Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Kertausta: Toisen maailmansodan päälinjatMarjo Sassali
Avuksi 8.-luokkalaisille koekertaukseen. Huom. tapahtumien syistä tai siviilien kokemuksista materiaali ei kerro – eli kertaapa niitä aiheita muista oppimateriaaleista.
ALUMINUM
THE 13TH ELEMENT IN THE PERIODIC TABLE OF ELEMENTS
*WHAT IS ALUMINUM?
- Aluminum derives its name from alum. The Latin name for alum is 'alumen' meaning bitter salt.Note on Naming: Sir Humphry Davy proposed the name aluminum for the element, however, the name aluminium was adopted to conform with the "ium" ending of most elements. This spelling is in use in most countries.
Aluminium was also the spelling in the U.S. until 1925, when the American Chemical Society officially decided to use the name aluminum instead.
*WHO DISCOVERED ALUMINUM?
-Hans Christian Oersted
*FACTS ABOUT OERSTED
-Hans Christian Oersted launched a new epoch in science when he discovered that electricity and magnetism are linked.
He showed by experiment that an electric current flowing through a wire could move a nearby magnet.
The discovery of electromagnetism set the stage for the eventual development of our modern technology-based world.
Oersted also discovered the chemical compound piperine and achieved the first isolation of the element aluminum.
ALUMINUM BASIC FACTS:
Symbol: AlAtomic Number: 13Atomic Weight:26.981539Element Classification Basic MetalCAS Number: 7429-90-5
Aluminum Periodic Table Location
Group: 13Period: 3Block: p
ALUMINUM PHYSICAL DATA
State at room temperature (300 K): SolidAppearance: soft, light, silvery white metalDensity: 2.6989 g/ccDensity at Melting Point: 2.375 g/ccSpecific Gravity: 7.874 (20 °C)Melting Point: 933.47 K, 660.32 °C, 1220.58 °F
Boiling Point: 2792 K, 2519 °C, 4566 °FCritical Point: 8550 KHeat of Fusion: 10.67 kJ/molHeat of Vaporization: 293.72 kJ/molMolar Heat Capacity: 25.1 J/mol·KSpecific Heat: 24.200 J/g·K (at 20 °C)
*Uses and properties
-Image explanation
Aircraft fuselages and aluminium foil are just two of the many and varied uses of this element.
-Appearance
Aluminium is a silvery-white, lightweight metal. It is soft and malleable.malleable.
Kertausta: Toisen maailmansodan päälinjatMarjo Sassali
Avuksi 8.-luokkalaisille koekertaukseen. Huom. tapahtumien syistä tai siviilien kokemuksista materiaali ei kerro – eli kertaapa niitä aiheita muista oppimateriaaleista.
ALUMINUM
THE 13TH ELEMENT IN THE PERIODIC TABLE OF ELEMENTS
*WHAT IS ALUMINUM?
- Aluminum derives its name from alum. The Latin name for alum is 'alumen' meaning bitter salt.Note on Naming: Sir Humphry Davy proposed the name aluminum for the element, however, the name aluminium was adopted to conform with the "ium" ending of most elements. This spelling is in use in most countries.
Aluminium was also the spelling in the U.S. until 1925, when the American Chemical Society officially decided to use the name aluminum instead.
*WHO DISCOVERED ALUMINUM?
-Hans Christian Oersted
*FACTS ABOUT OERSTED
-Hans Christian Oersted launched a new epoch in science when he discovered that electricity and magnetism are linked.
He showed by experiment that an electric current flowing through a wire could move a nearby magnet.
The discovery of electromagnetism set the stage for the eventual development of our modern technology-based world.
Oersted also discovered the chemical compound piperine and achieved the first isolation of the element aluminum.
ALUMINUM BASIC FACTS:
Symbol: AlAtomic Number: 13Atomic Weight:26.981539Element Classification Basic MetalCAS Number: 7429-90-5
Aluminum Periodic Table Location
Group: 13Period: 3Block: p
ALUMINUM PHYSICAL DATA
State at room temperature (300 K): SolidAppearance: soft, light, silvery white metalDensity: 2.6989 g/ccDensity at Melting Point: 2.375 g/ccSpecific Gravity: 7.874 (20 °C)Melting Point: 933.47 K, 660.32 °C, 1220.58 °F
Boiling Point: 2792 K, 2519 °C, 4566 °FCritical Point: 8550 KHeat of Fusion: 10.67 kJ/molHeat of Vaporization: 293.72 kJ/molMolar Heat Capacity: 25.1 J/mol·KSpecific Heat: 24.200 J/g·K (at 20 °C)
*Uses and properties
-Image explanation
Aircraft fuselages and aluminium foil are just two of the many and varied uses of this element.
-Appearance
Aluminium is a silvery-white, lightweight metal. It is soft and malleable.malleable.
Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Analyysi käsittelee alueiden muuttovetovoimaa vuosina 2009-2013. Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkastellaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä viiden viime vuoden aikana. Alueiden kehitystä tarkastellaan sekä määrällisestä että suhteellisesta näkökulmasta.
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin koko maan 70 seutukunnan elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seudut jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin peremmuusjärjestykseen arvopisteiden perusteella. Analyysin keskeisin tulos oli se, että elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Elinvoimaltaan seutujen parhaaseen viidennekseen kuuluivat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lisäksi parhaaseen viidennekseen kuuluivat Porvoon, Riihimäen, Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Diasarjassa on kuvattu kuuden ajatteluhatun idea. Se on erinomainen väline luovaan työskentelyyn ja ideointiin yksin ja ryhmässä. Englanniksi aiheesta löytyy lisätietoja hakusanalla Six Thinking Hats.
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?TimoAro
Esitys Itä-Suomen kolmen maakunnan (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ulkoisesta elinvoimasta verrattuna muihin maakuntiin (18) vuosina 2000-2012. Esitys keskittyy Itä-Suomen alueen position muutokseen erityisesti aluetalouden, työpaikka- ja työllisyyskehityksen sekä osaamisen ja TKI-kehityksen valossa. Esityksen taustana analysoidaan aluerakenteen muutosta vyöhykkeisyyden ja liikkuvuuden näkökulmasta
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSATimoAro
Diasarjassa on tiivistetty 'Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa' -rapotin keskeiset perustelut, nostot ja ydinviestit. Diasarjassa on runsaasti kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkityksen perustuvaa tilastotietoa ja infografiikkaa.
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaTimoAro
Esityksessä kuvataan muuttoliikkeen ja asuntomarkkinoiden välistä yhteyttä. Esityksen tavoitteena osoittaa, miten muuttoliike vaikuttaa suoraan ja epäsuoraan asuntomarkkinoiden tulevaan alueelliseen kysyntään ja tarjontaan.
Diasarja Metropolialueen 14 kunnan alueellisesta ja väestöllisestä kilpailukyvystä 2000-luvulla. Esitys painottuu määrälliseen ja rakenteelliseen muuttoliikekehitykseen kaupunkiseudun kuntien välillä.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
Esitys kuvaa muuttoliikkeen yhteyttä paikalliseen elinvoimaan. Esityksen punaisena lankana muuttoliikkeen vaikutus alueiden suoraan ja epäsuoraan kehitykseen ja alueiden arvonmuodostukseen. Tavoitteena tunnistaa aikaisemman kehityksen perusteella tulevaisuuden muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäseudut.
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Esityksessä kuvataan kuutta aluerakenteen isoa muutosvoimaa: kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumista (polarisaatio). Jokaisesta muutostekijöstä on erillisiä graafeja, karttoja ja taulukoita. Jokainen muutostekijä on kiinteässä yhteydessä toisiinsa, jolloin tekijät joko vahvistavat tai heikentävät alueen kehitystä
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa TimoAro
Esityksessä verrataan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaa aluetalouteen ja työllisyyteen liittyvien tunnuslukujen osalta suhteessa muihin maakuntiin. Analyysi käsittää vuosien 2000-2013 välisen kehityksen. Lisäksi analyysissä verrataan em. muuttujien osalta Oulun seutua suhteessa suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin ja vielä erikseen 7 Pohjois-Pohjanmaan seutua keskenään.
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
Esitys Kuntaliiton ja FCG Oy:n rahoitus- ja talousfoorumissa 7.2.2018. Alustus keskittyy demografisen eli väestöllisen käänteen vaikutuksiin alueiden, talouden ja väestökehityksen kannalta
Analyysi perustuu viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (44) väliseen nettomuuttoon vuosina 2000-2014. Analyysin kohteena ovat Metropolialue, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut. Nurmijärvi -ilmiöllä tarkoitetaan ex-pääministeri Matti Vanhasen vuonna 2008 esittämää ajatusta puutarhakaupungeista, jossa ihmiset haluavat asua omakotitalovaltaisessa, rauhallisessa ja yhteisöllisyyttä korostavassa ympäristössä. Kehyskunnat muodostavat vision mukaan kaupunkiseutujen sisällä elinvoimaisten puutarhakaupunkien verkoston vastapainona kaupunkien ”hälylle ja humulle”. Helsinki -ilmiöllä tarkoitetaan päinvastaista kehitystä, jossa muuttovirrat suuntauvat kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin ja muuttovalinnoissa korostuvat ns. urbaanit arvot varsinkin nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa, asumis- ja kulttuuripreferensseissä.
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysiTimoAro
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysissa tarkasteltiin neljän Lounaisrannikon kaupunkiseudun asemaa suhteessa muihin keskisuuriin ja suuriin kaupunkiseutuihin. Kaupunkiseudut olivat Turun, Vakka-Suomen, Rauman ja Porin kaupunkiseudut, joissa asuu yhteensä noin 550 000 asukasta eli noin joka kymmenes suomalainen.
Louran positiota analysoitiin usesta elinvoimaan liittyvästä näkökulmasta, jotka liittyivät mm. saavutettavuuteen, alue- ja kuntatalouteen, työllisyyteen, yritysdynamiikkaan, väestökehitykseen, muuttovetovoimaan ja osaamiseen. Analyysiin otettiin vertailuvuosiksi vuosien 2000-2012 välinen aika.
Similar to Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030? (20)
Viisi teesiä kaupunkien kukoistavaan tulevaisuuteen. Esitys kaupunkipolitiikan Helsinki-Symposiumissa 21.3.2018. Viisi avaintekijää liittyy elinvoimaisuuteen, vetovoimaisuuteen, pitovoimaisuuteen, valovoimaisuuteen ja ns. TTTT-kykyyn
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Analyysissä on verrattu nykyistä 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eikä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen malli, jossa on jokaisen alueen pääpaikka ja sen ympärille muodostuvat vaikutusalue ("uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, jonka avulla on muodostettu 5x5 km tilastoruuduilla 10 000 väestön sijaintiin perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistettä.
Esitys alueiden vetovoimasta Piiri 2017 -kuntamarkkinointitapahtumassa Kouvolassa. Esitykseen liittyy kaksi ydinkysymystä: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset. Esityksessä käydään läpi kuusi alueiden vetovoimaaan vaikuttavaa tekijää ja esimerkkejä.
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin
Kolme vaihtoehtoista skenaariota Satakunnasta vuonna 2030. Skenaariot liittyvät satakuntalaiseen asenneilmastoon, ilmapiiriin ja mentaliteettiin. Alustus pidetty Sataedun toimitusjohtajan Matti Isokallion juhlaseminaarissa 25.11.2016
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
1. Suomi kaupungistumisen
näkökulmasta vuonna 2030?
Val$o$eteen
tohtori
Timo
Aro
@$moaro
ARA-‐seminaari
2016
19.1.2016,
Helsinki
Kaupungistuminen NYT
Kaupungistuminen 2030
3. Aluksi lukuohje väärinkäsitysten
välttäämiseksi…
Koko maan voimavarojen hyödyntäminen
on väestöllisesti pienen maan kansallinen
etu. Koko maan ja kaupunkiseutujen
kehittäminen eivät ole toisiaan pois
sulkevia vaihtoehtoja. Kaupungistuminen
on tosiasia eikä tunne.
4. Kaupungistuminen Keskittyminen Käytävät ja vyöhykkeet
Liikkuvuus Demografinen muutos Eriytyminen,”kuplat
”
1. 2. 3.
4. 5. 6.
Aluerakenteen isoja muutosvoimia
5. Kaupungistuminen yhteiskunnallisena ja
alueellisena ilmiönä
§ Aluerakenteen isot muutosvoimat vaikuttavat tällä hetkellä aluerakenteeseen yhdessä
ja erikseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti. Kaupungistuminen on ilmiönä
yhteinen tekijä aluerakenteen muutos- ja kehitysdynamiikassa
§ Kaupungeilla, kaupunkiseuduilla ja kaupunkipolitiikalla on ollut perinteisesti ohut rooli
kansallisessa kontekstissa. Varsinkin suurten kaupunkien kehittäminen on ollut
hillitsevää, koordinoimatonta ja reaktiivista kuin stimuloivaa, koordinoitua ja
proaktiivista
§ Kaupunkien kasvu on kansainvälinen ja kansallinen ilmiö. Suomi on monin tavoin
myöhäiskaupungistunut, mutta nopeasti kaupungistunut maa. Kaupungistumiseen
liittyy useita kasautumisetuja ja –haittoja, joihin vaikuttavat maantieteelliset ja
historialliset tekijät sekä julkisen vallan ja instituutioiden toimet.
§ Iso avoin kysymys: mistä oikein puhutaan kun puhutaan
kaupungistumisesta?
6. Kaupungistuminen ja aluetalousdynamiikka
3/4 BKT:STA TUOTETAAN 14 SUURIMMALLA KAUPUNKISEUDULLA.
7/10 TYÖPAIKOISTA ON 14 SUURIMMALLA KAUPUNKISEUDULLA.
9/10 TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSMENOISTA KÄYTETÄÄN
14 KAUPUNKISEUDULLA.
YHDEKSÄN KYMMENESTÄ KORKEAKOULUOPISKELIJASTA OPISKELI 14
SUUREN JA KESKISUUREN KAUPUNKISEUDUN KESKUSKAUPUNGEISSA.
80 % UUSISTA ASUNNOISTA VALMISTUI 14 SUURIMMALLE
KAUPUNKISEUDULLE (2010–14)
KAUPUNKIALUEIDEN TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ KASVOI 190 000:LLA
VUOSIEN 1990-2013 VÄLISENÄ AIKANA.
+0,19 MILJ
7. NELJÄ VIIDESTÄ SUOMALAISESTA ASUU
20 SUURIMMALLA SUURIMMALLA
KAUPUNKISEUDULLA.
KAUPUNKIALUEIDEN VÄKILUKU KASVOI
645 000 HENKILÖLLÄ VUOSINA 1990-2013.
KAUPUNKIALUEIDEN TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ
KASVOI 190 000:LLA VUOSIEN 1990-2013
VÄLISENÄ AIKANA.
KYMMENEN SUURIMMAN KAUPUNKISEUDUN
VÄESTÖLISÄYS OLI YHTEENSÄ 384 000
HENKILÖÄ VUOSIEN 2000-2014 VÄLISENÄ
AIKANA ELI KESKIMÄÄRIN 25 600 HENKILÖÄ
VUODESSA.
KOLME VIIDESTÄ SUOMALAISESTA ASUU 10
SUURIMMALLA KAUPUNKISEUDULLA.
TAAJAMISSA ASUU ENEMMÄN KUIN
NELJÄ VIIDESTÄ SUOMALAISESTA.
NUORTEN 15-24-VUOTIAIDEN
MUUTTOLIIKKEESTÄ SAI MUUTTOVOITTOA
VAIN JOKA KYMMENES KUNTA (18/317).
KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ
SAI MUUTTOVOITTOA JOKA NELJÄS KUNTA
(79/317) JA KAUPUNKISEUTU (17/70)
VUOSINA 2010-2014.
+0,645 MILJ
+0,19 MILJ
MUUTTOVOITTOISET ALUEET KESKITTYVÄT
PÄÄOSIN SUURTEN TAI KESKISUURTEN
KORKEAKOULUKAUPUNKIEN YMPÄRILLE.
Kaupungistuminen ja väestödynamiikka
8. Kaupunki-maaseutu
-luokituksen
aluetyyppi
Väestömäärän
muutos abs.
vuosina
1990-2014
Väestömää-
rän muutos
% vuosina
1990-2014
KAUPUNKIALUEET 677 272 21,9
§ Sisempi
kaupunkialue
287 795 19,8
§ Ulompi
kaupunkialue
263 027 22,4
§ Kaupungin
kehysalue
126 450 27,0
MAASEUTUALUEET - 200 425 -10,9
§ Maaseudun
paikalliskeskukset
-12 372 -3,7
§ Kaupungin
läheinen maaseutu
27 653 7,5
§ Ydinmaaseutu - 97 745 -13,7
§ Harvaan asuttu
maaseutu
-117 961 -28,3
Kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys keskipit-
källä aikavälillä vuosina 1990-2014
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
9. 72,2 %
26,5 %
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
Kaupunki- ja maaseutualu-
eilla asuvien osuus (%)
vuosina 1990-2030
§ Väestömäärän kehitys kau-
punki- ja maaseutualueilla
vuosina 1990-2030
§ Kaupunkialueiden väkiluku
kasvoi keskimäärin 0,27 %
vuosina 1990-2014, 0,26 %
vuosina 2000-2014 ja 0,24 %
vuosina 2010-2014
§ Vuosien 2015-2030 trendien-
nuste on tehty 0,2 %:in vuo-
tuisen väestökehityksen perus-
teella eli lievästi alakanttiin
suhteessa aikaisempaan
kehitykseen
§ Jos ennuste toteutuu, kaupun-
kialueilla asuu 72,2 % ja
maaseutualueilla 26,5 % koko
maan asukkaista vuonna 2030
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
10. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
MANNER-SUOMI
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Satakunta
Kanta-Häme
Pirkanmaa
Päijät-Häme
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Keski-Suomi
Etelä-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
Lappi
Kaupunkialueilla asuvien osuus % 2014
Kaupunkialueilla asuvien osuus % 2000
Kaupunkialueilla asuvien
osuus (%) maakunnittain
vuosina 1990-2030
§ Kaupunkialueilla asui koko maan
asukkaista 65,4 % vuonna 2000 ja
69,3 % vuonna 2014: kaupunki-
alueilla asuvien osuus kasvoi 3,9
%-yksikköä
§ Kaupunkialueilla asuvien osuus
kasvoi määrällisesti noin 400
000 henkilöllä 15 vuoden
ajanjakson aikana!
§ Kaupunkialueilla asui yli 70 %
väestöstä seitsemässä maakun-
nassa: Uusimaa, Kymenlaakso,
Päijät-Häme, Kanta-Häme,
Varsinais-Suomi, Etelä-Karjala ja
Pirkanmaa
§ Kaupunkialueilla asui alle 50 %
väestöstä neljässä maakunnassa:
Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-
Savo ja Pohjois-Karjala
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
11. 0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Helsinki Tampere Turku Oulu Jyväskylä
Suurten kaupunkiseutujen
asukasluvun kasvu vuosina
2005-2015*
§ Keskuskaupunkien osuus (%) omien
seutujensa asusluvun kasvusta
vuosina 2005-2015
§ Helsingin kaupungin osuus koko seu-
dun asukasluvun kasvusta on kolmin-
kertaistunut: 15,3 % (2005) ja 46 %
(2014)
§ Tampereen kaupungin osuus seudun
asukasluvun kasvusta on kaksinker-
taistunut: 31,4 % (2005) ja 64,1 %
(2014)
§ Turun osalta käänne kaikkein suurin:
Turun osuus koko seudun kasvusta jo
lähes 90 %
§ Oulun ja Jyväskylän kaupunkien osuus
koko seudun väkiluvun kasvusta on
ollut korkealla tasolla koko ajan-jakson
2005-2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot* Perustuu 1.1.2015 alueluokitukseen
12. Väestöennuste kunnittain
2015-2030 (muutos %)
>10 % (33 kuntaa)
0,1-9,9 % (81 kuntaa)
-0,1- -9,9 % (98 kuntaa)
< -10 % (105 kuntaa)
Missä suomalaiset
asuvat vuonna 2030?
§ Kartta kuvaa kuntien väestökehityksen
muutosprosenttia uuden väestöennus-
teen mukaan vuosina 2015-2030
§ Väestöennusteen mukaan väestö
kasvaa noin joka kolmannessa kun-
nassa (114) ja vähenee kahdessa
kolmesta kunnasta (203) vuoteen
2030 mennessä
§ Väestö kasvaa yli 15 % kuudessa
Manner-Suomen kunnassa: Pirkka-
lassa, Luodossa, Lempäälässä,
Espoossa, Kauniaisissa ja Oulussa
§ Väestö vähenee yli -15 % yhteensä 44
kunnassa: suurimmat väestövähennyk-
set Hyrynsalmella, Sallassa, Juukassa,
Kyyjärvellä, Suomussalmella ja
Rautjärvellä
§ Huom! Tunturi- ja Pohjois-Lapin
positiivinen väestökehitys vuosina
2015-2030
Sinisellä väestö kasvaa
Punaisella väestö vähenee
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015);
Analyysi Timo Aro 2016
13. SIJOITUS SEUTUKUNNAT VÄKILUKU
2015 VÄESTÖENNUSTE
2030 MUUTOS
ABS.
2015-‐2030 MUUTOS
%
2015-‐2030
1. Oulun
244951 279744 34793 14,2
2. Helsingin
1498105 1703432 205327 13,7
3. Tampereen
394712 439671 44959 11,4
4. Vaasan
101471 110654 9183 9,0
5.
Kuopion
134083 146086 12003 9,0
6. Jyväskylän
181051 195995 14944 8,3
7. Turun
322624 347227 24603 7,6
8. Seinäjoen 127294 134321 7027 5,5
9. Kokkolan
53099 55571 2472 4,7
10. Rovaniemen
65874 68908 3034 4,6
11. Hämeenlinnan
94838 98799 3961 4,2
12. Joensuun
124829 128016 3187 2,6
14. Lahden
201976 203483 1507 0,7
14. Lappeenrannan 89350 89853 503 0,6
15. Porin
138523 135480 -‐3043 -‐2,2
16. Mikkelin 72810 70860 -‐1950 -‐2,7
17. Kajaanin
56188 53725 -‐2463 -‐4,4
18. Kouvolan
92969 88478 -‐4491 -‐4,8
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2015;
Analyysi Timo Aro 2015
* 1.1.2015 alueluokituksen mukaan,
Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehitys uuden
väestöennusteen perusteella vuosina 2015-2030
14. Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
Ikärakenteen kehitys ikäryhmittäin vuosina 2011-2040
Alle 20-vuotiaiden määrä kasvaa
51 kunnassa (16,1 % kaikista
kunnista) vuoteen 2040
mennessä
20-64-vuotiaiden määrä
kasvaa 57 kunnassa (18 %
kaikista kunnista) vuoteen
2040 mennessä
Yli 65-vuotiaiden määrä
kasvaa 279 kunnassa (88 %
kaikista kunnista) vuoteen
2040 mennessä
+ 16,1 %
kunnista
+ 18 %
kunnista
+ 88 %
kunnista
15. Väestöllinen huoltosuhde
kunnittain vuonna 2030
Alle 70 (31 kuntaa)
70-84 (91 kuntaa)
Yli 85 (195 kuntaa)
Missä suomalaiset
asuvat vuonna 2030?
§ Kartassa on tarkasteltu työikäisten
suhdetta lapsiin ja eläkeläisiin nykykun-
tarakenteella
§ Huoltosuhde on optimaalisin Etelä- ja
Lounais-Suomessa, Pohjanmaalla ja
pistemäisesti muiden suurten korkea-
koulupaikkakuntien läheisyydessä
§ Kilpailukykyisin huoltosuhde 2030:
Helsinki (50,0), Tampere (54,3), Turku
(54,9), Espoo (56,2), Vantaa (56,4),
Vaasa (57,6), Jyväskylä (57,7) ja Oulu
(59,2)
§ Heikoin huoltosuhde 2030: Salla
(142,3), Kivijärvi (141,9), Kökar (140,5),
Kuhmoinen (140,3), Puumala (138,7),
Hyrynsalmi (136,8), Kaskinen (136,5)
ja Ristijärvi (136,5)
§ Väestöllinen huoltosuhde ylittää
rajapyykin 100 joka kolmannessa
kunnassa vuonna 2030!
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015);
Analyysi Timo Aro 2016
16. § Kartassa on tarkasteltu työikäisten määrän
kehitystä nykykuntarakenteen mukaan
22-62-vuotiaiden ikäryhmissä vuosina
2012-2023: työmarkkinoille tullaan
keskimäärin 22-vuotiaana ja poistutaan 62-
vuotiaana
§ Työikäisen väestön määrä vähenee yhteen-
sä noin 58 000 henkilöllä ja samanaikaisesti
koko väestön määrä nousee noin 250 000
henkilöllä vuoteen 2023 mennessä.
§ Työikäisten väestön määrä kasvaa vain
joka neljännessä kunnassa (74)
kunnassa ja vähenee kolmessa neljästä
kunnasta vuoteen 2023 mennessä.
§ Työikäisten määrän kehitys vaikuttaa
suoraan ja välillisesti kuntien välisiin
olosuhde- ja kantokykyeroihin sekä lisää
omalta osaltaan kuntien välisiä eroja
lähitulevaisuudessa.
Lähde: Tilastokeskus
Kartta: Timo Widbom 2015
Analyysi: Timo Aro 2015
Missä suomalaiset
asuvat vuonna 2030?
Sinisellä väestö kasvaa
Punaisella väestö vähenee
17. Missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
POHJOISEN SUURALUE/ keskus Oulu:
30 minuuttia: 224.000 hlöä
60 minuuttia: 280.000 hlöä
90 minuuttia: 347.000 hlöä
ITÄISEN JA KESKISEN SUOMEN SUURALUE/
keskukset Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli:
30 minuuttia: 430.000 hlöä
60 minuuttia: 695.000 hlöä
POHJANMAIDEN SUURALUE / keskukset
Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola:
30 minuuttia: 256.000 hlöä
60 minuuttia: 419.000 hlöä
ETELÄ- JA LOUNAIS-SUOMEN SUURALUE /
keskukset Helsinki, Tampere ja Turku
30 minuuttia: 1.896.000 hlöä
60 minuuttia: 2.588.000 hlöä
90 minuuttia: 3.193.000 hlöä
Toiminnallisen aluerakenteen neljän
suuralueen vaikutusalueet kolmella
ajoaikaetäisyysvyöhykkeellä
30 min
60 min
90 min
Moottoritie Rataverkko
Lähde: Tilastokeskus;
analyysi Timo Aro 2016
18. Suuralueet ja asukkaat yhden tunnin aikaetäisyydellä
Oulun suuralueen tunnin
vyöhykkeellä
280 000 asukasta
(5,1 % koko maan väestöstä)
Neljän suuralueen tunnin
vyöhykkeellä asuu
4 miljoonaa asukasta
(72,7 % koko maan väestöstä)
5,1 % 72,7 %
Eteläisen ja lounaisen
Suomen suuralueen tunnin
aikaetäisyydellä asuu noin
2,6 miljoonaa asukasta
(47,1 % koko maan väestöstä)
Itäisen ja keskisen
Suomen suuralueen tunnin
vyöhykkeelle asuu noin
700 000 asukasta
(12,7 % koko maan väestöstä).
Pohjanmaiden suuralueen
tunnin vyöhykkeellä asuu
419 000 asukasta
(7,6 % koko maan väestöstä)
47,1 % 12,7 % 7,6 %
19. Onko Etelä- ja Lounais-Suomi yhtenäinen
työssäkäyntialue vuonna 2030?
§ Avaintekijöitä:
– sujuva ja toimiva liikenne
– nopeat yhteydet työmarkki-
na-alueiden välillä
– asemanseutujen infran
kehittäminen
– liikkumisen ja liikuvuuden
edistäminen
– aikaetäisyys matkaetäisyy-
den sijaan
– Asumiseen, asumisen
muotoihin ja asuinalueisiin
liittyvät valinnat?
§ Helsingin, Tampereen ja
Turun 90 minuutin
ajoaikaetäisyydellä asuu 3,2
miljoonaa ihmistä eli noin
60 % koko maan asukkaista
Moottoritie Rataverkko
Lähde: Tilastokeskus;
analyysi Timo Aro 2016
20. 7teesiä kaupungistumista lisäävistä tekijöistä…
1. Kaupungistumisen, taloudellisen kasvun ja tuottavuuden väliseen yhteyteen liittyvät tekijät
2. Internettalouden eli mobiiliin liikkuvuuteen ja tietoteknologian kehitykseen liittyvät tekijät:
tiedonsiirron kehitys ei ole lisännyt aikaan, paikkaan ja etäisyyteen liittyvää riippumattomuutta oletusten
vastaisesti, vaan on entisestään korostanut kontaktien, jakamisen ja kasvokkain tapahtuvien yhteyksien
merkitystä
3. Asumisen, liikkuvuuden ja liikenneyhteyksien kasvavaan yhteyteen liittyvät tekijät: kaupungit
kasvavat ja tiivistyvät samanaikaisesti sisäänpäin sekä ulospäin liikenne- ja kehäkäytävien suuntaisesti
4. Asumiseen ja ”paikan valintaan” liittyvät tekijät: muutokset asumiseen liittyvissä preferensseissä,
sinkkutalouksien lisääntyminen ja keskittyminen kaupunkeihin, kovien ja pehmeiden vetovoimatekijöiden
yhdistyminen muuttoihin liittyvissä valinnoissa, iäkkäiden ja nuorten hakeutuminen kaupunkien keskustoihin jne.
5. Demografiseen muutokseen liittyvät tekijät: kasvavat väestö- ja ikärakenteen erot alueiden välillä,
kotimaisen ja ulkomaisen muuttoliikkeen suuntautuminen samoille alueille
6. Elämäntapaan ja identiteettiin liittyvät tekijät: Suomessa on yhä enemmän toisen ja kolmannen polven
kaupunkilaisia, jotka ovat asuneet koko elämänsä kaupungeissa ja haluavat asua jatkossakin,
kaupunkilaisidentiteetti muovaa asumiseen ja paikkaan liittyviä valintoja
7. Työn muutokseen ja tekemiseen liittyvät tekijät: peruskysymys jatkossa seuraako ihminen työtä vai työ
ihmistä, perinteisen pendelöinnin rinnalla päivittäinen työasialiikkuvuus lisääntyy