Esitys perustulon työllisyysvaikutuksista taloustutkijoiden kesäseminaarissa Jyväskylässä 12.6.2013.

1. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Perustulon työllisyysvaikutukset
Olli Kärkkäinen
Tampereen yliopisto
Taloustutkijoiden kesäseminaari, Jyväskylä 12.6.2013
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

2. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Sitaatteja perustulosta
Esityksen rakenne
Sitaatteja perustulosta
“Perustulo veisi kohti täystyöllisyyttä”
Outi Alanko-Kahiluoto & Ville Niinistö (VIHR) / HS 28.3.2012
“Byrokratian esteitä poistava perustulo nostaisi työllisyysastetta,
sillä perustulon ansiosta kaikki lyhytaikainenkin työ olisi aina
kannattavaa”
Outi Alanko-Kahiluoto (VIHR) / Vihreä blogi 1.2.2013
“Perustulo lisäisi työn tarjontaa”
Lasse Männistö (KOK) / lassemannisto.fi 5/2012
“Poistamalla tuloloukkuja perustulo myös parantaa työllisyyttä”
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kannanotto 18.11.2012
“Mitä todennäköisimmin perustulo siis lisäisi työntekoa”
BIEN Finland - Suomen perustuloverkosto
perustulo.org/ukk-usein-kysytyt-kysymykset
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

3. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Sitaatteja perustulosta
Esityksen rakenne
Mistä puhun tänään?
1 Kuinka vero-/sosiaaliturvareformien työllisyysvaikutuksia
ennustetaan?
2 Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
1 Saksa
2 Espanja
3 Australia
4 Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska
3 Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
1 Perustulo ja työnteon kannustimet
2 Perustulo ja työn tarjonta
3 Tehokkuus vs. Tulonjako
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

4. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Vaihtoehto 1: työnteon kannustimet + joustoestimaatit
1 estimoidaan reformin vaikutus työnteon kannustimiin
(työllistymisveroasteisiin / efektiivisiin marginaaliveroasteisiin)
2 ennustetaan työllisyysvaikutuksia hyödyntämällä aikaisemmista
tutkimuksista saatuja estimaatteja työn tarjonnan joustosta
Vaihtoehto 2: rakenteellinen malli työn tarjonnasta
1 estimoidaan rakenteellisen työntarjontamallin parametrit
annetuilla oletuksilla
2 ennustetaan reformien työllisyysvaikutuksia estimoidun
työntarjontamallin avulla
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

5. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Saksa
Espanja
Australia
Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja
Perustulo ja työllisyys: Saksa (Horstschräer et al. 2010)
Perustulo:
Aikuiset: 800 € (-200 € terveysvakuutusmaksu)
Lapset 500 € (-200 € terveysvakuutusmaksu)
Verotus
Tasapainotettu verojärjestelmä 1
50 % (palkka < 1600 €)
61,4 % (palkka ≥ 1600 €)
Tasapainotettu verojärjestelmä 2
80 % (palkka < 1000 €)
34,9 % (palkka ≥ 1000€)
Molemmissa verojärjestelmissä luovutaan puolisoiden
yhteisverotuksesta
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

6. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Saksa
Espanja
Australia
Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja
Perustulo ja työllisyys: Saksa (Horstschräer et al. 2010)
Vero: 50 % / 61,4 % Vero: 80 % / 34,9 %
Miehet
Työllisyysaste + 0,74 % + 0,75 %
Työtunnit - 0,059 % + 1,50 %
Kokonaistyöaika + 0,09 % + 2,29 %
Naiset
Työllisyysaste - 1,18 % - 7,09 %
Työtunnit - 0,71 % + 2,95 %
Kokonaistyöaika - 2,25 % - 3,21 %
Kaikki
Työllisyysaste - 0,51 % - 3,04 %
Työtunnit - 0,64 % + 2,11 %
Kokonaistyöaika - 0,89 % - 0,02 %
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

7. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Saksa
Espanja
Australia
Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja
Perustulo ja työllisyys: Saksa (Colombo et al. 2008)
Lisätään dynaamisia vaikutuksia (yleisen tasapainon malli)
Vero: 50 % / 61,4 % Vero: 80 % / 34,9 %
Pariskunnat (mies)
Työllisyysaste + 0,85 % + 0,64 %
Työtunnit - 1,01 % + 0,82 %
Kokonaistyöaika - 0,08 % + 1,53 %
Pariskunnat (nainen)
Työllisyysaste - 2,17 % - 6,76 %
Työtunnit - 0,88 % + 2,76 %
Kokonaistyöaika - 4,24 % - 8,07 %
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

8. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Saksa
Espanja
Australia
Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja
Perustulo ja työllisyys: Saksa (Colombo et al. 2008)
Lisätään dynaamisia vaikutuksia (yleisen tasapainon malli)
Vero: 50 % / 61,4 % Vero: 80 % / 34,9 %
Yksinasuvat
Työllisyysaste + 1,25 % - 0,24 %
Työtunnit - 0,87 % + 1,34 %
Kokonaistyöaika + 0,72 % + 1,02 %
Yhteensä
Työllisyysaste - 0,22 % - 2,51 %
Työtunnit - 0,66 % + 2,18 %
Kokonaistyöaika - 0,95 % - 1,18 %
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

9. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Saksa
Espanja
Australia
Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja
Perustulo ja työllisyys: Espanja (Labaega et al. 2008)
Aineisto-/lainsäädäntövuosi: 1999
Reformi 1 Reformi 2 Reformi 3 Reformi 4
Perustulo 390 € 290 € 200 € 140 €
Veroaste 46 % 38 % 30 % 25 %
Työllisyysvaikutuksia:
Reformit 3 & 4 : Ei merkittäviä vaikutuksia
Reformi 2 : kokonaistyötunnit - 3 %
Reformi 1 : kokonaistyötunnit - 4,3 %
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

10. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Saksa
Espanja
Australia
Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja
Perustulo ja työllisyys: Australia (Scutella 2004)
Reformi 1
“Perustulo” vuoden 2001 minimietuuksien tasolla
(vaihtelee kotitaloustyypin mukaan)
Tasapainottava veroaste: 55 %
Reformi 2
“Perustulo” 46 % minimietuuksia pienempi
(vaihtelee kotitaloustyypin mukaan)
Tasapainottava veroaste: 30 %
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

11. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Saksa
Espanja
Australia
Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja
Perustulo ja työllisyys: Australia (Scutella 2004)
Reformi 1 Reformi 2
Pariskunnat (mies)
Työllisyysaste - 0,1 % + 3,0 %
Työtunnit - 0,2 % + 1,3 %
Pariskunnat (nainen)
Työllisyysaste - 5,0 % + 1,5 %
Työtunnit - 2,1 % + 0,4 %
Yksinasuvat (mies)
Työllisyysaste - 2,7 % + 6,0 %
Työtunnit - 1,3 % + 2,4 %
Yksinasuvat (nainen)
Työllisyysaste - 1,3 % + 4,6 %
Työtunnit - 1,0 % + 1,7 %
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

12. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Saksa
Espanja
Australia
Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja
Perustulo ja työllisyys: Australia (Scutella 2004)
Reformi 1 Reformi 2
Vaikutus valtion budjettiin (miljardia $)
Staattinen malli + 0,5 - 0,6
Behavioraalinen malli - 8,9 + 5,3
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

13. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Saksa
Espanja
Australia
Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja
Britannia/Italia/Portugali/Tanska/Norja
(Colombino 2009/2010)
Useita reformeja (Guaranteed Minimum Income, Work Fare,
Participation Basic Income, Universal Basic Income)
Useita perustulovaihtoehtoja
perustulo 25 % - 100 % köyhyysrajasta (= 50 %
ekv-mediaanitulo)
verojärjestelmä joko suhteellinen tai progressiivinen
Otoksessa ainoastaan pariskuntia
Tuloksista näkyy ainoastaan keskimääräiset työtunnit
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

14. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Saksa
Espanja
Australia
Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja
Britannia/Italia/Portugali/Tanska/Norja
(Colombino 2009/2010)
Britannia Italia Portugali Tanska Norja(*)
Tasavero
Miehet - - - + -
Naiset - - - + -
Progr. vero
Miehet - - - + -
Naiset - - - + -
(*) Laskelmat ainoastaan pienimmästä perustulosta (Colombino 2009)
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

15. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Perustulo ja työnteon kannustimet
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Perustulo, tehokkuus ja tulonjako
Poistaako perustulo kannustinloukut?
Kolme vaihtoehtoista perustulomallia
1 Perustulo korvaa kaikki tuet (sosiaaliturvan taso ennallaan)
ongelma: rahoittamiseksi tarvittaisiin korkea
marginaaliveroaste
2 Perustulo korvaa kaikki tuet (sosiaaliturvan taso heikkenee)
työnteon kannustinten paranemisen syynä sosiaaliturvan
heikkeneminen
3 Perustulo korvaa vain osan tuista (sosiaaliturvan taso
ennallaan)
perustulon päälle maksettavat tuet aiheuttavat yhä
kannustin-/byrokratialoukkuja
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

16. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Perustulo ja työnteon kannustimet
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Perustulo, tehokkuus ja tulonjako
Perustulon kannustinvaikutukset Suomessa
Perustulon kannustinvaikutukset riippuvat kokonaismallista
Suomessa simuloidut perustulomallit:
parantavat työnteon kannustimia joillakin (esim. opiskelijat)
kannustinloukut tai byrokratialoukut eivät poistu
(syy: asumistuki, toimeentulotuki, ansiosidonnainen
työttömyysturva)
perustulon rahoittamiseksi vaaditut veronkorotukset
heikentävät työnteon kannustimia intensiivisellä marginaalilla
Perustulon kokonaismalli?
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

17. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Perustulo ja työnteon kannustimet
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Perustulo, tehokkuus ja tulonjako
Perustulon kannustinvaikutukset Suomessa
Suomessa esitetyillä perustulomalleilla on sekä positiivisia että
negatiivisia kannustinvaikutuksia
Mitkä olisivat kokonaisvaikutukset työllisyyteen?
..... to be continued ....
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

18. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Perustulo ja työnteon kannustimet
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Perustulo, tehokkuus ja tulonjako
Perustulo, tehokkuus ja tulonjako
Työllisyysvaikutukset on vain yksi tapa tarkastella perustuloa
Monilla tutkituilla perustulomalleilla tuloeroja tasaava vaikutus
Tehokkuus vs. Tulonjako
Käyttäytymisvaikutukset huomioitava kustannuksia
estimoitaessa
Vaikutuksia arvioitaessa on oltava varovainen
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

19. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Perustulo ja työnteon kannustimet
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Perustulo, tehokkuus ja tulonjako
Johtopäätös
Perustulon työllisyysvaikutukset = ?
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys

20. Tausta
Kuinka reformien työllisyysvaikutuksia ennustetaan?
Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Perustulo ja työnteon kannustimet
Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa
Perustulo, tehokkuus ja tulonjako
Lähteet
Colombino, U. (2009). Evaluating Alternative Basic Income Mechanisms. A
Simulation for European Countries. Discussion Papers No. 578. Statistics Norway
Colombino, U., Locatelli, M., Narazani, E., O’Donoghue, C. (2010). Alternative Basic
Income Mechanisms: An Evaluation Exercise With a Microeconometric Model. Basic
Income Studies 5(1).
Colombo, G., Schnabel, R., Schubert, S. (2008). Basic Income Reform in Germany: A
Microsimulation-AGE Analysis. mimeo:
http://www.aiel.it/bacheca/BRESCIA/papers/colombo.pdf
Horstschräer, J., Clauss, M., Schnabel, R. (2010). An unconditional basic income in
the family context: Labor supply and distributional effects. ZEW Discussion Papers,
No. 10-091
Labeaga, J., Oliver, X., Spadaro, A. (2008). Discrete choice models of labour supply,
behavioural microsimulation and the Spanish tax reforms. Journal of Economic
Inequality 6:247–273.
Scutella, R. (2004). Moves to a Basic Income-Flat Tax System in Australia:
Implications for the Distribution of Income and Supply of Labour. Melbourne Institute
Working Paper No. 5/04.
Olli Kärkkäinen Perustulo ja työllisyys