Hajautunut yhteistyö ja yhteisöllisen työkulttuurin eri muodot -luentoni oppilaitosjohtajille LUT Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kurssilla Tietojohtamisen työkalut ja uudet työskentelymuodot. Lahti, 23.9.2014.
Hajautunut yhteistyö ja yhteisöllisen työkulttuurin eri muodot -luentoni oppilaitosjohtajille LUT Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kurssilla Tietojohtamisen työkalut ja uudet työskentelymuodot. Lahti, 23.9.2014.
Pieni johdanto kurssin alkuun - miten kuntalaiset, yhdistykset ja harrastusporukat voivat hyödyntää sosiaalista mediaa. Omien koulutusiltojeni aikana tullaan tutustumaan Facebookiin, Twitteriin ja blogeihin ja luodaan niihin omat profiilit ja harjoitellaan käyttöä. Kurssista lisätietoa http://www.teakoy.fi - Alkavat kurssit. Tervetuloa mukaan!
Diasarja, jossa jaettiin osallistujien (ammatilliset opettajat) kanssa ajatuksia diginatiivien tavasta kommunikoida ja oppia sekä siitä, kuinka tukea heidän oppimistaan. Tilaisuus (31.1.2014) oli osa ESR-rahoitteista YHDESSÄ-hanketta (2013-2014).
Pieni johdanto kurssin alkuun - miten kuntalaiset, yhdistykset ja harrastusporukat voivat hyödyntää sosiaalista mediaa. Omien koulutusiltojeni aikana tullaan tutustumaan Facebookiin, Twitteriin ja blogeihin ja luodaan niihin omat profiilit ja harjoitellaan käyttöä. Kurssista lisätietoa http://www.teakoy.fi - Alkavat kurssit. Tervetuloa mukaan!
Diasarja, jossa jaettiin osallistujien (ammatilliset opettajat) kanssa ajatuksia diginatiivien tavasta kommunikoida ja oppia sekä siitä, kuinka tukea heidän oppimistaan. Tilaisuus (31.1.2014) oli osa ESR-rahoitteista YHDESSÄ-hanketta (2013-2014).
Yleiskatsaus yhteisömanagerin tehtäviin. Mitä tekee yhteisömanageri, entä sisältömanageri? Yhteisön määritelmä. Tarpeet. Motivaatio. Tavoitteellisuus. Mittarit. Yhteisöjen johtaminen. Millainen on hyvä yhteisömanageri. Yhteisömanageroinnin tulevaisuus.
Miten rakennetaan yhteisöllisyyttä tukeva digitaalinen ratkaisu organisaatiorajat ylittävässä projektissa? Ambientian asiakas kertoo, puhujana verkkoviestintäpäällikkö Heikki Pölönen, OAJ
The document outlines a proposed approach to analyze customer needs for telecommunication services from the perspective of the customer. It involves comprehensively outlining the areas of ICT utilization, conducting an in-depth survey of needs, and taking a soft systems analysis approach to understand social changes and how they relate to technical innovations. The goal is to help improve both product development and marketing at the telecommunications company.
The document discusses analyzing customer needs for telecommunication services from multiple perspectives. It proposes taking a comprehensive and in-depth approach to understand customer motivation and requirements. This would help improve both product development and marketing. The document also suggests using soft systems analysis and a hermeneutic approach to understand how technical innovations catalyze social changes and to better differentiate causes from consequences.
The document discusses different aspects of communication and information sharing in society. It divides people into three groups based on their willingness to participate in social communication through new technologies. The first group has access and skills but no time or motivation. The second group actively participates. The third group has no access, skills or motivation. It also discusses the importance of developing communication systems, skills, and culture to build social capital within organizations and communities.
Citizens' communication capabilities in Finland's information society have stalled, causing the country to fall behind other Nordic nations. There are deficits in access to communications technology, digital skills, and motivation to participate in online communities. These deficits must be addressed both individually, by improving access, skills and motivation, and communally through coordinated efforts to make information more available and understandable, provide training, and create a shared vision for how technology can enhance lives.
The document discusses the relationship between human technology and users' perspectives. It highlights tensions between global networks and local identities as well as issues of uncertainty, uncontrollability, and democracy deficits. The document also examines factors like access, competence, and motivation that influence individuals' communication capabilities and participation in social networks. Finally, it presents a vision of an interactive and participative communicative society enabled by networking and sharing knowledge openly at local levels.
The document discusses the impact of mobile communication technologies on information sharing within communities. It examines how communication flows are changing as people connect to the internet using their mobile devices. Key questions are raised about whether local information will disappear online, who will digitize everyday community information, and how to involve all people with local online information given that place and locality are important to identity.
Digital balance refers to achieving balance between digital technology, the environment, and human society, while digital divide refers to the lack of balance between them. The document analyzes lacks of access, skills, and motivation that can lead to a digital divide. It suggests researching technical opportunities, skills capabilities, and motivating users to strengthen social relationships and achieve a digital balance where services are available and useful to all.
15.3.2011 Sadan megan Päijät-Hämen seminaari.
Marja-Liisa Viherä (Tietotaitotalkoot, Tulevaisuuden tutkimuksen seura): Yksilöiden ja yhteisöjen itseilmaisu ja vuorovaikutus verkossa.
Kalvoissa on linkkejä sivuille esimerkkinä ilmiöistä.
Seminaarissa oli noin 40 Päijät-Hämeen kuntien ja kylien edustajaa.
2. Tietoyhteiskunnassa myös paikalla on merkitys Sosiaalinen Hybridi- palvelu Sosiaalinen media Tietosisällöt fyysinen läsnäolo Fyysinen Virtuaalinen
3. Motiivi on tärkeä yhdistävä tekijä Paikka, etäisyys Aika Liittymä Osaaminen Motivaatio Fyysinen ympäristö Toiminnallinen ympäristö Lähde: Susanna Kivelä, väitöskirjaluonnos, 2011
Tietotaitotalkoot -hankkeen aikana on havaittu, ett ä kansalaisten tietotekniikkataidot riippumatta i ästä eiv ät viel ä ole sill ä tasolla, jolla esim. palvelujen tuottajat kuvittelevat niiden olevan. Puhumattakaan, ett ä tietotekniikan luova k äyt t ö olisi erilaisten yhteis öje n hallinnassa. N äitä taitoja eiv ät ihmiset opi yksin ään tai et äop iskeluna, vaan tarvitsevat tuekseen vertaisohjaajia.Ihmiset tarvitsevat tietotekniikkaa kuitenkin monipuolisesti: tiedon hankintaan, etäa s iointiin, itseilmaisuun, osallistumiseen, kansalaisjournalismiin, hallintoon, yhteydenpitoon, musiikin kuunteluun jne. T ällä hetkellä ei ole paikkoja, joissa ihmiset saisivat apua ja opastusta kaikkiin n äih in tarpeisiin. Näi h in tarpeisiin on yritetty aikoinaan 80 - 90-luvuilla vastata Tietotupa-projektilla ja mm. Kiihtelysvaaran Kohtaamispaikka -projektilla. Molemmat olivat oman aikansa lapsia ja tekniikka oli silloin aika kömpelöä ja tuntematonta. Nyt mahdollisuudet ovat aivan toiset: nopeat verkot, hyv ät p ää t elaitteet, helpot maksuttomat ohjelmat mahdollistavat kylär a diot, -televisiot, -lehdet, verkko-osallistumiset, aikapankit jne. Vapaaehtoisvoimin toimivassa verstaassa eri-ik äis et ihmiset kohtaavat toisensa tekemisen merkeiss ä ja luovat samalla lähiyhteisöllisyyttä. Pelkk ä virtuaalisuus ei vastaa liittymisen tarpeeseen ja yhdess ä tekeminen antaa merkityst ä ihmisille.
Tietotaitotalkoot- hankkeen yhteydessä tehty tutkimus osoittaa, että tämän päivän yhteisöllisyys on sekä alueeseen juurtunutta että tekniikkavälitteisen vuorovaikutuksen kautta laajoihin verkostoihin avautuvaa. Fyysiset tilat luovat lähtökohdan toiminnalle tarjotessaan puitteet yhteisölliselle oppimiselle, kokemusten jakamiselle, yhdessä kokeilemiselle, hiljaisen tiedon siirtämiselle, ja identiteetin vahvistamiselle. Yhteisöllisyyden tukeminen ehkäisee syrjäytymistä, mutta tuottaa sosiaalista pääomaa myös koko alueelle. Laajempi positiivinen vaikutus ns. sateentekijävaikutus edellyttää kuitenkin, että toiminnasta viestitetään avoimesti ja vuorovaikutusverkostoja rakennetaan yhteisön ulkopuolelle. Sekä fyysisten tilojen (vahvojen sidosten ja sisäisen viestinnän) että tietoyhteiskunnan edellyttämien viestintävalmiuksien (heikot sidokset, ulkoinen viestintä) tarpeellisuus nousi esiin Tietotaitotalkoot hankkeen kohderyhmän haastattelussa lähes poikkeuksetta. Aktiivinen yhteisö näyttäsi tarvitsevan a) fyysiset tilat b) tiedostavaa ja visionääristä näkemystä sekä c) ajanmukaiset vuorovaikutus- ja viestintävalmiudet. Susanna Kivelä, väitöskirjaluonnos, 2011
