vaikutuksia maailmantalouteen ja Pörssisäätiön Sari Lounasmeri vaikutuksia osakemarkkinoille. Kolmanneksi kuullaan kryptovaluutoista ja digitaalisesta keskuspankkirahasta Suomen Pankin neuvonantaja Aleksi Grymiltä.
Talous tutuksi -koulutukset on suunniteltu erityisesti historian ja yhteiskuntaopin ja matematiikan opettajille, kotitalous- ja luokanopettajille, rehtoreille, opoille ja opettajiksi opiskeleville. Koulutus sopii opettajille niin ala- ja yläkouluissa kuin lukioissa. Koulutusta voivat vapaasti seurata myös muut kuin opettajat. Osallistuminen ei vaadi aikaisempaa osallistumista tai taustatietoja.
Koulutuksia järjestävät yhdessä Finanssiala ry:n lisäksi Talous ja nuoret TAT, Suomen Pankki, Pörssisäätiö sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto ja Opetushallitus.
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoin...Eläketurvakeskus
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkijoina Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki ja Anu Polvinen (toim.)
Elon sijoitukset tuottivat tammi-syyskuussa -1,6 (9,4) prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli syyskuun lopussa 24,6 miljardia euroa. Kolmannen kvartaalin tuotto oli 2,6 (2,0) prosenttia. Vakavaraisuusaste oli 120,6 prosenttia ja vakavaraisuuspääoma oli 1,4-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
15.2.2022 Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanneSuomen Pankki
Suomen Pankin rahamuseon yleisöluennon aiheena 15.2.2022 oli Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanne. Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö Suomen Pankista kertoivat aiheesta.
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Ekonomisti Aino Silvo: Velka on veli otettaessa - asuntomarkkinat ja velkaant...Suomen Pankki
Asuntomarkkinat ovat käyneet kuumina muutaman viime vuoden ajan, ja uusia asuntoja on rakennettu runsaasti etenkin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asuntojen hinnat ovat nousseet suurissa kaupungeissa. Nyt uudisrakentamisessa on kuitenkin nähtävissä selvää jäähtymistä. Myös asuntohinnat ovat jo laskeneet monilla seuduilla, vaikka kasvukeskuksissa asunnot edelleen kallistuvat.
Viime vuosina asuntosijoittaminen on noussut suosituksi, ja samaan aikaan kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut. Kotitalouksien velan määrä on noussut ennätyksellisen korkeaksi suhteessa niiden tuloihin. Velkaantuneet kotitaloudet ovat erityisen haavoittuvaisia talouden suhdanteille, sillä heidän taloudellinen liikkumavaransa on usein pieni. Etenkin haja-asutusalueilla suuri velkataakka ja laskevat asuntohinnat ovat hankala yhdistelmä. Ne yhdessä vaikeuttavat muuttamista työn perässä kasvukeskuksiin.
Tule kuulemaan lisää asuntomarkkinoiden suhdannetilanteesta. Suomen Pankin ekonomisti Aino Silvo esitteli Suomen Pankin rahamuseossa myös näkökulmia asuntovelan ja kotitalouksien velkaantumisen vaikutuksista talouskasvuun.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha KilponenSuomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Pääekonomistit Tiina Helenius työeläkeyhtiö Elosta ja Henna Mikkonen Säästöpankista käyvät läpi koronan vaikutuksia maailmantalouteen ja Pörssisäätiön Sari Lounasmeri vaikutuksia osakemarkkinoille. Kolmanneksi kuullaan kryptovaluutoista ja digitaalisesta keskuspankkirahasta Suomen Pankin neuvonantaja Aleksi Grymiltä.
Talous tutuksi -koulutukset on suunniteltu erityisesti historian ja yhteiskuntaopin ja matematiikan opettajille, kotitalous- ja luokanopettajille, rehtoreille, opoille ja opettajiksi opiskeleville. Koulutus sopii opettajille niin ala- ja yläkouluissa kuin lukioissa. Koulutusta voivat vapaasti seurata myös muut kuin opettajat. Osallistuminen ei vaadi aikaisempaa osallistumista tai taustatietoja.
Koulutuksia järjestävät yhdessä Finanssiala ry:n lisäksi Talous ja nuoret TAT, Suomen Pankki, Pörssisäätiö sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto ja Opetushallitus.
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoin...Eläketurvakeskus
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkijoina Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki ja Anu Polvinen (toim.)
Elon sijoitukset tuottivat tammi-syyskuussa -1,6 (9,4) prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli syyskuun lopussa 24,6 miljardia euroa. Kolmannen kvartaalin tuotto oli 2,6 (2,0) prosenttia. Vakavaraisuusaste oli 120,6 prosenttia ja vakavaraisuuspääoma oli 1,4-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
15.2.2022 Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanneSuomen Pankki
Suomen Pankin rahamuseon yleisöluennon aiheena 15.2.2022 oli Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanne. Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö Suomen Pankista kertoivat aiheesta.
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Ekonomisti Aino Silvo: Velka on veli otettaessa - asuntomarkkinat ja velkaant...Suomen Pankki
Asuntomarkkinat ovat käyneet kuumina muutaman viime vuoden ajan, ja uusia asuntoja on rakennettu runsaasti etenkin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asuntojen hinnat ovat nousseet suurissa kaupungeissa. Nyt uudisrakentamisessa on kuitenkin nähtävissä selvää jäähtymistä. Myös asuntohinnat ovat jo laskeneet monilla seuduilla, vaikka kasvukeskuksissa asunnot edelleen kallistuvat.
Viime vuosina asuntosijoittaminen on noussut suosituksi, ja samaan aikaan kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut. Kotitalouksien velan määrä on noussut ennätyksellisen korkeaksi suhteessa niiden tuloihin. Velkaantuneet kotitaloudet ovat erityisen haavoittuvaisia talouden suhdanteille, sillä heidän taloudellinen liikkumavaransa on usein pieni. Etenkin haja-asutusalueilla suuri velkataakka ja laskevat asuntohinnat ovat hankala yhdistelmä. Ne yhdessä vaikeuttavat muuttamista työn perässä kasvukeskuksiin.
Tule kuulemaan lisää asuntomarkkinoiden suhdannetilanteesta. Suomen Pankin ekonomisti Aino Silvo esitteli Suomen Pankin rahamuseossa myös näkökulmia asuntovelan ja kotitalouksien velkaantumisen vaikutuksista talouskasvuun.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Näin Suomi säästää 2015 -tutkimuksen esittelymateriaali
1. NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015
Säästöpankin vuotuinen tutkimus
suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta.
Tutkimustulokset julkaistavissa 30.10.2015 klo 10
2. SUOMEN ENSIMMÄINEN PANKKIRYHMÄ
• Suomen vanhimmassa pankkiryhmässä on 23 itsenäistä Säästöpankkia,
Säästöpankkien Keskuspankki, Säästöpankkiliitto, Sp-Rahastoyhtiö, Sp-
Henkivakuutus ja Sp-Koti.
• Kaksikielisessä pankkiryhmässä on lähes puoli miljoonaa asiakasta, 151 konttoria
ympäri maata, moderni verkkopankki ja tänä vuonna uudistettu mobiilipankki.
• Suomen Pankin syntymisen jälkeen ensimmäinen pankki, Säästöpankki, perustettiin
Turkuun vuonna 1822. Säästöpankkien perustaminen käynnisti kaikille kansalaisille
tarkoitetun pankki- ja talletustoiminnan Suomessa. Tarkoitus oli hyvin
yhteiskunnallinen: Teollisen vallankumouksen myötä kasvanutta palkansaajajoukkoa
haluttiin opettaa säästämään ja hoitamaan omaa talouttaan.
• Toimintaa ohjaa edelleen Säästöpankkilaki (Säästöpankkien erityistarkoituksena on
säästäväisyyden edistäminen) ja säästöpankkiaate (Halu edistää yksilön ja yhteisön
hyvinvointia)
3. TÄNÄÄN
Edistämme säästäväisyyttä ja
asiakkaidemme taloudellista hyvinvointia
lähellä asiakasta
Kehitämme pitkäjänteisiä
asiakassuhteita, tarjoamme
yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia
ratkaisuja
Vaalimme pitkää
historiaamme ja
turvaamme sen
jatkuvuutta
Ennakoimme
muutokset
asiakkaiden
palvelutarpeissa
Olemme sopivan
kokoinen pankki
Toimimme
paikallisesti ja
lähellä ihmistä
Autamme asiakkaitamme vaurastumaan
4. MAAILMAN SÄÄSTÄVÄISYYSPÄIVÄN HISTORIAA
• Kansainvälistä Säästäväisyyspäivää (World Savings Day) vietetään
31.10.
• Sai alkunsa v. 1924 Milanossa, kun ensimmäinen säästöpankkikongressi
lausui toivomuksen siitä, että kokouksen päättymispäivä 31.10. julistettaisiin
kaikkialla säästämisen päiväksi
• Tavoitteena on kertoa erityisesti lapsille ja nuorille säästämisen tärkeydestä.
Se, että rahaa on säästössä ja talous on hallinnassa tuo elämään turvaa,
vapautta ja valinnan mahdollisuuksia.
• Suomessa Säästöpankit ovat viettäneet Säästäväisyyspäivän yhteydessä
Säästäväisyysviikkoa vuodesta 1926 lähtien.
• Säästöpankin Näin Suomi säästää -tutkimuksen (ent. Säästämisbarometrin)
tarkoituksena on selvittää vuosittain Säästäväisyyspäivänä suomalaisten
suhtautumista säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan.
5. NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015
• Vuosittain julkaistava Säästöpankin Näin Suomi säästää -tutkimus
(ent. Säästämisbarometri) selvittää suomalaisten suhtautumista
säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan.
• Tutkimus toteutettiin nyt kuudennen kerran ja siinä oli 3 042
yli 14-vuotiasta vastaajaa koko Suomen alueelta pois lukien
Ahvenanmaa.
• Tutkimuksen toteutti Säästöpankkiryhmä.
6. OMAN TALOUDEN NÄKYMÄT
31 % uskoo taloutensa paranevan
73 % kokee hallitsevansa
talousasiat hyvin tai erittäin hyvin
7. USKO OMAN TALOUDEN PARANEMISEEN
ON LISÄÄNTYNYT
31
43
25
24
51
25
27
50
23
28
49
22
28
49
23
33
51
17
Uskon talouteni paranevan
Uskon että talouteni pysyy samanlaisena
kuin se nyt on seuraavan vuoden aikana
Uskon että talouteni heikkenee
2015
2014
2013
2012
2011
2010
“Miten uskot henkilökohtaisen taloutesi kehittyvän seuraavan 12 kk:n aikana?” (%)
8. 31
34
28
34
29
43
40
46
46
45
25
26
26
20
26
Kaikki
Etelä-Suomen lääni
Länsi-Suomen lääni
Itä-Suomen lääni
Oulun ja Lapin lääni
talouteni
paranee
talouteni pysyy
samana
talouteni
heikkenee
ETELÄ- JA ITÄ-
SUOMESSA OLLAAN OPTIMISTISIMPIA
“Miten uskot henkilökohtaisen taloutesi kehittyvän seuraavan 12 kk:n aikana?” (%)
- Pääkaupunkiseudulla uskotaan
selvästi enemmän oman talouden
parantumiseen (40,2 %) kuin
muualla.
9. VALTAOSA KOKEE HALLITSEVANSA
TALOUDEN PERUSASIAT HYVIN
”Mikä kuvaa parhaiten tietämystäsi pankki- ja raha-asioista?” (%)
6
67
16
11
Hallitsen pankki- ja talousasiat erittäin hyvin, kuin
ammattilainen.
Perusasiat ovat hyvin hallussa, vain
monimutkaisemmissa asioissa tarvitsen apua.
En koe hallitsevani talousasioita erityisen hyvin. Ne
kuitenkin kiinnostavat ja koen tarvitsevani apua.
Talousasiat eivät juuri kiinnosta enkä niistä paljoa tiedä.
Tilin saldo kertoo riittävästi.
11. SÄÄSTÄMINEN ON YLEISTYNYT
”Paljonko saan säästettyä kuukaudessa?”
17
45
17
22
29
34
19
17
28
36
17
19
31
41
15
13
30
39
17
14
En säästä
Enintään 100 euroa kuukaudessa
100-200 euroa kuukaudessa
Yli 200 euroa kuukaudessa
2015
2014
2013
2012
2011
12. 36
58
29
19
38
30
46
34
26
12
24
47
Kaikki
talouteni tulee paranemaan
talouteni pysyy samana
talouteni tulee heikkenemään
kyllä
ehkä, ehkä en
en
LUOTTAVAISISTA 58% AIKOO LISÄTÄ JATKOSSA
SÄÄSTÄMISTÄ TAI SIJOITTAMISTA.
”Miten uskot henkilökohtaisen taloutesi kehittyvän seuraavan 12 kk:n aikana?”
”Aiotko lisätä säästämistä/sijoittamista seuraavan 12 kk:n aikana?” (%)
13. 9
17
25
25
15
10
En pystyisi säästämään
Enintään 50 euroa kuukaudessa
50-100 euroa kuukaudessa
100-200 euroa kuukaudessa
200-400 euroa kuukaudessa
Yli 400 euroa kuukaudessa
PUOLET VOISI SÄÄSTÄÄ TARVITTAESSA LISÄÄ
YLI 100 EUROA/KK
Paljonko pystyisin tinkimään menoistani ja säästämään/sijoittamaan,
jos minulla olisi tarve säästää johonkin tärkeään kohteeseen?
14. SUOMALAISTEN SÄÄSTÄMINEN ON
AIKA TURVALLISUUSHAKUISTA
42
16
14
40
17
14
43
15
15
45
16
13
43
19
13
Tarve turvautua pahan päivän varalle
Halu vaurastua ja olla taloudellisesti
riippumattomampi
Tarve turvautua eläkeikää varten
Kaikki
Etelä-Suomen lääni
Länsi-Suomen lääni
Itä-Suomen lääni
Oulun ja Lapin lääni
Jos säästät, mikä sai sinut alun perin aloittamaan
säästämisen ja sijoittamisen? (%) Top3
15. 36
22
15
40
17
11
45
15
7
43
14
7
Tarve turvautua pahan päivän varalle
Halu vaurastua ja olla taloudellisesti
riippumattomampi
Haave omasta asunnosta tai kesämökistä
Pääkaupunkiseutu
Muu yli 50 000 asukkaan kunta
10 000 - 50 000 asukkaan kunta
Alle 10 000 asukkaan kunta
PÄÄKAUPUNKISEUDULLA EROTAAN
SÄÄSTÄMISESSÄ MUUSTA SUOMESTA.
Jos säästät, mikä sai sinut alun perin aloittamaan
säästämisen ja sijoittamisen? (%) Top3
PK-seudulla:
- Uskotaan selvästi enemmän oman talouden
paranemiseen.
- Omaa taloutta suunnitellaan pidemmällä tähtäimellä.
- Vaurastuminen, taloudellinen riippumattomuus sekä
asuntohaaveet korostuvat motiiveina.
- Seurataan sijoituspäätöksissä enemmän
talousmediaa
16. NAISET OVAT MIEHIÄ SOSIAALISEMPIA SÄÄSTÄJIÄ
Jos säästät, millaisia tietolähteitä käytät aktiivisesti tehdessäsi
säästämis-/sijoituspäätöksiä? (%)
49
45
32
29
19
17
48
22
42
38
8
6
Seuraan verkkopankistani säästöjeni ja
sijoitusteni arvonkehitystä
Luen talouslehtiä paperisena ja netissä
Keskustelen sijoittamisesta ja
säästämisestä läheisen kanssa
Keskustelen pankin sijoitusneuvojan tai
palveluneuvojan kanssa
Seuraan säästämisen ja sijoittamisen
blogeja, somekeskusteluja, verkkosivuja
ja artikkeleita
Seuraan netistä sijoitusammattilaisten
laatimia ranking-listoja ja suosituksia
Mies
Nainen
17. ITSELLE, LAPSILLE, LASTENLAPSILLE
Kenelle säästät tai sijoitat rahaa tällä hetkellä?
79
90
88
78
76
75
68
36
11
33
50
37
29
36
10
1
1
2
10
24
30
Kaikki
14 - 25 vuotta
25 - 34 vuotta
35 - 49 vuotta
50 - 59 vuotta
60 - 69 vuotta
70 vuotta tai enemmän
Itselleni
Lapsilleni
Lapsenlapsilleni
18. IÄN VAIKUTUS SÄÄSTÄMISEEN
2,00
2,20
2,40
2,60
2,80
3,00
3,20
3,40
3,60
3,80
14 - 25
vuotta
25 - 34
vuotta
35 - 49
vuotta
50 - 59
vuotta
60 - 69
vuotta
70 vuotta tai
enemmän
Aikoko lisätä säästämistä seur.
12 kk aikana (ka. 1-5, 5=aivan
varmasti)
Oman taloustilanteen kehitys
(ka. 1-5, 5=paranee selvästi)
Paljonko säästää / kk (ka. 1-5,
5= yli 400 € / kk)
28 %:lla muu asuntolaina
tai remonttilaina
73 %:lla asuntolainaa
omaan asuntoon
61 %:lla opintolaina
ensisynnyttäjien keski-
ikä 29v
19. PIENET TULOT, SUURET MENOT?
”Mitkä ovat suurimmat esteesi säästämisen/sijoittamisen lisäämiselle?” (%)
Top5
73
40
39
17
15
Pienet tulot
Tarvitsen kaikki rahat
elämiseen
Epävarmuus omasta
taloustilanteesta
Työttömyys
Liian vähän tietoa
säästämisestä/sijoittamisest
a
34
23
18
17
13
Pienet tulot
Huonot tuotto-odotukset
Ei ajankohtaista minulle
Epävarmuus globaalista
taloustilanteesta
Tarvitsen kaikki rahat
elämiseen
Nuoret (14–25 v.) Ikäihmiset (yli 70 v.)
20.
21.
22.
23. LAINAT
RAHAN LAINAAMINEN JA LUOTOLLA OSTO
56 %:lla on asuntolainaa
31 % välttää kaikin keinoin lainoja ja luottoja
24. LUOTTOKORTTI VINKUU ETENKIN NAISILLA
56
49
27
21
13
12
11
4
59
45
31
20
13
11
12
4
55
51
25
21
13
13
11
3
Asuntolainaa omaan asuntoon
Luottokortteja, joissa käytän
luotto-ominaisuutta
Laina autoon tai muuhun
isompaan ostokseen
Muu asuntolaina tai
remonttilaina
Luotollinen tili
Opintolaina
Rahoitus- tai
osamaksusopimuksia, jotka olen
hankkinut hankintojeni…
Pikavippejä tai vastaavia
Kaikki
Mies
Nainen
25. 36
31
11
10
9
3
36
29
12
9
10
3
36
32
9
10
9
2
35
37
10
9
7
2
36
27
14
12
10
1
Asuntolaina on ihan ok, mutta muutoin yritän pärjätä ilman
lainoja ja luottoja.
Yritän välttää kaikkea lainanottoa ja luotonottoa
viimeiseen saakka.
Lainanottohan on vain käänteistä säästämistä: Saan
tarvitsemani asunnon, remontin tai auton nyt, säästän
siihen jälkeenpäin.
Näillä korkotasoilla ja marginaaleilla on vain fiksua ottaa
lainaa, jos on säännölliset tulot.
Pelkään suuren lainan tai luoton ottamista, koska näinä
aikoina kellään ei ole varmuutta maksukyvystä.
Minulla on tapana ottaa taloustilanteeseeni nähden liikaa
lainaa, luottoja tai osamaksusopimuksia ja siitä tulee
minulle hankaluuksia.
Kaikki
Etelä-Suomen lääni
Länsi-Suomen lääni
Itä-Suomen lääni
Oulun ja Lapin lääni
VALTAOSA SUOMALAISISTA VÄLTTÄÄ LAINANOTTOA
Miten suhtaudut lainanottoon? (%)
25
26. ASUNTOLAINA KULKEE PITKÄÄN MUKANA
56
27
63
73
56
37
29
49
20
46
55
49
52
50
27
12
25
35
29
21
21
21
4
13
21
28
27
23
12
61
28
6
2
Kaikki
14 - 25 vuotta
25 - 34 vuotta
35 - 49 vuotta
50 - 59 vuotta
60 - 69 vuotta
70 vuotta tai enemmän
Asuntolainaa omaan
asuntoon
Luottokortteja, joissa käytän
luotto-ominaisuutta
Laina autoon tai muuhun
isompaan ostokseen
Muu asuntolaina tai
remonttilaina
Opintolaina
27. 60
42
45
57
62 62
68 69
55
2
29
71
78
71
51
34
0
20
40
60
80
100
KAIKKI
n=2501
15-17 v.
n=107
18-24 v.
n=287
25-34 v.
n=426
35-44 v.
n=394
45-54 v.
n=453
55-64 v.
n=456
65-74 v.
n=378
On säästöjä tai sijoituksia On lainaa
% vastaajista vuonna 2015
Säästäjien osuus väestöstä on edelleen suurempi kuin
lainanottajien, mutta osuudet ovat lähentyneet toisiaan.
Velallisten ”ruuhkavuodet” ovat ikävuosien 25 ja 54 välissä.
FK TUTKI LOKAKUUSSA: SÄÄSTÄJÄT&SIJOITTAJAT VS.
LAINANOTTAJAT IKÄRYHMITTÄIN
Onko teillä tällä hetkellä säästettynä/sijoitettuna varoja eri kohteisiin? Onko teillä tällä
hetkellä jotain lainaa tai luottoa?
28. FK:N TUTKIMUS: SUOMALAISELLA ON
KESKIMÄÄRIN 85700 € ASUNTOLAINAA
Kuinka paljon teillä on tällä hetkellä asuntolainaa? Mikäli Teillä on yhteistä lainaa tai
luottoa puolisonne kanssa, ottakaa sekin huomioon.
20 300
30 200
35 800
42 000
44 900
58 300
65 300
71 500
76 500
81 800 82 000
85 800
89 500 89 200
85 700
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000 Keskimääräiset asuntolainamäärät ovat
laskeneet nyt jo toista vuotta peräkkäin.
Myös uusien asuntolainojen keskikoko on
edelleen laskenut ja on nyt 113 300 €.
Suomen Pankin mukaan suomalaisilla
kotitalouksilla on 90,5 miljardia asuntolainaa.
Euroa On asuntolainaa (n=769 v. 2015)
29. LAINANEUVOTTELUT VERKOSSA EIVÄT OLE VIELÄ
ARKEA
Jos tarvitsisit vaikkapa asuntolainaa, haluaisitko keskustella pankin kanssa siitä
netin välityksellä kotisohvalla istuen? (%)
8
9
7
5
6
6
25
28
25
17
9
7
65
61
66
75
80
83
2
2
3
2
4
3
14 - 25 vuotta
25 - 34 vuotta
35 - 49 vuotta
50 - 59 vuotta
60 - 69 vuotta
70 vuotta tai enemmän
Kyllä ehdottomasti, se säästäisi
aikaa ja vaivaa
Mahdollisesti, videoneuvottelu
voisi joissain tilanteissa olla hyvä
ratkaisu
En haluaisi, haluan tavata
pankkineuvojan kasvotusten
En edes voisi vaikka haluaisin -
minulla ei ole tarkoitukseen
soveltuvaa tietokonetta
30. ALUEELLISET EROT VAIKUTTAVAT
VERKKONEUVOTTELUSTA INNOSTUMISEEN
Jos tarvitsisit vaikkapa asuntolainaa, haluaisitko keskustella pankin kanssa siitä
netin välityksellä kotisohvalla istuen? Vastannut: mahdollisesti (%)
41
29
23
22
Pääkaupunkiseutu
Muu yli 50 000 asukkaan kunta
10 000 - 50 000 asukkaan kunta
Alle 10 000 asukkaan kunta