Vuoden 2018 talousarvion vaikutuksen perusturvaan.

1. 27.3.2018 1
Vuoden 2018
talousarvion vaikutukset
perusturvaan
Susanna Mukkila,
Katri Hannikainen,
Ilari Ilmakunnas,
Pasi Moisio &
Paula Saikkonen
Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan / Mukkila, Hannikainen, Ilmakunnas, Moisio, Saikkonen

2. Raportissa
 Esitellään keskeisimmät
lainsäädäntömuutokset
vuonna 2018.
 Kuvataan esimerkkikoti-
talouksien tulonmuodostus.
 Tarkastellaan kotitalouksien
käytettävissä olevien tulojen
kehitystä.
 Arvioidaan lainsäädännön
muutosten tulonjako-
vaikutuksia.
 Tarkastellaan perusturvan
varassa elävien määrää.
27.3.2018 Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan / Mukkila, Hannikainen, Ilmakunnas, Moisio, Saikkonen 2

3. Indeksisidonnaiset perusturvaetuudet jäädytettiin,
toimeentulotukeen korotus
 Kansaneläkeindeksi jäädytettiin vuoden 2017 tasoon.
Jäädytystä ei kompensoida tulevina vuosina.
 Indeksisidonnaisten etuuksien ostovoima aleni noin 0,68 %.
 Takuueläkettä korotettiin 15 euroa.
 Vähimmäismääräisiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin
tehtiin noin 20 euron tasokorotus.
 Opintorahaan lisättiin 75 euron huoltajakorotus.
 Toimeentulotuen perusosaa korotettiin sen ostovoiman
säilyttämiseksi.
27.3.2018 Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan / Mukkila, Hannikainen, Ilmakunnas, Moisio, Saikkonen 3

4. Yleisen asumistuen taso ei seuraa vuokrien
nousua
 Yleisessä asumistuessa hyväksyttävät enimmäisvuokrat
pidettiin vuonna 2018 edellisvuoden tasolla.
 Vuonna 2017 vuokrakatot jäädytettiin vuoden 2016 tasoon
pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa niitä laskettiin 5
prosenttia.
 Tulevina vuosina asumistuen tarkistus tehdään
elinkustannusindeksin perusteella, kun aiemmin
tarkistusperusteena on ollut vuokraindeksi.
27.3.2018 Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan / Mukkila, Hannikainen, Ilmakunnas, Moisio, Saikkonen 4

5. Työttömyysetuuksiin aktiivisuusvelvoite
 Työttömien aktiivimallin myötä työttömien aktiivisuutta
seurataan 65 maksupäivän mittaisissa jaksoissa.
 Jos työtön ei ole ollut riittävän aktiivinen, hänen täyden
työttömyysetuutensa määrää voidaan leikata 4,65 prosentilla
seuraavien 65 maksupäivän ajaksi.
 Aktiivisuuden ehtona on, että työtön on työssä
tarkastelujakson aikana vähintään 18 tuntia tai ansaitsee
yritystoiminnasta vähintään 241 euroa tai osallistuu vähintään
viiden päivän ajan työllistymistä edistävään palveluun tai
sopivaan koulutukseen.
 Työttömänä aloitetun yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta
ei arvioida neljän ensimmäisen kuukauden ajalta.
27.3.2018 Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan / Mukkila, Hannikainen, Ilmakunnas, Moisio, Saikkonen 5

6. Kansaneläkeindeksin jäädytys heikentää
perusturvaetuuksien ostovoimaa
27.3.2018 Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan / Mukkila, Hannikainen, Ilmakunnas, Moisio, Saikkonen 6
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
20052006200720082009201020112012201320142015201620172018
Euroa/kk
Takuueläke/kansaneläke
Peruspäiväraha
Leskeneläke, jatkoeläke
Sv-päiväraha
Kh-tuki+hoitolisä
Toimeentulotuen perusosa
Opintoraha, al. 8/2014 jälk.
Opintoraha, al. ennen 8/2014
Lapsilisä
Lähde: SISU-malli, TK ja VM taloudellinen katsaus talvi 2017, omat laskelmat.
Vuoden 2018 hintatasossa

7. Toimeentulotuen rooli kasvaa ensisijaisten
etuuksien heikkenemisen myötä
2014 2015 2016 2017 2018
Yksinasuvat
Työtön peruspäivärahalla 91 83 90 124 137
Takuueläkeläinen 0 0 0 0 0
Yksinasuva vähimm. SV-päivärahalla 166 158 170 202 197
Yksinhuoltajat , joilla on 1 lapsi
Työtön peruspäivärahalla 71 68 79 127 149
Takuueläkeläinen 0 0 0 21 22
Yksinhuoltaja vähimm. SV-päivärahalla 231 230 245 291 293
Perhe-eläkettä saava yksinhuoltaja 41 118 131 182 197
Kotihoidon tukea saava yksinhuoltaja 288 287 302 347 366
Pariskunnat
Työtön pariskunta, molemmat peruspäivärahalla 41 24 39 89 108
Takuueläkeläispariskunta 0 0 0 0 0
Pariskunta vähimm. SV-päivärahalla 125 106 127 175 174
Pariskunnat, joilla on 2 lasta
Työtön pariskunta, molemmat peruspäivärahalla 186 107 120 166 198
Takuueläkeläispariskunta 0 0 0 0 0
Pariskunta vähimm. SV-päivärahalla 443 350 354 396 402
Toinen kotihoidon tuella, toinen työtön peruspäivärahalla 316 224 232 276 312
27.3.2018 Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan / Mukkila, Hannikainen, Ilmakunnas, Moisio, Saikkonen 7
Lähde: SISU-malli, omat laskelmat
Laskennallisen toimeentulotuen määrän kehitys esimerkkikotitalouksissa vuosina 2014-2018,
vuoden 2018 hintatasossa, €/kk

8. Esimerkkikotitalouksien käytettävissä olevat tulot
laskivat vuonna 2018
 Esimerkkilaskelmien perusteella lähes kaikilla kotitalouksillla
käytettävissä olevat tulot asumiskustannusten jälkeen olivat
matalammat kuin vuonna 2017.
 Opiskelijakotitalouksilla käytettävissä olevat tulot olivat
hieman korkeammat kuin edellisenä vuonna opintorahan
huoltajakorotuksen ansiosta. On kuitenkin huomattava, että
suuri osa opiskelijakotitalouden tuloista on opintolainaa.
27.3.2018 Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan / Mukkila, Hannikainen, Ilmakunnas, Moisio, Saikkonen 8

9. Peruspäivärahaa saavien työttömien käytettävissä
olevat tulot kotitaloustyypeittäin
Yksinasuva Yksinhuoltaja Pariskunta Pariskunta
+ 1 lapsi + 2 lasta
Työttömyyspäiväraha 697 809 1393 1723
Lapsilisät 0 148 0 200
Elatustuki 0 156 0 0
Verot 111 139 222 305
Nettotulo 586 974 1172 1618
Vuokra 544 730 699 908
Asumisen tuet 312 456 255 522
Toimeentulotuki 137 149 108 198
Käytettävissä oleva tulo 1035 1580 1534 2337
KTU asumiskustannusten jälkeen 491 850 835 1429
27.3.2018 Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan / Mukkila, Hannikainen, Ilmakunnas, Moisio, Saikkonen 9
Lähde: SISU-malli, omat laskelmat

10. Takuueläkeläisten käytettävissä olevat tulot
kotitaloustyypeittäin
27.3.2018 Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan / Mukkila, Hannikainen, Ilmakunnas, Moisio, Saikkonen 10
Yksinasuva Yksinhuoltaja Pariskunta Pariskunta
+ 1 lapsi + 2 lasta
Eläkkeet 775 775 1551 1551
Lapsikorotukset 0 22 0 88
Lapsilisät 0 148 0 200
Elatustuki 0 156 0 0
Verot 0 0 0 0
Nettotulo 775 1102 1551 1838
Vuokra 544 730 699 908
Asumisen tuet 401 456 352 579
Toimeentulotuki 0 22 0 0
Käytettävissä oleva tulo 1176 1580 1902 2417
KTU asumiskustannusten jälkeen 633 850 1203 1509
Lähde: SISU-malli, omat laskelmat

11. Etuus- ja verotuslainsäädäntömuutosten
arvioidaan kasvattavan pienituloisuusastetta
 Viimeisten kolmen vuoden
aikana tehtyjen
lainsäädäntömuutosten
arvioidaan kasvattavan
pienituloisuusastetta noin
0,7 prosenttiyksikköä.
 Laskelmat tehty staattisella
SISU-mikrosimulointi-
mallilla.
 Laskelmissa ei ole
huomioitu väestörakenteen
tai työllisyystilanteen
muutoksia.
27.3.2018 Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan / Mukkila, Hannikainen, Ilmakunnas, Moisio, Saikkonen 11
Lähde: SISU-malli/omat laskelmat
-1
-0,8
-0,6
-0,4
-0,2
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
2014 2015 2016 2017 2018
Gini-kerroin Pienituloisuusaste

12. Kokonaan perusturvan varassa* elää
neljännesmiljoona ihmistä
 Perusturvan varassa olevissa kotitalouksissa eli 516 000
henkilöä vuonna 2016.
 Perusturvan varassa olevien osuus asuntoväestöstä on
kasvanut viidessä vuodessa noin prosenttiyksikön, mikä
tarkoittaa noin 60 000 henkilöä.
 Kokonaan perusturvan varassa oli 250 000 henkilöä.
Lähde: Tilastokeskus, Tulonjaon kokonaistilasto
*Kotitalous on perusturvan varassa, kun yli puolet sen
bruttotuloista on perusturvaa, ja kokonaan perusturvan varassa,
kun sen bruttotuloista 90 % muodostuu perusturvasta.
27.3.2018 Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan / Mukkila, Hannikainen, Ilmakunnas, Moisio, Saikkonen 12

13. Kokonaan perusturvan varassa elävien
sukupuolijakauma vaihtelee ikäryhmittäin
 Kokonaan perusturvan varassa olevissa kotitalouksissa
asuvista 18-64-vuotiaista miehiä oli 56 % ja yli 65-vuotiaista
naisia 66 %.
 Perusturvan varassa olevien kotitalouksien pääasiallinen
tulonlähde yli 65-vuotiailla oli pääsääntöisesti
vanhuuseläke/kansaneläke. (kaikilla 86,9 % ja naisilla 88,6 %)
 Nuorempien ikäluokkien kotitalouksissa taas työttömyysturva
oli pääasiallinen tulonlähde.
 Työttömyysturvaetuuksien osuus kokonaan perusturvan
varassa olevien kotitalouksien pääasiallisena tulonlähteenä
on kasvanut viidessä vuodessa 7 prosenttiyksikköä.
Lähde: Tilastokeskus, Tulonjaon kokonaistilasto
27.3.2018 Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan / Mukkila, Hannikainen, Ilmakunnas, Moisio, Saikkonen 13

14. Syyperustaisten etuuksien heikentäminen lisää
toimeentulotuen tarvetta
 Toistuvat indeksijäädytykset ja –leikkaukset heikentävät
kumuloituvasti syyperustaisten etuuksien ostovoimaa.
 Asumistuen vuokrakattojen korottamatta jättäminen kasvattaa
toimeentulotuessa korvattavien asumiskustannusten määrää.
 Tarveharkintaisen toimeentulotuen rooli kasvaa ensisijaisten
etuuksien ostovoiman alenemisen myötä.
27.3.2018 Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan / Mukkila, Hannikainen, Ilmakunnas, Moisio, Saikkonen 14

15. Lisätietoja
Mukkila, S., Hannikainen, K., Ilmakunnas, I., Moisio, P.,
Saikkonen, P. (2018) Vuoden 2018 talousarvion vaikutukset
perusturvaan.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-080-8
Susanna Mukkila Pasi Moisio
Asiantuntija Tutkimusprofessori
p. 029 524 7326 p. 029 524 7228
sp. etunimi.sukunimi@thl.fi sp. etunimi.sukunimi@thl.fi
27.3.2018 Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan / Mukkila, Hannikainen, Ilmakunnas, Moisio, Saikkonen 15