Pidetty 1.11.2016 seminaarissa nimeltä "Mistä kannustinongelmat johtuvat ja miten vähentää niitä? Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen" Sosiaalipolitiikan vaihtoehtoja –seminaarisarja on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushanketta. Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tukholman yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, THL ja Kela.

1. Onko työnteon kannustimilla väliä?
Kurkistus suomalaiseen järjestelmään
1.11.2016 Mauri Kotamäki
Mistä kannustinongelmat johtuvat ja miten niitä vähentää? Työn ja sosiaaliturvan
yhteensovittaminen

2. Esityksen sisältö
1. Onko kannustimilla väliä?
2. (Määritelmiä)
3. Minkälaiset ovat työn tekemisen kannustimet
Suomessa?
2

3. 3

4. Onko kannustimilla väliä

5. Työttömyysturvan keston muutos Tanskassa
‒ Siirtymä pois työttömyysetuudelta
‒ Ks. myös Lyk-Jensen ja Weatherall (2012)
5
Lähde: IMF esitys VM:ssä

6. Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja
6
Lähde: Harju ym. (2016)

7. Opintotuen tulorajat
7
Lähde: Paasiniemi (2016)

8. Perusasioita

9. Muutama määritelmä
‒ Henkilö on kannustinloukussa, kun työn
tekeminen ei taloudellisesti kannata
‒ Tuloloukku viittaa tilanteeseen, jossa lisätulojen
hankkiminen ei kannata
‒ Työttömyysloukussa olevan henkilön ei (taloudellisesti)
kannata työllistyä lainkaan
9

10. Määritelmiä (2)
‒ Efektiivinen marginaaliveroaste (METR)
‒ Kuinka iso osa tulojen lisäyksestä menee veroihin ja
muihin maksuihin
‒ Intensiivinen marginaali
‒ Työllistymisveroaste (PTR)
‒ Kuinka iso osa tuloista menee veroihin ja muihin
maksuihin, kun henkilö työllistyy
‒ Ekstensiivinen marginaali
10

11. Kuinka kannustinloukkuja voi purkaa?
1. Sosiaaliturvan leikkaus
‒ Halpaa, mutta kasvattaa tuloeroja ja on poliittisesti
hankalaa
2. Työntulojen ja etuuksien ”parempi”
yhteensovittaminen
‒ Suojaosat (ongelma siirtyy), vähenemisasteet (kallis,
osa-aikainen työ)
3. Verotus
‒ Toimivaa, mutta kallista
11

12. Työn tekemisen kannustimet Suomessa

13. Aineistopohjaisia laskelmia: PTR
13
Lähde: Kotamäki (2016)

14. Yksi esimerkki

15. Esimerkki: kahden lapsen yksinhuoltaja
vuonna 2016
869
299
310
600
-135
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
€/kk
Verot ja maksut
Asumistuki
Elatustuki
Lapsilisä
Työttömyysturva
15

16. Työllistymisen rahallinen hyöty (KTU)
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
100
400
700
1000
1300
1600
1900
2200
2500
2800
3100
3400
3700
4000
4300
4600
4900
Euroa/kk
Työtulo
KTU
16
Työllistyminen 1300 euron
(osa-aikaiseen) työhön -> KTU
nousee 631 €/kk
Työllistyminen 3200 euron
työhön -> KTU nousee 666
€/kk

17. Raja- ja työllistymisveroaste
17
0%
20%
40%
60%
80%
100%
120%
140%
160%
Rajaveroaste,%
Työtulo
Rajaveroaste Työllistymisveroaste
Asumistuki
Päivähoitomaksu
Liki 100 % marginaaliveroaste
laajalla tuloalueella

18. Rajaveroasteen kontribuuttorit (1A2L)
18
0%
20%
40%
60%
80%
100%
120%
140%
160%
0%
20%
40%
60%
80%
100%
120%
140%
160%
100
400
700
1000
1300
1600
1900
2200
2500
2800
3100
3400
3700
4000
4300
4600
4900
Rajaveroaste,%
Työtulo
Työttömyysturva Verot Asumistuki
Päivähoito Työllistymisveroaste

19. Vielä sama lukuina
Kahden lapsen yksinhuoltaja
Työtön Töissä osa-
aikaisesti
Töissä
kokoaikaisesti
Palkka (€/kk) 0 1300 3200
KTU (€/kk) 1942 2573 2608
KTU muutos - 631 666
19

20. Ratkaisuja

21. Joitain ideoita yleisellä tasolla
• Etuuksien leikkaukset
• Verotus
• Verotuksen keventäminen (entisestään) etenkin matalilla
tulotasoilla
• Työtulovähennyksen ja kunnallisen ansiotulovähennyksen
yhdistäminen ja kasvattaminen (entisestään)
• Asuminen
• Asumistuen uudelleen miettiminen - YLAT uudistettu vastikään
• Asumisen hinta – kaavoitus, toimeentulotuen asumismenojen
omavastuu
• Päivähoidon asiakasmaksun merkittävä alentaminen
 Suurin osa toimenpiteistä (pl. etuuksien leikkaus) maksaa
 vaatii säästöjä muista julkisista menoista, mikäli velkatavoitteista
halutaan pitää kiinni
21

22. Kiitos!

23. Etunimi Sukunimi
Titteli loremipsum dolores sitamet
Puh. 0295 16001 (vaihde)
Lisätieto: etunimi.sukunimi@vm.fi
www.vm.fi
Valtiovarainministeriön viestintä
vm-viestinta@vm.fi
Mediapalvelunumero (arkisin 8–16) 02955 30500