Koulutus Oulun Eteläisen Instituutille 13.12.2010, Harto Pönkä, Innowise, http://www.innowise.fi/

1. Sosiaalisen median hyödyntäminen organisaatioissa Harto Pönkä, 13.12.2010

2. Sosiaalisen median lyhyt historia

3. Suosiokäyrä 2005-2010 Lähde: http://www.google.com/insights/search/#q=%22sosiaalinen%20media%22%2C%22web%202.0%22&geo=FI&cmpt=q Käsitteet vaihtuvat, mutta some on tullut jäädäkseen.

4. Kuva: Jere Majava, 2006, http://blogit.helsinki.fi/tyonimi/weblogit_julkisuutena.pdf Suomen suosituimman blogin verkosto 2005

5. Kuva: http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/ Sometu-verkosto Twitterissä 2010

6. Sosiaalisen media toi dokumenttien verkoston rinnalle ihmisten verkostot!

7. Minäkeskeinen sosiaalinen verkosto Kuva on Vizster-verkostoanalyysiohjelmasta: http:// hci.stanford.edu/jheer/projects/vizster/ Video: http://vis.stanford.edu/files/vizster.wmv

8. Ihmiset ovat klikkauksen päässä toisistaan.

9. Monet minät

10. Muita sosiaalisen median seurauksia

11. Avoimuus

12. http://socialcollider.net/ Samanmieliset löytävät toisensa

13. Sosiaaliset objektit tuovat yhteen

14. Onko elämää verkostojen ulkopuolella?

15. Sosiaalisen median palvelut

16. SISÄLLÖNTUOTANTOON SAAVUTTAMISEEN Sisällöntuotantoa ja saavuttamista

17. Blogit

18. Blogi Muodostuu aikajärjestyksen mukaisista kirjoituksista, lisäksi pysyviä sivuja  Tekstiä, kuvia, videoita, esityksiä, äänitiedostoja, linkkejä jne. Vuorovaikutus lukijoiden kanssa kommenttipalstan kautta

19. Blogien tyyppejä Lähde: Jenni Lintula, 2008, s. 34, https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18486/URN_NBN_fi_jyu-200802191189.pdf?sequence=1

20. Mopaali-hanke, http://mopaali.fi/blogi.html DevelOPE-hanke, http ://develope.wordpress.com/ Lokkaali-hanke, http ://lokkaali-hanke.blogspot.com/ eAineistot oppimisen resurssi -hanke, http ://amkit.wordpress.com/ Viisautta blogin käyttöön -projekti, http://blogiopas.blogspot.com/ Ystävä 2010 -hanke, http ://blogs.helsinki.fi/ystava-2010/ Esimerkkejä projektiblogeista

21. Sivut (pysyvät tiedot) Esittely, osallistujat, ohjausryhmä, materiaalit yms. Linkit taustaorganisaatioihin ja muihin hankkeen www-sivustoihin Blogikirjoitukset (ajankohtainen toiminta) Ajankohtainen tiedotus ja raportointi Suunnitelmat, esityslistat, pöytäkirjat, terveiset tapahtumista, dokumenttien kommentointi yms. Linkkejä, sisältöupotuksia, yhteistyökumppaneiden kirjoituksia yms. Kommenttipalsta Sisäiset keskustelut Mahdollistaa ulkopuolisten osallistumisen RSS-syötteet mahdollistavat blogin liittämisen muihin www-sivustoihin Avoin reaaliaikainen tiedotus- ja yhteistyöalusta Toiminta jää talteen ja aiempaan on helppo palata myöhemmin Blogin etuja projekti-/hanketyössä

22. Muuttuva kansalaisyhteiskunta, http://blogs.helsinki.fi/kansalaisyhteiskunta/ Kelan tutkimusblogi, http://blogi.kansanelakelaitos.fi/ Helsingin yliopiston verkkopedagogiikan blogi, http ://blogs.helsinki.fi/signaali-blogi/ Akateeminen talousblogi, http://blog.hse-econ.fi/ Ulkopoliittisen instituutin blogi, http://www.upi-fiia.fi/fi/blogarchive/ F-Secure News from the Lab, http://www.f-secure.com/weblog/ Esimerkkejä tutkimus- ja kehitysblogeista

23. Blogit keräävät kävijöitä hakukoneista Lähde: http://blog.hubspot.com/blog/tabid/6307/bid/5506/Active-Business- Blogs-Draw-6-9-Times-More-Organic-Search-Traffic-than-Non-Bloggers.aspx

24. http://www.blogilista.fi/

25. Wikit

27. On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.

28. Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus Tutkimus- ja kehityshankkeiden työskentelyalusta Palaute-/vuorovaikutuskanava ulospäin Opetuskäytössä esim. ryhmätöissä ja kurssin kotisivuna Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta Dokumentaatiot, sanakirjat yms. Ohjeistukset, perehdytysmateriaalit Prosessikuvaukset, laatujärjestelmät Usein kysytyt kysymykset, tietämyspankki Wikien käyttötarkoituksia

29. Keskustelua Tavoitteet, ratkaistavat ongelmat tms. Työskentelytavat ja eteneminen Sisältöön liittyvä keskustelu Sisällöntuotantoa Tiedon lisäämistä muista lähteistä Uuden tiedon rakentamista Muokkaamista, korjaamista, täydentämistä Jäsentämistä ja rakenteellista järjestelyä Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua Hyville ryhmille on ominaista runsas keskustelu koko prosessin ajan Yhteisöllinen prosessi wikissä

30. Purot.net – uudenlainen wikipalvelu http:// purot.net/

31. Jaetut dokumentit  Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä  Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja http://docs.google.com/

32. YouTube-videot Videoiden jakaminen, kommenttikeskustelut, kanavat Mahdollisuus laajan katsojaryhmän saamiseen Videoita voi upottaa esim. Facebookiin, blogiin ja wikiin http://www.youtube.com/

33. http://www.flickr.com/ Flickr-kuvat Kuvien ja kokemusten jakaminen  Kuvien kommentointi ja keskustelualue ryhmissä Kuka tahansa voi liittyä ryhmään ja lähettää kuviaan

34. http://www.slideshare.net/jaakkokeskari Jaetut esitykset  Esityksen voi upottaa muihin käytettäviin web-palveluihin  Oma osaaminen muiden nähtäväksi ja arvioitavaksi  Mahdollisuus saada vertaispalautetta ja oppia muiden esityksistä

35. Jaetut julkaisut Julkaisujen löytäminen oman verkoston avulla (Facebook-integrointi) Omien julkaisujen jakaminen ja myyminen Julkaisuja voi upottaa muihin web-palveluihin sekä jakaa linkkiä http://www.scribd.com/

36. Linkkien jakaminen

37. Alkuperäinen sisältö Sisällön levittäminen ja ansaittu julkisuus Flickr images: RSS by dannysullivan , newspaper by gauravonomics (Creative Commons Attribution license)

38. Yhteisöt ja sosiaaliset verkostot

39. Sosiaalisessa mediassa syntyy erilaisia yhteisöllisyyden muotoja kuin sieniä sateella . Kuva: http://xkcd.com/802/ (lisenssi: http://xkcd.com/license.html )

40. Yli 500 milj. käyttäjää (eli minäkeskeistä verkostoa) 250 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 200 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Käyttäjillä on keskimäärin 130 kaveria ja he ovat liittyneet keskimäärin 80 sivuun, ryhmään tai tapahtumaan. Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics (11.12.2010)

41. http://www.facebook.com/innowise Facebookin yhteisösivut ja viralliset sivut Seinä, kuvat, laatikot, keskustelut, tapahtumat, linkit, yms.  Tilapäivitykset näkyvät ”tykkääjien” etusivuilla  Tykkääjille voi antaa luvan kirjoittaa seinälle tai estää sen

42. (Suljettu ryhmä, jäsenet voivat lisätä uusia jäseniä) Facebookin ryhmät Seinä, linkit, kuvat, videot, tapahtumat...  Asiakirjat: yhteismuokkaus, versiohistoria ja kommentit  Ryhmän jäsenten chat-kanava (alapalkissa)

43. Twitter Keskustelun seuraaminen, esim. oma organisaatio ja suositut aiheet Tiedon jakaminen ja välittäminen, keskusteluun osallistuminen Verkostoituminen kiinnostavien käyttäjien kanssa

44. TweetDeck http:// tweetdeck.com/

45. Yleisin syy käyttää Twitteriä on pitää yhteyttä kavereihin. Joka viides käyttää Twitteriä pysyäkseen ajan tasalla. Alle 35-vuotiaille on tärkeää päivittää omaa statustaan eli markkinoida itseään . 35-54-vuotiaat käyttävät eniten Twitteriä työtarkoituksiin . Lähde: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1007193

46. Lisää käteviä some-palveluita

47. https://www.dropbox.com/

48. http://www.doodle.com/

49. http://basecamphq.com/

50. http://www.mindmeister.com/ Käsite- ja miellekartat  Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet  Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.  Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen

51. http://www.delicious.com/ Sosiaaliset kirjanmerkit  Linkkien varastoiminen omaan ja/tai muoden käyttöön  Verkostoituminen muiden käyttäjien kanssa, linkkien vinkkaus yms.  Hakukone: käyttäjät arvottavat www-sisältöjä

52. Muodostakaa 4-5 hengen ryhmä niin, että ryhmässä on useiden eri organisaatioiden edustajia Tehkää muistiinpanoja paperille niin, että samankaltaiset havainnot ovat lähekkäin. Yksi kertoo kerrallaan ja muut kyselevät: MITÄ sosiaalisen median palveluita organisaationne on tähän asti käyttänyt ja millaisia KOKEMUKSIA niistä on tullut? Mitä sosiaalisen median palveluita organisaationne voisi JATKOSSA ottaa käyttöön ja mihin TARKOITUKSEEN? Keskustelkaa lopuksi: mitkä ovat tärkeimmät havaintonne sosiaalisen median käytöstä, esim. hyödyt ja haasteet? Ryhmätyöskentely 1

53. Suunnittele, mutta älä rajoita turhaan Harto Pönkä, 13.12.2010

54. Sosiaalisen median käyttäminen on strateginen valinta , joka ei ole irrallaan muusta toiminnasta. Kyse ei ole vain markkinoinnista tai viestinnästä.

55. Toimiminen sosiaalisessa mediassa ei ole irrallaan muusta toiminnasta. Sosiaalisessa mediassa täytyy toimia sen ehdoilla eli käyttäjien ehdoilla. Sosiaalisen median käyttäjät ovat kriittisiä ja medialukutaitoisia. Lähtökohtia

56. MIKSI?

57. Organisaatio Asiakasverkostot Yhteistyö- verkostot TAVOITTEET? RATKAISUT? ” Ihmiset verkostoituvat, eivät brändit”

58. Nopeuttaa tiedonkulkua Helpottaa toiminnan seuraamista + prosessi jää talteen Helpottaa tietovarantoihin pääsemistä ja niiden ylläpitoa Tukee organisaation sisäistä asiantuntijuuden jakamista Lisää keskustelua ja avoimuutta Uusi väline johtamiseen, suunnitteluun, asiakkuuksien hallintaan, henkilöstöhallintaan, projektityöskentelyyn, tuotekehitykseen, koulutukseen jne.  Uusi toimintakulttuuri! Sosiaalinen media organisaation sisällä

59. Voidaanko virkamiestä pakottaa someen? Onko julkisessa organisaatiossa jotain salattavaa? Mihin keskusteluihin voidaan osallistua ja kenen äänellä? Mitä sosiaalisessa mediassa tehdään? Miksi ei mentäisi sinne, missä asiakkaat ovat? Pitäisikö sosiaalisen median käyttöä ohjeistaa? Vaatimuksia julkisessa organisaatiossa

60. Sosiaalinen media on enimmäkseen a v o i n Tiedon jakaminen ja osallistuminen vaativat avoimuutta, mutta luovat samalla uusia mahdollisuuksia.

61. Seurataan kyllä, mutta sivusta ja etäältä. Hyvä että edes seurataan. Odotetaan yhä ohjetta, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Sellaisen on vaikea, jopa mahdoton laatia. Aloitetaan mahdollisimman varovaisesti. Se voi olla hyvin viisasta. Pyritään keskittämään keskustelu hallinnon omille foorumeille. Jos ne sijaitsevat kotisivuilla, ja jos niihin tarttuu saman yltiövirallinen ja -muodollinen sävy, keskustelijoita tuskin tulee ruuhkaksi asti. Ei kommentoida yksittäistapauksia. Mutta ei pyritä näkemään myöskään yleistä kysymystä tuon yksittäistapauksen takaa. Ei vastata mieluusti yleisiinkään kysymyksiin. No eipä tietenkään; eihän suomalainen hallinto turhan hanakasti vastaa kansalaisile millään kanavalla. Toivotaan ja uskotaan, että some-vouhotus menee ohi... Ehkä menee käsittenä jo piankin, mutta ilmiö, jota se kuvaa, on tullut jäädäkseen. Mikä hallintoa on pelottanut? Lähde: Anja Alasilta, Scriptio Oy, 15.10.2010, http://www.alasilta.fi/blogi/ensikohtaaminen-herkk%C3%A4-hetki

62. Nuoret ovat sosiaalisessa mediassa Tieto kulkee sosiaalisessa mediassa nopeasti Kohderyhmä helposti määriteltävissä ja lähestyttävissä Kun tavoitat yhden heistä, tavoitat monta Epämuodollinen vuorovaikutus Sattumahdollisuus (serendipity) eli onnekkaat sattumat Ilmaisia tai edullisia mahdollisuuksia ja paljon! Sosiaalinen media tukee ”ilmöiden” synnyttämistä, ilmiöt saavat helposti paljon näkyvyyttä ja julkisuutta Sosiaalinen media opiskelijarekrytoinnissa

63. Sosiaalinen media oppimisen tukena, http://sometu.ning.com/ Ystäväyrittäjyys, http://www.facebook.com/friendtrepreneur VTT:n Owela, http ://owela.vtt.fi/owela/ Tekesin Tori, http://tori.tekes.fi/ Partnerbook, http://partnerbook.gemilosocial.fi/ xTune asiantuntijapalvelu, https://xtune.fi/ Yhteistyöverkostoja

64. Profiilit

65. Organisaatiolla voi olla brändättyjä profiileja työntekijöiden nimillä olevia profiileja Työntekijöille voidaan antaa rooleja Kuka vastaa mihinkin kysymyksiin Kysymysten ohjaaminen oikealle vastaajalle ” En tiedä, otan selvää” -tapaukset Lisäksi työntekijät ovat sosiaalisessa mediassa henkilökohtaisilla profiileilla Samassakin sosiaalisen median palvelussa voi olla työprofiili ja henkilökohtainen profiili Erilaiset profiilit

66. Verkkoidentiteetti: Nick / nimimerkki ja nimi Profiilikuva Esittelysivu(t) Kaverit ja verkostot Mitä löytyy Googlella Mihin osallistuu, mitä tuottaa Verkkoidentiteetti voidaan varastaa World Wide Webillä on pitkä muisti Verkkoidentiteetti/presenssi

67. Tuotoksia Ammattiverkosto Blogi ja esittely Videoita Facebook-profiili Twitter-profiili

68. Käyttö luvan kanssa, lähde: http://www.flickr.com/photos/tuija/4570906654/in/set-72157624358887769/

69. Ryhmäyttäminen ja osallistaminen

70. Et voi määrätä mistä keskustellaan ... mutta voit luotsata keskustelua: Vastaa harkiten Nosta esiin positiivisia keskustelunaiheita Esitä kysymyksiä, ole kiinnostunut Ole aktiivinen, mutta kaikkeen ei tarvitse reagoida. Ole rehellinen. Myönnä virheet. Ota opiksesi. Sosiaalisessa mediassa ei voi piiloutua. Valta on massoilla: käyttäjillä yhdessä. Osallistuminen organisaationa

71. Suunnittele etukäteen (esim. sisältökartta) Hanki aktiivinen isäntä tai emäntä Mene sinne, missä kohderyhmä jo on Tunnista avainhenkilöt ja heidän roolinsa Kutsu ensin mukaan ne, jotka saat helpoimmin Tuota kiinnostavaa sisältöä ja aktivoi jäseniä Verkostoidu aktiivisesti, ole itse aloitteellinen Keskustele, kysele, auta, välitä tietoa, kiitä, tee vastapalveluksia Madalla kynnystä ja aktivoi

72. ” Ryhmää” ei synny ilman yhteistä tavoitetta! Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla , jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.

73. ” Tyypillisesti menetelmällä etsitään johonkin ongelmaan parasta mahdollista ratkaisua, jota periaatteessa voi esittää kuka tahansa. Aineistoa kerätään, luokitellaan, lajitellaan, tuotetaan ja jalostetaan kollektiivisesti.” Yksilön motiiveja vapaaehtoistyölle: talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons) maine ja kunnia avoin informaatio ja sivistäminen, kuten Wikipedia pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi Crowdsourcing/talkoistaminen Lähde: Hintikka & Rongas, 2010, http://www.digibusiness.fi/uploads/reports/1272450666_elma_nettiin_1.pdf

74. Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista. Fasilitointi keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen. Fasilitaattori ei ota kantaa sisältöön vaan auttaa ryhmää pääsemään päämääriinsä. Fasilitoinnissa siis erotetaan prosessi ja sisältö. Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa: Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms. Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne. Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta Fasilitointi Lähde: http ://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29

75. Mikä saa ihmiset innostumaan? Vääryyksien paljastaminen Directan yrityshakemisto, tekijänoikeusrikkomusten paljastaminen Perinteisten instituutioiden kritisoiminen, asioiden muuttaminen Lex Karpelan ja Lex Nokian kritisointi, kirkon kritisointi, Facebook-lakko, boikotit Hyvien asioiden edistäminen Porkkanamafia, nettiadressit, Facebook-sivut, joista kaikki voivat tykätä, lahjoitukset Uskomattomat ja/tai epäsovinnaiset tempaukset Cola-Olli, Kaivuri-Jukka, Kimmo Wilska jne. Edelläkävijyys, oleminen mukana jossakin uudessa Innovaatiojuna, Tietoviikon Avoin juttu, uusien some-palveluiden kutsut Kuuluminen erityiseen ryhmään Yhteisöön/sisäpiiriin kuuluminen, julkkiskaverit, tietyn tuotteen omistaminen Mahdollisuus saada konkreettista hyötyä Sometun kouluttajalista, Ystäväyrittäjien yrityslista, SomeTime 2010 –seminaari, alennukset ja ilmaistuotteet Tilaisuus kertoa itsestään laajalle joukolle Henkilöesittelyt, nimen saaminen mukaan johonkin, koko sosiaalinen media? 

76. Ylläpitäjä ”omistaa” verkkoympäristön. Jos ylläpitäjätunnus varastetaan, koko verkkoympäristö on mennyttä. Ylläpitäjä päättää käyttäjistä ja määrää säännöt Verkkokeskusteluja tulee valvoa Roskapostit, asiattomuudet, mainokset yms. voi poistaa Häiriköivät käyttäjät voi poistaa (IP-numeron esto) Varmuuskopiointi kannattaa – jos ei muuten, niin omien virheiden varalta. Verkkoympäristön ylläpito

77. Tee se helpoksi!

78. Työntekijät haluavat ohjeistuksia Joka toinen työntekijä kaipaa pelisääntöjä verkkokirjoitteluun. 72 prosenttia työntekijöistä kertoi, ettei heille ole annettu mitään ohjeita sosiaalisessa mediassa toimimisesta. Noin 20% työntekijöistä katsoo voivansa keskustella työpaikan asioista sosiaalisessa mediassa kriittisestikin, mutta 73 prosenttia työntekijöistä pohtii miten sanansa asettelee. Lähes 40 prosenttia työntekijöistä oli sitä mieltä, että sosiaalisen median ohjeistus voi päteä myös vapaa-ajalla. ” Moni olisi valmis hakemaan uutta työpaikkaa sosiaalisen median avulla, mutta yritykset eivät vielä vastaa tähän." Lähde: http://www.hillandknowlton.fi/nc/ajankohtaista/news-single/article/tyoentekijaet-kaipaavat-pelisaeaentoejae-verkkokirjoitteluun/?tx_ttnews[backPid]=82 (työntekijät N=700, työnantajat N=500, 12.11.2009)

79. Facebook-sivun sisältökartta Lähde: Mikko Manninen, 19.10.2010, http://mopaali.fi/blogi/SisA-ltA-kartta-Facebook-sivun-yllA-pidon-apuna.html

80. Maggien reagointiprotokolla Selkeä kaavio, miten erilaisiin blogiin tuleviin kommentteihin tulee reagoida Vastataanko? Vaatiiko tiedollista oikaisua? Otetaanko tarkkailuun? Poistetaanko? http ://www.scribd.com/doc/31133188/Blogin-kommentointi

81. MITÄ sosiaalisen median käytöstä pitäisi ohjeistaa? MITEN ohjeistus pitäisi tehdä? KENEN vastuulla sosiaalisen median ohjeistuksen laatiminen on? Miten ohjeistus pitäisi OTTAA KÄYTTÖÖN? Tehkää paperille lyhyt ohjeistuksenne sosiaalisen median ohjeistuksen tekemisestä. Ryhmätyöskentely 2

82. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http ://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ KIITOS!