Uploaded byOlli Kärkkäinen
Perustulon työllisyysvaikutukset
Esitys perustulon työllisyysvaikutuksista taloustutkijoiden kesäseminaarissa Jyväskylässä 12.6.2013.
More Related Content
Perustulon työllisyysvaikutukset
- 1. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Perustulon työllisyysvaikutukset Olli Kärkkäinen Tampereen yliopisto Taloustutkijoiden kesäseminaari, Jyväskylä 12.6.2013 Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 2. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Sitaatteja perustulosta Esityksen rakenne Sitaatteja perustulosta “Perustulo veisi kohti täystyöllisyyttä” Outi Alanko-Kahiluoto & Ville Niinistö (VIHR) / HS 28.3.2012 “Byrokratian esteitä poistava perustulo nostaisi työllisyysastetta, sillä perustulon ansiosta kaikki lyhytaikainenkin työ olisi aina kannattavaa” Outi Alanko-Kahiluoto (VIHR) / Vihreä blogi 1.2.2013 “Perustulo lisäisi työn tarjontaa” Lasse Männistö (KOK) / lassemannisto.fi 5/2012 “Poistamalla tuloloukkuja perustulo myös parantaa työllisyyttä” Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kannanotto 18.11.2012 “Mitä todennäköisimmin perustulo siis lisäisi työntekoa” BIEN Finland - Suomen perustuloverkosto perustulo.org/ukk-usein-kysytyt-kysymykset Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 3. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Sitaatteja perustulosta Esityksen rakenne Mistä puhun tänään? 1 Kuinka vero-/sosiaaliturvareformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan? 2 Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista 1 Saksa 2 Espanja 3 Australia 4 Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska 3 Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa 1 Perustulo ja työnteon kannustimet 2 Perustulo ja työn tarjonta 3 Tehokkuus vs. Tulonjako Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 4. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan? Vaihtoehto 1: työnteon kannustimet + joustoestimaatit 1 estimoidaan reformin vaikutus työnteon kannustimiin (työllistymisveroasteisiin / efektiivisiin marginaaliveroasteisiin) 2 ennustetaan työllisyysvaikutuksia hyödyntämällä aikaisemmista tutkimuksista saatuja estimaatteja työn tarjonnan joustosta Vaihtoehto 2: rakenteellinen malli työn tarjonnasta 1 estimoidaan rakenteellisen työntarjontamallin parametrit annetuilla oletuksilla 2 ennustetaan reformien työllisyysvaikutuksia estimoidun työntarjontamallin avulla Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 5. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Saksa Espanja Australia Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja Perustulo ja työllisyys: Saksa (Horstschräer et al. 2010) Perustulo: Aikuiset: 800 € (-200 € terveysvakuutusmaksu) Lapset 500 € (-200 € terveysvakuutusmaksu) Verotus Tasapainotettu verojärjestelmä 1 50 % (palkka < 1600 €) 61,4 % (palkka ≥ 1600 €) Tasapainotettu verojärjestelmä 2 80 % (palkka < 1000 €) 34,9 % (palkka ≥ 1000€) Molemmissa verojärjestelmissä luovutaan puolisoiden yhteisverotuksesta Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 6. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Saksa Espanja Australia Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja Perustulo ja työllisyys: Saksa (Horstschräer et al. 2010) Vero: 50 % / 61,4 % Vero: 80 % / 34,9 % Miehet Työllisyysaste + 0,74 % + 0,75 % Työtunnit - 0,059 % + 1,50 % Kokonaistyöaika + 0,09 % + 2,29 % Naiset Työllisyysaste - 1,18 % - 7,09 % Työtunnit - 0,71 % + 2,95 % Kokonaistyöaika - 2,25 % - 3,21 % Kaikki Työllisyysaste - 0,51 % - 3,04 % Työtunnit - 0,64 % + 2,11 % Kokonaistyöaika - 0,89 % - 0,02 % Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 7. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Saksa Espanja Australia Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja Perustulo ja työllisyys: Saksa (Colombo et al. 2008) Lisätään dynaamisia vaikutuksia (yleisen tasapainon malli) Vero: 50 % / 61,4 % Vero: 80 % / 34,9 % Pariskunnat (mies) Työllisyysaste + 0,85 % + 0,64 % Työtunnit - 1,01 % + 0,82 % Kokonaistyöaika - 0,08 % + 1,53 % Pariskunnat (nainen) Työllisyysaste - 2,17 % - 6,76 % Työtunnit - 0,88 % + 2,76 % Kokonaistyöaika - 4,24 % - 8,07 % Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 8. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Saksa Espanja Australia Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja Perustulo ja työllisyys: Saksa (Colombo et al. 2008) Lisätään dynaamisia vaikutuksia (yleisen tasapainon malli) Vero: 50 % / 61,4 % Vero: 80 % / 34,9 % Yksinasuvat Työllisyysaste + 1,25 % - 0,24 % Työtunnit - 0,87 % + 1,34 % Kokonaistyöaika + 0,72 % + 1,02 % Yhteensä Työllisyysaste - 0,22 % - 2,51 % Työtunnit - 0,66 % + 2,18 % Kokonaistyöaika - 0,95 % - 1,18 % Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 9. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Saksa Espanja Australia Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja Perustulo ja työllisyys: Espanja (Labaega et al. 2008) Aineisto-/lainsäädäntövuosi: 1999 Reformi 1 Reformi 2 Reformi 3 Reformi 4 Perustulo 390 € 290 € 200 € 140 € Veroaste 46 % 38 % 30 % 25 % Työllisyysvaikutuksia: Reformit 3 & 4 : Ei merkittäviä vaikutuksia Reformi 2 : kokonaistyötunnit - 3 % Reformi 1 : kokonaistyötunnit - 4,3 % Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 10. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Saksa Espanja Australia Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja Perustulo ja työllisyys: Australia (Scutella 2004) Reformi 1 “Perustulo” vuoden 2001 minimietuuksien tasolla (vaihtelee kotitaloustyypin mukaan) Tasapainottava veroaste: 55 % Reformi 2 “Perustulo” 46 % minimietuuksia pienempi (vaihtelee kotitaloustyypin mukaan) Tasapainottava veroaste: 30 % Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 11. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Saksa Espanja Australia Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja Perustulo ja työllisyys: Australia (Scutella 2004) Reformi 1 Reformi 2 Pariskunnat (mies) Työllisyysaste - 0,1 % + 3,0 % Työtunnit - 0,2 % + 1,3 % Pariskunnat (nainen) Työllisyysaste - 5,0 % + 1,5 % Työtunnit - 2,1 % + 0,4 % Yksinasuvat (mies) Työllisyysaste - 2,7 % + 6,0 % Työtunnit - 1,3 % + 2,4 % Yksinasuvat (nainen) Työllisyysaste - 1,3 % + 4,6 % Työtunnit - 1,0 % + 1,7 % Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 12. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Saksa Espanja Australia Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja Perustulo ja työllisyys: Australia (Scutella 2004) Reformi 1 Reformi 2 Vaikutus valtion budjettiin (miljardia $) Staattinen malli + 0,5 - 0,6 Behavioraalinen malli - 8,9 + 5,3 Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 13. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Saksa Espanja Australia Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja Britannia/Italia/Portugali/Tanska/Norja (Colombino 2009/2010) Useita reformeja (Guaranteed Minimum Income, Work Fare, Participation Basic Income, Universal Basic Income) Useita perustulovaihtoehtoja perustulo 25 % - 100 % köyhyysrajasta (= 50 % ekv-mediaanitulo) verojärjestelmä joko suhteellinen tai progressiivinen Otoksessa ainoastaan pariskuntia Tuloksista näkyy ainoastaan keskimääräiset työtunnit Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 14. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Saksa Espanja Australia Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja Britannia/Italia/Portugali/Tanska/Norja (Colombino 2009/2010) Britannia Italia Portugali Tanska Norja(*) Tasavero Miehet - - - + - Naiset - - - + - Progr. vero Miehet - - - + - Naiset - - - + - (*) Laskelmat ainoastaan pienimmästä perustulosta (Colombino 2009) Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 15. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Perustulo ja työnteon kannustimet Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Perustulo, tehokkuus ja tulonjako Poistaako perustulo kannustinloukut? Kolme vaihtoehtoista perustulomallia 1 Perustulo korvaa kaikki tuet (sosiaaliturvan taso ennallaan) ongelma: rahoittamiseksi tarvittaisiin korkea marginaaliveroaste 2 Perustulo korvaa kaikki tuet (sosiaaliturvan taso heikkenee) työnteon kannustinten paranemisen syynä sosiaaliturvan heikkeneminen 3 Perustulo korvaa vain osan tuista (sosiaaliturvan taso ennallaan) perustulon päälle maksettavat tuet aiheuttavat yhä kannustin-/byrokratialoukkuja Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 16. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Perustulo ja työnteon kannustimet Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Perustulo, tehokkuus ja tulonjako Perustulon kannustinvaikutukset Suomessa Perustulon kannustinvaikutukset riippuvat kokonaismallista Suomessa simuloidut perustulomallit: parantavat työnteon kannustimia joillakin (esim. opiskelijat) kannustinloukut tai byrokratialoukut eivät poistu (syy: asumistuki, toimeentulotuki, ansiosidonnainen työttömyysturva) perustulon rahoittamiseksi vaaditut veronkorotukset heikentävät työnteon kannustimia intensiivisellä marginaalilla Perustulon kokonaismalli? Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 17. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Perustulo ja työnteon kannustimet Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Perustulo, tehokkuus ja tulonjako Perustulon kannustinvaikutukset Suomessa Suomessa esitetyillä perustulomalleilla on sekä positiivisia että negatiivisia kannustinvaikutuksia Mitkä olisivat kokonaisvaikutukset työllisyyteen? ..... to be continued .... Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 18. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Perustulo ja työnteon kannustimet Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Perustulo, tehokkuus ja tulonjako Perustulo, tehokkuus ja tulonjako Työllisyysvaikutukset on vain yksi tapa tarkastella perustuloa Monilla tutkituilla perustulomalleilla tuloeroja tasaava vaikutus Tehokkuus vs. Tulonjako Käyttäytymisvaikutukset huomioitava kustannuksia estimoitaessa Vaikutuksia arvioitaessa on oltava varovainen Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 19. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Perustulo ja työnteon kannustimet Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Perustulo, tehokkuus ja tulonjako Johtopäätös Perustulon työllisyysvaikutukset = ? Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys
- 20. Tausta Kuinka reformien työllisyysvaikutuksiaennustetaan? Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Perustulo ja työnteon kannustimet Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa Perustulo, tehokkuus ja tulonjako Lähteet Colombino, U. (2009). Evaluating Alternative Basic Income Mechanisms. A Simulation for European Countries. Discussion Papers No. 578. Statistics Norway Colombino, U., Locatelli, M., Narazani, E., O’Donoghue, C. (2010). Alternative Basic Income Mechanisms: An Evaluation Exercise With a Microeconometric Model. Basic Income Studies 5(1). Colombo, G., Schnabel, R., Schubert, S. (2008). Basic Income Reform in Germany: A Microsimulation-AGE Analysis. mimeo: http://www.aiel.it/bacheca/BRESCIA/papers/colombo.pdf Horstschräer, J., Clauss, M., Schnabel, R. (2010). An unconditional basic income in the family context: Labor supply and distributional effects. ZEW Discussion Papers, No. 10-091 Labeaga, J., Oliver, X., Spadaro, A. (2008). Discrete choice models of labour supply, behavioural microsimulation and the Spanish tax reforms. Journal of Economic Inequality 6:247–273. Scutella, R. (2004). Moves to a Basic Income-Flat Tax System in Australia: Implications for the Distribution of Income and Supply of Labour. Melbourne Institute Working Paper No. 5/04. Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys