Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.
Analyysi käsittelee alueiden muuttovetovoimaa vuosina 2009-2013. Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkastellaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä viiden viime vuoden aikana. Alueiden kehitystä tarkastellaan sekä määrällisestä että suhteellisesta näkökulmasta.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Analyysi käsittelee alueiden muuttovetovoimaa vuosina 2009-2013. Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkastellaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä viiden viime vuoden aikana. Alueiden kehitystä tarkastellaan sekä määrällisestä että suhteellisesta näkökulmasta.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestäTimoAro
Esityksessä kuvataan suurten kaupunkiseutujen (13) merkitystä aluekehityksessä keskeisten aluetalouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja väestöön liittyvien tunnuslukujen avulla. Kaupunkiseutuja (70) tarkastellaan muuttujakohtaisesti perinteisellä tavalla ja kartogrammina.
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Analyysi perustuu viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (44) väliseen nettomuuttoon vuosina 2000-2014. Analyysin kohteena ovat Metropolialue, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut. Nurmijärvi -ilmiöllä tarkoitetaan ex-pääministeri Matti Vanhasen vuonna 2008 esittämää ajatusta puutarhakaupungeista, jossa ihmiset haluavat asua omakotitalovaltaisessa, rauhallisessa ja yhteisöllisyyttä korostavassa ympäristössä. Kehyskunnat muodostavat vision mukaan kaupunkiseutujen sisällä elinvoimaisten puutarhakaupunkien verkoston vastapainona kaupunkien ”hälylle ja humulle”. Helsinki -ilmiöllä tarkoitetaan päinvastaista kehitystä, jossa muuttovirrat suuntauvat kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin ja muuttovalinnoissa korostuvat ns. urbaanit arvot varsinkin nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa, asumis- ja kulttuuripreferensseissä.
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.
Esityksessä kuvataan kuutta aluerakenteen isoa muutosvoimaa: kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumista (polarisaatio). Jokaisesta muutostekijöstä on erillisiä graafeja, karttoja ja taulukoita. Jokainen muutostekijä on kiinteässä yhteydessä toisiinsa, jolloin tekijät joko vahvistavat tai heikentävät alueen kehitystä
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestäTimoAro
Esityksessä kuvataan suurten kaupunkiseutujen (13) merkitystä aluekehityksessä keskeisten aluetalouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja väestöön liittyvien tunnuslukujen avulla. Kaupunkiseutuja (70) tarkastellaan muuttujakohtaisesti perinteisellä tavalla ja kartogrammina.
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Analyysi perustuu viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (44) väliseen nettomuuttoon vuosina 2000-2014. Analyysin kohteena ovat Metropolialue, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut. Nurmijärvi -ilmiöllä tarkoitetaan ex-pääministeri Matti Vanhasen vuonna 2008 esittämää ajatusta puutarhakaupungeista, jossa ihmiset haluavat asua omakotitalovaltaisessa, rauhallisessa ja yhteisöllisyyttä korostavassa ympäristössä. Kehyskunnat muodostavat vision mukaan kaupunkiseutujen sisällä elinvoimaisten puutarhakaupunkien verkoston vastapainona kaupunkien ”hälylle ja humulle”. Helsinki -ilmiöllä tarkoitetaan päinvastaista kehitystä, jossa muuttovirrat suuntauvat kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin ja muuttovalinnoissa korostuvat ns. urbaanit arvot varsinkin nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa, asumis- ja kulttuuripreferensseissä.
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.
Esityksessä kuvataan kuutta aluerakenteen isoa muutosvoimaa: kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumista (polarisaatio). Jokaisesta muutostekijöstä on erillisiä graafeja, karttoja ja taulukoita. Jokainen muutostekijä on kiinteässä yhteydessä toisiinsa, jolloin tekijät joko vahvistavat tai heikentävät alueen kehitystä
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa TimoAro
Esityksessä verrataan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaa aluetalouteen ja työllisyyteen liittyvien tunnuslukujen osalta suhteessa muihin maakuntiin. Analyysi käsittää vuosien 2000-2013 välisen kehityksen. Lisäksi analyysissä verrataan em. muuttujien osalta Oulun seutua suhteessa suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin ja vielä erikseen 7 Pohjois-Pohjanmaan seutua keskenään.
Information Governance failures are inevitable! Focusing on these 3 keys to sustainability will provide the guidance necessary for policy formation, program development, technical support, administration, and end-user training. Simplicity is the key to the messaging and these three messages will inform and guide everyone in the organization; from senior management to general administration. The just build it and launch it mentality is a sure-fire way to Information Governance failure.
Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvullaTimoAro
Esityksessä kuvataan Satakunnan positiota ja position muutosta suhteessa muiden maakuntien (18) kehitykseen 2000-luvulla. Kehitystä verrataan absoluuttisin ja suhteellisin luvuin. Vertailussa keskitytään kolmeen teema-alueeseen: alue- ja kuntatalouteen, työpaika- ja työllisyyskehitykseen sekä osaamis- ja TKI-toimintaan liittyviin liittyviin indikaattoreihin.
Presentation made to the Welsh Government's Visit Wales facilitated Digital Tourism Business Framework Programme's Steering Group on 5th July 2012 about the MonmouthpediA innovation project and its implications for the Welsh Tourism sector's use of digital technologies, opportunities for research into Heritage and Tourism in the Welsh Creative & Digital Economy and the manner in which Wales as a bilingual nation is a natural test bed for 'QRpedia' technology which offers international reach and multi-lingual delivery of co-created and local and global community curated content.
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
Esityksessä kuvataan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän välistä yhteyttä kolmen keskeisen muutostrendin avulla. Aluerakennetta muovaavat keskeiset muutostrendit ovat piikikkyys (kaupungistuminen ja keskittyminen), vyöhykkeisyys (liikenne ja kasvukäytävät) ja liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti). Jokaisen muutostrendin kohdalla esitellään tilastollisia faktoja ja asiaa visualisoivia karttoja ja graafeja.
Esitys kuvaa muuttoliikkeen yhteyttä paikalliseen elinvoimaan. Esityksen punaisena lankana muuttoliikkeen vaikutus alueiden suoraan ja epäsuoraan kehitykseen ja alueiden arvonmuodostukseen. Tavoitteena tunnistaa aikaisemman kehityksen perusteella tulevaisuuden muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäseudut.
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaTimoAro
Esityksessä kuvataan muuttoliikkeen ja asuntomarkkinoiden välistä yhteyttä. Esityksen tavoitteena osoittaa, miten muuttoliike vaikuttaa suoraan ja epäsuoraan asuntomarkkinoiden tulevaan alueelliseen kysyntään ja tarjontaan.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Diasarja Metropolialueen 14 kunnan alueellisesta ja väestöllisestä kilpailukyvystä 2000-luvulla. Esitys painottuu määrälliseen ja rakenteelliseen muuttoliikekehitykseen kaupunkiseudun kuntien välillä.
Viisi teesiä kaupunkien kukoistavaan tulevaisuuteen. Esitys kaupunkipolitiikan Helsinki-Symposiumissa 21.3.2018. Viisi avaintekijää liittyy elinvoimaisuuteen, vetovoimaisuuteen, pitovoimaisuuteen, valovoimaisuuteen ja ns. TTTT-kykyyn
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
Esitys Kuntaliiton ja FCG Oy:n rahoitus- ja talousfoorumissa 7.2.2018. Alustus keskittyy demografisen eli väestöllisen käänteen vaikutuksiin alueiden, talouden ja väestökehityksen kannalta
Analyysissä on verrattu nykyistä 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eikä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen malli, jossa on jokaisen alueen pääpaikka ja sen ympärille muodostuvat vaikutusalue ("uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, jonka avulla on muodostettu 5x5 km tilastoruuduilla 10 000 väestön sijaintiin perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistettä.
Esitys alueiden vetovoimasta Piiri 2017 -kuntamarkkinointitapahtumassa Kouvolassa. Esitykseen liittyy kaksi ydinkysymystä: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset. Esityksessä käydään läpi kuusi alueiden vetovoimaaan vaikuttavaa tekijää ja esimerkkejä.
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin
Kolme vaihtoehtoista skenaariota Satakunnasta vuonna 2030. Skenaariot liittyvät satakuntalaiseen asenneilmastoon, ilmapiiriin ja mentaliteettiin. Alustus pidetty Sataedun toimitusjohtajan Matti Isokallion juhlaseminaarissa 25.11.2016
Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin koko maan 70 seutukunnan elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seudut jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin peremmuusjärjestykseen arvopisteiden perusteella. Analyysin keskeisin tulos oli se, että elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Elinvoimaltaan seutujen parhaaseen viidennekseen kuuluivat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lisäksi parhaaseen viidennekseen kuuluivat Porvoon, Riihimäen, Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSATimoAro
Diasarjassa on tiivistetty 'Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa' -rapotin keskeiset perustelut, nostot ja ydinviestit. Diasarjassa on runsaasti kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkityksen perustuvaa tilastotietoa ja infografiikkaa.
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014
1. MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS
Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii?
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
Marraskuu 2015
2. ”En tiedä muista
ihmisistä, mutta kun
aamulla kumarrun
laittamaan kengät
jalkaani, ajattelen, että
herrajumala, mitä
seuraavaksi?”
- Charles Bukowski ’Lounaalla’ 1999 -
3. Analyysi kuntien välisestä
muuttoliikkeestä vuosina
2010-2014
Analyysin kohteena olivat kaikki Suomen
maakunnat (18), seutukunnat (70) ja
kunnat (317) 1.1.2015 alueluokituksen
mukaisesti
Analyysissä selvitettiin eri alueiden veto-
voimaa kuntien välisessä muuttoliik-
keessä vuosina 2010-2014. Aineisto
sisältää noin 1,4 miljoonaa muuttoa
kuntien välillä viisivuotisjaksona 2010-2014
Analyysi sisältää määrällisen (nettomuut-
to abs.) ja suhteellisen (promillea keski-
väkiluvun tuhatta asukasta kohden) tar-
kastelun.
Aineistona Tilastokeskuksen
muuttoliiketilastot vuosilta 2010-2014
Luonnollinen
väestönlisäys
Nettomaahan-
muutto
Kuntien
välinen
muuttoliike
5. 2010-luvun alun muuttoliike
pähkinänkuoressa 1 (2)
1.Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on entistä
alhaisempi: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on
saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä.
Nuorista (15-24 v.) on saanut muuttovoittoa vain joka
kymmenes kunta (18/317)d)
2.Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajene-
valla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa
korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien
kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa.
Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a)
ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella,
b) maakuntien 2- ja 3 –(seutu)keskuksissa ja c) rakenne-
muutospaikkakunnilla
3.Kasvavien ja muuttovoittoisten kaupunkiseutujen
sisäisessä dynamiikassa merkittävä muutos 2010-
luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien
välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut
merkittävästi 2010-luvun aikana suhteessa aikai-
sempaan kehitykseen ja kehyskuntien vetovoima
vähentynyt
6. 2010-luvun alun muuttoliike
pähkinänkuoressa 2 (2)
4.Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa
vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut keskipitkällä
ja pitkällä aikavälillä kaikissa ikäryhmissä: 15-19-
vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut ja 20-
24-vuotiaiden lähes kaksinkertaistunut 2010-luvulla
esim. 1990-luvun vaihteeseen verrattuna
5.Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on
usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen
osatekijä
7. 0
50
100
150
200
250
15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat
30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat
Esimerkki eri ikäryhmien muuttoalttiudesta suhteessa
vastaavanikäisen väestön kokoon vuosina 1972-2012
Muuttoalttius eli tulo- ja
lähtömuuttajien määrä suhteessa
vastaavanikäiseen väestöön on
kasvanut kaikissa ikäryhmissä
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
Muuttoalttius on ylivoimaisesti
korkein nuorten 20-24 –vuotiaiden
ikäryhmässä: nuorten ikäryhmän
muuttoalttius on käytännössä lähes
kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun
verrattuna
Nuorten 15-19 –vuotiaiden muutto-
alttius on 2,3 kertaistunut vuosien
1987-2012 välisenä aikana
Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa
suuria eroja: esimerkiksi 20-24 –
vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa
suurempi kuin 60-64 -vuotiailla
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
8. 16150
5014
26649
33233
27401
8341
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
2000-2004 2005-2009 2010-2014
Keskuskaupungit (5) Keskuskaupunkien kehyskunnat (44)
Suurilla kaupunkiseuduilla tarkoi-
tetaan Helsingin, Tampereen,
Turun, Oulun ja Jyväskylän seutuja
(keskuskaupungit ja kehyskunnat)
Helsingin muuttovoitto (13 244) oli
noin puolet keskuskaupunkien
yhteenlasketusta muuttovoitosta:
Helsingin kaupunki sai muuttotap-
piota vielä vuosina 2000-2004 ja
Turun kaupunki vuosina 2005-2009
Suurten kaupunkien kehyskuntien
muuttovoitot vähentyneet merkit-
tävästi finanssikriisin jälkeen: jopa
osa suurten kaupunkiseutujen
kehyskunnista on kärsinyt
muuttotappioista vuosina 2010-
2014 (12 kuntaa)
Esimerkki keskuskaupunkien (5) ja niiden kehyskuntien (44)
nettomuutosta kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000-2014
10. Kuntien välinen muuttoliike
määrällisesti maakunnittain
2010-2014
Vain neljä maakuntaa 18:sta sai
muuttovoittoa kuntien välisestä
muuttoliikkeestä vuosina 2010-2014:
Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja
Päijät-Häme
Muuttovoitot keskittyivät Helsinki-Turku-
Tampere –kasvukolmion maakuntiin:
Uudenmaan osuus muuttovoitosta 60 %,
Pirkanmaan 29 %, Varsinais-Suomen 9,6 %
ja Päijät-Hämeen 1,4 %
14 maakuntaa kärsi muuttotappiota:
eniten määrällistä muuttotappiota saivat
Lappi, Kainuu, Kymenlaakso ja Pohjois-
Pohjanmaa
Pohjois-Savon muuttotase tasapainottu-
massa Kuopion suurten muuttovoittojen
ansiosta +16 244
+2 582
-2 016
+7 804
-2 057
-2 411
-1 175
-2 943
-4 182
-3 198
-1 298
-259
-973
-2 097
-1 389
-3 114
+228
-86
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
11. Kuntien välinen muuttoliike
suhteellisesti (promillea 1000
asukasta kohden) maakunnittain
vuosina 2010-2014
+10,4
-9,0
+15,7
+15,7
+1,1
+5,5
-10,6
-13,4
-17,1
-7,3
-22,9
-39,6
-7,8
-1,0
-3,5
-13,7
-10,5
-17,2
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
Pirkanmaa sai eniten muutto-
voittoa suhteessa asukaslukuun ja
Uusimaa toiseksi eniten
Asukaslukuun suhteutettuna
eniten muuttotappiota saivat
Kainuu ja Lappi. Lisäksi Kymen-
laakson, Keski-Pohjanmaan ja Ete-
lä-Savon muuttotappiot merkittä-
vät suhteessa asukaslukuun
Pohjois-Savon ja Keski-Suomen
maakun-tien muuttotase lähellä
tasapainoa.
12. Kaupunki-maaseutu-
luokituksen tyyppi
Väestömäärän
muutos abs.
vuosina 1990-
2013
Väestömää-
rän muutos %
vuosina 1990-
2013
KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8
Sisempi
kaupunkialue
267 304 18,4
Ulompi
kaupunkialue
257 368 21,9
Kaupungin
kehysalue
120 517 25,6
MAASEUTUALUEET -190 375 -10,4
Maaseudun
paikalliskeskukset
-11 331 -3,4
Kaupungin läheinen
maaseutu
27 385 7,4
Ydinmaaseutu -92 724 -13,0
Harvaan asuttu
maaseutu
-113 705 -27,3
Alueiden väestönkehitys ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013
14. Kuntien välinen muuttoliike
määrällisesti seutukunnittain
vuosina 2010-2014
16 kaupunkiseutua 70:stä sai muut-
tovoittoa ja 54 seutua kärsi muuttotappiota
vuosina 2010-2014
Helsingin ja Tampereen seudut saivat
kaksi kolmasosaa (63,3 %) koko maan
muuttovoitosta
Muuttovoittoa saaneet seudut keskittyivät
erityisesti liikenne- ja kasvukäytävien varrelle
tai niiden vaikutusalueelle sekä muille
suurille tai keskisuurille korkeakouluseuduille
(pl. Tunturi-Lapin seutu ja Ahvenanmaa)
Muuttotappiota saivat eniten maakuntien
2- tai 3-keskusten ympärillä olevat
kaupunkiseudut tai rakennemuutosseudut
(Kemi-Tornion, Kajaanin, Raahen, Kotka-
Haminan, Kouvolan, Pietarsaaren, Nivala-
Haapajärven, Ylä-Savon jne. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
+17 109
+9 556
+4 538
+3 650
+2 697
+1 805
+737
+540
+470
+228
+104
+190
-2 439
-2 118
-1 883
-1 659
-1 455
-1 452
15. Tampereen seutukunta oli vetovoi-
maisin alue suhteessa asukaslukuun
vuosina 2010-2014.
Seuraavaksi vetovoimaisimpia seutuja
olivat Ålands landbygds, Kuopion,
Oulun, Turun ja Tunturi-Lapin seudut.
Helsingin seutukunta oli ”vasta”
7:nneksi vetovoimaisin seutu suh-
teessa asukaslukuun
Asukaslukuun suhteutettuna eniten
muuttotappiota saivat Haapavesi-
Siikalatvan, Sydösterbottens, Raahen,
Koillismaan, Järviseudun ja
Torniolaakson seudut
Kuntien välinen muuttoliike
suhteellisesti seutukunnittain
vuosina 2010-2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
+25,0
+20,7
+15,5
+13,1
+11,8
+10,2
+5,9
+5,7
+3,8
+1,1
+1,0
+ 14,4
17. Kuntien välinen muuttoliike
kunnittain määrällisesti
vuosina 2010-2014
Kuntien välinen muuttoliike
yhteensä vuosina 2010-2014
yli + 400 henkilöä
Yli - 500 henkilöä
-----
Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen 79
kunnassa (24,7 % kunnista) ja negatiivinen 241
kunnassa (75,3 %) vuosina 2010-2014
Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metro-
polialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen,
Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinä-
joen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä pistemäisesti
näiden alueiden ulkopuolella
Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimai-
sesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13.582). Yli
tuhat henkilöä muuttovoittoa saivat Helsingin
lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu
(3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja
Lahti (1684).
Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kuntaa
yli tuhat henkilöä muuttotappiota: määrällisesti
eniten muuttotappiota saivat Kajaani (-1635),
Kouvola (-1476), Kemi (-1195), Kotka (-1180), Salo (-
1160) ja Raahe (-1138)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
18. Kuntien välinen muuttoliike
kunnittain suhteellisesti vuosina
2010-2014
Kuntien välinen muuttoliike promillea
keskiväkiluvusta per vuosi vuosina 2010-2014
yli +10 promillea 1000 as. kohden
yli -10 promillea 1000 as. kohden
Kuntien välisestä muuttoliikkeestä saivat
suhteessa asukaslukuun eniten
muuttovoittoa Kauniainen, Jomala, Pirkkala,
Lempäälä ja Kustavi.
20 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan
joukossa oli kolme kaupunkia: Seinäjoki,
Kuopio ja Tampere. Helsinki sijalla 21.
Muuttotappiollisimmat kunnat suhteessa
asukaslukuun sijaitsivat maakuntien reuna-
alueilla ympäri maata, pääsääntöisesti
harvaan asutulla maaseudulla tai
ydinmaaseudulla
39 kuntaa kärsi yli 10 promillea
muuttotappiota kuntien välisestä
muuttoliikkeestä. Eniten muuttotappiota
saivat Siikajoki , Kristiinankaupunki,
Pudasjärvi, Kyyjärvi ja Sievi
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
20. TOP 20 kuntien välinen muuttoliike määrällisesti ja
suhteellisesti 2010-2014
KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE
YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA 2010-2014
Helsinki 13582
Tampere 5441
Oulu 3607
Turku 3599
Kuopio 2653
Espoo 2584
Lahti 1684
Seinäjoki 1627
Pirkkala 1250
Jyväskylä 1245
Lempäälä 1086
Ylöjärvi 856
Joensuu 814
Hämeenlinna 717
Lieto 716
Kauniainen 634
Nokia 623
Sipoo 580
Pori 547
Kaarina 503
KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE
PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN
PER VUOSI (2010-2014)
Kauniainen 14,1
Jomala 13,9
Pirkkala 13,9
Lempäälä 10,2
Kustavi 10,0
Kittilä 8,8
Lieto 8,5
Lemland 8,5
Uurainen 6,9
Marttila 6,2
Sipoo 6,2
Toivakka 6,2
Ylivieska 6,1
Seinäjoki 5,5
Ylöjärvi 5,5
Kontiolahti 5,1
Kuopio 5,0
Tampere 5,0
Ilmajoki 4,8
Lemi, Helsinki,
Muurame 4,5Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015
22. Nettomaahanmuutto määräl-
lisesti kunnittain vuosina
2010-2014
Maahanmuutosta saivat muuttovoittoa de
facto kaikki Suomen kunnat eli 98,8 % kunnista
(316/320) vuosina 2010-2014
Kuntien nettomaahanmuutto oli yhteensä
83 600 henkilöä vuosina 2010-2014 eli lähes
Porin asukasluvun verran
Siirtolaisuudesta sai 16 kuntaa yli tuhat
henkilöä määrällistä muuttovoittoa: eniten
määrällistä muuttovoittoa saivat Helsinki
(16555), Espoo (7776), Vantaa (6459), Turku
(3762), Tampere (2995), Oulu (2235), Kotka
(1860), Vaasa (1851) ja Jyväskylä (1629).
Siirtolaisuudesta sai vain neljä kuntaa koko
maassa ns. ”tilastollista” muuttotappiota
vuosina 2010-2014: Liminka (-28), Lumijoki (-5),
Savukoski (-1) ja Luhanka (-1)
Nettosiirtolaisuus yhteensä
vuosina 2010-2014
yli + 1000 henkilöä
yli -1 henkilöä
-----
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
23. Nettomaahanmuutto suhteel-
lisesti kunnittain vuosina
2010-2014
Nettosiirtolaisuus ylitti +10 promillea
keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden
seitsemässä kunnassa vuosina 2010-2014.
Manner-Suomen kunnista maahanmuutosta
saivat eniten muuttovoittoa suhteessa
asukaslukuun Vöyri, Kristiinankaupunki ja
Siikajoki (12,3). Tilastoja ”vääristää” vastaan-
ottokeskuspaikkakunnat
20 siirtolaisuudesta suhteessa asukaslukuun
eniten muuttovoittoa saaneen kunnan
joukossa oli kolme kaupunkia Kristiinankau-
pungin lisäksi: Kotka, Kemi ja Vantaa
Liminka sai määrällisesti ja suhteellisesti
eniten muuttotappiota siirtolaisista (-0,6
promillea).
Nettosiirtolaisuus promillea
keskiväkiluvusta vuosina 2010-2014
yli + 10 promillea 1000 as. kohden
yli -0,1 promillea 1000 as. kohden
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
24. TOP 20 nettosiirtolaisuus määrällisesti ja suhteellisesti
vuosina 2010-2014
KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ
VUOSINA 2010-2014
Helsinki 16555
Espoo 7776
Vantaa 6459
Turku 3762
Tampere 2995
Oulu 2235
Kotka 1860
Vaasa 1851
Jyväskylä 1629
Lappeenranta 1430
Lahti 1413
Kuopio 1298
Rovaniemi 1131
Hämeenlinna 1095
Joensuu 1038
Kouvola 1022
Kajaani 862
Pietarsaari 820
Pori 817
Kerava 746
KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS PROMILLEA 1000
ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-
2014)
Geta 18,7
Föglö 17,0
Vöyri 14,4
Kristiinank. 13,5
Siikajoki 12,3
Eckerö 11,3
Kökar 11,1
Pudasjärvi 9,7
Pietarsaari 8,4
Närpiö 7,6
Punkalaidun 7,6
Lumparland 7,4
Lieksa 7,3
Sund 7,0
Kotka 6,8
Vårdö 6,4
Kemi 6,3
Vantaa 6,3
Honkajoki 6,2
Uusikaarlepyy 6,2
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015
25. Johtopäätökset tiivistettynä
25
1.Muuttoliike muovaa aluerakennetta keskittä-
vään suuntaan kaksoismekanismin ja
valikoivuuden vuoksi: kasvavat seudut hyötyvät
samanaikaisesti sekä määrällisestä muuttoliikkeestä että
muuttajien rakenteesta
2.Aluerakenteen, liikennejärjestelmän ja muutto-
liikkeen välinen kasvava yhteys: kasvu suuntautuu
yhtäältä sisäänpäin kasvukeskuksiin ja toisaalta kaupunki-
rakenne laajenee ulospäin liikenne- ja kasvukäytävien suun-
taisesti (esim. HHT-vyöhyke)
3.Suurten kaupunkiseutujen sisäinen muutto-
liikedynamiikka iso kysymysmerkki taantuman
jälkeen: onko keskuskaupunkien urbaani imu vain väli-
aikainen suhdanneilmiö ja asuntomarkkinakysymys vai
pysyvä muutos muuttoalttiiden nuorten ikäluokkien
arvoissa, asenteissa ja preferensseissä
4.Maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat ”villi
kortti” aluekehityksen ja muuttoliikkeen
kannalta