Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM järjesti kuulemis-ja keskustelutilaisuuden maahanmuuttajanuorten poliittisesta ja yhteiskunnallisesta osallistamisesta. Päivän aikana osallistujat kävivät läpi hankkeen aikana tuotetun vertaistutkimuksen tuloksia, tutustuttiin tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta kehitetty itsearviointityökalu ja kuultiin nuorten kokemuksia hankkeesta ja osallistamisen keinoista. Keskustelutilaisuuden toisessa osuudessa tutustustuttiin Learning Café-menetelmällä näyttöön perustuvaan ja hyviksi koettuihin kuntien käytäntöihin nuorten kuulemisessa.

1. ACCESS YOUTH CAFÈ -
Keskustelutilaisuus
16.06.2015

2. ACCESS
Maahanmuuttajanuorten poliittinen ja
yhteiskunnallinen voimaannuttaminen

3. EUROOPPALAINEN IDENTITEETTI
• Poliittisesti ja yhteiskunnallisesti
aktiiviset nuoret omaavat
todennäköisemmin
eurooppalaisen identiteetin ja
ovat valmiimpia osallistumaan
oman yhteisönsä ja yhteiskunnan
kehittämiseen.

4. MAAHANMUUTTAJANUORET
• Ideoimaan ja toimimaan itselle
tärkeiden asioiden puolesta
• 5 kaupunkia, 5 maata
• Samat aktiviteetit,
kontekstuaalisuus
• Sisällön määrittelivät nuoret

5. VERTAISOHJAAJAT

6. TOIMINTAPERIAATE BARCELONASSA
• Yrittäjyys
• Vapaa-aika
• Koulutus
• Nuorten
poliittinen
osallistaminen
• Nuorten
yhteiskunnallinen
osallistaminen
Julio
5
Bruna
5
Ana
Lucia
5
Gor
5

7. KOULUTUKSET
• Kansallisella tasolla • EU -tasolla

8. influence
solutions
involvement
assess and improve
Meetings with policy makers
Changes

9. NUORTEN MIETTEITÄ OSALLISUUDESTA

10. ACCESS HELSINKI
Tavoitteena oli:
 Edistää monikulttuuristen nuorten
halukkuutta osallistua yhteiskunnalliseen
ja poliittiseen keskusteluun
 Paikallisella, kansallisella sekä EU-tasolla
 Vaikuttamis- ja
osallistumismahdollisuuksien
parantaminen
 Nuorten ja kuntien yhteistyön lisääminen
päätöksenteossa
 Nuorten voimaannuttaminen antamalla
heille mahdollisuus vaikuttaa
haluamallansa tavalla

11. TEAM SCHOOL / ACTIVE YOUTH / COSMO
 Kolme ryhmää
 Yli kymmenen eri
kulttuuritaustaa
edustettuna
 Ryhmät työstivät eri
teemoja ja aiheita
 Mm. rasismi,
koulukiusaaminen,
työllistyminen, vapaa-
ajanviettomahdollisuudet
 Ryhmäytymistä,
ryhmätapaamisia,
tiedonkeruuta, työpajoja,
vapaa-ajan hengailua
 Ruuti Expo 2014
 Reaktori
 Kaikkien vaalit –
paneelikiertue
 Päättäjämiitti

12. TOIMINTA

13. LOPPUTULOS
 Itseluottamus
 Aktiivinen osallistuminen
 Kriittinen ajattelu
 Esiintymistaitojen kehittyminen
 Uudet verkostot ja ystävyyssuhteet

14. Kiitos IOM, kiitos yhteistyökumppanit, kiitos
Teille!

15. ACCESS VERTAISARVIOINTI

16. MIKSI NUORTEN
OSALLISTUMISTA TULEE EDISTÄÄ?
Nuoret ovat kaupungin asukkaita ja heillä on oikeus osallistua.
Osallistava demokratia edellyttää demokratiakasvatuksen aloittamista
varhaisiällä
-> aktiivinen osallistuminen aikuisiällä.
Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja kuuntelemalla heitä kaupunki
voi tuottaa parempia palveluja

17. OSALLISUUDEN ULOTTUVUUDET
• Poliittinen osallistuminen voi olla virallista tai epävirallista
• Osallistumiseen on olemassa useita foorumeita ja kanavia
• Osallisuuden säännöt voivat perustua lakiin, sopimukseen tai tapaan
• Jotkut foorumit ovat avoinna kaikille kiinnostuneille kun taas toiset on rajattu
tietyille asukas- ja kansalaisryhmille
• Jotkut foorumit ovat yleisiä asioita käsitteleviä, toiset nimenomaisia nuorille
suunnattuja
• Poliittisella toiminnalla on yhteisöllisiä ja yksilöllisiä muotoja
• Osallistuminen voi tapahtua kutsusta ( ylhäältä alas) tai oma-aloitteisesti (alhaalta
ylöspäin )
• Poliittinen toiminta voi tapahtua reaktiivisesti tai aktiivisesti
• Poliittiset toimijat voivat toimia itsenäisesti tai olla riippuvaisia muista
aloitteentekijöistä tai päättäjistä.

18. OSALLISTUMISEN MUODOT
Edustuksellinen osallistuminen
Osallistuva demokratia
Asiamiespohjainen osallistuminen
Hankepohjainen osallistuminen
Suora osallistuminen
Deliberatiivinen osallistuminen
Vastademokratia

19. ACCESS VERTAISARVIOINTI
• Arvioitsijapareina kunnan edustajat ja
ACCESS vertaisohjaajat samasta maasta
• Osallistuivat viitekehyksen
rakentamiseen
• Ei oman kaupungin arviointia
• Osallistui haastateltavien valintaan
kotimaassa
• Haastatteli vertaisiaan
kohdekaupungeissa
• Arvioi kaupunkien rakenteita ja tapoja,
analysoi haastatteluiden tuloksia ja
hyväksyi yhteiset päätelmät
• ACCESS nuorten kommentointikierros

20. ARVIOINTIMATKAT
• Helsinki, Barcelona, Marseille,
Cluj Napoca ja Praha 14
• Loka 2014 – helmi 2015
• 3 pv vierailuja
• 20 haastattelua / kaupunki
• Nuoria, kunnanedustajia,
poliitikkoja, virkamiehiä,
järjestöjä, Ruuti
/nuorisovaltuusto

21. HAASTATTELUT
Ennalta valmistellut avoimet kysymykset kullekin kohderyhmälle
Lisäkysymykset vastausten täydentäjiksi
Jokaisen haastattelun jälkeen arvioitsijat analysoivat haastattelun
Suositukset ja päätelmät hyväksyttiin yhteisesti

22. ALUSTAVA ANALYYSI SISÄLSI
• Vahvuuksien, hyvien käytäntöjen, heikkouksien arviointia
sekä suositusten kirjaamista (avoin)
• Indikaattoreiden arviointia (strukturoitu)

23. KESKEISET KÄSITTEET -> INDIKAATTORIT
• Oikeudet, rakenteet, mahdollisuudet
Osallistuminen
• Osallistumisen tulos
Vaikutus
• Edellytys osallistumiselle
Motivointi ja osallistaminen
• Välttämätöntä osallistumiselle
Tieto ja osaaminen
• Edistää osallistumista
Strategia

24. OSALLISTUMINEN
Kaupungilla on nuorille suunnattuja osallistumisrakenteita esim. Ruuti /
Nuorisovaltuusto
Nuorisovaltuusto tms. pitää aktiivisesti yhteyttä muihin kunnan nuoriin
Kaupungilla on useita osallistumisen välineitä (kuulemiset, nettipohjaiset
kanavat, osallistuva budjetointi tms.)
Maahanmuuttajanuoria EI rohkaista erityisesti osallistumaan

25. VAIKUTUS
Nuoret saavat palautetta aloitteistaan
Nuoret, ml. maahanmuuttajanuoret, ovat luoneet uusia kontakteja ja
verkostoja toimintansa kautta
… tuntevat, että he ovat saaneet tärkeää tietoa toimintansa kautta
… tuntevat, että he ovat saanee uusia taitoja toimintansa kautta
Kunta EI konsultoi nuorisovaltuustoa tms. säännöllisesti ajankohtaisista
asioista

26. MOTIVOINTI JA OSALLISTAMINEN
Paikalliset poliitikot tapaavat nuoria, ml. maahanmuuttajanuoria, ajoittain
Maahanmuuttajayhteisöt rohkaisevat nuoria osallistumaan yhteiskuntaan
Nuorten kanssa toimivat kansalaisjärjestöt ovat halukkaita ja kykeneviä
ottamaan maahanmuuttajia toimintaansa
Kuntatoimijoilla EI OLE useita eri toimenpiteitä, joilla edistetään nuorten
maahanmuuttajien osallistumista kaupungissa

27. TIETO JA OSAAMINEN
Kaupungissa on info- ja neuvontapisteitä, fyysisiä tai virtuaalisia, nuorille
Kaupungin virkamiehillä on tarpeeksi tietoa nuorten ja
maahanmuuttajanuorten tilanteesta
Nuoret haastateltavat kokevat, että he EIVÄT TIEDÄ miten kaupunki toimii
Poliitikot, jotka työskentelevät nuorten ja maahanmuuttajanuorten asioiden
parissa EIVÄT SAA riittävästi tähän koulutusta

28. STRATEGIA
Kunnalla on strategia nuorten kaupunkilaisten osallistamiseksi
paikallistasolla
Kunnalla on riittävät resurssit strategian toteuttamiseksi
Strategiaa johdetaan korkealta poliittiselta tasolta
Strategian toimeenpanoa monitoroidaan
Nuoret, ml. maahanmuuttajanuoret, EIVÄT OSALLISTU strategian
toimeenpanoon
Nuoret, ml. maahanmuuttajanuoret, EIVÄT OSALLISTU strategian
toimeenpanon monitorointiin

29. VAHVUUDET
Kaupungeissa on nuorisovaltuusto tms. ja näiden jäsenet ovat motivoituneita sekä
sitoutuneita työhönsä. He yrittävät aktiivisesti saada nuorten äänen kuuluviin. Kunnan
virkamiehet avustavat nuoria hakemusten teossa ja muissa hallinnollisissa asioissa.
Kunnan hallinto tiedostaa tarpeen kehittää moderneja ja verkkopohjaisia erityisesti
nuorille suunnattuja työkaluja
Nuorisotakuu pyrkii takaamaan nuorten kuulemisen päätöstä ennen ja prosessin aikana
Osallistumista lisäävää koulutusta löytyy varhaisesta iästä lukioon asti
Monet yhdistyksistä on aktiivisia lähiöissä ja he edistävät maahanmuuttajanuoriin
kohdistuvia hankkeita

30. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
Kunta pitää nuoret informoituina tehdyistä päätöksistä.
Paikkakunnan nuorisotoimi ylläpitää järjestelmää, johon yksilöt, ryhmät tai
organisaatiot voivat jättää aloitteita tai projektiehdotuksia. Kunta avustaa
aloitteiden läpiviemisessä.
Osallistuva budjetointi mahdollistaa nuorten omien projektien rahoittamisen.
Demokraattinen valintaprosessi, jonka kautta valitaan jäsenet Ruudin
ydinryhmään.

31. HEIKKOUKSIA
Kaupungissa ei ole nuorisovaltuustoa
Nuoret eivät ole tietoisia osallistumisen eri väylistä ja poliittisista prosesseista.
Tietämättömyys on erityisen suurta maahanmuuttajanuorten keskuudessa.
Kaupungilla ei ole mekanismeja nuorten kuulemiseen tai nuorten aloitteiden
eteenpäin viemiseen.
Kaupungin strategia ja projektit eivät huomioi maahanmuuttajanuoria.
Nuorille rakennettu osallistava järjestelmä on vain neuvoa-antava elin ilman
todellista päätösvaltaa, josta syystä monet nuoret ja toiset
päätöksentekijätkin eivät ota sitä kovin vakavasti.

32. SUOSITUKSET
1. Lisää konsultaatiota, yhteispäätöksentekoa ja sitovia mekanismeja
2. Lisää nuorten osallistumista edistävää ja tukevaa toimintaa
3. Lisää tietoa ja kansalaiskasvatusta nuorille
4. Erityistukea maahanmuuttajanuorille
5. Lisää tukea nuorten aktiviteeteille ja organisaatioille
6. Lisää koulutusta nuorten kanssa työskenteleville poliitikoille
7. Parempia strategioita, politiikkaa ja hallinnollista yhteistyötä

33. ACCESS ITSEARVIOINTITYÖKALU (SAT)

34. ITSEARVIOINTITYÖKALU (SAT)
Tutkimuksen tulokset ja
hankkeen esittely
>> www.accessyouth.eu <<
Mahdollisuus arvioida omia
käytäntöjä ja strategiaa
maahanmuuttajanuorten
poliittiseen ja yhteiskunnalliseen
osallistamiseen.

35. ARVIOINTIMATERIAALI
Osallistaa käyttäjää
pohtimaan oman
organisaation vahvuuksia
ja kehittämisalueita
Mahdollisuus verrata
omia tuloksia muihin
verrokkikaupunkeihin

36. VERROKKIRYHMIEN TULOKSET
Mahdollisuus vertailla ja
nähdä kaupungeissa
saatujen verrokkiryhmien
vastauksia

37. VAHVUUDET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT
Tutkimustulosten osa-alueet
1. Osallisuus
2. Vaikutus
3. Motivaatio ja inkluusio
4. Kyvyt ja tieto-taito
5. Strategia

38. MATERIAALIEN HYÖDYNTÄMINEN
Ladattavat tulosraportit
 Väittämät ja omat vastaukset
(lyhennetty)
 Omat sekä verrokkikaupungin tulokset
 Hankkeen materiaalit (zip)
Tiedon hyödyntäminen
 Omien käytäntöjen reflektointi
 Uusia toimintatapoja
 Hankkeen tulosten jakaminen
laajeemmin EU:ssa

39. ACCESS MATERIAALIPANKKI
Näkökulmia hanke kaupunkien
hyviksi koetuista käytännöistä ja
toimintamuodoista
Sivuston materiaalipankki:
 loppuraportti (EN,FR)
 tutkimuksen viitekehys
 kaupunkikohtaiset raportit
 kuntien taustaraportit
 Hankkeen materiaalit (zip)

40. Learning Café –
nuorten osallisuus kunnallisessa päätöksenteossa
1) lisää päättäjien ja nuorten välistä dialogia, yhteispäätöksentekoa ja
sitovia toimintamalleja?
2) lisää kansalais- ja demokratiakasvatusta ja oppijoiden vahvuuksien
tunnistamista?
3) erityistuen tarve maahanmuuttajanuorten osallistamisen tukemiseksi?
4) lisää koulutusta päättäjille nuorten osallistamisesta ja kuulemisesta?

41. TULOSTEN PURKU JA REFLEKTOINTI