21.2.2018 Työn kehittäminen – tahtoa, taitoa ja tekemistä, TyhyverkostoX, Kokkola

1. TyhyverkostoX –
Työterveyttä, työturvallisuutta ja
työhyvinvointia verkostoituen
hankekokonaisuus
ESR-rahoitus 2015-2018

2. Työn kehittäminen – tahtoa, taitoa, tekemistä
Hanna Uusitalo ja Hilkka Ylisassi, Työterveyslaitos

3. Ohjelma 21.2.2018
12.30 Avaus ja orientaatio
Elina Seppä-Jokela, Keski-Pohjanmaan tyhyverkosto
Hanna Uusitalo ja Hilkka Ylisassi, Työterveyslaitos
13:15 Tauko
13:30 Oman ja työpaikan nykytilanteen arviointi
Hanna Uusitalo, Hilkka Ylisassi ja osallistujat
14:00 Omien kehittämisaihioiden käsittelyä, tehtävän purku
Hanna Uusitalo, Hilkka Ylisassi ja osallistujat
15:00 Eväitä omalle työpaikalle
15:30 Tilaisuuden päätös
21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 3

4. Työn kehittäminen - nykytila
21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 4
(Työolobarometri 2017)

5. Työn kehittäminen – työpaikan toiminnan kehittäminen
21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 5
Tuote
Palvelu
Toiminta-
tapa

6. Jatkuvasti kehittyvän ja tilanteita ennakoivan
organisaation muodostumisen edellytyksiä(Hamel & Välikangas 2003)
4 kehityshaastetta:
• Muutoksen hyväksyminen
• Kyky muodostaa, tutkia ja kokeilla vaihtoehtoisia toimintatapoja
• Resurssien käyttö uudistaviin innovaatioihin – ei ainoastaan ”vanhoihin
tuotteisiin / prosesseihin”
• Optimoinnin ja uudistamisen välisen ristiriidan sietäminen
© Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 621.2.2018

7. Tahtoa on!
• Yksittäisen työntekijän halu vaikuttaa
• Ideoita omasta työstä (vs. pomot päättävät)
• Organisaation tahtotila
• Entistä paremmat tuotteet, palvelut, prosessit
• Henkilöstön arvostus ja osaamisen
hyödyntäminen
• Miksi kehitetäään / mitä tavoitellaan?
• Tunnistettu tarve
• Selkeä päämäärä, tavoite
21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 7

8. Kaksi kehittämisen logiikkaa(Bushe ja Marshak 2016)
• Diagnostinen (valmis lopputulos tiedossa) ja
• Dialoginen (tiedetään prosessi, jolla kehitetään)
organisaation / työn kehittäminen
© Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 821.2.2018
Dialoginen
Diagnostinen

9. Taitoa on!
• Kehittämisen puitteet
• Resurssien varaaminen
• Moniääninen keskustelu, ymmärretään
ratkaisujen perusteet
• Malttia ja paneutumista kehittämiseen!
• Kehittämisosaaminen
• Kenen tehtävä teidän työpaikalla?
• Tarvittaessa ulkopuolinen asiantuntija
• Kehittämisen arviointi
• …ja edellleen kehittäminen
21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 9

10. Esimerkki kokeilun hyötyjen arvioinnista
21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 10
Merkitys työn
sujuvuuden ja
mielekkyyden
näkökulmasta
Merkitys
palvelun /
liiketoiminnan
näkökulmasta
vähäinen
vähäinen merkittävä
merkittävä
Zsegfin
hxvnu vkrgygi
xgxvs
(www.ttl.fi/resilienssi)

11. Tahto, taito, tekeminen ovat toimjuutta
• tietoisuutta arjen hallintaa tukevista tai
estävistä tekijöistä
• osallistumista ja aktivoitumista,
kannanottamista, valintojen tekemistä ja
vaikuttamista
• motivaatio, sitoutuminen sekä
voimaantuminen ovat toimijuuden
elementtejä
• voi olla yksilöllistä tai yhteisöllistä
21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 11

12. Kehittämistoimijuus
• kyse vaikuttamisesta omaan ja organisaation työhön
• totuttujen ajattelu- ja toimintatapojen kyseenalaistamista
• kykyä muodostaa ja toteuttaa vapaaehtoisesti sellaisia
aikeita, jotka ylittävät hyväksyttäviä rutiineja ja annettuja
ehtoja
• aloitteellisuutta ja vaikuttamista omaan ja organisaation
työhön
• osallistumista päätöksentekoon ja yhteiseen toimintaan
Toimijuuden muotoja:
- uusien ideoiden tai muutoksen kritisoiminen ja
vastustaminen
- uusien ideoiden, ratkaisujen tai toimintatapojen hahmottelu
- sitoutuminen muutostekoihin
- käytännön kehittämisteot
Kirjallisuutta: Haapasaari & Kerosuo 2015; Heikkilä & Seppänen 2010; Vänninen & al. 2015
21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 12

13. ’Muutosvastarinta’ – osa toimijuutta!
• Negatiiviset reaktiot muutokseen ovat merkki siitä, että muutos on tunnistettu; kyseenalaistaminen ja
epäily voi sisältää oppimisen ituja ja olla toimijuuden virittäjä > kriittinen suhtautuminen on tapa
työstää muutosta
• Sisältää myös energiaa, kertoo kiinnostuksesta – merkki siitä, että työntekijät kokevat itselleen
tärkeiden asioiden olevan uhattuna
• Luonnollinen ja ymmärrettävä reaktio; ihmiset kantavat huolta tehtävistään ja tulevaisuudestaan
• Muutosta on voitava makustella, tutkia ja katsoa eri puolilta
• Muutosprosessi vaatii työntekijöiltä muutakin kuin henkistä työstämistä; negatiiviset reaktiot eivät ole
välttämättä asenteellisuutta
• Muutoksen hallintaan ei riitä tunteiden käsittely tai huomion kiinnittäminen työyhteisön
vuorovaikutukseen irrallaan muutoksen sisällöstä!
• Myös organisaatiolla voi olla ’muutosvastarintaa’: vaikeutta muuttaa toimintaa, johtamista ja
esimiestyötä
21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 13

14. Kyseenalaistaminen luovan ihmettelyn perustana
• Kyseenalaistaminen merkitsee hyväksytyn ajatuskulun, suunnitelman tai toiminnan
pysäyttämistä ja uudelleenorientoitumisen käynnistämistä.
• Siihen ei välttämättä sisälly vastaväitettä, tai vaihtoehdon esittämistä, vaan
ainoastaan vaatimusta pohtia ja tutkia tilannetta ja vaihtoehtoja.
• Sitä voi luonnehtia "luovaksi epäilyksi", joka käynnistää tutkimisen,
ongelmanratkaisun ja kehittelyn.
21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 14
Virkkunen 2009

15. 21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 15
Toimijuus ja tavoitteet
• Toimijuus ja tavoitteet voivat pysyttäytyä menneessä,
nojautua nykyisyyteen tai suuntautua tulevaisuuteen
• Menneisyyssuuntautuneet tavoitteet pitävät yllä toimijuutta
joka pyrkii samankaltaisiin ratkaisuihin joita ennen tehty,
toistetaan tuttua
• Nykyisyyssuuntautuneet tavoitteet: toimijuutta ohjaavat
nykytilanteesta tulevat paineet ja voimat
• Tulevaisuussuuntautuneet tavoitteet ohjaavat toimijuutta
jossa rakennetaan vaihtoehtoisia näkemyksiä ja keksitään
uusia ratkaisuja, irrottaudutaan menneestä ja
nykyrajoituksista. Luodaan täysin uusia tavoitteita.
(Emirbayer & Mische 1998)

16. Oma ja oman työpaikan kehittämisvalmius
© Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 1621.2.2018
Oman työpaikan
valmius
Oma valmius
vähäinen
vähäinen
vahva
vahva

17. Mikä kehittämisessä on hankalaa?
• Yhteys sidosryhmien kanssa
• Erilaisia odotuksia kuin mitä voidaan tarjota
• Yhteisen kielen löytäminen, kansankielen käyttämättömyys
• Riittämättömät resurssit, tehdään arkityön rinnalla
• Pirstaleisuus, kukin tekee omissa yksiköissään, erilaisia
tarpeita
• Miten tehdään kehittämisen tuotos ja hyöty näkyväksi,
mitattavaksi
• Organisaatiorakenteet (hierarkia) ja historiallinen perimä,
sektoroituneet toimintakäytännöt
• Sitoutuminen ja yhteiset pelisäännöt
• Epävarmuuden sietokyky
• “Periaatteet” sopivat isoihin organisaatioihin, mutta ei
pieniin
• Ihmisten väliset kemiat
• Uskallus ajatella isosti, ettei viilata käytäntöä pienesti
Mikä kehittämisessä onnistuu hyvin?
• Tehdään tiiminä, säännölliset palaverit, jaetaan
tietoa
• Uusien ideoiden ja toimintatapojen haku
• Moniammatillisuus
• Kehittämisen meininki
• Mahtavaa ja mielekästä, kun saa miettiä, miten
voisi tehdä toisin
• Kaikkien osallistaminen
• Lopputulos palkitsee
• Lähtötilanteen analyysi ja nykyiset vahvuudet
löytyvät helposti
• Teknologiamyönteisyys
21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 17

18. Omat kehittämisaihiot / -ideat
• Mistä on kyse?
• Miten tarve tunnistettu?
• Mitä tavoitellaan? Mitä se parantaa? Asiakaspalvelua? Tuotantoa?....
• Keitä koskee? Keitä on mukana?
• Miten aiotte lähteä liikkeelle? Missä vaiheessa kehittämistä olette?
• Mikä hankalaa? Mitä esteitä?
• Mikä sujuu?
21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 18

19. Eväät omalle työpaikalle
• Next step, mitä aiot lähteä TEKEMÄÄN?
• Onko tahdon, taidon vai tekemisen kysymys? Mihin erityisesti pitää
paneutua?
• Mitä parannettavaa omassa kehittämisvalmiudessa?
21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 19

20. Verkostopäivä 21.8.2018
TyhyverkostoX-hanke päättyy, mutta Työpaikkojen
työhyvinvointiverkosto jatkaa.
Valtakunnallisessa verkostopäivässä kuullaan ja
kerrotaan, mitä on saatu kolmen vuoden aikana
aikaan ja miten jatketaan.
Seuraa verkoston viestejä, tervetuloa!
21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 20

21. Yhteyshenkilöt
• Jaana Lerssi-Uskelin; jaana.lerssi-uskelin@ttl.fi
p. 043 - 8201020
• Helena Palmgren; helena.palmgren@ttl.fi
• Hanna Uusitalo; hanna.uusitalo@ttl.fi
• Sirpa Lusa; sirpa.lusa@ttl.fi
• Timo Järvensivu; timo@jarvensivu.fi
21.2.2018 © Työterveyslaitos | Uusitalo & Ylisassi | www.ttl.fi 21