Uudistuksia työttömyysturvassa - kuinka käy tulonjaon ja työllisyyden? Mauri Kotamäki
•
0 likes•447 views
Talouden, vakuutuksen ja rahoituksen mallinnusseminaari, 2.12.2015 Tilastokeskus
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (19)
Viewers also liked
Viewers also liked (8)
Similar to Uudistuksia työttömyysturvassa - kuinka käy tulonjaon ja työllisyyden? Mauri Kotamäki
Similar to Uudistuksia työttömyysturvassa - kuinka käy tulonjaon ja työllisyyden? Mauri Kotamäki (20)
More from Tilastokeskus
More from Tilastokeskus (20)
Uudistuksia työttömyysturvassa - kuinka käy tulonjaon ja työllisyyden? Mauri Kotamäki
- 1. Uudistuksia työttömyysturvassa - kuinka käy tulonjaon ja työllisyyden? yhteistyössä Allan Seuri ja Ulla Hämäläinen Esitys ei välttämättä heijastele valtiovarainministeriön kantaa 2.12.2015 Mauri Kotamäki Talouden, vakuutuksen ja rahoituksen mallinnusseminaari
- 2. Sisältö 1. Johdanto 2. Taustoittavaa tilastotietoa 3. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus 4. Vaikutusten arviointi 5. Yhteenveto 23.12.2015
- 3. 1. Johdanto
- 4. 1.Johdanto ‒ Strategisen hallitusohjelman liite 43.12.2015 Lähde: STM
- 5. 1. Johdanto ‒ Keston lyhentämisen lisäksi ‒ Korotusosat ‒ Työllistymistä edistävien palvelujen osalta maksettavaa korotettua ansio-osaa alennettaisiin. ‒ Uudet korotetun ansio-osan prosentit olisivat 55 ja 25. Pitkän työuran jälkeen maksettavista korotusosista luovuttaisiin. ‒ Omavastuu ‒ Lisäksi omavastuuaikaa pidennettäisiin viidestä seitsemään päivään. ‒ Keskitytään tässä esityksessä keston lyhentämiseen ‒ Lisätietoja korotusosien tai omavastuun vaikutuksista, ks. linkki 53.12.2015
- 7. 2. Työttömyys* Suomessa 3.12.2015 7 229 730 348 970 200 000 220 000 240 000 260 000 280 000 300 000 320 000 340 000 360 000 380 000 400 000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 * Työttömät, työttömyyseläkkeellä ja työllistym. ed. palveluissa
- 8. 2. Työttömyysmenojen kehitys 3.12.2015 8 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Miljoonaaeuroa Perusturva yhteensä Ansioturva yhteensä * arvio
- 9. 2. Työttömyysetuudet pähkinänkuoressa ‒ Työmarkkinatuki ‒ Peruspäiväraha ‒ Ansiosidonnainen päiväraha ‒ Lisäksi mahdollisesti kotitalouskohtaiset etuudet ‒ asumistuki ‒ toimeentulotuki 93.12.2015
- 10. 2. Ansiopäiväraha pähkinänkuoressa v. 2015 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 0 300 600 900 1200 1500 1800 2100 2400 2700 3000 3300 3600 3900 4200 4500 4800 €/kk Työttömyyttä edeltänyt palkka APR Korotettu APR 3.12.2015 10
- 11. 2. Ansiopäiväraha pähkinänkuoressa v. 2015 3.12.2015 11 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 2500 2750 3000 3250 3500 3750 4000 4250 4500 4750 5000 Korvausaste Työttömyyttä edeltänyt palkka RR APR RR Korotettu APR
- 12. 2. Rahoitus pähkinänkuoressa ‒ Työmarkkinatuki -> valtio ja kunnat ‒ Peruspäiväraha -> valtio ‒ Ansiosidonnainen päiväraha ‒ Valtio maksaa perusosan (36,9 %) ‒ Palkansaajat (10,1 %) ‒ Työnantajat (47,5 %) ‒ Kassojen jäsenet (5,5 %) 123.12.2015 Kuvioon
- 13. 2. Suomi kansainvälisessä vertailussa 0 100 200 300 400 500 600 Denmark Finland France Sweden Croatia Austria Bulgaria Estonia Germany Greece Luxembourg Poland Romania Slovenia CzechRepublic Ireland Italy Latvia Lithuania UnitedKingdom Cyprus Malta Hungary Belgium Työttömyydenkesto,päiviä 133.12.2015 Lähde: Missoc
- 15. 3. Mihin tarvitaan työttömyysturvaa? ‒ Kulutuksen tasoittaminen yli ajan ‒ Vakuutusmarkkinat epätäydelliset ‒ Haitallinen valikoituminen ‒ Epäsymmetrinen informaatio Julkinen (tai pseudo-julkinen) vakuutus 153.12.2015
- 16. 3. Mitä kautta työttömyysturva vaikuttaa työllisyyteen tai työttömyyteen? ‒ Vaikutusmekanismit 1. Työttömyysturva vaikuttaa vapaa-ajan hintaan 2. Työttömyysturva vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihin 3. Pitkittynyt työttömyys saattaa heikentää inhimillistä pääomaa 4. Työttömyysturva vaikuttaa ”matchin” laatuun 5. Työssäoloehto kannustaa työllistymään 6. Työttömyysturva vaikuttaa myös työn kysyntään (esim. eläkeputki) 7. Antelias työttömyysturva nostaa palkkatasoa 3.12.2015 16
- 17. 3. Kirjallisuus: enimmäiskeston leikkaus 1. Korvausasteen vaikutukset lähes poikkeuksetta positiivisia (työttömyyttä pitkittäviä) ‒ Tatsiramos and van Ours (2014): Etuuksien (pseudo)jousto välillä 0,4 ja 1 ‒ Yhden prosenttiyksikön kasvu korvausasteessa pitkittää työttömyyttä 0,4-1 prosenttia 2. Enimmäiskeston vaikutukset lähes poikkeuksetta positiivisia (työttömyyttä pitkittäviä) ‒ Tatsiramos and van Ours (2014): 100 päivää pidempi enimmäiskesto pitkittää työttömyyttä keskim. 20 päivällä 173.12.2015 Tutkimuksiin: kesto Tutkimuksiin: korvausaste
- 19. 4. Miten arviot tehtiin? ‒ SISU-mikrosimulaatiomalli ‒ Mallintaa suomalaista lainsäädäntöä ‒ Taustalla vuoden 2013 aineisto ‒ Noin 400 000 kotitaloutta eli 820 000 henkilöä ‒ Yksityiskohtaiset tiedot ‒ Tuloista ‒ Verotuksesta ‒ Sosiaaliturvasta ‒ Kotitalouksien rakenteesta, sijainnista jne. 193.12.2015
- 20. 4. Kysymyksiä (1) i. Keihin keston leikkaus vaikuttaa eli kenellä havaitaan yli 400 päivää työttömyyttä? 203.12.2015 23% 52% 12% 8% 5% 1% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% >400 pv N ≈ 32 000
- 21. 4. Kysymyksiä (1) i. Keihin keston leikkaus vaikuttaa eli kenellä havaitaan yli 400 päivää työttömyyttä? 213.12.2015 0% 5% 10% 15% 2123252729313335373941434547495153555759616365 Osuus >400 pv < 58 ≥ 58
- 22. 4. Kysymyksiä (2) ii. Kuinka paljon päiväraha leikkaantuu? 223.12.2015 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% -2000 -1600 -1200 -800 -400 0 400 800 1200 1600 2000 2400 2800 3200 3600 4000 4400 4800 5200 5600 6000 6400 6800 7200 Osuus €/v
- 23. 4. Kysymyksiä (3) III. Kuinka uudistus vaikuttaa muihin etuuksiin ja julkiseen talouteen? 3.12.2015 23 Ansioturva- menot* Työmarkkina tuki* Verottomat etuudet * (AT/TT) Verot* Julkinen talous* (netto) -129 66 7 -19 -37 * Vuoden 2013 rahassa
- 24. 4. Kysymyksiä (4) -6,0 -5,0 -4,0 -3,0 -2,0 -1,0 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Käytettävissäolevien tulojenmuutos,milj.€ Tulodesiili 3.12.2015 24 IV. Kuinka uudistus vaikuttaa perinteisiin tulonjakomittareihin?
- 25. 4. Kysymyksiä (5) IV. Kuinka uudistus vaikuttaa perinteisiin tulonjakomittareihin? 3.12.2015 25 Gini- kerroin Pienituloisuus- aste (60 %) Pienituloisuus, hlöä Perus 27,25 13,50 735 900 Uudistus + 0,02 + 0,02 + 1 400 Taulukko. Keston leikkauksen vaikutus verrattuna perusuraan
- 26. 4. Kysymyksiä (5) V. Kuinka uudistus vaikuttaa työllisyyteen? ‒ enimmäiskeston lyhennys yhdellä yksiköllä vähentää työttömyysjaksojen kestoa keskimäärin X yksiköllä. 3.12.2015 26 Työttömyys- jaksoja, tuhatta Leikkaus, päivää X Htv 194 100 0.1 7 500 0.2 15 000
- 27. 5. Yhteenveto
- 28. 5. Yhteenveto (1) ‒ Suomessa on korkea työttömyys ‒ Työttömyysetuutta saanut n. 675 000 henkilöä vuoden 2014 aikana ‒ Suoraan työttömyyteen liittyvät etuusmenot noin 5 miljardia tänä vuonna, noin 4,7 miljardia vuonna 2014 ‒ Suomessa ansiopäivärahan kesto on poikkeuksellisen pitkä ‒ Tutkimuskirjallisuuden perusteella enimmäiskeston leikkauksen voi odottaa lyhentävän työttömyysjaksoja 3.12.2015 28
- 29. 5. Yhteenveto (2) ‒ 100 päivän enimmäiskeston leikkauksen vaikutukset ‒ Lyhentää työttömyysjaksojen pituutta ‒ HTV-vaikutus luokkaa 10 000 ‒ Staattisesti arvioiden… ‒ Ansioturvamenot alenevat noin 130 miljoonaa euroa ‒ Nettona julkinen talous säästää ”vain” noin 40 milj. euroa ‒ Gini-kerroin nousee ja pienituloisuus lisääntyy 1400 henkilöllä 3.12.2015 29
- 30. Liitteet
- 31. Ansiopäivärahan rahoitus 5,5 % 10,1 % 47,5 % 36,9 % Työttömyyskassojen jäsenet Palkansaajat Työnantajat Valtio 313.12.2015 Lähde: Kela Takaisin
- 32. Tatsiramos ja van Ours (2014) JES ‒ Enimmäiskeston (PBD) muutos ‒ Card ja Levine (2000) JPE ‒ USA 1995, PBD piteni hetkellisesti 26 -> 39 viikkoa ‒ 13 viikon pidennys PBD:ssä johti viikon pidennykseen työttömyyden kestossa (8 %) ‒ Van Ours ja Vodopivec (2006) JLE ‒ Slovenia 1990-luvun lopussa, työhistoriaperustainen UI ‒ ”Epäsymmetrisiä” vaikutuksia eri ryhmille (esim. 30-v. miehille mediaanimuutos 0.18 ja naisille 0.58) ‒ Card et al. (2007) ‒ Itävallassa alle 36 kk työllisyyys -> PBD 20 vkoa, yli 36 kk työllisyyttä -> PBD 30 vkoa ‒ Vaikutus 0.10-0.18 ‒ Lalive (2008) JEcon ‒ Itävallassa yli 50-vuotiailla PBD 30 -> 209 viikkoa tietyillä alueilla. RD. ‒ Naisten ja miesten vaikutus merkittävästi erilainen, koska naisilla varhaiseläkeikä matalampi (Naisilla ”pseudojousto” 0.42, miehillä 0.08) ‒ Schmieder et al. (2012) QJE ‒ Saksa 1987-1999, 40-49-vuotiaat ja RD ‒ Identifikaatio perustuu epäjatkuvuuteen, kun PBD perustuu ikään ‒ Kuukausi lisää BPD -> työttömyyden kesto kasvaa 0.1-0.13 kuukautta 3.12.2015 32 Takaisin
- 33. Tatsiramos ja van Ours (2014) JES ‒ Korvauksen tason muutos ‒ Carling et al. (2001) ‒ Korvausasteen leikkaus Ruotsissa 1990-luvun lopussa. Identifikaatio perustuu työttömyysetuuden kattoon. ‒ Jousto 1,6 (poikkeuksellisen suuri vaikutus) ‒ Roed ja Zhang (2003) ‒ Norja ja 1990-luku. Identifikaatio perustuu kahteen eksogeenisen variaation lähteeseen: 1) etuus perustuu edellisen vuoden tuloihin, 2) etuuden indeksointi on riippuvainen työttömäksi tulemisen ajanhetkestä (eri indeksi esim. tammi- ja joulukuussa) ‒ (Pseudo)jousto 0,95 miehille ja 0,35 naisille ‒ Uusitalo ja Verho (2010) ‒ Vuonna 2003 Suomessa eroraha poistui ja tilalle tuli korotettu APR (ensimmäiset 150 päivää, jos pitkä työhistoria) ‒ (Pseudo)jousto noin 0,8 3.12.2015 33 Takaisin
- 34. Etunimi Sukunimi Titteli loremipsum dolores sitamet Puh. 0295 16001 (vaihde) Lisätieto: etunimi.sukunimi@vm.fi www.vm.fi Valtiovarainministeriön viestintä vm-viestinta@vm.fi Mediapalvelunumero (arkisin 8–16) 02955 30500