Tarja Nykänen: Etuuksien selvittäminen ja huomioiminen Klubitalon työvalmennu...THL
Tarja Nykänen, Itä-Helsingin klubitalo: Etuuksien selvittäminen ja huomioiminen Klubitalon työvalmennusprosessissa ja case-esimerkit. IPS-menetelmäkoulutus 6.4., Etuusneuvonta ja sosiaalityön yhteistyömahdollisuudet.
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tu...THL
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin, Helsingin kaupunki: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tukeminen Stadin Soten nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä. IPS-menetelmäkoulutus 6.4., Etuusneuvonta ja sosiaalityön yhteistyömahdollisuudet
Tarja Nykänen: Etuuksien selvittäminen ja huomioiminen Klubitalon työvalmennu...THL
Tarja Nykänen, Itä-Helsingin klubitalo: Etuuksien selvittäminen ja huomioiminen Klubitalon työvalmennusprosessissa ja case-esimerkit. IPS-menetelmäkoulutus 6.4., Etuusneuvonta ja sosiaalityön yhteistyömahdollisuudet.
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tu...THL
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin, Helsingin kaupunki: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tukeminen Stadin Soten nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä. IPS-menetelmäkoulutus 6.4., Etuusneuvonta ja sosiaalityön yhteistyömahdollisuudet
Sami Niemi-Ruuth ja Kanerva Medel: Oivalluksia työnantajayhteistyöstäTHL
Sami Niemi-Ruuth ja Kanerva Medel, Helsingin kaupunki, Tuetun työllistymisen palvelu: Oivalluksia työnantajayhteistyöstä. IPS-menetelmäkoulutus 7.4.2021, Markkinointi ja työnantajayhteistyö
Diasarja antaa käytännön ohjeet siihen, miten henkilöstö voi yhdessä laatia työpaikalle pelisäännöt, jotta yhteishenki ja työilmapiiri säilyvät tai kohentuvat sekä varmistetaan sujuva työnteko ja ehkäistään kuormittumista.
Ryhmäilmiöt, valta ja vastuu_Tanja Lehto_(Ropecon 2014)Tanja Lehto
Käsittelen esityksessä ryhmäilmiöitä eristyisesti live-roolipelien suunnittelun ja pelijohtamisen näkökulmasta. Mukana on kuitenkin paljon sellaista teoriaa ryhmäilmiöistä, joka on sovellettavissa kaikkeen ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.
Sami Niemi-Ruuth ja Kanerva Medel: Oivalluksia työnantajayhteistyöstäTHL
Sami Niemi-Ruuth ja Kanerva Medel, Helsingin kaupunki, Tuetun työllistymisen palvelu: Oivalluksia työnantajayhteistyöstä. IPS-menetelmäkoulutus 7.4.2021, Markkinointi ja työnantajayhteistyö
Diasarja antaa käytännön ohjeet siihen, miten henkilöstö voi yhdessä laatia työpaikalle pelisäännöt, jotta yhteishenki ja työilmapiiri säilyvät tai kohentuvat sekä varmistetaan sujuva työnteko ja ehkäistään kuormittumista.
Ryhmäilmiöt, valta ja vastuu_Tanja Lehto_(Ropecon 2014)Tanja Lehto
Käsittelen esityksessä ryhmäilmiöitä eristyisesti live-roolipelien suunnittelun ja pelijohtamisen näkökulmasta. Mukana on kuitenkin paljon sellaista teoriaa ryhmäilmiöistä, joka on sovellettavissa kaikkeen ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.
Kansaneläke turvaa vähimmäiseläkkeen niille, joilla
ei ole omaa ansioeläkettä tai puolison jälkeen maksettavaa leskeneläkettä tai niiden määrä on pieni.
SAK:n kannustava työllistymisturva on yksinkertainen ja joustava työttömyyden aikainen toimeentuloturva, joka täydentää myös keikkatyötä tekevien toimeentuloa tarvittaessa. Turvan toisena puolena SAK:n mallissa ovat laadukkaat palvelut, jotka tukevat työttömän työnhakua, kouluttautumista ja työkykyä.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
2. Sairauspäiväraha
Sairauspäivärahassa Kelan tehtävänä on:
1. Turvata asiakkaan toimeentulo lyhytaikaisen, työkyvyttömyydestä
aiheutuneen ansionmenetyksen ajalle.
2. Selvittää asiakkaan kuntoutustarve ja ohjata häntä kuntoutusasiassa.
2.3.202
1
2
3. Sairauspäivärahan myöntämisedellytykset
Sairauspäivärahaan on oikeus 16–67-vuotiaalla sairausvakuutuslain mukaan
vakuutetulla henkilöllä, jos päivärahan myöntämisedellytykset täyttyvät.
Myöntämisedellytykset:
• Vakuuttaminen
• Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetut Suomessa vakinaisesti asuvat ja heihin rinnastettavat
• Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat henkilöt
• Ikä 16 – 67 vuotta
• Työkyvyttömyys
• Sairausvakuutuslain mukaan asiakkaalla on oikeus päivärahaan, kun hän on sairauden vuoksi
kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa.
Lue lisää Sairauspäiväraha - kela.fi
2.3.202
1
3
4. Kokoaikaisessa työsuhteessa olevalla voi olla
mahdollisuus osasairauspäivärahaan
• Osasairauspäivärahaa voi saada 16–67-vuotias, joka on ollut
työkyvyttömyyden alkaessa kokoaikatyössä tai päätoiminen yrittäjä.
• Kyseessä vapaaehtoinen järjestely, josta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken
Lue lisää Osasairauspäiväraha - kela.fi
2.3.202
1
4
Osasairauspäiväraha tukee työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä
ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä.
5. Kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke: kansaneläke ja/tai
työeläke
1. Työeläkelaitokset maksavat työeläkettä työn ja yrittäjätoiminnan perusteella
2. Kela maksaa kansaneläkettä, jos työeläke on pieni tai sitä ei ole ollenkaan.
• Ks. kela.fi-sivuilta kansaneläkkeeseen vaikuttavat tulorajat.
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke.
12.4.20
21
Työkyvyttömyyseläke – toimeentulon turva
pitkittyneen työkyvyttömyyden varalta
Työkyvyttömyyseläke alkaa pääsääntöisesti sairauspäivärahan
enimmäisajan jälkeen.
6. Kelan kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen
saamisen edellytykset
Ikä 16 – 64 vuotta
Sairaus, vika tai vamma, jonka johdosta ei pysty tekemään tavallista työtään, siihen verrattavaa
työtä tai muuta sopivaa, kohtuullisen toimeentulon turvaavaa työtä.
Alle 20-vuotiailla nuoren kuntoutusraha on ensisijainen.
60 vuotta täyttäneillä, pitkän työuran (vähintään 10 vuotta) tehneillä työkykyä arvioidaan
omaan työhön.
Pysyvästi sokea tai liikuntakyvytön on aina oikeutettu tk-eläkkeeseen, vaikka pystyisikin kohtuullisen
toimeentulon turvaavaan työhön.
12.4.20
21
Työkyvyttömyyseläke – toimeentulon turva
pitkittyneen työkyvyttömyyden varalta
7. Työskentely kuntoutustuella/työkyvyttömyyseläkkeellä
ollessa
• Kelan kuntoutustuen/tk-eläkkeen saaja
voi ansaita enintään 837,59 e/kk
bruttona (v. 2021) ilman työansion
vaikutusta.
• Kuntoutustuki/tk-eläke jätetään
lepäämään eli sen maksaminen
keskeytetään, jos työansiot ylittävät
ansiorajan vähintään 3 perättäisenä
kalenterikuukautena.
• Eläke jätetään lepäämään vähintään 3
kalenterikuukaudeksi ja enintään 2
vuodeksi.
• Jos tk-eläke on myönnetty pysyvän
sokeuden, liikuntakyvyttömyyden
tai avuttomuuden (KEL 12 § 4
mom.) perusteella,
työansiot eivät vaikuta tk-eläkkeen
maksamiseen.
• Työansiot vaikuttavat kuitenkin
takuueläkkeeseen ja se jää
lepäämään, jos ansioraja ylittyy.
12.4.20
21
Lakiyksikkö/Työkykyryhmä
7
8. Työskentely kuntoutustuella/työkyvyttömyyseläkkeellä
ollessa – etuuden maksuun palautus ja lakkautus
Maksuun palautus
• Kuntoutustuki/tk-eläke palautetaan
maksuun ilman uutta työkyvyn
arviointia, jos työansiot vähenevät
enintään ansiorajan suuruisiksi tai
työnteko päättyy 2 vuoden
kuluessa kuntoutustuen/tk-
eläkkeen lepäämään jättämisestä.
Lakkautus
• Jos asiakas jatkaa työntekoa yli
ansiorajan eikä pyydä lepäämään
jätettyä kuntoutustukea/tk-eläkettä
uudelleen maksettavaksi 2 vuoden
kuluessa lepäämään jättämisestä,
kuntoutustuki/tk-eläke lakkautetaan
takautuvasti lepäämään jättämisen
alusta lukien.
12.4.20
21
Lakiyksikkö/Työkykyryhmä
8
9. Kuntoutusrahan yleiset myöntämisedellytykset
• Asiakas on 16–67-vuotias ja estynyt työstään kuntoutukseen osallistumisen vuoksi koko- tai
osapäiväisesti
• Vaatimuksena, että kuntoutus kestää vähintään 4 h matkoineen
• Kuntoutuksen tavoitteena on työssä jatkaminen, sinne palaaminen tai työelämään pääsy
• Kuntoutuksen järjestetään Kelan kuntoutuslain 18 ja 19 §:ssä mainitulla perusteella
(=kuntoutuspäätös)
• Kuntoutus täyttää kuntoutustoiminnalle yleisesti asetetut vaatimukset
• kuntoutusta antavat sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöt
• palvelu toteutuu asianmukaisissa tiloissa
• palveluntuottajalla on tarpeelliset luvat toiminnan harjoittamiseen
10. Kuntoutusrahan maksamisen perusteena
Kuntoutuspäätös
• Kelan kuntoutuslaki
• Terveydenhuoltolaki
• Työterveyshuoltolaki
• Päihdehuoltolain mukainen
yksilökohtainen päihdekuntoutus
• Lastensuojelulain, kehitysvammaisten
erityishuoltolain tai
päihdehuoltolain mukainen
perhekuntoutus
• Vammaispalvelulain mukainen
sopeutumisvalmennus
Muu
• Nuoren kuntoutusrahaa hakevalla
kotikunnan laatiman henkilökohtaiseen
opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma
(KHOPS)
• Oppisopimus
• Sopeutumisvalmennus, joka on rahoitettu
veikkausvoittovaroin
11. Miten työskentely vaikuttaa kuntoutusrahaan?
• Asiakkaan työaikaa on kuntoutukseen osallistumisen vuoksi lyhennetty
vähintään 40 % normaalista päivittäisestä työajasta = samana päivänä
asiakas tekee työtään ja osallistuu kuntoutukseen
Osakuntoutusraha
12.4.20
21
Lakiyksikkö/Työkykyryhmä
11
12. Miten työskentely vaikuttaa kuntoutusrahaan?
• Jos asiakas saa kuntoutusrahaa opiskelun ajalta kuntoutuspäivän
vähimmäiskestoa ei selvitetä päiväkohtaisesti
• Jos asiakas sekä opiskelee että työskentelee
• Päätoiminen työskentely estää kuntoutusrahan
• Sivutoimisen työskentelyn ansiotulot yhteensovitetaan lukukausittain
– Lukukausittainen tuloraja
12.4.20
21
Lakiyksikkö/Työkykyryhmä
1
2
13. Miten työskentely vaikuttaa kuntoutusrahaan?
• Jos asiakas saa kuntoutusrahaa nuoren ammatillisen kuntoutuksen (KKRL 7a
§) ajalta, kuntoutuspäivän vähimmäiskestoa ei selvitetä päiväkohtaisesti
• Jos asiakas työskentelee, se vaikuttaa kuntoutusrahaan kahdella tavalla
• Arvioidaan, onko asiakas estynyt päätoimeen rinnastettavasta työstä kuntoutuspäivänä
• Arvioidaan, onko asiakkaan toimeentulo turvattu työllä kuntoutuksen odotus- tai
väliaikana
12.4.20
21
Lakiyksikkö/Työkykyryhmä
1
3
14. Nuoren kuntoutusrahan myöntämisedellytykset
16-19 –vuotiaalle, kun
• työ- tai opiskelukyky tai mahdollisuudet valita ammatti tai työ ovat
olennaisesti heikentyneet
• tarve tehostetulle kuntoutukselle eli tarve erityisille tukitoimille
• kotikunnassa on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja
kuntoutumissuunnitelma (KHOPS)
• tarkoituksena varmistaa ammatillista kuntoutumista ja edistää työllistymistä
Jokaisen yllä olevan myöntämisedellytyksen tulee täyttyä!
15. Miten työskentely vaikuttaa nuoren kuntoutusrahaan?
• Jos työskentely on sivutoimista, tulot eivät vaikuta nuoren kuntoutusrahaan
• Tuloja tarvitse ilmoittaa Kelalle
12.4.20
21
Lakiyksikkö/Työkykyryhmä
1
5
18. 1. Näin Kela palveli vuonna
2020
2. Kelan palvelukanavat
3. Kun elämäntilanne
muuttuu
4. Miten olla yhteydessä
asiakkaan asiassa?
Esityksen sisältö
19. Yhden tavallisen työpäivän aikana Kelassa
Tallennamme
Kantapalveluihin
100 000 reseptiä
1,3 milj.* asiakirjaa
* Luku perustuu v. 2019 tietoihin. Tieto päivittyy myöhemmin.
Korvaamme
96 200
lääkkeiden ostokertaa
14 200
sairaanhoidon vuoksi
tehtyä matkaa
Vastaanotamme
39 000 verkkohakemusta
13 000 paperihakemusta
Vastaamme 7 700
puheluun
Soitamme 7 000
puhelua
Palvelemme
palvelupisteissä
3 500 asiakasta
Teemme
23 600
etuuspäätöstä
Maksamme sosiaalietuuksia
54,2 milj.* €
* Luku perustuu v. 2019 tietoihin. Tieto päivittyy myöhemmin.
Päiväkohtaiset keskiarvot perustuvat vuoden 2020 aikana toteutuneisiin tapahtumiin
Vastaamme
1 100 kumppaneilta
tulevaan puheluun
Soitamme kumppaneille
800 puhelua
25. Kun elämäntilanne muuttuu
• On tärkeä tunnistaa asiakkaan tarve Kela-asiointiin ja ohjata asiakas Kelan palveluihin
mahdollisimman nopeasti kun elämäntilanteessa tulee muutoksia.
• Kela tarjoaa monia tapoja hoitaa Kela-asiat. Yhteydenottotavasta riippumatta asiakkaamme
saavat omaan tilanteeseensa sopivaa palvelua.
• Kun asiakas ohjataan suoraan hänen tilanteeseensa sopivaan palveluun, asiat tulevat
hoidettua mahdollisimman helposti.
• Tavoitteemme on, että asiakkaamme saa hänelle kuuluvat etuudet ja palvelut sujuvasti.
26. Kun asiakas aloittaa työnteon ohjaa asiakas
• verkkoon, kun hän voi hoitaa asiansa itse.
• puhelinpalveluun, kun henkilökohtainen palvelu on tarpeen.
• varaamaan aika, kun hänen elämäntilanteessaan on monta
muutosta kerralla tai tilanne on muuten mutkikas.
• palvelupisteeseen, jos henkilökohtainen käynti on välttämätön
26
28. Miten kumppani on yhteydessä Kelaan, kun asiakas
tarvitsee neuvontaa Kelasta
• Ottamalla yhteyttä yhteistyökumppaneiden tavanomaisia kanavia pitkin.
• Kelan valtakunnallinen viranomaislinja 020 692 235 palvelee arkisin klo 9-15.
• Yhteistyökumppaneiden Chat-palvelu
• Suojattu sähköposti
• Varaamalla yhdessä asiakkaan kanssa ajanvaraus Kelan palveluun.
• Lisäksi voi olla paikallisia käytäntöjä yhteydenottoon (esim. Skype-yhteydet)