Tällä luennolla käsitellään yhteiskunnallisia haasteita kahdesta näkökulmasta. Ensimmäiseksi tarkastellaan digitaalisesti kahtiajakautunutta maailmaa ja sen jälkeen luodaan katsaus virkamiesten ja poliitikkojen maailmaan tarkastelemalla erilaisia strategioita ja muita asiakirjoja.
Tällä luennolla käsitellään yhteiskunnallisia haasteita kahdesta näkökulmasta. Ensimmäiseksi tarkastellaan digitaalisesti kahtiajakautunutta maailmaa ja sen jälkeen luodaan katsaus virkamiesten ja poliitikkojen maailmaan tarkastelemalla erilaisia strategioita ja muita asiakirjoja.
Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...Tomi Kiilakoski
Esitelmä Kouluterveyspäivillä 18.9.2013 Espoossa. Esitelmä perustuu väitöskirjaan Kasvatus teknologisessa maailmassa – mikä tietysti käy ilmi jo siitä, että niiden otsikko on sama.
Esitys ammatillisen koulutuksen digiloikkaTuoviHuttunen
Opinnäytetyö – Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Luonnonvara- ja ympäristöala
Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma
Savonia-ammattikorkeakoulu
Ammatillisen koulutuksen digiloikka, Case Ylä-Savon ammattiopisto, Hingunniemi
Tuovi Huttunen
Opas turvalliseen ja laadukkaaseen toimintaan verkossaKoordinaatti
Suomenkielinen versio ERYICAn keväällä 2011 julkaisemasta Safety and Quality Online -oppaasta.
Opas toimii työkalupakkina nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden työntekijöille.
Oppaassa käsitellään verkkoperustaista nuorten tieto- ja neuvontatyötä monesta eri näkökulmasta.
Oppaan keskeisenä tavoitteena on auttaa nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijöitä varmistamaan, että nuoret pääsevät turvallisesti tarvitsemansa laadukkaan tiedon äärelle ja että nuorilla on riittävä digitaalinen lukutaito täysipainoista tämän päivän tietoyhteiskuntaan osallistumista varten.
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...Harto Pönkä
Pönkä, H. (2018). Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa. Teoksessa Veera Willman (toim.), Mediakasvatuksen käsikirja. Unipress, 2018. Saatavilla: http://www.unipress.fi/fi/media/124-mediakasvatuksen-kasikirja-9789515796059.html
Vuoden ensimmäinen Tiedosta-lehtemme keskittyy kuvaamaan erilaista kehitystyötä kilpailukykyisen, yhteentoimivan ja ihmislähtöisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi. Lue esimerkiksi kuljetusten nopeuttamisesta hiljaista tietoa joukkoistamalla, digiosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta eri keinoin ja tietosuojaosaamisen viemisestä pk-yrityksille ja nuorille.
Lehden kumppanijulkaisuna on ilmestynyt myös TIEKEn 40-vuotishistoriikki, jota voit lukea täällä: https://www.slideshare.net/Tieke/tieke-40-vuotta-matkaevit-digitaaliseen-tulevaisuuteen
Tiedosta-lehti on TIEKEn kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotus- ja sidosryhmälehti.
Lehdessä valotetaan ajankohtaisia digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien teemoja. Sisältöjä julkaistaan myös TIEKEn verkkosivuilla www.tieke.fi
Tiedosta-lehden mediakortti: https://tieke.fi/tieke/tiedosta-lehti/
SAK:n teettämästä selvityksestä käy ilmi, että opettajat kokevat opetukseen käytettävän ajan liian vähäiseksi. Vastaavasti opiskelijoiden tieto työelämästä jää puutteelliseksi. Selvityksen on tehnyt Juha Häkkinen.
Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...Tomi Kiilakoski
Esitelmä Kouluterveyspäivillä 18.9.2013 Espoossa. Esitelmä perustuu väitöskirjaan Kasvatus teknologisessa maailmassa – mikä tietysti käy ilmi jo siitä, että niiden otsikko on sama.
Esitys ammatillisen koulutuksen digiloikkaTuoviHuttunen
Opinnäytetyö – Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Luonnonvara- ja ympäristöala
Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma
Savonia-ammattikorkeakoulu
Ammatillisen koulutuksen digiloikka, Case Ylä-Savon ammattiopisto, Hingunniemi
Tuovi Huttunen
Opas turvalliseen ja laadukkaaseen toimintaan verkossaKoordinaatti
Suomenkielinen versio ERYICAn keväällä 2011 julkaisemasta Safety and Quality Online -oppaasta.
Opas toimii työkalupakkina nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden työntekijöille.
Oppaassa käsitellään verkkoperustaista nuorten tieto- ja neuvontatyötä monesta eri näkökulmasta.
Oppaan keskeisenä tavoitteena on auttaa nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijöitä varmistamaan, että nuoret pääsevät turvallisesti tarvitsemansa laadukkaan tiedon äärelle ja että nuorilla on riittävä digitaalinen lukutaito täysipainoista tämän päivän tietoyhteiskuntaan osallistumista varten.
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...Harto Pönkä
Pönkä, H. (2018). Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa. Teoksessa Veera Willman (toim.), Mediakasvatuksen käsikirja. Unipress, 2018. Saatavilla: http://www.unipress.fi/fi/media/124-mediakasvatuksen-kasikirja-9789515796059.html
Vuoden ensimmäinen Tiedosta-lehtemme keskittyy kuvaamaan erilaista kehitystyötä kilpailukykyisen, yhteentoimivan ja ihmislähtöisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi. Lue esimerkiksi kuljetusten nopeuttamisesta hiljaista tietoa joukkoistamalla, digiosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta eri keinoin ja tietosuojaosaamisen viemisestä pk-yrityksille ja nuorille.
Lehden kumppanijulkaisuna on ilmestynyt myös TIEKEn 40-vuotishistoriikki, jota voit lukea täällä: https://www.slideshare.net/Tieke/tieke-40-vuotta-matkaevit-digitaaliseen-tulevaisuuteen
Tiedosta-lehti on TIEKEn kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotus- ja sidosryhmälehti.
Lehdessä valotetaan ajankohtaisia digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien teemoja. Sisältöjä julkaistaan myös TIEKEn verkkosivuilla www.tieke.fi
Tiedosta-lehden mediakortti: https://tieke.fi/tieke/tiedosta-lehti/
SAK:n teettämästä selvityksestä käy ilmi, että opettajat kokevat opetukseen käytettävän ajan liian vähäiseksi. Vastaavasti opiskelijoiden tieto työelämästä jää puutteelliseksi. Selvityksen on tehnyt Juha Häkkinen.
Kolmen päivän ja kolmen webinaarin koulutuksen ensimmäisen päivän dioja. Tarkemmat sisällöt ovat suljetussa blogissa, mutta materiaalit löytyvät pääosin sivulta: https://www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
Esitysmateriaalit luennoltani Muuttuva oppimaisema - tulevaisuuden koulun horisontti - koulutushankkeen seminaarista Hämeenlinnassa 24.3.2012.
Seminaari oli tarkoitettu kaikille niille jotka ovat kiinnostuneita tulevaisuuden koulun fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja virtuaalisesta oppimaisemasta ja näiden välisestä vuorovaikutuksesta.
Developing Computational Thinking Practises through Digital Fabrication Activ...Jari Laru
This paper presents a study of developing computational thinking (CT) practices through digital fabrication activities, such as creating tangible artefacts with digital tools. The aim of the study was to explore the potential of digital fabrication activities for developing CT practices. We investigated three cases of school visits where the students engaged in digital fabrication activities in Fab Lab Oulu, northern Finland. Based on the perspectives of the teachers who participated in the activities and facilitators who ran the activities, we identified that digital fabrication activities have the potential to develop CT practices, especially formulating problems in order to use a computer for assistance, thinking logically, and implementing possible solutions efficiently and effectively. The findings suggested that the nature of digital fabrication activities, such as frequent use of computers and complex problem-solving, encouraged development of CT practices. However, we also uncovered the possibility that CT is not being adequately defined by the teachers and facilitators.
Supporting Fab Lab facilitators to develop pedagogical practices to improve l...Jari Laru
Planning and facilitating digital fabrication activities, where students engage in creating tangible artefacts with digital technology, requires knowledge on both technology and pedagogy. Currently, most of the studies see facilitators of digital fabrication activities as technology experts and there are only few studies regarding them as educators. There is not much discussion from the learning sciences point of view, considering what are the requirements to enhance learning in the activities. To fill these research gaps, this paper aims to provide theoretically grounded practical suggestions of how the facilitators may contribute to improve students’ learning in digital fabrication activities based on learning science propostions. The aim of this study was to explore, how Fab Lab facilitators and school teachers can design digital fabrication activities to support students’ learning. We explored the current practices in Fab Lab Oulu from the two perspectives: considering novice students’ learning and scaffolding ill-structured problem-solving. We suggest that the facilitators may improve students’ learning by taking into account their background and current learning processes, applying instructional scaffolding, and supporting teachers involvement to take active role in the activities.
Are we currently moving from the age of mobolism to age of artificail intelli...Jari Laru
The 13th annual International Technology, Education and Development Conference, INTED2019,IValencia (Spain). 11th-13th of March, 2019. Special Learning Technology Accelerator (Lea) Horizon 2020 project session: Innovation procurement to steer user-driven innovations for digital learning.
Digitaalisen oppimisen välineitä yhdessä kehittämässä – varhainen omaksuja, u...Jari Laru
Esitykseni pääviesti on se, että jokaisessa organisaatiossa on varhaisia omaksujia myös tietohallinnon asiakkaina. Heidät tulisi ottaa mukaan yhteiskehittämiseen eli käyttää resurssina, eikä syyllistyä vastakkainasetteluun..
Korkeakoulujen IT-Päivät 6.11-7.11.2018 Oulu, Finland.
Miten opettajien uusi sukupolvi mullistaa opetuksen? Vai mullistaako sittenkään?Jari Laru
Puheenvuoro SETT2018 tapahtumassa 13.9.2018, Messukeskus, Helsinki.
Tarkastelen puheenvuorossa virassa olevien opettajien ja opettajaksi opiskelevien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.
Puheenvuoro RAKLI:n vierailulla: Teknologiatuettu oppiminen ja oppimisen uude...Jari Laru
RAKLIn vierailu Oulun yliopistolle 11.6.2018. Puheenvuoro.
Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus
Oulun yliopisto/KTK/Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö
Mulla olis ny yksi hopea ja kuusi pronssia! osaamismerkit opetuksessa Jari Laru
ESITYS esitetty Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 2017 -tapahtumassa.
Tässä foorumissa kerrotaan kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan orientoivien opintojen (3+2 op) muuttamisesta osaamismerkkeihin perustuvaksi, opiskelijalähtöiseksi, pelillistetyksi ja ongelmalähtöiseksi kokonaisuudeksi. Nämä väline- ja sovellusopinnot ovat tiedekuntamme opiskelijoille usein ainoa katsaus teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen maailmaan, joten niiden kehittämiseen on panostettu vuosien aikana paljon. Aiemmin on kokeiltu mm. pisteisiin perustuvaa pelillistämistä ja opetuksen tarinallistamista. Mielestäni perinteiset välineharjoitukset eivät ole enää paras tapa opiskella tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä 2010-luvulla, vaan yhä enemmän on tarvetta opetella tutkia uusia tapoja toteuttaa välineisiin ja sovelluksiin tutustuminen.
Kurssiuudistuksen suunnittelun pohjaksi valittiin kolmeportainen vaikeustason nousu ja siihen liittyvä ongelmalähtöisyys, kontekstualisuus ja pelillistäminen. Pelillistämistä lukuun ottamatta ongelmalähtöisyys ja kontekstualisuus lisääntyvät korkeammalle tasolle pyrittäessä. Kurssien rakenne suunniteltiin sellaiseksi että opiskelijat saivat itse päättää kuinka he opintonsa toteuttavat kunhan he saavat tietyn määrän osaamismerkkejä tositteena osaamisestansa. Jokainen osaamismerkki toimi itsenäisenä oppimateriaalina jonka lisäksi opettaja tarjosi opiskelijoille räätälöityä työskentelyapua.
Osaamismerkkien matalin taso koostui lähinnä sovellusharjoitteista ja tutustumisesta erilaisiin verkostopalveluihin. Toisella tasolla osaamismerkin sai oman opiskelunsa suunnittelemisesta, sovellusharjoituksen suunnittelusta tai vaikkapa käytännön opetuskokeilusta. Korkein taso tarkoitti kurssin välitöntä läpäisyä - erityisen etevä opiskelija pystyi osoittamaan oman osaamisensa hakemalla välittömästi kultaista merkkiä jonka tositteena tarvittiin toteutuksen suunnitelma ja raportti sovellusesimerkkeineen.
Osaamismerkit toteutettiin Discendumin Badgefactory -palvelun avulla ja ne integroitiin osaksi Eliademy-ympäristössä toteutettua kurssia. Matalimman tason osaamismerkit myönnettiin automaattisesti siten, että opettaja teki niiden hakulomakkeisiin vain satunnaistarkastuksia kun taas kaksi korkeinta tasoa perustui opettajan tekemään tarkistukseen ja hyväksymiseen. Hyväksytyt merkit opiskelija tallensi omaan Openbadge Passport -lompakkoonsa ja julkiseen osaamisportfolioonsa.
Teknologiatuettu oppiminen ja opetus 4op - johdantoluento + digitalisaatioJari Laru
Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kurssin "teknologiatuettu oppiminen ja opetus" johdantoluento. Luennoitsija: Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus
5. www.pisa.oecd.org
Analysis of Technology Use and
Educational Performance in PISA
Digital divide:
a. Access to technology
b. 21th century learning skills
6. Manuel Castells and Pekka Himanen, The Information Society and the Welfare State: The
Finnish Model. New York: Oxford University Press, 2002.
7. Digital divide A: Access to technology
“Suomi on pudonnut kelkasta”
• ”Suomesta on tullut uuden
vuosituhannen betaversio”, kirjoitti
syyskuussa Steve Silberman Wired Magazine
-lehden Just say Nokia -artikkelissaan. Suomi
oli maailman langattoman
informaatioyhteiskunnan koelaboratorio.
• Suomessa oli voimakas halu kehittyä
maailmanjohtavaksi ICT-palvelujen
hyödyntäjäksi. Innostus näkyi projektien
määrässä, mutta vuodesta 2003 lähtien
suomalainen tietoyhteiskuntakehitys hiljalleen
hyytyi ja pysähtyi
• informaatio- ja viestintäteknologioiden
kuviteltiin luovan lähes automaattisesti uuden
tulevaisuuden. Näin kävisi, jos vain pidettäisiin
huolta oikeista teknologisista ratkaisuista.
Tutkijat puhuvat Suomessa vallinneesta
kansallisesta uskosta puhtaaseen
teknologiadeterminismiin
Turkki, Teppo: Nykyaikaa etsimässä: Suomen digitaalinen tulevaisuus. Helsinki, Taloustieto, 2009. 63 s.
8. ”Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin
vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä ja
”Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten toimintatapojen muutoksessa. Uudet tavat jakaa
ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia tietoa ja osaamista organisatoristen ja
taitoja. Ne eivät ole tämän päivän vahvuuksia maantieteellisten rajojen yli lisäävät tietotyön
Suomessa. Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja tuottavuutta.
opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin. – Aiemmin uudet työtavat ja digitaaliset
viestintävälineet etenivät yrityksistä koteihin ja
Oppimisen tarkasteleminen luovana ihmisten yksityiselämään. Käynnissä olevassa
prosessina pohjautuu käsitykseen, jonka kolmannessa työkulttuurin muutoksessa suunta
mukaan oppiminen on tiedon luomista, ei on päinvastainen. Tehokkaisiin ja
vain sen omaksumista. Luova oppiminen helppokäyttöisiin viestintävälineisiin ja
korostaa mielikuvituksen ja mahdollisuusajattelun -palveluihin tottuneet työntekijät vaativat
merkitystä. työnantajiltaan entistä parempia työkaluja
”
Taidot liittyvät kahteen asiaan: siihen, miten
ollaan tekemisissä muiden kanssa ja siihen,
miten ollaan tekemisissä tiedon kanssa.”
http://ek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/Oivallus_loppuraportti_web
.pdf http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/05/Suora-yhteys.pdf
22. KESKUSTELE
• Diginatiivi luokkahuoneessa, onko koulu
valmis diginatiivien esiinmarssiin
• Ovatko diginatiivit myytti vai todellisuutta?
Mitä mieltä sinä olet. Eroavatko
nykynuorten tietorakenteet ja oppimisen
tavat aiemmista sukupolvista?
23. ”The outcomes suggest that although
the calls for transformation in
”Results show that Facebook users
education may be legimitate it would
reported having lower grade point
be misleading to ground the
average and spend fewer hours per
arguments for such change in
week studying than nonusers”
students’ shifting patterns of learning
and technology use.”
32. Digital divide B: 21th century learning skills
http://ktl.jyu.fi/ktl/julkaisut/luettelo/2011/d097
33. Käytössä olevat opetussuunnitelman perusteet
vuodelta 2004:
”Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös
oppilaan kehittymistä nykyaikaisen
tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia
tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä
mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen
käyttämiseen.”
34. Käytössä olevat opetussuunnitelman perusteet
vuodelta 2004:
”Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös
oppilaan kehittymistä nykyaikaisen
tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia
tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä
mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen
käyttämiseen.”
http://www.slideshare.net/JyrkiKasvi/hallitusohjelma-ja-tietoyhteiskunta-3-9568712
35. Käytössä olevat opetussuunnitelman perusteet
vuodelta 2004:
”Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös
oppilaan kehittymistä nykyaikaisen
tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia
tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä
mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen
käyttämiseen.”