Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.

1. Mullistaako muuttoliike Suomen?
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
19.5.2016, Pori
Kunnallisjohdon seminaari

2. SISÄLTÖ
1.Muuttoliike, vetovoima
ja elinvoima
2.Kaksi väitettä muutto-
liikkeen pirullisuudesta
3.Suomen vetovoimai-
simmat kunnat? (koko
analyysi tulossa vkolla
21)

3. Aluetalous-
dynamiikka
Työllisyys-
dynamiikka
Osaamis-
dynamiikka
Yritys-
dynamiikka
Vetovoima-
dynamiikka
Muu
dynamiikka
Kunnan
mainekuva
Kunnan ulkoinen
elinvoima
Kunnan
sisäinen
elinvoima
Elinvoiman viitekehys…
Alueen ulkoisen
elinvoiman
osatekijät

4. MISTÄ ME PUHUMME, KUN PUHUMME
KUNTIEN VETOVOIMASTA?
Kuntien vetovoimasta, houkutte-
luvuudesta, kiinnostavuudesta,
tulevaisuuden potentiaalista jne.
 muuttajien,
 potentiaalisten muuttajien,
 paluumuuttajien,
 matkailijoiden ja kävijöiden,
 yrittäjien ja yritysten,
 sijaintipäätösten ja
 investoreiden ja investointien
näkökulmasta

5. Luonnollinen
väestönlisäys
(105/313)
Nettomaahan-
muutto
(310/313)
Kuntien
välinen
muuttoliike
(79/313)
Väestökehityksen osatekijät

6. 1.Muuttoliike on pirullinen
ilmiö tasapainoisen alue-
ja väestörakenteen näkö-
kulmasta
2.Muuttoliike on syy- ja
seuraussuhteiltaan
kiusallisen valikoivaa
väitettä
muuttoliikkeestä

7. Muuttoliike on pirullinen ilmiö tasapainoisen
alue- ja väestörakenteen näkökulmasta

8. Aikaviive
Muutokset tapahtuvat hiipien,
hitaasti, huomaamattomasti
taustalla!

9. Polarisoi
Vahvistaa samanaikaisesti
sekä kasvavien alueiden
elinvoimaa että heikentää
supistuvien alueiden elinvoi-
maisuutta

10. Kuntien välinen netto-
muutto 1970-2014
Muuttovoittoa
(6 maakuntaa)
Muuttotappiota
(13 maakuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+245.097
+38.084
+47 431
+5.247
+11.575
-28.125
-29.997
-12.021
-11.314
-33.039
-35.711
-31.803
-22.438
-15.216
-12.513
-32.118
-33.775
-53.523
KYSE ON PITKÄÄN JATKUNEESTA JA
JOHDONMUKAISESTA KEHITYKSESTÄ
TIETYILTÄ ALUEILTA TIETYILLE ALUEILLE!
 Uusimaa on saanut muuttovoittoa
maan sisältä yhteensä 245 000 henki-
löä vuosina 1970-2014, keskimäärin
0,40 % väestöstä per vuosi
 Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat
saaneet muuttovoittoa yhteensä
85500 henkilöä: Pirkanmaa keskimää-
rin 0,24 % ja Varsinais-Suomi 0,20 %
väestöstä per vuosi
 Lappi, Kainuu ja Pohjois-Karjala ovat
kärsineet määrällisesti ja suhteellisesti
suurimmat muuttotappiot: Lappi ja
Kainuu keskimäärin -0,9 % väestöstä
per vuosi

11. Kuntien välinen
nettomuutto vuosina
1970-2014
muuttovoittoa
(93 kuntaa)
muuttotappiota
(224 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Helsingin seutu
+231.810
Tampereen seutu
+68 897
Turun seutu
+41 792
Oulun seutu
+31 786
 Muuttovoittoiset alueet ovat
keskittyneet pääosin Etelä- ja
Lounais-Suomeen ja muille suurille ja
keskisuurille korkeakouluseuduille
 Yksittäisistä kunnista ovat saaneet
eniten määrällisesti muuttovoittoa
Espoo (+75.800), Vantaa (+55.468) ja
Tampere (+31.588)
 Yksittäisistä kunnista ovat eniten
kärsineet muuttotappiota pitkällä
aikavälillä Kouvola (-8 775), Kuusa-
mo (-7561) ja Savonlinna (-7666)
MUUTTOVIRRAT OVAT SUUNTAUTUNEET
VUOSIKYMMENIÄ ETELÄ- JA LOUNAIS-
SUOMEEN SEKÄ KORKEAKOULUSEUDUILLE

12. TOP 20 kuntien määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot 1970-2014
SIJOITUS KUNTA KUNTIEN NETTOMUUTTO ABS.
1970-2014
1. Espoo 75 818
2. Vantaa 55 468
3. Tampere 31 588
4. Oulu 22 500
5. Jyväskylä 15 775
6. Nurmijärvi 14 794
7. Kirkkonummi 13 676
8. Järvenpää 11 445
9. Tuusula 10 636
10. Kerava 10 104
11. Vihti 9 899
12. Kaarina 9 887
13. Ylöjärvi 9 536
14. Seinäjoki 9 192
15. Porvoo 8 488
16. Pirkkala 7 916
17. Naantali 6 876
18. Mäntsälä 6 860
19. Lohja 6 810
20. Kangasala 6 764
SIJOITUS KUNTA KUNTIEN NETTOMUUTTO
PROMILLEA PER VUOSI 1970-2014
1. Lemland 15,0
2. Pirkkala 14,6
3. Kempele 14,0
4. Masku 13,9
5. Muurame 13,7
6. Jomala 12,4
7. Kirkkonummi 11,7
8. Pornainen 11,6
9. Nurmijärvi 11,3
10. Rusko 11,2
11. Naantali 10,4
12. Vihti 10,3
13. Mäntsälä 10,2
14. Siuntio 9,9
15. Liminka 9,6
15. Lieto 9,6
17. Espoo 9,3
18. Kaarina 9,1
18. Ylöjärvi 9,1
20. Lempäälä 8,9
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike; Data ja analyysi: Timo Aro 2016

13. 2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa
1.Muuttovoittoa saavien alueiden
määrä on vähentynyt ja ne ovat
keskittyneet maantieteellisesti
2.Kasvavien kaupunkiseutujen sisäi-
sessä dynamiikassa on tapahtunut
muutoksia
3.Lisääntynyt maahanmuutto

14. +2 582
-2 016 +7 804
-2 057
-2 411
-1 175
-2 943
-4 182
-3 198
-1 298-259
-973
-2 097
-1 389
-3 114
+228
-86
+16 244
+2 582
+7 804
-2 016
-86
+228
-3 114
-1 389
-973
-2 057
-2 411
-1 175
-2 943 -3 198
-4 182
-259
-1 298
-2 097
+17 109
+9 556
+4 538
+737
+3 650
+228
+470
+1 805
+2 697
+540
+104
+190
-2 118
-2 439
-1 659
-1 452
-1 455
-1 833
+470
Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain,
seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014
Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Muuttovoittoa Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Muuttotappiota
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 4 + 14 + 79

15. TOP 20 kuntien määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot 2010-2015
SIJOITUS KUNTA KUNTIEN NETTOMUUTTO ABS.
2010-2015
1. Helsinki 17 124
2. Tampere 6 365
3. Turku 4 805
4. Oulu 4 152
5. Espoo 3 760
6. Kuopio 3 261
7. Jyväskylä 1 958
8. Seinäjoki 1 945
9. Lahti 1 739
10. Pirkkala 1 323
11. Lempäälä 1 241
12. Joensuu 1 129
13. Ylöjärvi 1 109
14. Sipoo 906
15. Nokia 847
16. Kaarina 756
17. Kauniainen 743
18. Lieto 678
19. Hämeenlinna 642
20. Pori 559
SIJOITUS KUNTA KUNTIEN NETTOMUUTTO PRO-
MILLEA PER VUOSI 2010-2015
1. Kauniainen 13,9
2. Jomala 12,6
3. Pirkkala 12,2
4. Lemland 11,3
5. Kustavi 10,5
6. Lempäälä 9,6
7. Sipoo 8,1
8. Lieto 6,6
8. Uurainen 6,6
10. Ylöjärvi 5,9
11. Kittilä 5,5
12. Seinäjoki 5,4
13. Kuopio 5,2
14. Tampere 4,9
15. Kontiolahti 4,8
16. Helsinki 4,7
17. Ylivieska 4,6
18. Turku 4,4
18. Nokia 4,4
20. Muurame 4,2
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike; Data ja analyysi: Timo Aro 2016

16. Ja erityisen
pirulliseksi
muuttoliikkeenn
tekee…

17.  Väestö kasvaa yhteensä 111
kunnassa eli noin joka kolman-
nessa kunnassa vuosina 2015-
2030
 Väestö kasvaa eniten Helsingin metro-
polialueella, Helsingin ja Tampereen
välisen kasvukäytävän vaikutusalueella,
suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais-
Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalu-
eella ja osassa Lappia
 Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta
kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä,
itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä
Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupun-
kiseutujen reuna-alueilla
VAIKUTUKSET ALUEIDEN TULE-
VAAN VÄESTÖKEHITYKSEEN
Väestöennuste kunnittain
vuosina 2015-2030 (%)
> 10 % (33 kuntaa)
5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)
0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)
-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)
> -10 % (106 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Helsinki +91 578
Espoo +49 341
Vantaa + 30 231
Oulu + 30 768
Tampere +26 431
Turku + 16 066
Jyväskylä +12 669
Kuopio + 10 281

18. Väestöennuste kunnittain (muutos%) vuosina 2015-2030
SIJOITUS KUNTA VÄESTÖLISÄYS MÄÄRÄLLISESTI
(%) VUOSINA 2015-30
1. Helsinki 91 578
2. Espoo 49 391
3. Oulu 30 768
4. Vantaa 30 231
5. Tampere 26 431
6. Turku 16 066
7. Jyväskylä 12 699
8. Kuopio 10 821
9. Seinäjoki 8 571
10. Vaasa 7 105
11. Lahti 5 242
12. Pirkkala 5 106
13. Järvenpää 4 506
14. Nurmijärvi 4 469
15. Ylöjärvi 4 320
16. Joensuu 4 279
17. Lempäälä 4 169
18. Tuusula 3 959
19. Kirkkonummi 3 946
20. Kerava 3 824
SIJOITUS KUNTA VÄESTÖLISÄYS SUHTEELLISESTI
(%) VUOSINA 2015-2030
1. Jomala 27,1
2. Pirkkala 26,7
3. Lemland 20,6
4. Geta 20,4
5. Luoto 18,7
6. Lempäälä 18,4
7. Espoo 18,3
8. Kauniainen 17,6
9. Oulu 15,5
10. Helsinki 14,6
11. Ylivieska 14,6
12. Lieto 14,5
13. Liminka 14,3
14. Vantaa 14,2
15. Kontiolahti 14
16. Seinäjoki 13,9
17. Ylöjärvi 13,2
18. Kempele 12,5
19. Hammarland 11,9
20.
Tampere, Sipoo 11,7
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike; Data ja analyysi: Timo Aro 2016

19.  Työikäisellä väestöllä tarkoitetaan tässä
yhteydessä keskimääräistä työmarkkinoille
tulo- ja poistumisikää eli 22-62-vuotiaiden
ikäryhmän muutosta kunnittain vuosina 2015-
2030
 Työikäisen väestön määrä kasvaa vain
49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli
keskimäärin alle joka kuudennessa
kunnassa
 Työikäisen väestön määrä kasvaa ensisijaisesti
vain suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaasan,
Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahvenan-
maalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa
 Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti eniten
Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja
Vantaalla (9 868) sekä suhteellisesti Jomalassa
(18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8
%)
JA ERITYISESTI TYÖIKÄISEN
VÄESTÖN MÄÄRÄN KEHITYKSEEN
Työikäisen (22-62 v.)
väestön muutos% vuosina
2015-2030
> 15 % (3 kuntaa)
5 - 14,9 % (17 kuntaa)
0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)
-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)
-5 - -14,9 % (68 kuntaa)
> -15 % ( 164 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

20. Työikäisen 22-62 –vuotiaan väestön muutos% vuosina 2015-2030
SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS
MÄÄRÄLLISESTI VUOSINA 2015-30
1. Helsinki 34477
2. Espoo 18919
3. Vantaa 9868
4. Oulu 9326
5. Tampere 8146
6. Turku 5504
7. Jyväskylä 2849
8. Vaasa 2819
9. Seinäjoki 2260
10. Pirkkala 1786
11. Lempäälä 1340
12. Kuopio 1220
13. Nurmijärvi 882
14. Ylöjärvi 882
15. Lieto 847
16. Tuusula 733
17. Kirkkonummi 702
18. Sipoo 674
19. Liminka 650
20. Kauniainen 539
SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS
SUHTEELLISESTI VUOSINA 2015-
2030
1. Jomala 20,3
2. Pirkkala 17,6
3. Luoto 15,8
4. Liminka 14,2
5. Lemland 13,6
6. Espoo 12,5
7. Kauniainen 11,9
8. Lempäälä 11,6
9. Helsinki 9,1
10. Oulu 8,6
11. Lieto 8,5
12. Vantaa 8,2
13. Hammarland 7,7
13. Vaasa 7,7
15. Seinäjoki 7
16. Sipoo 6,7
17. Tampere 6,3
18. Ylivieska 6
19. Turku 5,3
19. Ylöjärvi 5,3
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike; Data ja analyysi: Timo Aro 2016

21. Muuttoliike on syy- ja seuraussuhteiltaan
kiusallisen valikoivaa

22. Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa 2010-2015
65,3 %
Kuntien sisäisiä muuttoja
kunnan osa-alueelta toiselle
30 %
Kuntien välisiä muuttoja
4,7 %Maahan- ja maastamuuttoja
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

23. Alle 35-vuotiaita kaikista kuntien välillä muuttaneista
vuosina 2010-2014
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

24. %
Kaikista kuntien välillä muuttaneista 15-29 –vuotiaita
vuosina 2010-2014
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

25. Muuttotappiollisten kuntien ja seutukuntien määrä vuosina
2000-2015

26. Muuttajien
rakenne
Määrällinen
muuttoliike

28. Nuorten nettomuutto
kunnittain 2010-2014
muuttovoittoa
(18 kuntaa)
muuttotappiota
(299 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Helsinki +25 009
Tampere +13 025
Turku +11 237
Oulu +6 505
Jyväskylä +6 200
NUORTEN 15-24 –VUOTIAIDEN
NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2010-
2014
 Nuorista sai muuttovoittoa vain
18 kuntaa eli 10 % kunnista
vuosien 2010-2014 välisenä
aikana.
 Nuorista sai ylivoimaisesti eniten
muuttovoittoa suuret ja monipuoliset
koulutuskaupungit
 Nuorista kärsivät eniten muutto-
tappiota suurten kaupunkien
kehyskunnat ja yksittäiset maakunta-
ja seutukeskukset.

29. Nuorten (15-24 –vuotiaiden) määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot
SIJOITUS KUNTA NUORTEN 15-24 –VUOTIAIDEN
NETTOMUUTTO ABS. 2010-2015
1. Helsinki 25009
2. Tampere 13025
3. Turku 11237
4. Oulu 6505
5. Jyväskylä 6200
6. Kuopio 3235
7. Joensuu 2708
8. Vaasa 2318
9. Lahti 1907
10. Seinäjoki 1316
11. Espoo 1001
12. Pori 628
13. Lappeenranta 620
14. Vantaa 565
15. Rovaniemi 399
16. Maarianhamina 322
17. Ylivieska 190
18. Kerava 134
SIJOITUS KUNTA NUORTEN 15-24 –VUOTIAIDEN NET-
TOMUUTTO PROMILLEA 2010-2015
1. Turku 10,3
2. Tampere 9,9
3. Jyväskylä 7,7
4. Helsinki 6,9
5. Joensuu 6,1
6. Vaasa 5,9
7. Oulu 5,6
8. Kuopio 4,9
9. Maarianhamina 4,7
10. Seinäjoki 3,7
11. Lahti 2,7
12. Ylivieska 2,2
13. Lappeenranta 1,4
14. Pori 1,2
15. Rovaniemi 1,1
16. Espoo 0,6
17. Kerava 0,6
18. Vantaa 0,5
19. Mikkeli -0,1
20. Rauma -0,1
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike; Data ja analyysi: Timo Aro 2016

30. Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Työllisten nettomuutto
kunnittain 2009-2013
>200 ( 32 kuntaa)
100-199 (22 kuntaa)
1-99 ( 61 kuntaa)
-1- -99 ( 122 kuntaa)
-100 - -199 ( 40 kuntaa)
>-200 ( 70 kuntaa)
Helsinki +10 503
Vantaa +1 611
Espoo +839
Nurmijärvi +757
Pirkkala +915
Seinäjoki +880
Tampere -1 994
Jyväskylä -1 797
Joensuu -1 680
Turku -1 552
Oulu -1 388
TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO
KUNNITTAIN 2009-2013
 Työllisten nettomuutto on tärkein
muuttoliikkeen indikaattori myön-
teisten tai kielteisten kerrannais-
vaikutusten vuoksi
 Yhden työllisen keskimääräiset tulot
noin 30 000 euroa per vuosi ja työt-
tömän sekä työvoiman ulkopuolella
olevan noin 7 000 euroa
 Työllisistä sai muuttovoittoa yhteen-
sä 115 kuntaa vuosina 2009-2013 eli
keskimäärin noin joka kolmas kunta

31. TOP 20 työllisten määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot 2009-2013
SIJOITUS KUNTA TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO
ABS. 2009-2013
1. Helsinki 10503
2. Vantaa 1611
3. Pirkkala 915
4. Seinäjoki 880
5. Espoo 839
6. Nurmijärvi 757
7. Nokia 686
8. Lempäälä 676
9. Lieto 674
10. Ylöjärvi 670
11. Tuusula 659
12. Mäntsälä 565
13. Vihti 513
14. Mustasaari 499
15. Kaarina 450
16. Sipoo 446
17. Kontiolahti 441
18. Kangasala 421
19. Hyvinkää 410
20. Kittilä 403
SIJOITUS KUNTA TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO
PROMILLEA 2009-2013
1. Kittilä 12,8
2. Pirkkala 10,4
3. Jomala 10,2
4. Lieto 7,3
5. Lempäälä 6,4
6. Utsjoki 6,3
7. Kontiolahti 6,3
8. Vesilahti 6,3
9. Lemland 6,0
10. Uurainen 5,7
11. Mäntsälä 5,6
12. Mustasaari 5,3
13. Rusko 5,1
14. Askola 5,1
15. Liperi 5,1
16. Siuntio 5,1
17. Laihia 4,9
18. Petäjävesi 4,9
19. Sipoo 4,8
20. Pyhtää 4,4
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike; Data ja analyysi: Timo Aro 2016

32. Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Korkea-asteen netto-
muutto kunnittain 2009-
2013
muuttovoittoa
(178 kuntaa)
muuttotappiota
(135 kuntaa)
Pirkkala +854
Nokia +761
Lempäälä +736
Ylöjärvi +654 Espoo +1 425
Vantaa +759
Nurmijärvi +803
Tuusula +640
Kaarina +702
KORKEA-ASTEEN NETTOMUUTTO
KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013
 Korkea-asteen tutkinnon suoritta-
neista sai muuttovoittoa yhteensä
178 kuntaa ja muuttotappiota 135
kuntaa
 Suurten kaupunkien kehyskunnat
saivat korkea-asteen tutkinnon
suorittaneista määrällisesti ja
suhteellisesti eniten muuttovoittoa
 Muuttotappioista kärsivät eniten
suuret ja monipuoliset opiskelija-
kaupungit: Turku, Tampere, Jyväs-
kylä, Oulu, Joensuu, Lappeenranta,
Vaasa jne.

33. TOP 20 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrälliset ja suhteelliset
muuttovoitot 2009-2013
SIJOITUS KUNTA KORKEA-ASTEEN NETTO-
MUUTTO ABS. 2009-2013
1. Espoo 1425
2. Pirkkala 854
3. Nurmijärvi 803
4. Nokia 761
5. Vantaa 759
6. Lempäälä 736
7. Kaarina 702
8. Ylöjärvi 654
9. Tuusula 640
10. Kangasala 623
11. Kirkkonummi 615
12. Sipoo 556
13. Lieto 555
14. Vihti 481
15. Mustasaari 440
16. Porvoo 436
17. Lohja 429
18. Hämeenlinna 427
19. Hyvinkää 408
20. Naantali 399
SIJOITUS KUNTA KORKEA-ASTEEN NETTOMUUTTO
PROMILLEA 2009-2013
1. Pirkkala 9,7
2. Kökar 8,7
3. Kauniainen 7,1
4. Lempäälä 7,0
5. Sipoo 6,0
6. Lieto 6,0
7. Liminka 5,7
8. Hailuoto 5,6
9. Kustavi 5,5
10. Vesilahti 5,5
11. Luhanka 5,0
12. Nokia 4,8
13. Mustasaari 4,7
13. Toivakka 4,7
15. Kittilä 4,6
16. Kaarina 4,5
17. Muurame 4,4
18. Naantali, Kangasala 4,2
18. Uurainen, Ylöjärvi 4,2
18. Siuntio 4,2
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike; Data ja analyysi: Timo Aro 2016

34. Muuttoliikkeen laskennal-
linen tulokertymä euroa
per asukas 2009-2013
Tulokertymä positiivinen
(180 kuntaa)
Tulokertymä negatiivinen
(133 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Kauniainen +1597 €/as.
Pirkkala +569 €/as.
Kittilä 397 €/as.
Sipoo 379 €/as.
Kustavi 376 €/as.
Lieto 332 €/as.
MUUTTOLIIKKEEN LASKENNAL-
LINEN TULOKERTYMÄ EUROA
PER ASUKAS 2009-2013
 Muuttoliikkeen laskennallinen tulo-
kertymä kuvaa alueen tulo- ja lähtö-
muuttajien kaikkien tulojen välistä
erotusta: kartassa on tarkasteltu
erotusta euroina asukasta kohden
vuosina 2009-2013
 Muuttoliikkeen laskennallinen
tulokertymä oli positiivinen 180
kunnassa ja negatiivinen 133 kun-
nassa
 Tulokertymä oli asukasta kohden las-
kettuna yli 300 euroa yhteensä 15
kunnassa

35. Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA MUUTTOLIIKKEEN LASKEN-
NALLINEN TULOKERTYMÄ
MILJOONAA EUROA 2009-2013
1. Helsinki 249,2
2. Espoo 92,2
3. Kauniainen 70,5
4. Vantaa 55,6
5. Pirkkala 50,1
6. Hämeenlinna 43,3
7. Nurmijärvi 43,1
8. Lahti 42,6
9. Seinäjoki 37,8
10. Tuusula 37,4
11. Sipoo 35,0
12. Nokia 33,6
13. Kirkkonummi 31,8
14. Ylöjärvi 31,0
15. Lieto 30,9
16. Lempäälä 30,8
17. Kaarina 29,0
18. Kangasala 28,4
19. Mäntsälä 27,2
20. Vihti 27,2
SIJOITUS KUNTA MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN
TULOKERTYMÄ EUROA ASUKASTA
PER VUOSI KOHDEN 2009-2013
1. Kauniainen 1597,1
2. Lumparland 729,9
3. Kökar 576,4
4. Pirkkala 568,8
5. Jomala 537,2
6. Lemland 422,0
7. Kittilä 396,7
8. Sipoo 378,7
9. Kustavi 375,6
10. Lieto 332,1
11. Vesilahti 331,3
12. Siuntio 328,8
13. Toivakka 309,2
13. Luhanka 306,3
15. Vårdö 304,0
16. Lempäälä 293,7
17. Eckerö 284,0
18. Muurame 282,7
18. Mäntsälä 269,8
18. Uurainen 268,7
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike; Data ja analyysi: Timo Aro 2016

36. Summa summarum

37. Muuttoliike
mullistaa
Suomen!

38. 1.Kovat vetovoimatekijät oltava kunnossa
2.Pehmeät vetovoimatekijät nousevat
3.Identiteettitekijät korostuvat
4. Sijainti, sijainti ja sijainti
5.Saavutettavuus ja yhteydet on oltava
kunnossa
6.Mainekuva…hyvä tai huono, kunhan herättää
jotain tunteita
7.Villit kortit, jotka on piilossa tai jääneet
hyödyntämättä
(Muutto)vetovoimaisen
alueen 7 tunnusmerkkiä

39. KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA
2010-LUVULLA (tulossa vko 21)
 Indeksi sisältää 11 kuntien vetovoimaisuuteen
ja houkuttelevuuteen liittyvää mittaria
 Kaikki 313 kuntaa on luokiteltu viiteen
viidennekseen muuttujakohtaisten keskiarvojen
perusteella. Jokaisessa viidenneksessä on yhteensä 62-
63 kuntaa
 Muuttujat:
 Kuntien väestön muutos (%) 2015-2030
 Työikäisen väestön (22-62 v.) muutos (%) 2015-2030
 Väestönlisäys (promillea) kunnittain 2010-2015
 Kuntien välinen nettomuutto (promillea) 2010-2015
 Kuntien nettomaahanmuutto (promillea) 2010-2015
 Aktiivi-ikäisten (25-54 v.) nettomuutto kunnittain
(promillea) 2010-2014
 Työllisten nettomuutto kunnittain (promillea) 2009-2013
 Opiskelijoiden nettomuutto kunnittain (promillea) 2009-
2013
 Korkea-asteen suorittaneiden nettomuutto (promillea)
vuosina 2009-2013
 Hyvätuloisten nettomuutto kunnittain (promillea) vuosina
2009-2013
 Muuttoliikkeen laskenallinen tulokertymä kunnittain (euroa
per asukas) vuosina 2009-2013
KUNTIEN MUUTTOVETO-
VOIMAINDEKSI 2010-
LUVULLA
Kartta: Timo Widbom 2016
Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

40.  Vetovoimaisimmat kunnat olivat ensi-
sijaisesti suurten kaupunkiseutujen ke-
hyskuntia ja toissijaisesti keskisuurten
kaupunkiseutujen kehyskuntia
 Parhaassa viidenneksessä oli kehyskuntien
lisäksi eräitä keskuskaupunkeja: Espoo,
Seinäjoki, Vantaa, Hämeenlinna ja Porvoo
 Parhaan viidenneksen kunnat keskittyivät
erityisesti laajalle metropolialueelle, Suo-men
kasvukäytävän vaikutusalueelle ja
Ahvenanmaalle
 Parhaasta viidenneksestä ”parhaimmistoa”
olivat Manner-Suomen kunnista Kauniai-nen,
Pirkkala, Lempäälä, Kittilä (!), Sipoo, Lieto,
Tuusula, Nokia, Ylöjärvi, Nurmijärvi ja
Kontiolahti
MUUTTOVETOVOIMAISIMMAT
KUNNAT 2010-LUVULLA
4
4,5
5
Kartta: Timo Aro 2016
Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Muuttovetovoimaisin
viidennes kunnista 11
muuttujan sijoitusluvun
perusteella (62 kuntaa)
621

41. MUUTTOLIIKKEEN VETOVOIMATEKI-
JÖIDEN (11) KASAUTUMINEN
MUUTTOLIIKKEEN VETOVOI-
MATEKIJÖIDEN MÄÄRÄ
KUNTIEN
MÄÄRÄ
OSUUS (%)
KAIKISTA
KUNNISTA
11 POSITIIVISTA TEKIJÄÄ 3 1 %
10 POSITIIVISTA TEKIJÄÄ 26 8,3 %
9 POSITIIVISTA TEKIJÄÄ 28 8,9 %
8 POSITIIVISTA TEKIJÄÄ 24 7,7 %
7 POSITIIVISTA TEKIJÄÄ 17 5,4 %
6 POSITIIVISTA TEKIJÄÄ 34 10,9 %
5 POSITIIVISTA TEKIJÄÄ 36 11,5 %
4 POSITIIVISTA TEKIJÄÄ 18 5,8 %
3 POSITIIVISTA TEKIJÄÄ 31 9,9 %
2 POSITIIVISTA TEKIJÄÄ 38 12,1 %
1 POSITIIVINEN TEKIJÄ 58 18,5 %
Data ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

42. MUUTTOLIIKKEEN VETOVOIMATEKIJÖIDEN KASAUTUMINEN
Data ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

43. “On niitä jotka jäävät ja toisia jotka
lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa
valita itse, mutta on valittava ajoissa,
eikä koskaan saa antaa periksi.”
- Tove Jansson (Nuuska Muikkunen) -

44. Timo Aro
@timoaro
timo.aro@pori.fi tai
timokaro@gmail.com
Kiitos!
Lisätietoja