Suhdanneklubi Kilpailukyky: mitä se on ja miten sitä mitataan?

1. AY-LIIKE JA KILPAILUKYKY
REALISTISET JA REILUT RATKAISUT
Ilkka Kaukoranta, ekonomisti

2.  Onko meillä kilpailukykyongelmaa?
 Mitä meidän pitäisi tehdä?
 Miten estetään vastaavat ongelmat tulevaisuudessa?
JOHDANTO

3. TALOUS ON JUNNANNUT PAIKALLAAN

4. PALKKARATKAISUN AIKAISET ODOTUKSET OVAT PETTÄNEET

5. MYÖS KILPAILUKYKY ON KEHITTYNYT ODOTUKSIA HUONOMMIN
Tukuseton kilpailukykykuvio kesältä 2011, 2013 ja 2015.

6. VIENTI EI VEDÄ

7. TEOLLISUUDEN KASVUTEKIJÄT OVAT MIINUKSELLA

8. TYÖTTÖMIÄ ON LIIAN PALJON JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KASVAA

9. ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO
1990
1994
2001
2008
2009
2012
2015e
2016e2017e
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
-8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10
Työttömyys%(sisäinentasapaino)
Vaihtotase/BKT (ulkoinen tasapaino)
Suomen talouden tasapaino
Lähteet: Tilastokeskus, ennusteet Suomen pankki 10.12.2015

10. 1990
1994
2001
2008
2009
2012
2015e
2016e2017e
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
-8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10
Työttömyys%(sisäinentasapaino)
Vaihtotase/BKT (ulkoinen tasapaino)
Suomen talouden tasapaino
Lähteet: Tilastokeskus, ennusteet Suomen pankki 10.12.2015
TAVOITETILA
Täällä ei ole kilpailukykyongelmaa
tavoite?

11. TAVOITTEESEEN EI PÄÄSTÄ PELKÄLLÄ ELVYTYKSELLÄ JA
KILPAILUKYVYN PARANNUS VOI ALUKSI SATTUA
1990
1994
2001
2008
2009
2012
2015e
2016e2017e
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
-8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10
Työttömyys%(sisäinentasapaino)
Vaihtotase/BKT (ulkoinen tasapaino)
Suomen talouden tasapaino
Lähteet: Tilastokeskus, ennusteet Suomen pankki 10.12.2015

12. YHDISTELMÄHOITO RATKAISUKSI?
1990
1994
2001
2008
2009
2012
2015e
2016e2017e
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
-8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10
Työttömyys%(sisäinentasapaino)
Vaihtotase/BKT (ulkoinen tasapaino)
Suomen talouden tasapaino
Lähteet: Tilastokeskus, ennusteet Suomen pankki 10.12.2015

13.  Kilpailukykyongelman mittaluokasta on hyvää akateemista keskustelua ja
erimielisyyttäkin.
 Kiistaton ja ikävä tosiasia:
➤ Graafeja piirtelemällä ei synny työpaikkoja SAK:n jäsenistölle.
➤ Kasvun, viennin ja työllisyyden surkeus kertovat ongelmasta.
 Tehdyt ratkaisut ovat korjanneet tilannetta vähän.
➤ Euroalueella on hyvin matala inflaatio.
➤ Suomen talouskehitys on jäänyt jälkeen odotuksista (yllättävän surkea
tuottavuuskehitys).
ONGELMA ON TODELLINEN
13

14. Tilanne
• Työttömyys on korkea ja tilanne ei
paranemassa nopeasti
Finanssi-
politiikka
• Elvytysmahdollisuudet ovat rajalliset
kestävyysvajeen ja vakaussopimuksen vuoksi
Raha-
politiikka
• Rahapolitiikka on hyvin elvyttävää jo nyt eikä
Suomen käsissä
Palkka-
maltti
• Maltillisia palkankorotuksia tehty vuosia
TALOUDEN TAKALUKKO
14

15. Järkevät
kilpailukykyä
parantavat
toimet
Elvyttävää
finanssi-
politiikkaa
Vientivetoista
kasvua
ostovoimasta
huolehtien
OLISIKO MAHDOLLISTA SAAVUTTAA KONSENSUS?
15

16.  Voimaantulo mieluiten etupainotteinen.
 Investointipäätöksiin vaikutetaan pitkävaikutteisilla ratkaisuilla.
 Ostovoimaa heikentävät maksusiirrot tai palkka-alet kotimarkkinoiden kannalta
ongelmallisia.
 Työaikaratkaisut vaikuttavat selvimmin kestävyysvajeeseen ja sopeutustarpeeseen.
➤ Toisaalta työajan pidennys on hankalaa.
➤ Vapaa-aikaa arvostetaan paljon (moni vaihtaa lomarahatkin vapaiksi).
➤ Tulot suhteessa muihin on usein tärkeämpi kuin absoluuttiset tulot (työaikaa
pidentämällä ei saada lisää tontteja järvenrannalle tai Helsingin keskustaan.)
➤ Pitkät työajat voivat ajaa osan vanhemmista kotiin hoitamaan lapsia (etenkin
kun samalla päivähoitoa kurjistetaan hallituksen toimesta).
EKONOMISTINÄKEMYS TOIVOTTAVASTA KILPAILUKYKYPAKETISTA
16

17. Tasapuolinen Tehokas Helppo
Palkkamaltti
Vaikuttaa kovin hitaasti ja liukumien takia epätasaisesti.
Arkipyhät
Teknisesti yllättävän vaikea, kirkolliskokous yms. Lisääntyykö tehokas työaika?
Työajan pidennys
Työajat monilla virtuaalisia, niin ei vaikuta kaikkiin. Tehokas työaika?
Pitkät lomat
Koskee vain pientä osaa. Maksualen mahdollistavat säästöt pitkällä aikavälillä.
Maksusiirrot
Helppo ja tasapuolinen, mutta heikentää kotimaista kulutusta.
Lomarahat
Koskee vain TES:ien piirissä olevia. Heikentää kotimaista kulutusta.
Paikall. sopiminen
Alihankintaketjut heikentävät tehoa ja tasapuolisuutta. Raskas prosessi.
HARVA KEINO ON TASAPUOLINEN, TEHOKAS JA HELPPO

18.  Euroalueella on jääty jatkuvasti kahden prosentin inflaatiotavoitteesta.
 Tavoitteen mukainenkin inflaatio on riittämätöntä kilpailukykyerojen nopeaan
umpikuromiseen.
 Yksinkertainen laskelma osoittaa inflaation merkityksen kilpailukykyshokeissa (Paul
Krugman, Inflation targets reconsidered, ECB Forum on Central Banking May 2014)
EUROALUEEN MATALA INFLAATIO ON OSA ONGELMAA

19.  Kilpailukykysopimus on hyvä kompromissi
➤ Yhdistelmä eri keinoja: työaikaa, maksuja, palkka-ale julkiselle sektorille,
palkkamaltti, paikallista sopimista
➤ Vaikuttaa etupainotteisesti mutta luo näkymää 2020-luvulle
➤ Parantaa julkisen talouden tasapainoa.
 Nyt valtion pitäisi uskaltaa elvyttää.
➤ Kestävyysvajeen ehtii kuroa umpeen myöhemmin.
➤ Hystereesi syö kasvupotentiaalia kokoajan.
 Euroopan pitää uudistua, nykyinen malli ei toimi.
➤ Nollakorkorajoite ja kokonaiskysyntä ongelmia. Ratkaisut puuttuu.
➤ Matala inflaatio hidastaa sopeutumista ja pahentaa nollakorko-ongelmia.
JOHTOPÄÄTÖKSET