Kaupungit ja kunnat keskeinen toimija - kohti 2020-luvun sivistyskuntaa. Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Kuntaliitto. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Alueiden erot ja samankaltaisuudet, Taiken alueprofiilien julkistus- pilotit Häme ja Pohjois-Savo, erityisasiantuntija Paula Karhunen, Taiteen edistämiskeskus. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Alueiden kulttuuripääoman kartuttaminen on yhteinen asiamme. Puheenjohtaja Kirsi Moisander, Kotiseutuliitto.Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Aluehallintovirastojen rooli jatkossa, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, johtaja Merja Ekqvist. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Ely-keskukset ja kulttuurin rahoitus, kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen Ely-keskus. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Alueiden erot ja samankaltaisuudet, Taiken alueprofiilien julkistus- pilotit Häme ja Pohjois-Savo, erityisasiantuntija Paula Karhunen, Taiteen edistämiskeskus. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Alueiden kulttuuripääoman kartuttaminen on yhteinen asiamme. Puheenjohtaja Kirsi Moisander, Kotiseutuliitto.Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Aluehallintovirastojen rooli jatkossa, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, johtaja Merja Ekqvist. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Ely-keskukset ja kulttuurin rahoitus, kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen Ely-keskus. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Pysyvät kulttuurin yhteisrakenteet maakunnissa. Puheenjohtaja Kyösti Oikerinen, Oulun kaupunginhallitus. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Miten luovat alat, taide ja kulttuuri näkyvät maakunta- ja kaupunkistrategioissa ja toimenpidesuunnitelmissa?
Case 1: Kulttuurisote-hanke, projektipäällikkö Mervi Lehmusaho, hallinnoija Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (hankkeessa Etelä-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Varsinais-Suomi)
Kulttuuriyhdistys Kuvio on palvelu- ja yhteistyöverkosto, jonka tehtävänä on vahvistaa jäsentensä toimintaedellytyksiä kulttuurialalla ja kulttuurin asemaa ihmisten jokapäiväisessä elämässä, yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä. Sen toimialueeseen kuuluvat Hämeessä Ypäjä, Humppila, Jokioinen, Forssa ja Tammela, Varsinais-Suomessa Oripää, Loimaa, Koski TL ja Somero ja Pirkanmaalla Urjala ja Punkalaidun.
Anna Purola
Tampereen kaupungin museopalvelut,
Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Tajun paikka -maaseutuajattelun foorumit 2011Sitra Maamerkit
Paikallinen kokeilu, jonka Maaseudun Sivistysliitto toteutti yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Kalevan, YLEn ja Sitran kanssa. Foorumit toteutettiin Listening Post -menetelmällä. Työskentelyn ohjauksesta vastasi Metanoia Instituutti.
Ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen kaupunki- ja seutukohtaisessa tarkastelussaTHL
Pasi Saukkosen esitys kevään 2018 MONET-seminaarissa "Kotoutuminen on terveyttä, hyvinvointia ja työtä - koko Suomessa". Seminaarin järjestivät yhteistyössä THL:n monikulttuurisuusverkosto MONET sekä TEM:in Kotouttamisen osaamiskeskus.
Lakiesitys kuntien kulttuuritoimintalaista, Taiteen ja kulttuurin aluepoliittiset linjaukset ja Aluetietoperusta-hankkeen tilanne, Kirsi Kaunisharju, kulttuuriasiainneuvos, OKM
#taidetoimii -Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelman tulosseminaari 20.11.2019
Viisi vuotta ja mikä muuttui?
Koordinaattori, erityisasiantuntija Johanna Vuolasto
Yksitoista läänintaiteilijaa, kolme projektityöntekijää, kaksi suunnittelijaa ja erityisasiantuntija haasteiden keskellä. Kiersimme messuilla, pidimme satoja puheenvuoroja, kirjoitimme artikkeleita, blogeja ja vastineita. Yritimme muuttaa asenteita ja rakenteita. Välillä itkimme ja välillä nauroimme. Toimijakenttä oli mahtava ja yhdessä saimme aikaan yllättäviäkin asioita. Puheenvuorossa kerrotaan keskeisistä onnistumisista, oivalluksista, epäilyn hetkistä ja kerrataan kärkihankkeen hankkeiden saavutuksia. Tervehdykset mm. kulttuurituottaja Matti Selin.
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Esitys on Asko Peltolan, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kumppanuuspäivässä 2017.
Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumaa tehdään yhdessä!
Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti järjestetään Kurikassa 1.-3.10.2020. Tulevaisuus lautasella -otsikon alla heittäydymme rohkeasti luomaan kaikille parempaa tulevaisuutta. Maaseudut ovat avainasemassa siirryttäessä kestävään yhteiskuntaan, jossa rajat kaupunkien ja maaseutujen välillä hälvenevät. Tapahtuman punaisina lankoina ovat kestävä kehitys ja nuoret.
Tapahtuma on tarkoitettu kaikille maaseudun ja koko Suomen tasapainoisesta kehittämisestä kiinnostuneille. Mukaan kutsutaan kaikki kylistä kaupunkeihin. Tulkaa tekin kumppaneiksi tekemään kanssamme tapahtumasta huikea! Jokaiselle organisaatiolle löytyy sopiva rooli.
Maaseutuparlamentissa nostetaan maaseutunäkökulmia poliittisen keskustelun ytimeen. Tapahtumassa kirkastetaan yhteiset maaseutujemme tulevaisuutta koskevat tavoitteet ja muotoillaan yhteinen julkilausuma. Nyt haetaan ratkaisuja koko Suomea koetteleviin muutoshaasteisiin:
- miten maaseutu ja perinteinen tieto ajatellaan uusiksi ja kuinka uudet teknologiat valjastetaan lisäämään kestävää työtä ja yrittäjyyttä maaseuduilla?
- miten kestävä arki ja hyvä elämä varmistetaan ikäystävällisesti ja miten lisätään paikkojen veto- ja pitovoimaa?
- miten luodaan luonnon monimuotoisuutta turvaava hiilineutraali talous, joka tukee paikallistaloutta ja kestävää arkea maaseuduilla?
- miten nuoret ratkaisisivat nämä haasteet kestävällä tavalla?
Huom. Maaseutuparlamentti kumppanikyselyn aikaa on jatkettu: avoinna 15.1.2020 saakka. Tulettehan mukaan! Lue tarkemmin alustavasta ohjelmasta Maaseutuparlamentti.fi-sivuilta: maaseutuparlamentti.fi/kumppaniksi
Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin.
maaseutuparlamentti[at]mmm[piste]fi
Pysyvät kulttuurin yhteisrakenteet maakunnissa. Puheenjohtaja Kyösti Oikerinen, Oulun kaupunginhallitus. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Miten luovat alat, taide ja kulttuuri näkyvät maakunta- ja kaupunkistrategioissa ja toimenpidesuunnitelmissa?
Case 1: Kulttuurisote-hanke, projektipäällikkö Mervi Lehmusaho, hallinnoija Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (hankkeessa Etelä-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Varsinais-Suomi)
Kulttuuriyhdistys Kuvio on palvelu- ja yhteistyöverkosto, jonka tehtävänä on vahvistaa jäsentensä toimintaedellytyksiä kulttuurialalla ja kulttuurin asemaa ihmisten jokapäiväisessä elämässä, yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä. Sen toimialueeseen kuuluvat Hämeessä Ypäjä, Humppila, Jokioinen, Forssa ja Tammela, Varsinais-Suomessa Oripää, Loimaa, Koski TL ja Somero ja Pirkanmaalla Urjala ja Punkalaidun.
Anna Purola
Tampereen kaupungin museopalvelut,
Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Tajun paikka -maaseutuajattelun foorumit 2011Sitra Maamerkit
Paikallinen kokeilu, jonka Maaseudun Sivistysliitto toteutti yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Kalevan, YLEn ja Sitran kanssa. Foorumit toteutettiin Listening Post -menetelmällä. Työskentelyn ohjauksesta vastasi Metanoia Instituutti.
Ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen kaupunki- ja seutukohtaisessa tarkastelussaTHL
Pasi Saukkosen esitys kevään 2018 MONET-seminaarissa "Kotoutuminen on terveyttä, hyvinvointia ja työtä - koko Suomessa". Seminaarin järjestivät yhteistyössä THL:n monikulttuurisuusverkosto MONET sekä TEM:in Kotouttamisen osaamiskeskus.
Lakiesitys kuntien kulttuuritoimintalaista, Taiteen ja kulttuurin aluepoliittiset linjaukset ja Aluetietoperusta-hankkeen tilanne, Kirsi Kaunisharju, kulttuuriasiainneuvos, OKM
#taidetoimii -Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelman tulosseminaari 20.11.2019
Viisi vuotta ja mikä muuttui?
Koordinaattori, erityisasiantuntija Johanna Vuolasto
Yksitoista läänintaiteilijaa, kolme projektityöntekijää, kaksi suunnittelijaa ja erityisasiantuntija haasteiden keskellä. Kiersimme messuilla, pidimme satoja puheenvuoroja, kirjoitimme artikkeleita, blogeja ja vastineita. Yritimme muuttaa asenteita ja rakenteita. Välillä itkimme ja välillä nauroimme. Toimijakenttä oli mahtava ja yhdessä saimme aikaan yllättäviäkin asioita. Puheenvuorossa kerrotaan keskeisistä onnistumisista, oivalluksista, epäilyn hetkistä ja kerrataan kärkihankkeen hankkeiden saavutuksia. Tervehdykset mm. kulttuurituottaja Matti Selin.
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Esitys on Asko Peltolan, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kumppanuuspäivässä 2017.
Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumaa tehdään yhdessä!
Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti järjestetään Kurikassa 1.-3.10.2020. Tulevaisuus lautasella -otsikon alla heittäydymme rohkeasti luomaan kaikille parempaa tulevaisuutta. Maaseudut ovat avainasemassa siirryttäessä kestävään yhteiskuntaan, jossa rajat kaupunkien ja maaseutujen välillä hälvenevät. Tapahtuman punaisina lankoina ovat kestävä kehitys ja nuoret.
Tapahtuma on tarkoitettu kaikille maaseudun ja koko Suomen tasapainoisesta kehittämisestä kiinnostuneille. Mukaan kutsutaan kaikki kylistä kaupunkeihin. Tulkaa tekin kumppaneiksi tekemään kanssamme tapahtumasta huikea! Jokaiselle organisaatiolle löytyy sopiva rooli.
Maaseutuparlamentissa nostetaan maaseutunäkökulmia poliittisen keskustelun ytimeen. Tapahtumassa kirkastetaan yhteiset maaseutujemme tulevaisuutta koskevat tavoitteet ja muotoillaan yhteinen julkilausuma. Nyt haetaan ratkaisuja koko Suomea koetteleviin muutoshaasteisiin:
- miten maaseutu ja perinteinen tieto ajatellaan uusiksi ja kuinka uudet teknologiat valjastetaan lisäämään kestävää työtä ja yrittäjyyttä maaseuduilla?
- miten kestävä arki ja hyvä elämä varmistetaan ikäystävällisesti ja miten lisätään paikkojen veto- ja pitovoimaa?
- miten luodaan luonnon monimuotoisuutta turvaava hiilineutraali talous, joka tukee paikallistaloutta ja kestävää arkea maaseuduilla?
- miten nuoret ratkaisisivat nämä haasteet kestävällä tavalla?
Huom. Maaseutuparlamentti kumppanikyselyn aikaa on jatkettu: avoinna 15.1.2020 saakka. Tulettehan mukaan! Lue tarkemmin alustavasta ohjelmasta Maaseutuparlamentti.fi-sivuilta: maaseutuparlamentti.fi/kumppaniksi
Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin.
maaseutuparlamentti[at]mmm[piste]fi
Kristiina Hellstén, hankejohtaja, Turun kaupunki
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Kaupungit ovat korkeaan osaamiseen ja tietoon nojaavan talouden keskeisiä rakennusalustoja ja valtioiden kilpailukyvyn voimanlähteitä. Kaupungeissa syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkuttelevuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua.
Näiden ratkaisujen hyödyntämiseen hallitus vastaa suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntien keskuksiin keskittyvällä kaupunkiohjelmalla. Se on tarkoitettu toteutettavaksi osana monimuotoisen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat myös seutukaupunkiohjelma ja kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.
#taidetoimii -Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelman tulosseminaari 20.11.2019
Kampanjassa edelläkävijänä toimineen Lempäälän Kotokampuksen kokemuksia taiteen ja kulttuurin integroimisesta osaksi hoivaa.
Jaana Holm-Tikkinen, johtaja ja Elina Vuorinen, luovan toiminnan ohjaaja, Lempäälän Kotokampus
#taidetoimii -Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelman tulosseminaari 20.11.2019
100 minuuttia taidetta -kampanjan opit ja oivallukset
Arttu Haapalainen, taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija
#taidetoimii -Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelman tulosseminaari 20.11.2019
Taide- ja kulttuuritoiminnan talousvaikutuksia. Jotain sentään jo tiedetään.
Dos. teatteritaiteen tohtori Pia Houni
#taidetoimii -Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelman tulosseminaari 20.11.2019
Birth of Pascal – how the artwork of patients turned into a creature of hope
Arts managers Pauliina Lapio and Jaakko Kemppainen, artists Dawn Prescott and Tuukka Pasanen and psychologist Iina Ockenström and occupational therapist Miina Korpi Central Finland Health Care District.
#taidetoimii -Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelman tulosseminaari 20.11.2019
Rakenteista kohti taiteilijaa. Mitä seuraavaksi?
Koordinaattori, erityisasiantuntija Johanna Vuolasto
Sari Ilmola - Rahoitusta taiteelle ja kulttuurille, Jyväskylä
Johanna Selkee alueverkostot 20092017
1. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Kaupungit ja kunnat keskeinen toimija
- kohti 2020-luvun sivistyskuntaa
Taiken alueverkostojen päivä
20.9.2017
Johanna Selkee,
erityisasiantuntija
Kuntaliitto
2. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Mitkä ovat kolme keskeisintä mahdollisuutta?
Kulttuurin painoarvo ja merkitys kasvaa:
Kulttuuripalvelut sekä kulttuurin soveltava käyttö osana muita
palveluja.
Kunnissa jo kulttuuriin investoitu, on hyvät palvelusisällöt ja
ammattitaitoinen henkilöstö.
Pois siiloista:
Yhteistyö ja uudet toimintatavat (kumppanuus). Sisältäen
integroitumista, tiedonjakamista, työnjakoa, yhteistyötä,
strategista yhteensovittamista, osaksi palveluketjuja.
Alueellisuus nousussa – toisaalta vahvat kaupunkiseudut:
Kulttuurihyvinvointisuunnitelmat, alueelliset
hyvinvointikertomukset, kulttuurikasvatussuunnitelmat -
kuntaa/maakuntaa/aluetta ohjaaviin asiakirjoihin keskeiset
tavoitteet ja toimenpiteet.
2
Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen näkymiä
3. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Mitä kunta tekee tulevaisuudessa?
Osaamisen ja kulttuurin
edistäminen
Kunnan elinvoiman
edistäminen
Elinympäristön kehittäminen
Paikallisen identiteetin ja
demokratian edistäminen
Kuntalaisen
hyvinvoinnin
edistäminen
• Varhaiskasvatus
• Esi- ja perusopetus
• Lukiokoulutus
• Ammatillinen koulutus
• Vapaa sivistystyö
• Taide- ja kulttuuripalvelut
• Kirjastopalvelut
• Nuorisopalvelut
• Liikuntapalvelut
• Paikkakunnan vetovoimaisuus
• Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä
nuorisotyö, työpajat,
työttömyyden pitkittymisen
ehkäisy, kaupunginosatyö,
kotouttaminen
• Elinkeinopolitiikka:
yritysneuvonta,
kehittämishankkeet, yritystontit,
alueen markkinointi, avoin data
• Resurssiviisaat toimintatavat
• Maapolitiikka
• Kaavoitus ja maankäytön
suunnittelu
• Liikenne, joukkoliikenne,
• Tieverkkojen rakentaminen
ja ylläpito
• Vesihuolto
• Jätehuolto
• Energiantuotanto ja -jakelu
• Rakennusvalvonta
• Asuntotoimi
• Ympäristönsuojelu ja terveellisen
elinympäristön turvaaminen
• Turvallisuudesta ja
varautumisesta huolehtiminen
• Monipuoliset
osallistumismahdollisuudet
• Paikallinen yhteisöllisyys
• Viestintä ja vuorovaikutus
• Vaalit ja edustuksellinen
demokratia
• Kansalaisjärjestöjen
toimintamahdollisuudet
• Asukkaiden omaehtoinen
toiminta
4. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992)
Kunnan tehtävänä on edistää,
tukea, järjestää kulttuuritoimintaa
kunnassa.
Järjestää asukkaille mahdollisuuksia
taiteen perusopetukseen sekä
harrastusta tukevaan opetukseen taiteen
eri aloilla.
4
5. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
5
Oikeus
kulttuuripalveluihin
kulttuurikasvatussuunnitelma,
kulttuurihyvinvointisuunnitelma
ym.
KIRJASTO
MUSEO JA
KULTUURIPERINTÖ
ESITTÄVÄ
TAIDE
HARRASTUSTOIMINTA
TAITEEN PERUSOPETUS
JA TAIDEKASVATUS
PROSENTTITAIDE
ym.
TUETTU TOIMINTA
voltti, kimmoke ym.
TAPAHTUMAT JA
FESTIVAALIT
6. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Kulttuuri ja taide kunnan strateginen valinta?
• Ylläpidetään palveluja, luodaan edellytyksiä/tuetaan
ammattimaista toimintaa, harrastamista ja taiteen
kokemista.
• Muutokset lainsäädännössä ja toimialan substanssissa?
• Oman kunnan strategiaan osallistuminen; toimialan
näkökulma yhteisiin tavoitteisiin ja seurantaan.
• Verkostoitumalla kumppanuuksia ja sopimusyhteistyötä
eri toimijoiden kanssa.
• Kuntalaisia ja muita kumppaneita kuullen ja osallistaen ja
yhteistyötä tehden.
• Osallistuen keskusteluun yhteistyöstä ja yhdyspinnoista
tulevan maakuntahallinnon kanssa.
[pvm]
6
7. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Mahdollisuuksia poikkihallinnolliselle yhteistyölle
aluelähtöisesti?
Taiteen ja kulttuurin toimijakenttä
• On monipuolisempi kuin nyt luotavat hallinnolliset
viranomaistasot.
• Yhdyspinta ei välttämättä tule kunnan ja maakunnan välille -
vaan kunnan/maakunnan ja tuottajaorganisaation välille.
• Dialogisuus – kumppanuus korostumassa.
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä maakuntatason ja
alueen kuntien välisen yhteistyön edistäminen:
» palvelut sote-palveluiden piirissä oleville
» kulttuurin hyödyntäminen osana sote-palveluja
Kulttuurin edistäminen maakuntahallinnossa
• Maakuntatason kulttuurin edistämisen selventäminen?
• Kulttuuria koskevat keskeiset suunnitelmat maakuntastrategiaan
ja –ohjelmaan – resurssien huomioiminen?
7
8. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Kunnat ja maakunnat itsenäisiä toimijoita
VALTIO
Ohjaus ja resurssit
Vuoro-
vaikutus
Ohjaus ja resurssit
Vuoro-
vaikutus
MAAKUNNAT
Roolit
KUNNAT
RoolitYhdyspintakysymykset ja palvelut:
Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely
9. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Yhdistyspintoja rakennetaan yhdessä
• Kuntien oltava itse aktiivisia ja aloitteellisia; määriteltävä
yhteistyölle tavoitteet ja haettava hyöty.
• Miten palvelut järjestetään; yhdyspinnoilla toimitaan
yhteistyössä asiakkaan parhaaksi?
• Kokemukset nykyjärjestelmästä, mikä toimii hyvin, missä
kehitettävää?
• Alueella asiantuntijuuden tunnistaminen ja jakaminen;
vastuiden tunnistaminen.
• Aluetasolla eri toimijoita yhdistävä yhteinen asia; vaati
yhteistä näkemystä, resursointia, sopimista ym. Kaikille
ei kuulu kaikki.
9
10. Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Finlands framgång skapas lokalt
Sivistyskunnan roolit ja tuki
- ohjelmatyö Opetus- ja kulttuuriyksikössä
• projekti/ohjelmatyö alkoi huhtikuussa 2017
• projektipäällikkö irmeli.myllymaki@kuntaliitto.fi
• kytkeytyy erityisesti Kuntaliiton strategian
painopisteeseen Askeleen edellä ja sen
tavoitteeseen edistää tulevaisuuden kuntien
avainroolia
• taustalla myös OKM:n Sivistyskunta -
yhteistyöryhmän ja LAPE kärkihankkeen
tavoitteet ja työskentely
Editor's Notes
Painoarvo kasvaa kun sote siirtyy pois. Tarvitaan yhteistyötä kunnan sisällä ja kunnan ja muiden toimijoiden välillä. Alueellisuutta on kulttuuripalveluissa tarkasteltava laaja-alaisesti, ei vain kunnan ja maakunnan välillä: erityisesti kuntien välinen yhteistyö, toisaalta taiteen toimijat alueella jne.
Näkymät liittyvät kyselyyn, joka tehtiin viime vuonna 54 kunnalle kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikatoimen sekä vapaan sivistystyön tulevaisuuden näkymistä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen tulevaisuudesta syksyllä 2016. Vastauksia saatiin 35 kunnasta.
Kunnan toiminnassa ei kulttuuripalvelujen suhteen ole tulossa muutoksia. Kunta vastaa sivistyspalveluista. Uutena kumppanina uusi maakuntahallinto niissä asioissa, jotka ovat maakuntahallinnon tehtäviä. 6§: maakunnalle tulevat tehtävät, kulttuuria koskevat osiot:
2) hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille;
9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen;
13) luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito;
17) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa;
18) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista;
Raamittaa kuntien kulttuuritoimintaa, antaa sille puitteet. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä.
Kunnalla vastuu ja vapaus määritellä kulttuurin sisältöä ja laajuutta omien resurssiensa ja palvelutarpeittensa pohjalta.
Meillä on laaja-alaista ja monipuolista kulttuuritarjontaa kunnissa niin harrastamista, kuin ammatillista toimintaakin varten. Kulttuuritoimintaa ja palveluja tarkastellaan entistä enemmän siitä näkökulmasta, miten turvataan kaikkien oikeus kulttuuriin. Miten jokainen voi omien edellytysten pohjalta valita mitä haluaa harrastaa, kokea ja nauttia kulttuurista, miten taide näkyy rakennetussa ympäristössä, miten erikseen tiettyjä ryhmiä tukemalla voidaan alentaa kynnystä harrastaa ja kokea kulttuuri kuten alemmilla pääsymaksuilla ym.
Jotta kulttuurin monipuolinen käyttö ja kehittäminen on mahdollista, on se otettava osaksi kunnan keskeisiin strategisiin asiakirjoihin. Kehittämisessä huomioitava lainsäädännön muutokset ja velvoitteet, myös entistä enemmän kuulla kuntalaisia.
Nyt on mahdollisuus luoda uutta toimivaa yhteistyötä tai jatkaa jo aiemmin hyvin rakennettua yhteistyötä alueella. Alueesta riippuen on hyväksyttävä erilaiset ratkaisut ja tavat edetä yhteisten tavoitteiden pohjalta, mitä alueesta riippuen halutaan yhdessä edistää. Maakunnan kulttuurin edistämiseen on löydettävä resursseja ja konkretisoitava tehtäväkenttää niin että tukee muita toimijoita.
Kunnat ovat itsenäisiä toimijoita joilla on tahtotilansa ja tehtäväkenttänsä, samoin maakunnalla, siksi on kyettävä vuoropuheluun jo valmisteluvaiheessa avoimesti.
Kuntien ja kaupunkien on oltava aktiivisia itse. Nyt mennään liian painokkaasti vain maakuntahallinto edellä, vaikka suurin osa kulttuurin edistämisestä ja kehittämisestä tapahtuu kunnissa. Pyörää ei myöskään pidä keksiä uudelleen: kunnissa on jo hyvää työtä tehty hyvinvoinnin edistämisessä ja kulttuuripalveluja on tuotu soten sisälle, siitä on hyvä jatkaa. Huoli on siitä, katkeaako tämä jo hyvin alkanut monialainen yhteistyö soten kanssa.