Pasi Saukkosen esitys kevään 2018 MONET-seminaarissa "Kotoutuminen on terveyttä, hyvinvointia ja työtä - koko Suomessa". Seminaarin järjestivät yhteistyössä THL:n monikulttuurisuusverkosto MONET sekä TEM:in Kotouttamisen osaamiskeskus.
Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitelmä jälkimodernista julkisen sektorin johtamisesta Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella 13.2.2013.
Kaupungit ja kunnat keskeinen toimija - kohti 2020-luvun sivistyskuntaa. Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Kuntaliitto. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Aluehallintovirastojen rooli jatkossa, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, johtaja Merja Ekqvist. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitelmä jälkimodernista julkisen sektorin johtamisesta Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella 13.2.2013.
Kaupungit ja kunnat keskeinen toimija - kohti 2020-luvun sivistyskuntaa. Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Kuntaliitto. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Aluehallintovirastojen rooli jatkossa, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, johtaja Merja Ekqvist. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Alueiden kulttuuripääoman kartuttaminen on yhteinen asiamme. Puheenjohtaja Kirsi Moisander, Kotiseutuliitto.Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Ely-keskukset ja kulttuurin rahoitus, kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen Ely-keskus. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Alueiden erot ja samankaltaisuudet, Taiken alueprofiilien julkistus- pilotit Häme ja Pohjois-Savo, erityisasiantuntija Paula Karhunen, Taiteen edistämiskeskus. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Pysyvät kulttuurin yhteisrakenteet maakunnissa. Puheenjohtaja Kyösti Oikerinen, Oulun kaupunginhallitus. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Lasten suojelun kesäpäivillä Joensuussa 14.6.2016 pidetty esitys. Puhujat: toiminnanjohtaja Hanna Heinonen ja ohjelmajohtaja Miia Pitkänen, Lastensuojelun Keskusliitto.
IOM Helsinki:ACCESS Youth Cafe´- Keskustelutilaisuus 16.06.2015, Nykytaiteen ...ACCESS Helsinki
Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM järjesti kuulemis-ja keskustelutilaisuuden maahanmuuttajanuorten poliittisesta ja yhteiskunnallisesta osallistamisesta. Päivän aikana osallistujat kävivät läpi hankkeen aikana tuotetun vertaistutkimuksen tuloksia, tutustuttiin tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta kehitetty itsearviointityökalu ja kuultiin nuorten kokemuksia hankkeesta ja osallistamisen keinoista. Keskustelutilaisuuden toisessa osuudessa tutustustuttiin Learning Café-menetelmällä näyttöön perustuvaan ja hyviksi koettuihin kuntien käytäntöihin nuorten kuulemisessa.
Etninen tausta ja alueellinen eriytyminen suurissa kaupungeissaTHL
Timo Kauppisen esitys kevään 2018 MONET-seminaarissa "Kotoutuminen on terveyttä, hyvinvointia ja työtä - koko Suomessa". Seminaarin järjestivät yhteistyössä THL:n monikulttuurisuusverkosto MONET sekä TEM:in Kotouttamisen osaamiskeskus.
Maahanmuuttajien määrän kasvu on haaste hyvinvointipalveluille. Kun kyseessä on maahanmuuttaja perhe, jossa on vammainen lapsi, on perhe monella tavalla marginaalissa. Suomalainen yhteiskunta pyrkii edistämään perheiden kotoutumista erilaisin palveluin ja tukitoimin, mutta palvelut ovat hajallaan, jakaantuneet usealle sektorille ja niiden saatavuus vaihtelee kunnittain. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiössä toteutettiin 2013–2015 ETU-hanke, jossa selvitettiin asiaa. Tässä esityksessä käydään hankkeen tuloksia läpi sekä pohditaan mikä on kolmannen sektorin rooli palveluiden järjestämisessä.
Larissa Franz-Koivisto, projektipäällikkö, ETU-hanke, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö
Alueiden kulttuuripääoman kartuttaminen on yhteinen asiamme. Puheenjohtaja Kirsi Moisander, Kotiseutuliitto.Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Ely-keskukset ja kulttuurin rahoitus, kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen Ely-keskus. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Alueiden erot ja samankaltaisuudet, Taiken alueprofiilien julkistus- pilotit Häme ja Pohjois-Savo, erityisasiantuntija Paula Karhunen, Taiteen edistämiskeskus. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Pysyvät kulttuurin yhteisrakenteet maakunnissa. Puheenjohtaja Kyösti Oikerinen, Oulun kaupunginhallitus. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Lasten suojelun kesäpäivillä Joensuussa 14.6.2016 pidetty esitys. Puhujat: toiminnanjohtaja Hanna Heinonen ja ohjelmajohtaja Miia Pitkänen, Lastensuojelun Keskusliitto.
IOM Helsinki:ACCESS Youth Cafe´- Keskustelutilaisuus 16.06.2015, Nykytaiteen ...ACCESS Helsinki
Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM järjesti kuulemis-ja keskustelutilaisuuden maahanmuuttajanuorten poliittisesta ja yhteiskunnallisesta osallistamisesta. Päivän aikana osallistujat kävivät läpi hankkeen aikana tuotetun vertaistutkimuksen tuloksia, tutustuttiin tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta kehitetty itsearviointityökalu ja kuultiin nuorten kokemuksia hankkeesta ja osallistamisen keinoista. Keskustelutilaisuuden toisessa osuudessa tutustustuttiin Learning Café-menetelmällä näyttöön perustuvaan ja hyviksi koettuihin kuntien käytäntöihin nuorten kuulemisessa.
Etninen tausta ja alueellinen eriytyminen suurissa kaupungeissaTHL
Timo Kauppisen esitys kevään 2018 MONET-seminaarissa "Kotoutuminen on terveyttä, hyvinvointia ja työtä - koko Suomessa". Seminaarin järjestivät yhteistyössä THL:n monikulttuurisuusverkosto MONET sekä TEM:in Kotouttamisen osaamiskeskus.
Maahanmuuttajien määrän kasvu on haaste hyvinvointipalveluille. Kun kyseessä on maahanmuuttaja perhe, jossa on vammainen lapsi, on perhe monella tavalla marginaalissa. Suomalainen yhteiskunta pyrkii edistämään perheiden kotoutumista erilaisin palveluin ja tukitoimin, mutta palvelut ovat hajallaan, jakaantuneet usealle sektorille ja niiden saatavuus vaihtelee kunnittain. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiössä toteutettiin 2013–2015 ETU-hanke, jossa selvitettiin asiaa. Tässä esityksessä käydään hankkeen tuloksia läpi sekä pohditaan mikä on kolmannen sektorin rooli palveluiden järjestämisessä.
Larissa Franz-Koivisto, projektipäällikkö, ETU-hanke, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö
SAK:n julkaisusarja 6/2019
Miten helpottaa monikulttuurisen työyhteisön toimintaa ja maahanmuuttajataustaisen työntekijän kotoutumista suomalaiselle työpaikalle? SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen selvitys tarkastelee monikulttuurisia työpaikkoja, joissa työskentelee SAK:laisten alojen työntekijöitä. Monikulttuurista työelämää rakentavat haastateltavat kertovat, miten monikulttuurisuus näyttäytyy työelämässä sekä henkilöstöpolitiikan että arjen vuorovaikutuksen tasolla.
Johtava tutkija Ulla Hämäläisen esitys "Integroitumista vai eriytymistä? Maahanmuuttajaperheiden nuorten kotoutuminen" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.
Alueellinen hyvinvointikertomus lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden e...THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Alueellinen hyvinvointikertomus lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentämisen strategisen johtamisen työvälineenä. Kauppinen Tapani, kehittämispäällikkö, THL.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
2. • While migration policy remains a national responsibility, central
and local authorities recognise that integration needs to happen
where people are, in their workplaces, in their neighbourhoods,
and in the schools where they send their children.
• Behind every migration statistic, there are individuals or families
starting a new life in a new place. Local authorities, while
coordinating with all levels of government and other local
partners, play a key role in integrating newcomers and
empowering them to contribute to their new communities.
• OECD: Working together for Local Integration of Migrants and
Refugees, 2018.
Pasi Saukkonen / Helsingin kaupunki /
kaupunkitutkimus ja -tilastot
2
3. Ulkomaalaistaustainen väestö Suomessa
• Eurooppalaisessa vertailussa määrä on pieni ja suhteellinen osuus
väestöstä matala. Vuonna 2016 ulkomaalaistaustaisia oli 365 000,
joista varsinaisia maahanmuuttajia 307 000.
• Noin puolet Suomen ulkomaalaistaustaisista asuu pääkaupunkiseudulla
ja noin puolet näistä puolestaan Helsingissä. On todennäköistä, että
keskittyminen jatkuu tulevaisuudessa.
• Vaikka maahanmuutto koskettaa koko Suomea, joihinkin Suomen osiin
se vaikuttaa vielä enemmän kuin muihin. Näissä Suomen osissa
ratkaistaan laajassa mielessä suomalaisen kotouttamisen kohtalo.
• Myös tästä syystä tarvitsemme paikallis- ja seututason tietoa
ulkomaalaistaustaisten kotoutumisesta, elinoloista ja elämäntilanteista.
Pasi Saukkonen / Helsingin kaupunki /
kaupunkitutkimus ja -tilastot
3
4. Kotoutumistiedon tila Euroopassa
• Viime vuosien aikana yleistason tieto kotoutumisesta, sen etenemisestä
ja etenemättömyydestä, on kasvanut merkittävästi:
• rakenteellisen osallistumisen ja yhdenvertaisuuden
• sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen
• kielellisen ja kulttuurisen kompetenssin sekä
• yhteisöihin ja yhteiskuntaan samastumisen alueilla.
• Samanaikaisesti me olemme entistä tietoisimpia siitä, mitä emme tiedä:
• Erot maahanmuuttajien/ulkomaalaistaustaisen väestön sisällä ovat niin
suuria, että kohderyhmää on pakko eritellä, jotta sitä ymmärtää oikein.
• Kotoutuminen ei aina onnistu (ainakaan nopeasti), mutta me emme juuri
tiedä, mikä sitä estää ja hidastaa.
• Vielä vähemmän me tiedämme, minkälaiset toimet todella auttavat.
Pasi Saukkonen / Helsingin kaupunki /
kaupunkitutkimus ja -tilastot
4
5. Onko paikallistason tieto mahdollista?
• Rekisteripohjainen tieto on Suomessa lähtökohtaisesti korkeatasoista,
luotettavaa ja melko helposti saatavilla.
• Maahanmuuttajien osalta näihin tietoihin sisältyy kuitenkin monia
ongelmia, jotka voivat johtaa väärinkäsityksiin, virhetulkintoihin ja
huonoihin tai huonosti kohdennettuihin toimenpiteisiin.
• Tarvitaan muita tietolähteitä paikkaamaan ja täydentämään tietopohjaa
ja tuottamaan tietoa aihealueilta, joista rekisteritietoa ei ole saatavilla.
Kysely- ja haastattelumenetelmiä onkin Suomessa käytetty tähän
tarkoitukseen.
• Vastaan tulee kuitenkin toinen ongelma: aineistojen koko ei usein riitä
hienovaraisten erottelujen tekemiseen ja sofistikoituneiden
menetelmien hyödyntämiseen.
Pasi Saukkonen / Helsingin kaupunki /
kaupunkitutkimus ja -tilastot
5
6. Ratkaisumahdollisuuksia
• Tiedonkeruun painottaminen niille paikkakunnille ja seuduille, joissa
maahanmuuttajia/ulkomaalaistaustaista väkeä on eniten
määrällisesti/suhteellisesti.
• Tiedonkeruun kohdentaminen vain joihinkin
maahanmuuttajien/ulkomaalaistaustaisten ryhmiin, jotta saadaan
riittävä määrä vastauksia näistä ryhmistä.
• Kansainvälisen tiedonkeruun harmonisointi ja yhteistyön tiivistäminen.
• Eri lähteistä saatavan määrällisen ja laadullisen tiedon monipuolinen
yhdistäminen ja yhdessä analysointi.
Pasi Saukkonen / Helsingin kaupunki /
kaupunkitutkimus ja -tilastot
6