Suomen aluerakenne liikkeessä
•
0 likes•1,207 views
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (15)
Similar to Suomen aluerakenne liikkeessä
Similar to Suomen aluerakenne liikkeessä (17)
More from TimoAro
More from TimoAro (10)
Suomen aluerakenne liikkeessä
- 1. SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ Miten asemoituu LOURA? Lippulaivaseminaari Turku-‐Maarianhamina-‐Turku 5.2.2015 Eero HolsFla ja Timo Aro MDI
- 2. Esityksen pääkohdat 1. Kaupunkiseutujen kehityskuva 2000-‐luvulla (TA) 2. Muutosvoimat tulevina vuosikymmeninä (EH) -‐ miksi kaupungistuminen jatkuu? -‐ elämäntapojen sukupolvenvaihdos: työ, asuminen ja liikkuminen 3. Ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-‐2050 (TA) 4. Vyöhykkeet ja nauhakaupungit Suomen aluerakenteen rungoksi (EH) 5. Johtopäätökset LOURAn kannalta (TA&EH)
- 3. 1. Kaupunkiseutujen kehityskuva 2000-‐luvulla
- 4. Kaupunkiseutujen kehityskuvaan vaikuJavat ISOT aluerakenteen muutosvoimat • PIIKIKKYYS: alue-‐ ja yhdyskuntarakenteen taajamoi-‐ tumis-‐ ja harvenemiskehitys samanaikaisesR. Kasvavat ja supistuvat alueet erkanevat toisistaan. Pirstoutuminen. 13 kaupunkiseudulla asuu yli 100 000 asukasta ja kaksi kolmesta (66 %) suomalaisesta. • POLARISAATIO: alueiden mosaiikkimainen eriytymis-‐ kehitys toimialarakenteessa tapahtuvien muutosten seu-‐ rauksena, kiihtyvä ei-‐aineellinen kilpailu osaajista, pääomas-‐ ta, luovuudesta, mieli-‐ ja mainekuvista jne. alueiden välillä • VYÖHYKKEISYYS: • LIIKKUVUUS JA VETOVOIMAISUUS: muuVoliikkeen ja pendelöinnin lisääntyminen, elinvoimaan ja houkuVelevuuteen liiVyvä paikkojen laatuun liiVyvä kilpailu • MONIKULTTUURISUUS: vieraskielisten osuuden nopea kasvu, maahanmuuton kasvava merkitys
- 5. Helsingin seutukunta (1) + 203 869 Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3) +134 224 Keskisuuret seudut* (9) +61 882 Muut Manner-‐ Suomen seudut (54) -‐ 111 753 * Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000 asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-‐2014
- 6. Kaupunki-‐ ja maaseutualueiden väestökehitys ilman kuntarajoja vuosina 1990-‐2013 Sisempi kaupunkialue +267 304 Ulompi kaupunkialue +257 368 Kaupunkien kehysalue +120 317 Maa-‐ seudun paikallis -‐keskus -‐11 331 Kaupungin läheinen maaseutu +27 385 Harvaan asuJu maaseutu -‐113 705 Ydin-‐ maaseutu -‐92 724 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki-‐ ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja
- 7. 11681 4744 3428 2581 2123 1893 1821 1463 1296 1093 1081 1034 854 781 665 652 633 549 511 504 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Helsinki Tampere Oulu Turku Kuopio Seinäjoki LahR Jyväskylä Pirkkala Hämeenlinna Lempäälä Espoo Lieto Nokia Pori Sipoo Ylöjärvi Nurmijärvi Kaarina Mustasaari Nuorista 15-‐24 -‐vuoFaista sai muuJovoiJoa 27 kuntaa vuosina 2009-‐2013 Nuorten muuJovoitot keskiJyvät harvoihin kunFin Lähde: Tilastokeskus, väestöRlastot
- 8. VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KUUDESSA SUURESSA KAUPUNGISSA VUOSINA 1990-‐2013 § Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja 289 000 (5,3 %) vuoden 2013 lopussa: vieraskielisten määrä 10,6 kertaistui vuosina 1990-‐2013 § Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa kaupungissa oli yhteensä 14 500 vieraskielistä eli muita kuin suomen-‐, ruotsin-‐ tai saamenkielistä. Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten määrä oli 174 500 henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin Turun kaupungissa on asukkaita § Vieraskielisten määrä kasvoi 160 000 henkilöllä vuosien 1990-‐2013 välisenä aikana. Vieraskielisten määrä 10-‐16 kertaistui kaikissa suurissa kaupun-‐ geissa alle neljännesvuosisadassa. § Turussa 6:nneksi eniten vieraskielisiä (9,2 %) kaikista kunnista (320) 31949 78469 27515 16704 13835 5976 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 50000 55000 60000 65000 70000 75000 80000 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu Lähde: Tilastokeskus, väestöRlastot ja väestöennuste
- 9. 2. Muutosvoimat tulevina vuosikymmeninä
- 10. Miksi kaupungistuminen jatkuu? • Maailmalaajuinen ilmiö, myös internetkaudella • Kaupunkien imua vahdiVavat: -‐tuoVavuuskehitys -‐tuotantoprosessien pilkkoutuminen ja asiantunRjatyön keskiVyminen -‐yritysten ja ihmisten fyysinen läheisyys saa ideat ja innovaaRot liikkeelle -‐ kilpailu ja luova tuho -‐ kasvavan väestön palvelukysyntä luo työpaikkoja
- 11. Työn luonne muuVuu • Teollisuus uusiutuu jatkuvasR ankarassa kilpailussa • TuoVavuuskasvu syö valmistuksen työpaikkoja • AsiantunRja-‐ ja palvelutyö lisääntyvät kasvukeskuksissa • Internet vapauVaa suuren osan työstä paikan kahleista, etätyö yleistyy, muVa kohtaamisten voima säilyy • Työliikkuvuus lisääntyy
- 12. Asumisen tulevaisuus • Asumistoiveet ja asuntokanta muuVuvat hitaasR, muVa • Edessä puolen miljoonan asunnon rakennusurakka kasvukeskuksissa (Ari Pauna) • Asuntorahoituksen ehdot kiristyvät, vakuusvaaRmukset kasvavat, asuntomarkkinat polarisoituvat • Unelma omakoRtalosta elää vahvana. Samalla suurilta ikäluokilta vapautuu runsaasR asuntoja pientaloista. • Elämänapojen sukupolvenvaihdos! • Suuren kaupungit kasvavat sisäänpäin • Vuokralla-‐asuminen yleistyy
- 13. Liikkumisen trendejä • SaavuteVavuus maailmalta ja kv. lentoasemalta kaupunkien elinehto • Kevyt-‐ ja joukkoliikenne kasvaVavat osuuVaan suurissa kaupungeissa, henkilöauto säilyVää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla • Rei`oppaat, kutsuohjaVu joukkoliikenne ja matkaketjupalvelut muuVavat käyVäytymistä • Asemanseudut kaupunkipoliRikan keskiöön
- 14. 3. Ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-‐2050
- 15. Suuret kaupunkiseudut NYT? • Asuu 2/3 suomalaisista • TuoVaa 2/3 bruVokansantuoVeesta • Sijaitsee 2/3 työpaikoista ja yrityksistä • Elää 2/3 ulkomaalaistaustaisista • Vastaa 4/5 tutkimus-‐ ja tuotekehitysme-‐ noista. à Osuus 2040-‐2050?
- 16. MITÄ VOIDAAN PÄÄTELLÄ VÄESTÖENNUSTEIDEN PERUSTEELLA ? Asuntomarkkinoiden kahFajakautuminen ja elämäntyylien muuJuminen: • Metropolialue, kasvukeskukset vaikutusalueineen ja muu maa: Sijaitseeko miljoona asuntoa väärässä paikassa? • JälkijäJöinen kaupungistuminen: urbaanit arvot, vaihtoehtoiset asumismuodot, asuinalueiden eriytyminen, pienet perhekoot, senioriasuminen, maahanmuuVajat jne. Etelä-‐ ja Lounais-‐Suomen yhtenäinen työssäkäynFalue: • Noin tunnin vyöhyke tai aikaetäisyys paikasta toiseen • Kasvu-‐ ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet • KehiVyvät maanRe-‐, rautaRe-‐ ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä, jotka johtavat ajan miVaan yhtenäisiin asunto-‐, työ-‐ ja palvelumarkkinoihin (katso enemmän Sotarauta & KosRainen 2008) Laajeneva metropolialue tai verkostometropoli, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat • Alueiden yleiseen kehitykseen, työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liiVyvillä kovilla tekijöillä, • Asumiseen, asuin-‐ ja elinympäristöjen vaihtoehtoihin ja laatuun sekä asuinalueiden brändäykseen liiVyvillä tekijöillä • Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinen ilmapiiri, vapaa-‐ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne. KarVa: Tilastokeskus, KuntaliiVo
- 17. Eri ikäryhmien muutos vuosina 2011-‐2040 KarVa: Suomen ympäristökeskus SYKE; An` Rehunen 2014 ALLI-‐kartasto
- 18. Jos suuret keskusalueet kasvavat noin miljoonalla henkilöllä vuoteen 2050 mennessä, niin mitä jää muille? Lähde: Seppo Laakso 2015
- 19. 13 SUURIMMAN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA 2013-‐2040 • 13 suurimman kaupunkiseudun väestö lisääntyy Tilastokeskuk-‐ sen väestöennusteen mukaan 456 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä! • Helsingin seudun väkiluku lisään-‐ tyy 315 000 henkilöllä eli hieman yli viidenneksellä nykyiseen ver-‐ raVuna. • Oulun, Tampereen ja Turun yhteenlaskeVu väestönlisäys yhteensä noin 162 000 henkilöä • Väestö lisääntyy suhteellisesR eniten Helsingin, Oulun, Tam-‐ pereen ja Vaasan seuduilla KAUPUNKISEUTU VÄKILUKU 2013 VÄKILUKU 2040 MUUTOS ABS. MUUTOS % Helsingin 1461191 1776599 315408 21,6 Oulun 236473 285760 49287 20,8 Tampereen 386625 462344 75719 19,6 Vaasan 95618 111524 15906 16,6 Jyväskylän 179031 207707 28676 16 Hämeenlinnan 95322 109415 14093 14,8 Seinäjoen 126437 141775 15338 12,1 Turun 315962 352745 36783 11,6 Kuopion 124218 134242 10024 8,1 Lahden 203522 219893 16371 8 Joensuun 124294 127728 3434 2,8 Lappeenrannan 89886 90764 878 1 Porin 137594 136826 -‐768 -‐0,6 YHTEENSÄ 13 SEUTUKUNTAA 2179907 2636227 456320 16,3 Lähde: Tilastokeskus, väestöRlastot ja väestöennuste
- 20. 4. Vyöhykkeet ja nauhakaupungit Suomen aluerakenteen rungoksi
- 21. Vyöhykkeet ja nauhakaupungit • Kaupungit muodostavat nauhoja ja vyöhykkeitä • Liikkuminen kaupunkien välillä sujuvoituu (tunnin yhteydet) • Tarjoaa pienemmänkin kaupungin asukkaille suurten kaupunkien työmarkkinat, yrityksille työvoimatarjontaa • Turku-‐Helsinki-‐Pietari ja Tampere-‐Helsinki Tallinna vahvistuvat • Tulevaisuudessa 90 prosen`a suomalaisista asuu neljän suurimman kaupunkivyöhykkeen vaikutuspiirissä (runsaan tunnin yhteys)
- 22. ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus-‐ ja työ-‐ paikkakeskiJymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: ① Etelä-‐ ja Lounais-‐Suomen vyöhyke (Helsinki-‐Turku-‐ Tampere) ② Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa-‐ Seinäjoki) ③ Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-‐Jyväskylä) ④ Pohjoisen vyöhyke (Oulu) KarVa ja kartan data: Oulun yliopiston maanReteen laitos Analyysi alueluokiVelu: Timo Aro 2014
- 23. Lähde: YM, LVM, Syke
- 24. ALUE-‐ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS 100 km 50 km 50 km 50 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km • Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesF: • Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta • Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta • Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta • Muiden maakuntakeskusten ja maakunRen 2-‐keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta • Suurten kaupunkiseutujen vaikutus-‐ alueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä 15 km 30 km Lähde: Tilastokeskus, väestöRlastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta KarVa: Timo Widbom 2014
- 25. 5. Johtopäätökset Louran kannalta
- 26. LOURA Lounais-‐Suomen veturina! • Suomen dynaamisin teollisuus-‐ ja energiavyöhyke • Suomen ruokavakka • Vetovoimainen ja kansainvälinen kaupunki-‐kulVuuri, jolla on historiallinen kate • Tiivis vuorovaikutus Tukholman talousdynamon kanssa • Sujuvat yhteydet, ”tunnin juna –logiikka”: Turku-‐ Helsinki, Turku-‐Rauma-‐Pori, Pori-‐Tampere • Rakentava osa Suomen kasvukolmiota, kiinniVyminen Suomen kasvukäytävään • Pohjanmaa – Vaasa –kor` + yhteinen Sote –alue mahdollisuutena • Tuloksellinen yhteinen edunajaminen!
- 27. Liike, liikkuvuus ja muuJovirrat muovaavat aluerakenneJa keskiJyneempään suuntaan… ASIANTUNTIJAT FYYSISET VIRRAT Lähde: Castells 1996 ja soveltaen KosRainen 2002, OPISKELIJAT MATKAILIJAT YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT Piilaakso Beijing Soeul Lontoo Pietari LOURA ? PÄÄOMA VIRTUAALISET VIRRAT TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO KULTTUURILLISET SISÄLLÖT 27 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
- 28. LOURA:n JA MUIDEN ALUEIDEN VETOVOIMATEKIJÄT I. Kovat vetovoimatekijät: alueen yleinen kehitys, työ-‐ ja työpaikka-‐ kehitys, koulutustarjonta ja opiskelumahdollisuudet sekä sijainR II. Pehmeät vetovoimatekijät: asuminen, asuin-‐ ja elinympä-‐ ristön laatu, mieli-‐ ja mainekuvat, yleinen ilmapiiri ja fiilis, veto-‐ voimamarkkinat, vapaa-‐aika, tapahtumat jne. III. Kolmannet tekijät: koRpaikka, ystävät, sukulaiset, henkilökoh-‐ taiset verkostot ja paikkaan liitetyt tunneperustaiset tekijät.
- 29. ENNEN: Ihmiset muuVavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löyty-‐ vän potenRaalisimmat työmahdollisuudet JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon kouluteVuja ihmisiä tai ReVyjen toimialojen keskiVymiä tai ne koetaan tulevai-‐ suuden kannalta poten-‐ Raalisiksi paikoiksi
- 30. ElinvoimpoliRikan toimintalinjat • SaavuteJavuuden varmistaminen: tunnin yhteydet • Tehokas teollisuus-‐ ja elinkeinopoliRikka • Huomio liikkuviin ihmisiin: avainryhmiä nuoret aikuiset, opiskelijat, maahanmuuVajat: ”Hauska kaupunki” • MuuVoliikkeen vastavirran hyödyntäminen: paluumuuJajiin kohdenneJu markkinoinF