1. Työelämän tutkimuspäivät, 5.-6.11.2015
Minna Janhonen ja Sara Lindström, TTL
www.ttl.fi/ketteraHR
Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen –
toimintamalleja pk-yrityksille: hankkeen lähtökohtia
2. Taustaa
• Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen – toimintamalleja
pk-yrityksille on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama ESR-hanke
(hankekoodi S20213)
• Hanke on osa Kestävää kasvua ja työtä –ohjelmaa
• Hankkeen kesto: 1.4.2015-31.12.2016
• Hankkeen toteuttaa Työterveyslaitos yhdessä alueellisten
liiketoimintaosaamisen toimijoiden ja muun yhteistyöverkoston
kanssa
2
3. Mistä hanke sai alkunsa?
•Kasvuyrittäjät kertovat:
• Uusilla aloilla ei ole valmiita malleja
• Organisaatiokulttuurin rakentaminen esim. liikkuvassa työssä on
hankalaa
• Kasvun nopeus yllättää, aika ei riitä
• Delegointi on vaikeaa
Ideoita sopivista toimintamalleista tarvitaan, tukea kaivataan
Tarve hankkeelle on noussut kasvuyrittäjiltä itseltään
3
4. Kasvuvaiheen kompastuskivet
• Kasvuyritysten kontolle varataan paljon toiveita nykypäivän
Suomessa
• Kasvuvaiheen hallinta on vaikeaa – paljon taustalla vaikuttavia
tekijöitä
• Ennakoiva osaamisen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä työyhteisön
toimivuuden kehittäminen jää usein tuotannollisten ja taloudellisten tekijöiden
varjoon.
• Ei ole kompetenssia eikä tietämystä kehittää henkilöstötoimintoja.
Summittaisuus ja suunnittelemattomuus voi muodostua kompastuskiveksi
yritykselle
4
5. Ketterä toimintaympäristö edellyttää
ketterää johtamista
• Ketterässä toimintaympäristössä ei voida johtaa perinteisellä
mallilla, vaan johtamisenkin on oltava ketterää
• Ketteryys: nopea, tilanteen mukaan muuttuva, yritysten tavoitteisiin kytketty
asioihin reagointi.
• Tiivis kytkös henkilöstöjohtamisen ja liiketoiminnan välille – ei poteroita, yksi
strategia
• Vähäinen systematisointi, korkea reagoivuus ja kehitystrendien huomiointi
• Yhdessä tekeminen, avoimuus, oppiminen, luovuus sekä kyky kehittää ja
innovoida
osallisuus ja yhdessä tekeminen hyvinvointi ja tuottavuus
5
6. Tavoitteet
1. Lisätä pienten ja keskisuurten kasvuyritysten ja
kasvuhakuisten startup –yritysten tietoisuutta siitä, että
hyvä henkilöstöjohtaminen on avain hyvinvoinnin ja
tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen
2. Lisätä em. yritysten valmiuksia kehittää omia
henkilöstöjohtamisen menetelmiään oma
toimintaympäristö huomioiden
6
8. Alustavia tuloksia
• Ketteryys on kokonaisvaltainen toimintamalli tai
mielenmaisema (mindset)
• Toimeenpanevana voimana toimii kokonaisvaltainen kulttuurinen
tapa ajatella.
• Yksi strategia
• Ketteryyden ja kasvun välillä on jännitteitä
• Muutokset vs. jatkuvuus
• Yksilöllisyys vs. yhteisöllisyys
• Näkyvyys vs. näkymättömyys
8
9. Yhteenveto
• Ketteryys on kokonaisvaltainen toimintamalli tai
mielenmaisema (mindset).
• Toimeenpanevana voimana toimii tapa ajatella, joka pitää
sisällään tietyn kulttuurisen tavan hahmottaa asioita.
• Ketteryys toimintatapana lävistää koko organisaation ja näkyy
kaikilla tasoilla: yksilö, yhteisö, johtaminen,
verkostoituminen…
• HR:ää on vaikeaa ellei mahdotonta erottaa omaksi
toiminnokseen – työn organisointi laajemmin.
• Uusi (kasvu)yritys – helposti malleja perinteisestä, kun muusta
ei tiedetä.
9
Henkilöstöjohtamisen prosessit eli vakiintuneet käytännöt ovat osittain hyvinkin perinteisiä ja näkyviä yrityksissä. Esimerkiksi perehdytysohjelmat ja -ohjeet tuotiin esiin formalisoituina prosesseina useissa haastatteluissa. Sen sijaan osa prosesseista esitettiin uudentyyppisiä siinä mielessä, että niistä on karsittu ns. byrokratiaa. Lomakkeiden täyttämisen sijaan korostuu kokeilu. Myös avoimuus prosesseissa esitetään muutoksena parempaan, jotta raportointi vähenee.
Lisäksi osa prosesseista pyritään rakentamaan mahdollisimman huomaamattomiksi esimies- ja henkilöstötasolla. Prosessi näyttäytyy hyvin vaivattomana henkilöstölle, mutta johtaa prosessimaiseen työskentelyyn HR:n osalta. Esimerkiksi yksi henkilöstöjoh-taja kertoi, miten hän joka toinen viikko lyhyen sähköpostikyselyn avulla arvioi henkilöstön vointia ja töiden sujumista: