Selvitykseni löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4003-1. Tässä tiedotustilaisuuden kalvot. Selvityksen tiivistelmä: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus perustuu merkittävältä osalta kaikkien palkansaajien maksamiin työttömyysvakuutusmaksuihin. Työttömyyskassojen jäsenmaksujen osuus rahoituksesta on 5,5 prosenttia. Ansiosidonnaiseen päivärahaan ovat oikeutettuja ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet. Työttömyyskassan jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa. Työttömyyskassoihin kuulumattomat henkilöt rahoittavat siis osaltaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta eivät ole oikeutettuja itse vakuutukseen. Näitä peruspäivärahaan oikeutettuja henkilöitä oli vuonna 2017 yli 70 000. Peruspäivärahaa saavat henkilöt ovat keskimäärin heikommassa työmarkkina-asemassa kuin ansiopäivärahaa saavat verrokkinsa. Edellä kuvattu yhdenvertaisuusongelma olisi mahdollista korjata muuttamalla järjestelmä yleiseksi kaikille työssäoloehdon täyttäneille henkilöille. Tällöin järjestelmässä rahoittajien ja hyötyjien välillä olisi parempi yhteys ja vakuutusperustaisuus parantuisi. Tässä selvityksessä on tutkittu kolmea erilaista uudistusvaihtoehtoa, joilla kaikille yhtäläinen ansiopäiväraha olisi mahdollista järjestää. Ensimmäisenä vaihtoehtona on tarkasteltu peruspäivärahan muuttamista ansiosidonnaiseksi etuudeksi. Toisena vaihtoehtona on arvioitu työttömyyskassan pakollista jäsenyyttä ja kolmantena ansiosidonnaisen työttömyysturvan hallinnoinnin ja toimeenpanon siirtämistä Kansaneläkelaitokselle. Uudistusvaihtoehdot olisivat nykyistä ansiosidonnaista työttömyysturvajärjestelmää yksinkertaisempia, yhdenvertaisempia ja muodostaisivat loogisemman kokonaisuuden.

1. Kohti vakuuttavampaa
ansioturvaa
Tiedotustilaisuus
30.11.2018
Mauri Kotamäki (mauri.kotamaki@chamber.fi)

2. I (V)
30.11.2018 2
MITÄ JOS kaikki
sairasvakuutusmaksua maksavat
palkansaajat eivät saisikaan
palkallista sairauslomaa?

3. II (V)
3
ENTÄ JOS eläkevakuutusmaksu
ei kerryttäisikään eläkettä?

4. III (V)
4
Suomalaisessa
työttömyysvakuutuksessa vallitsee
– hieman kärjistäen –
tällainen tilanne.

5. IV (V)
5
• Työttömyyskassojen ulkopuolella on yli
300 000 palkansaajaa.
• Heidän työttömyysvakuutusmaksua
käytetään ansiosidonnaisen työttömyysturvan
rahoittamiseen, vaikka he eivät työttömiksi
joutuessaan saa nauttia tätä korvausta.
Tilanne on ongelmallinen: osa palkansaajista
rahoittaa vakuutusta, jonka piiriin he eivät
kuulu.

6. V (V)
6
• Kassoihin kuulumattomat ovat keskimäärin
• Nuorempia
• Matalammin koulutettuja
• Rikkonaisemman työhistorian omaavia
• Matalammista tulokymmenyksistä
•Juuri ne, jotka ovat vailla
työttömyysvakuutusta, voisivat hyötyä siitä
merkittävästi.

7. Esityksen nimi • Tekijän
nimi
31.08.15 7
Oikeudenmukaisuus?
Photo by Søren Astrup Jørgensen on Unsplash

8. Yksinkertainen ja tasa-arvoinen ratkaisu
olisi…
8
…muuttaa
ansiosidonnainen
työttömyyspäiväraha
kaikille palkansaajille
yleiseksi

9. Esityksen nimi • Tekijän
nimi
31.08.15 9
Ensin vähän
taustaa

10. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus
10
• Noin 5,5 prosenttia rahoitetaan
työttömyyskassojen jäsenmaksuilla
• loput valtion osuudella sekä
työttömyysvakuutusmaksuilla
• Vuonna 2017 ansiosidonnaista
päivärahaa maksettiin n. 2,3 miljardia
euroa
• Eläkkeisiin vuonna 2017 maksettiin noin
780 miljoonaa euroa
• Lisäksi kassan jäsenmaksu
vähennyskelpoinen verotuksessa
• kustannus valtiolle noin 90 miljoonaa euroa
Lähde: STM

11. Vielä muutama keskeinen luku…
11
• Vuonna 2017…
• Peruspäivärahaa sai noin 73 000 henkilöä
• Ansiosidonnaista päivärahaa sai noin 300 000 henkilöä
• Keskimääräinen peruspäiväraha oli 32 euroa
• Keskimääräinen ansiopäiväraha oli 64 euroa
• Peruspäivärahamenot yhteensä olivat noin 284 miljoonaa euroa
• Ansiopäivärahan kokonaismenot olivat noin 2 322 miljoonaa euroa
• Alkavan päivärahan enimmäiskesto on joko 300, 400, 500 tai enemmän päivää
riippuen työuran pituudesta ja syntymävuodesta

12. Esityksen nimi • Tekijän
nimi
31.08.15 12
Uudistusvaihtoehdot
Photo by Søren Astrup Jørgensen on Unsplash

13. Kolme vaihtoehtoa
13
1 2 3

14. Tiivistelmä kohdasta 1:
peruspäiväraha ansiosidonnaiseksi
31.08.15 14
• Peruspäivärahasta tehtäisiin ansiosidonnainen etuus, mutta se olisi keskimäärin noin 5,5
prosenttia ansiopäivärahaa pienempi.
• Ansiosidonnainen päiväraha säilyisi rahoituksessa tehtäviä pieniä muutoksia lukuun
ottamatta ennallaan.
• Työnantajan vakuutusmaksun maksuosuus siirrettäisiin Kelaan yhdessä työntekijän
maksuosuuden kanssa näin parantaen järjestelmän vakuutusperustaisuutta.
• Hallinnolliset kustannukset kasvaisivat, kun Kelan pitäisi perustaa toiminto arvioimaan
työttömäksi jääneiden päivärahan perusteena olevia palkkoja.
• Työttömyysturvamenot kasvaisivat, koska peruspäivärahan taso nousisi.
• Nettokustannus julkiselle taloudelle: n. 250 miljoonaa euroa
• Uudistus vähentäisi päivärahan suuruuden eroilla mitattua eriarvoisuutta työttömien
välillä.

15. Tiivistelmä kohdasta 2: Ansiosidonnainen
yleiseksi pakollisella kassajäsenyydellä
31.08.15 15
• Nykyistä hajautettua työttömyyskassamallia laajennettaisiin pakollisen kassajäsenyyden
kautta; työttömyyskassojen jäsenmäärä kasvaisi merkittävästi. Peruspäiväraha etuutena
lopetettaisiin.
• Ansiosidonnainen päiväraha säilyisi pieniä muutoksia rahoitussäännöissä lukuun
ottamatta ennallaan.
• TVR ei enää tekisi tulonsiirtoa Kelaan työttömyyskassoihin kuulumattomien henkilöiden
johdosta, koska kaikki henkilöt olisi velvoitettu liittymään jonkin kassan jäseneksi. Myös noin
50 miljoonan euron rahoitusosuuden siirto TVR:ltä Kelalle lakkautettaisiin.
• Hallinnolliset kustannukset kasvaisivat siltä osin, kun ansiopäivärahan hallinnointi
kassajärjestelmän puitteissa olisi nykyisen peruspäivärahan hallinnointia kalliimpaa.
• Työttömyysturvamenot kasvaisivat, koska nyt peruspäivärahalla olevat henkilöt siirtyisivät
ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.
• Nettokustannus julkiselle taloudelle: n. 280 miljoonaa euroa
• Uudistus vähentäisi päivärahan määrän eroilla mitattua eriarvoisuutta työttömien
välillä.

16. Tiivistelmä kohdasta 3: Kelasta
ansiosidonnaisen omistaja
16
• Nykyinen työttömyyskassajärjestelmä (ml. TVR:n työttömyysturvaan liittyvät osat) ajettaisiin asteittain
alas ja Kela vastaisi ansiosidonnaisen päivärahan hallinnoinnista.
• Ansiosidonnainen päivärahaetuus säilyisi ennallaan.
• Hallinnolliset kustannukset alenisivat siltä osin, kun Kelan olisi mahdollista hyödyntää suuren kokonsa
luomaa skaalaetua. Hallinnolliset päällekkäisyydet karsittaisiin, kun uudistuksen jälkeen 26
palkansaajakassan sijaan olisi enää Kela etuuksia hallinnoivana tahona. Myös Finanssivalvonnan
työtaakka vähenisi.
• Järjestelmäkokonaisuus yksinkertaistuisi merkittävästi. Järjestelmä ottaisi askeleen kohti yhden luukun
periaatetta. Peruspäiväraha etuutena lopetettaisiin. Nykyiset monimutkaiset rahoitussäännöt
yksinkertaistuisivat Kelan hallinnoimaan työttömyysturvaan.
• Työttömyysturvamenot kasvaisivat, koska nyt peruspäivärahalla olevat henkilöt siirtyisivät
ansiopäivärahan piiriin.
• Nettokustannus julkiselle taloudelle: n. 140 miljoonaa euroa
• Uudistus vähentäisi päivärahan määrän eroilla mitattua eriarvoisuutta työttömien välillä.

17. Lopuksi: työllisyys- ja tulonjakovaikutukset
31.08.15 17
• Työllisyysvaikutukset riippuvat
uudistuksen rahoituksesta
• Kustannusneutraali uudistus ei
juuri vaikuta työllisyyteen
• Veroastetta kasvattava uudistus
alentaisi työllisyyttä karkeasti 10
000 henkilötyövuodella
• Tulonjakovaikutukset riippuvat
uudistuksen rahoituksesta
• Kustannusneutraalin uudistuksen
tulonjaollinen vaikutus olisi pieni
• Veroastetta kasvattavan
uudistuksen tulonjakoa tasoittava
vaikutus olisi hieman suurempi
Photo by Randy Fath on Unsplash

18. Esityksen nimi • Tekijän
nimi
31.08.15 18
Photo by Daniil Silantev on Unsplash
Suositus

19. Selvityksen suositus
31.08.15 19
Lyhyellä aikavälillä olisi perusteltua ottaa käyttöön ansiosidonnainen peruspäiväraha.
Tällöin nykymuotoisen ansiosidonnaisen päivärahan hallinnoinnissa ei tapahtuisi
merkittäviä muutoksia, eikä uudistus vaikuttaisi merkittävästi Kelan toimintaan. Uudistus
olisi kokonaisuutena suhteellisen kevyt ja kohtalaisen suoraviivainen tapa saavuttaa
yhdenvertaisempi työttömyysturvajärjestelmä.
Nykyinen 26 palkansaajakassan hajautettu järjestelmä on hallinnollisesti raskas ja samalla työttömiä
eriarvoistava. Työttömyyskassojen lukumäärä olisi mielekästä olennaisesti vähentää esimerkiksi noin
viiteen toimijaan sekä hallinnollisten kustannusten kurissa pitämiseksi että työttömien yhdenvertaisen
palvelun varmistamiseksi. Jos näin ei tapahtuisi keskipitkällä aikavälillä, olisi valmisteltava
siirtyminen keskitettyyn, Kelan hallinnoimaan yleiseen ansioturvaan. Selvityksen laskelman
mukaan Kelan hoitama keskitetty järjestelmä voisi johtaa yli 40 miljoonan euron vuosittaisiin säästöihin
hallinnollisissa menoissa.
Kaikki tässä selvityksessä tutkitut uudistusvaihtoehdot olisivat nykyistä ansiosidonnaista
työttömyysturvajärjestelmää yksinkertaisempia, yhdenvertaisempia ja muodostaisivat
loogisemman kokonaisuuden.

20. Kiitos!
Mauri.kotamaki@chamber.fi

21. Liitteet

22. 1. Ansiosidonnainen yleiseksi säilyttäen
nykymuotoinen kassajärjestelmä –
peruspäiväraha hyötykäyttöön
31.08.15 22
Nykytila Uudistus

23. 1. Taloudelliset vaikutukset
31.08.15 23
Valtio Palkan-
saajat
Työn-
antaja
t
Kassoje
n
jäsenet
Yhteens
ä
Ennen uudistusta 1 011 1 166 1 166 132 3 476
Uudistuksen jälkeen 1 142 1 290 1 290 132 3 853
Erotus 131 123 123 0 377
Työttömyys-
turva
Verot,
päivähoitomaksut
Asumisen tuet,
toimeentulotuki
Kassojen
jäsenmaksut
Hallinnollinen
kustannus
Eläkkeisiin Yhteensä
267 79 -57 - 5 110 247
Työttömyysturvamenojen kasvun sektorikohtainen vaikutus, milj.
euroa
Uudistuksen vaikutus julkiseen talouteen, milj. euroa

24. 2. Ansiosidonnainen yleiseksi pakollisella
kassajäsenyydellä
31.08.15 24
Nykytila Uudistus

25. 2. Taloudelliset vaikutukset
31.08.15 25
Valtio Palkan-
saajat
Työn-
antaja
t
Kassoje
n
jäsenet
Yhteens
ä
Ennen uudistusta 1 011 1 166 1166 132 3 476
Uudistuksen jälkeen 1 247 1 237 1 237 166 3 888
Erotus 236 71 71 34 411
Työttömyys-
turva
Verot,
päivähoitomaksut
Asumisen tuet,
toimeentulotuki
Kassojen
jäsenmaksut
Hallinnollinen
kustannus
Eläkkeisiin Yhteensä
301 72 -62 54 5 110 282
Työttömyysturvamenojen kasvun sektorikohtainen vaikutus, milj.
euroa
Uudistuksen vaikutus julkiseen talouteen, milj. euroa

26. 3. Kelasta ansiosidonnaisen omistaja
31.08.15 26
Nykytila Uudistus

27. 3. Taloudelliset vaikutukset
Mauri Kotamäki 31.08.15 27
Valtio Palkan-
saajat
Työn-
antaja
t
Kassoje
n
jäsenet
Yhteens
ä
Ennen uudistusta 1 011 1 166 1 166 132 3 476
Uudistuksen jälkeen 1 247 1 320 1 320 0 3 888
Erotus 236 154 154 -132 411
Työttömyys-
turva
Verot,
päivähoitomaksut
Asumisen tuet,
toimeentulotuki
Kassojen
jäsenmaksut
Hallinnollinen
kustannus
Eläkkeisiin Yhteensä
301 166 -64 -202 -43 110 138
Työttömyysturvamenojen kasvun sektorikohtainen vaikutus, milj.
euroa
Uudistuksen vaikutus julkiseen talouteen, milj. euroa