Onko tyonteon kannustimilla väliä? Kurkistus suomalaiseen järjestelmäänMauri Kotamäki
Pidetty 1.11.2016 seminaarissa nimeltä "Mistä kannustinongelmat johtuvat ja miten vähentää niitä?
Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen"
Sosiaalipolitiikan vaihtoehtoja –seminaarisarja on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushanketta. Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tukholman yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, THL ja Kela.
Onko tyonteon kannustimilla väliä? Kurkistus suomalaiseen järjestelmäänMauri Kotamäki
Pidetty 1.11.2016 seminaarissa nimeltä "Mistä kannustinongelmat johtuvat ja miten vähentää niitä?
Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen"
Sosiaalipolitiikan vaihtoehtoja –seminaarisarja on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushanketta. Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tukholman yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, THL ja Kela.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikön Mika Vidlundin esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Millä tasolla työläkemaksumme ovat muihin maihin verrattuna? Osiossa paneudutaan Eläketurvakeskuksen eri maiden kokonaiseläkemaksutasoa vertailevaan raporttiin ja kuullaan työeläkkeen järjestäjiltä, miltä maksutaso vaikuttaa.
Kohti vakuuttavampaa ansioturvaa. Arvio ansiosidonnaisen työttömyysturvan keh...Mauri Kotamäki
Selvitykseni löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4003-1.
Tässä tiedotustilaisuuden kalvot.
Selvityksen tiivistelmä:
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus perustuu merkittävältä osalta kaikkien palkansaajien maksamiin työttömyysvakuutusmaksuihin. Työttömyyskassojen jäsenmaksujen osuus rahoituksesta on 5,5 prosenttia. Ansiosidonnaiseen päivärahaan ovat oikeutettuja ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet. Työttömyyskassan jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa. Työttömyyskassoihin kuulumattomat henkilöt rahoittavat siis osaltaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta eivät ole oikeutettuja itse vakuutukseen. Näitä peruspäivärahaan oikeutettuja henkilöitä oli vuonna 2017 yli 70 000. Peruspäivärahaa saavat henkilöt ovat keskimäärin heikommassa työmarkkina-asemassa kuin ansiopäivärahaa saavat verrokkinsa. Edellä kuvattu yhdenvertaisuusongelma olisi mahdollista korjata muuttamalla järjestelmä yleiseksi kaikille työssäoloehdon täyttäneille henkilöille. Tällöin järjestelmässä rahoittajien ja hyötyjien välillä olisi parempi yhteys ja vakuutusperustaisuus parantuisi. Tässä selvityksessä on tutkittu kolmea erilaista uudistusvaihtoehtoa, joilla kaikille yhtäläinen ansiopäiväraha olisi mahdollista järjestää. Ensimmäisenä vaihtoehtona on tarkasteltu peruspäivärahan muuttamista ansiosidonnaiseksi etuudeksi. Toisena vaihtoehtona on arvioitu työttömyyskassan pakollista jäsenyyttä ja kolmantena ansiosidonnaisen työttömyysturvan hallinnoinnin ja toimeenpanon siirtämistä Kansaneläkelaitokselle. Uudistusvaihtoehdot olisivat nykyistä ansiosidonnaista työttömyysturvajärjestelmää yksinkertaisempia, yhdenvertaisempia ja muodostaisivat loogisemman kokonaisuuden.
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Työttömyysturvaan tulee merkittäviä muutoksia vuoden 2014 alussa. Muutosten myötä mm. ansioturvalle pääsy helpottuu, työtulojen ja työttömyysturvan yhteensovitus helpottuu, työttömyyspäivärahan tasot ja niiden ehdot selkeytyvät ja omavastuuaika lyhenee. Ansiopäivärahakauden kesto porrastetaan työhistorian pituuden ja työnhakijan aktiivisuuden mukaan.
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten hyvin sosiaaliturvan tulosidonnaisuutta vähentävät toimenpiteet parantavat työn vastaanottamisen kannustimia. Laskemme JUTTA-mikrosimulaatiomallin avulla myös, millaisia vaikutuksia sosiaaliturvan muutoksilla on valtiontalouteen ja tulonjakoon. Tarkastelemamme kannustinpaketti kohentaa pienituloisten ja erityisesti yksinhuoltajien, eli niiden jotka tyypillisesti ovat pahimmissa työttömyysloukuissa, saamaa nettotulohyötyä heidän työllistyessään. Lisäksi vertaamme kannustinpaketin vaikutuksia yleiseen työtuloverojen alennukseen ja sosiaaliturvan perustasoa nostavaan köyhyyspakettiin. Annamme myös suuntaa-antavia arvioita toimenpiteiden työllisyysvaikutuksista.
SAK Pirkanmaa -lehden viimeinen numero ilmestyi joulukuussa 2011. Pirkanmaalaisen ammattiyhdistysliikkeen mielipidelehteä tehtiin talkootyönä 23 vuoden ajan.
Viimeisestä numerosta löytyy lehden perustajiin kuuluneen Olli Niemen tiivis katsaus lehden historiaan. Muita aiheita ovat mm. raamisopimus, Tampereen kirjatyöntekijäin kirjallisuuskerho, Vallataan Wall Street -liike ja harmaa talous.
Työttömyysvakuutus ei vakuuta kaikkia (ETK Onnela 150522)Mauri Kotamäki
Mitä jos kaikki sairasvakuutusmaksua maksavat palkansaajat eivät saisikaan palkallista sairauslomaa? Entä jos eläkevakuutusmaksu ei kerryttäisikään eläkettä? Hieman kärjistäen tällainen tilanne vallitsee suomalaisen työttömyysvakuutuksen kohdalla.
Suomessa kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua. Käytännössä maksu on jaettu työnantajalle ja työntekijälle, mutta molemmat ovat oikeammin katsottuna työntekijän palkan sivukuluja. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että näistä maksuista hyötyvät lähinnä työttömyyskas-saan kuuluvat henkilöt. Työttömyyskassojen osuus ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan rahoi-tuksesta on kuitenkin vain noin 5,4 prosenttia.
...
SAK:n edustajisto hyväksyi uudistetun vuosikertomuksen 25. toukokuuta 2018. Tutustu vaikuttamistyöhömme viime vuonna. Asiantuntijakuulemisten, tiedotteiden, työryhmä-, neuvosto- ja hallitusosallistumisten lisäksi sivuilta löytyvät esimerkiksi SAK:n talouden tärkeimmät luvut. Viime vuoden vaikuttamistyötä ja tärkeimpiä tapahtumia esittelevässä julkaisussa äänen saa myös henkilöstö.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikön Mika Vidlundin esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Millä tasolla työläkemaksumme ovat muihin maihin verrattuna? Osiossa paneudutaan Eläketurvakeskuksen eri maiden kokonaiseläkemaksutasoa vertailevaan raporttiin ja kuullaan työeläkkeen järjestäjiltä, miltä maksutaso vaikuttaa.
Kohti vakuuttavampaa ansioturvaa. Arvio ansiosidonnaisen työttömyysturvan keh...Mauri Kotamäki
Selvitykseni löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4003-1.
Tässä tiedotustilaisuuden kalvot.
Selvityksen tiivistelmä:
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus perustuu merkittävältä osalta kaikkien palkansaajien maksamiin työttömyysvakuutusmaksuihin. Työttömyyskassojen jäsenmaksujen osuus rahoituksesta on 5,5 prosenttia. Ansiosidonnaiseen päivärahaan ovat oikeutettuja ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet. Työttömyyskassan jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa. Työttömyyskassoihin kuulumattomat henkilöt rahoittavat siis osaltaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta eivät ole oikeutettuja itse vakuutukseen. Näitä peruspäivärahaan oikeutettuja henkilöitä oli vuonna 2017 yli 70 000. Peruspäivärahaa saavat henkilöt ovat keskimäärin heikommassa työmarkkina-asemassa kuin ansiopäivärahaa saavat verrokkinsa. Edellä kuvattu yhdenvertaisuusongelma olisi mahdollista korjata muuttamalla järjestelmä yleiseksi kaikille työssäoloehdon täyttäneille henkilöille. Tällöin järjestelmässä rahoittajien ja hyötyjien välillä olisi parempi yhteys ja vakuutusperustaisuus parantuisi. Tässä selvityksessä on tutkittu kolmea erilaista uudistusvaihtoehtoa, joilla kaikille yhtäläinen ansiopäiväraha olisi mahdollista järjestää. Ensimmäisenä vaihtoehtona on tarkasteltu peruspäivärahan muuttamista ansiosidonnaiseksi etuudeksi. Toisena vaihtoehtona on arvioitu työttömyyskassan pakollista jäsenyyttä ja kolmantena ansiosidonnaisen työttömyysturvan hallinnoinnin ja toimeenpanon siirtämistä Kansaneläkelaitokselle. Uudistusvaihtoehdot olisivat nykyistä ansiosidonnaista työttömyysturvajärjestelmää yksinkertaisempia, yhdenvertaisempia ja muodostaisivat loogisemman kokonaisuuden.
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Työttömyysturvaan tulee merkittäviä muutoksia vuoden 2014 alussa. Muutosten myötä mm. ansioturvalle pääsy helpottuu, työtulojen ja työttömyysturvan yhteensovitus helpottuu, työttömyyspäivärahan tasot ja niiden ehdot selkeytyvät ja omavastuuaika lyhenee. Ansiopäivärahakauden kesto porrastetaan työhistorian pituuden ja työnhakijan aktiivisuuden mukaan.
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten hyvin sosiaaliturvan tulosidonnaisuutta vähentävät toimenpiteet parantavat työn vastaanottamisen kannustimia. Laskemme JUTTA-mikrosimulaatiomallin avulla myös, millaisia vaikutuksia sosiaaliturvan muutoksilla on valtiontalouteen ja tulonjakoon. Tarkastelemamme kannustinpaketti kohentaa pienituloisten ja erityisesti yksinhuoltajien, eli niiden jotka tyypillisesti ovat pahimmissa työttömyysloukuissa, saamaa nettotulohyötyä heidän työllistyessään. Lisäksi vertaamme kannustinpaketin vaikutuksia yleiseen työtuloverojen alennukseen ja sosiaaliturvan perustasoa nostavaan köyhyyspakettiin. Annamme myös suuntaa-antavia arvioita toimenpiteiden työllisyysvaikutuksista.
SAK Pirkanmaa -lehden viimeinen numero ilmestyi joulukuussa 2011. Pirkanmaalaisen ammattiyhdistysliikkeen mielipidelehteä tehtiin talkootyönä 23 vuoden ajan.
Viimeisestä numerosta löytyy lehden perustajiin kuuluneen Olli Niemen tiivis katsaus lehden historiaan. Muita aiheita ovat mm. raamisopimus, Tampereen kirjatyöntekijäin kirjallisuuskerho, Vallataan Wall Street -liike ja harmaa talous.
Työttömyysvakuutus ei vakuuta kaikkia (ETK Onnela 150522)Mauri Kotamäki
Mitä jos kaikki sairasvakuutusmaksua maksavat palkansaajat eivät saisikaan palkallista sairauslomaa? Entä jos eläkevakuutusmaksu ei kerryttäisikään eläkettä? Hieman kärjistäen tällainen tilanne vallitsee suomalaisen työttömyysvakuutuksen kohdalla.
Suomessa kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua. Käytännössä maksu on jaettu työnantajalle ja työntekijälle, mutta molemmat ovat oikeammin katsottuna työntekijän palkan sivukuluja. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että näistä maksuista hyötyvät lähinnä työttömyyskas-saan kuuluvat henkilöt. Työttömyyskassojen osuus ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan rahoi-tuksesta on kuitenkin vain noin 5,4 prosenttia.
...
SAK:n edustajisto hyväksyi uudistetun vuosikertomuksen 25. toukokuuta 2018. Tutustu vaikuttamistyöhömme viime vuonna. Asiantuntijakuulemisten, tiedotteiden, työryhmä-, neuvosto- ja hallitusosallistumisten lisäksi sivuilta löytyvät esimerkiksi SAK:n talouden tärkeimmät luvut. Viime vuoden vaikuttamistyötä ja tärkeimpiä tapahtumia esittelevässä julkaisussa äänen saa myös henkilöstö.
Työn ja työvoiman käytön muutostrendejä selvittäneen trendityöryhmän loppuraportti julkistettiin 23.1.2015. Jenni Karjalaisen esitys julkistamistilaisuudessa.
Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
5. 1. Johdanto
‒ Keston lyhentämisen lisäksi
‒ Korotusosat
‒ Työllistymistä edistävien palvelujen osalta maksettavaa korotettua
ansio-osaa alennettaisiin.
‒ Uudet korotetun ansio-osan prosentit olisivat 55 ja 25. Pitkän työuran
jälkeen maksettavista korotusosista luovuttaisiin.
‒ Omavastuu
‒ Lisäksi omavastuuaikaa pidennettäisiin viidestä seitsemään päivään.
‒ Keskitytään tässä esityksessä keston
lyhentämiseen
‒ Lisätietoja korotusosien tai omavastuun vaikutuksista,
ks. linkki
530.11.2015
10. 2. Rahoitus pähkinänkuoressa
‒ Työmarkkinatuki -> valtio ja kunnat
‒ Peruspäiväraha -> valtio
‒ Ansiosidonnainen päiväraha
‒ Valtio maksaa perusosan (36,9 %)
‒ Palkansaajat (10,1 %)
‒ Työnantajat (47,5 %)
‒ Kassojen jäsenet (5,5 %)
1030.11.2015
Kuvioon
11. 2. Suomi kansainvälisessä vertailussa
0
100
200
300
400
500
600
Denmark
Finland
France
Sweden
Croatia
Austria
Bulgaria
Estonia
Germany
Greece
Luxembourg
Poland
Romania
Slovenia
CzechRepublic
Ireland
Italy
Latvia
Lithuania
UnitedKingdom
Cyprus
Malta
Hungary
Belgium
Työttömyydenkesto,päiviä
1130.11.2015
Lähde: Missoc
15. 3. Mihin tarvitaan työttömyysturvaa?
‒ Kulutuksen tasoittaminen yli ajan
‒ Vakuutusmarkkinat epätäydelliset
‒ Haitallinen valikoituminen
‒ Epäsymmetrinen informaatio
Julkinen (tai pseudo-julkinen) vakuutus
1530.11.2015
16. 3. Kirjallisuus: enimmäiskeston leikkaus
1. Korvausasteen vaikutukset lähes poikkeuksetta
positiivisia (työttömyyttä pitkittäviä)
‒ Tatsiramos and van Ours (2014): Etuuksien
(pseudo)jousto välillä 0,4 ja 1
‒ Yhden prosenttiyksikön kasvu korvausasteessa pitkittää
työttömyyttä 0,4-1 prosenttia
2. Enimmäiskeston vaikutukset lähes poikkeuksetta
positiivisia (työttömyyttä pitkittäviä)
‒ Tatsiramos and van Ours (2014): 100 päivää pidempi
enimmäiskesto pitkittää työttömyyttä keskim. 20 päivällä
1630.11.2015
Tutkimuksiin: kesto
Tutkimuksiin: korvausaste
18. 4. Miten arviot tehtiin?
‒ SISU-mikrosimulaatiomalli
‒ Mallintaa suomalaista lainsäädäntöä
‒ Taustalla vuoden 2013 aineisto
‒ Noin 400 000 kotitaloutta eli 820 000 henkilöä
‒ Yksityiskohtaiset tiedot
‒ Tuloista
‒ Verotuksesta
‒ Sosiaaliturvasta
‒ Kotitalouksien rakenteesta, sijainnista jne.
1830.11.2015
19. 4. Kysymyksiä (1)
i. Keihin keston leikkaus vaikuttaa eli kenellä
havaitaan yli 400 päivää työttömyyttä?
1930.11.2015
23 %
52 %
12 % 8 % 5 %
1 %
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
>400 pv
N ≈ 32 000
20. 4. Kysymyksiä (1)
i. Keihin keston leikkaus vaikuttaa eli kenellä
havaitaan yli 400 päivää työttömyyttä?
2030.11.2015
0 %
5 %
10 %
15 %
2123252729313335373941434547495153555759616365
Osuus
>400 pv
< 58 ≥ 58
24. 4. Kysymyksiä (5)
IV. Kuinka uudistus vaikuttaa perinteisiin
tulonjakomittareihin?
30.11.2015 24
Gini-
kerroin
Pienituloisuus-
aste (60 %)
Pienituloisuus,
hlöä
Perus 27,25 13,50 735 900
Uudistus + 0,02 + 0,02 + 1 400
Taulukko. Keston leikkauksen vaikutus verrattuna perusuraan
25. 4. Kysymyksiä (5)
V. Kuinka uudistus vaikuttaa työllisyyteen?
‒ enimmäiskeston lyhennys yhdellä yksiköllä vähentää
työttömyysjaksojen kestoa keskimäärin X yksiköllä.
30.11.2015 25
Työttömyys-
jaksoja,
tuhatta
Leikkaus,
päivää
X Htv
194 100
0.1 7 500
0.2 15 000
27. 5. Yhteenveto (1)
‒ Suomessa on korkea työttömyys
‒ Työttömyysetuutta saanut n. 675 000 henkilöä vuoden
2014 aikana
‒ Suoraan työttömyyteen liittyvät etuusmenot noin 5
miljardia tänä vuonna, noin 4,7 miljardia vuonna 2014
‒ Suomessa ansiopäivärahan kesto on
poikkeuksellisen pitkä
‒ Tutkimuskirjallisuuden perusteella
enimmäiskeston leikkauksen voi odottaa
lyhentävän työttömyysjaksoja
30.11.2015 27
28. 5. Yhteenveto (2)
‒ 100 päivän enimmäiskeston leikkauksen vaikutukset
‒ Lyhentää työttömyysjaksojen pituutta
‒ HTV-vaikutus luokkaa 10 000
‒ Staattisesti arvioiden…
‒ Ansioturvamenot alenevat noin 130 miljoonaa euroa
‒ Nettona julkinen talous säästää ”vain” noin 40 milj. euroa
‒ Gini-kerroin nousee ja pienituloisuus lisääntyy 1400
henkilöllä
30.11.2015 28
31. Tatsiramos ja van Ours (2014) JES
‒ Enimmäiskeston (PBD) muutos
‒ Card ja Levine (2000) JPE
‒ USA 1995, PBD piteni hetkellisesti 26 -> 39 viikkoa
‒ 13 viikon pidennys PBD:ssä johti viikon pidennykseen työttömyyden kestossa (8 %)
‒ Van Ours ja Vodopivec (2006) JLE
‒ Slovenia 1990-luvun lopussa, työhistoriaperustainen UI
‒ ”Epäsymmetrisiä” vaikutuksia eri ryhmille (esim. 30-v. miehille mediaanimuutos 0.18 ja naisille
0.58)
‒ Card et al. (2007)
‒ Itävallassa alle 36 kk työllisyyys -> PBD 20 vkoa, yli 36 kk työllisyyttä -> PBD 30 vkoa
‒ Vaikutus 0.10-0.18
‒ Lalive (2008) JEcon
‒ Itävallassa yli 50-vuotiailla PBD 30 -> 209 viikkoa tietyillä alueilla. RD.
‒ Naisten ja miesten vaikutus merkittävästi erilainen, koska naisilla varhaiseläkeikä matalampi
(Naisilla ”pseudojousto” 0.42, miehillä 0.08)
‒ Schmieder et al. (2012) QJE
‒ Saksa 1987-1999, 40-49-vuotiaat ja RD
‒ Identifikaatio perustuu epäjatkuvuuteen, kun PBD perustuu ikään
‒ Kuukausi lisää BPD -> työttömyyden kesto kasvaa 0.1-0.13 kuukautta
30.11.2015 31
Takaisin
32. Tatsiramos ja van Ours (2014) JES
‒ Korvauksen tason muutos
‒ Carling et al. (2001)
‒ Korvausasteen leikkaus Ruotsissa 1990-luvun lopussa.
Identifikaatio perustuu työttömyysetuuden kattoon.
‒ Jousto 1,6 (poikkeuksellisen suuri vaikutus)
‒ Roed ja Zhang (2003)
‒ Norja ja 1990-luku. Identifikaatio perustuu kahteen eksogeenisen
variaation lähteeseen: 1) etuus perustuu edellisen vuoden
tuloihin, 2) etuuden indeksointi on riippuvainen työttömäksi
tulemisen ajanhetkestä (eri indeksi esim. tammi- ja joulukuussa)
‒ (Pseudo)jousto 0,95 miehille ja 0,35 naisille
‒ Uusitalo ja Verho (2010)
‒ Vuonna 2003 Suomessa eroraha poistui ja tilalle tuli korotettu
APR (ensimmäiset 150 päivää, jos pitkä työhistoria)
‒ (Pseudo)jousto noin 0,8
30.11.2015 32
Takaisin
Voit saada ansiopäivärahan korotettuna määräajalle, jos sinulla on riittävä työhistoria tai osallistut työllistymistä edistävään palveluun.Korotettu päiväraha pitkän työhistorian perusteellaKorotettua ansio-osaa maksetaan enintään 90 päivältä, jos* sinulle on kertynyt vähintään 20 vuoden työhistoria
* olet ollut palkansaajan työttömyyskassan jäsen vähintään viisi vuotta
* työsopimuksesi on irtisanottu ja
* olet ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi 60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Korotettu päiväraha työllistymistä edistävän palvelun ajalta* Työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksetaan korotettua ansio-osaa enintään 200 päivältä, jos palvelusta on sovittu TE-toimistossa ja työllistymissuunnitelmassa.
Lähde: https://www.tyj.fi/fin/ansiopaivaraha/paivarahan_suuruus/korotettu_paivaraha/
Voit saada ansiopäivärahan korotettuna määräajalle, jos sinulla on riittävä työhistoria tai osallistut työllistymistä edistävään palveluun.Korotettu päiväraha pitkän työhistorian perusteellaKorotettua ansio-osaa maksetaan enintään 90 päivältä, jos* sinulle on kertynyt vähintään 20 vuoden työhistoria
* olet ollut palkansaajan työttömyyskassan jäsen vähintään viisi vuotta
* työsopimuksesi on irtisanottu ja
* olet ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi 60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Korotettu päiväraha työllistymistä edistävän palvelun ajalta* Työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksetaan korotettua ansio-osaa enintään 200 päivältä, jos palvelusta on sovittu TE-toimistossa ja työllistymissuunnitelmassa.
Lähde: https://www.tyj.fi/fin/ansiopaivaraha/paivarahan_suuruus/korotettu_paivaraha/
Vuodenvaihteen jälkeen kunnat rahoittavat puolet niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet sitä 300–999 päivää ja 70 % niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet sitä vähintään 1 000 päivää.