Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestäTimoAro
Esityksessä kuvataan suurten kaupunkiseutujen (13) merkitystä aluekehityksessä keskeisten aluetalouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja väestöön liittyvien tunnuslukujen avulla. Kaupunkiseutuja (70) tarkastellaan muuttujakohtaisesti perinteisellä tavalla ja kartogrammina.
Esityksessä kuvataan kuutta aluerakenteen isoa muutosvoimaa: kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumista (polarisaatio). Jokaisesta muutostekijöstä on erillisiä graafeja, karttoja ja taulukoita. Jokainen muutostekijä on kiinteässä yhteydessä toisiinsa, jolloin tekijät joko vahvistavat tai heikentävät alueen kehitystä
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Analyysi käsittelee alueiden muuttovetovoimaa vuosina 2009-2013. Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkastellaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä viiden viime vuoden aikana. Alueiden kehitystä tarkastellaan sekä määrällisestä että suhteellisesta näkökulmasta.
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013TimoAro
Analyysin kohteena oli 26 väestöllisesti suurinta kaupunkia. Kaupunkien elinvoimaa analysoitiin viiden eri teeman avulla: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa oli neljä absoluuttista ja suhteellista muuttujaa.
Kaikki kaupungit jaettiin viiteen viidennekseen absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Absoluuttista elinvoimaa analysoitiin korkeimpien tai parhaiden arvojen perusteella, mikä nostaa esiin rakenteellisesti vahvimmat ja kilpailukykyisimmät kaupungit. Suhteellista elinvoimaa taas analysoitiin muutos- ja kasvuprosenttien perusteella, mikä tuo näkyviin nosteessa olevat, muutosherkimmät ja ketterimmät kaupungit. Jokaisen kaupungin sijoitusta verrattiin muuttujittain toisiinsa absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Muuttujien summapisteet laskettiin yhteen. Tämän jälkeen kaupungit jaettiin sijoitusten keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen.
Analyysin aineistona käytettiin Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoja vuosilta 2005–2013.
Analyysin kohdekaupungit olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Salo, Porvoo, Lohja, Kokkola, Hyvinkää, Rauma ja Kajaani.
Esityksessä kuvataan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän välistä yhteyttä kolmen keskeisen muutostrendin avulla. Aluerakennetta muovaavat keskeiset muutostrendit ovat piikikkyys (kaupungistuminen ja keskittyminen), vyöhykkeisyys (liikenne ja kasvukäytävät) ja liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti). Jokaisen muutostrendin kohdalla esitellään tilastollisia faktoja ja asiaa visualisoivia karttoja ja graafeja.
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestäTimoAro
Esityksessä kuvataan suurten kaupunkiseutujen (13) merkitystä aluekehityksessä keskeisten aluetalouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja väestöön liittyvien tunnuslukujen avulla. Kaupunkiseutuja (70) tarkastellaan muuttujakohtaisesti perinteisellä tavalla ja kartogrammina.
Esityksessä kuvataan kuutta aluerakenteen isoa muutosvoimaa: kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumista (polarisaatio). Jokaisesta muutostekijöstä on erillisiä graafeja, karttoja ja taulukoita. Jokainen muutostekijä on kiinteässä yhteydessä toisiinsa, jolloin tekijät joko vahvistavat tai heikentävät alueen kehitystä
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Analyysi käsittelee alueiden muuttovetovoimaa vuosina 2009-2013. Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkastellaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä viiden viime vuoden aikana. Alueiden kehitystä tarkastellaan sekä määrällisestä että suhteellisesta näkökulmasta.
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013TimoAro
Analyysin kohteena oli 26 väestöllisesti suurinta kaupunkia. Kaupunkien elinvoimaa analysoitiin viiden eri teeman avulla: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa oli neljä absoluuttista ja suhteellista muuttujaa.
Kaikki kaupungit jaettiin viiteen viidennekseen absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Absoluuttista elinvoimaa analysoitiin korkeimpien tai parhaiden arvojen perusteella, mikä nostaa esiin rakenteellisesti vahvimmat ja kilpailukykyisimmät kaupungit. Suhteellista elinvoimaa taas analysoitiin muutos- ja kasvuprosenttien perusteella, mikä tuo näkyviin nosteessa olevat, muutosherkimmät ja ketterimmät kaupungit. Jokaisen kaupungin sijoitusta verrattiin muuttujittain toisiinsa absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Muuttujien summapisteet laskettiin yhteen. Tämän jälkeen kaupungit jaettiin sijoitusten keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen.
Analyysin aineistona käytettiin Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoja vuosilta 2005–2013.
Analyysin kohdekaupungit olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Salo, Porvoo, Lohja, Kokkola, Hyvinkää, Rauma ja Kajaani.
Esityksessä kuvataan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän välistä yhteyttä kolmen keskeisen muutostrendin avulla. Aluerakennetta muovaavat keskeiset muutostrendit ovat piikikkyys (kaupungistuminen ja keskittyminen), vyöhykkeisyys (liikenne ja kasvukäytävät) ja liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti). Jokaisen muutostrendin kohdalla esitellään tilastollisia faktoja ja asiaa visualisoivia karttoja ja graafeja.
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
Esitys Kuntaliiton ja FCG Oy:n rahoitus- ja talousfoorumissa 7.2.2018. Alustus keskittyy demografisen eli väestöllisen käänteen vaikutuksiin alueiden, talouden ja väestökehityksen kannalta
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaTimoAro
Esityksessä kuvataan muuttoliikkeen ja asuntomarkkinoiden välistä yhteyttä. Esityksen tavoitteena osoittaa, miten muuttoliike vaikuttaa suoraan ja epäsuoraan asuntomarkkinoiden tulevaan alueelliseen kysyntään ja tarjontaan.
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa TimoAro
Esityksessä verrataan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaa aluetalouteen ja työllisyyteen liittyvien tunnuslukujen osalta suhteessa muihin maakuntiin. Analyysi käsittää vuosien 2000-2013 välisen kehityksen. Lisäksi analyysissä verrataan em. muuttujien osalta Oulun seutua suhteessa suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin ja vielä erikseen 7 Pohjois-Pohjanmaan seutua keskenään.
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?TimoAro
Esitys Itä-Suomen kolmen maakunnan (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ulkoisesta elinvoimasta verrattuna muihin maakuntiin (18) vuosina 2000-2012. Esitys keskittyy Itä-Suomen alueen position muutokseen erityisesti aluetalouden, työpaikka- ja työllisyyskehityksen sekä osaamisen ja TKI-kehityksen valossa. Esityksen taustana analysoidaan aluerakenteen muutosta vyöhykkeisyyden ja liikkuvuuden näkökulmasta
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysiTimoAro
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysissa tarkasteltiin neljän Lounaisrannikon kaupunkiseudun asemaa suhteessa muihin keskisuuriin ja suuriin kaupunkiseutuihin. Kaupunkiseudut olivat Turun, Vakka-Suomen, Rauman ja Porin kaupunkiseudut, joissa asuu yhteensä noin 550 000 asukasta eli noin joka kymmenes suomalainen.
Louran positiota analysoitiin usesta elinvoimaan liittyvästä näkökulmasta, jotka liittyivät mm. saavutettavuuteen, alue- ja kuntatalouteen, työllisyyteen, yritysdynamiikkaan, väestökehitykseen, muuttovetovoimaan ja osaamiseen. Analyysiin otettiin vertailuvuosiksi vuosien 2000-2012 välinen aika.
Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueestaPorin kaupunki
1. Sote–uudistuksen tausta lyhyesti
2. Mistä puhutaan kun puhutaan Länsi-Suomen Sote–alueesta: vertaileva kantokykyanalyysi alueesta ja alueen kunnista
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin
Esitys 'MUUTTOLIIKE JA SISÄINEN TURVALLISUUS' Sisäministeriön järjestämässä Suomen sisäinen turvallisuus -seminaarissa Helsingissä 27.11.2014. Esitys sisältää arvion maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutuksista turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään nyt ja tulevaisuudessa. Esityksessä tiivistetään muuttoliikeen näkökulmasta aluerakenteeseen vaikuttavat viisi keskeistä muutostrendiä: piikikkyys, epäsymmetrisyys, vyöhykkeisyys, liikkuvuus ja monikulttuurisuus.
Similar to Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030 (Timo Aro) (16)
3. Aluksi lukuohje väärinkäsitysten
välttäämiseksi…
Koko maan voimavarojen hyödyntäminen
on väestöllisesti pienen maan kansallinen
etu. Koko maan ja kaupunkiseutujen
kehittäminen eivät ole toisiaan pois
sulkevia vaihtoehtoja. Kaupungistuminen
on tosiasia eikä tunne.
4. Kaupungistuminen Keskittyminen Käytävät ja vyöhykkeet
Liikkuvuus Demografinen muutos Eriytyminen,”kuplat
”
1. 2. 3.
4. 5. 6.
Aluerakenteen isoja muutosvoimia
5. Kaupungistuminen yhteiskunnallisena ja
alueellisena ilmiönä
Aluerakenteen isot muutosvoimat vaikuttavat tällä hetkellä aluerakenteeseen yhdessä
ja erikseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti. Kaupungistuminen on ilmiönä
yhteinen tekijä aluerakenteen muutos- ja kehitysdynamiikassa
Kaupungeilla, kaupunkiseuduilla ja kaupunkipolitiikalla on ollut perinteisesti ohut rooli
kansallisessa kontekstissa. Varsinkin suurten kaupunkien kehittäminen on ollut
hillitsevää, koordinoimatonta ja reaktiivista kuin stimuloivaa, koordinoitua ja
proaktiivista
Kaupunkien kasvu on kansainvälinen ja kansallinen ilmiö. Suomi on monin tavoin
myöhäiskaupungistunut, mutta nopeasti kaupungistunut maa. Kaupungistumiseen
liittyy useita kasautumisetuja ja –haittoja, joihin vaikuttavat maantieteelliset ja
historialliset tekijät sekä julkisen vallan ja instituutioiden toimet.
Iso avoin kysymys: mistä oikein puhutaan kun puhutaan
kaupungistumisesta?
8. Kaupunki-maaseutu -
luokituksen aluetyyppi
Väestömäärän
muutos abs.
vuosina 1990-
2014
Väestömää-
rän muutos
% vuosina
1990-2014
KAUPUNKIALUEET 677 272 21,9
Sisempi
kaupunkialue
287 795 19,8
Ulompi
kaupunkialue
263 027 22,4
Kaupungin
kehysalue
126 450 27,0
MAASEUTUALUEET - 200 425 -10,9
Maaseudun
paikalliskeskukset
-12 372 -3,7
Kaupungin
läheinen maaseutu
27 653 7,5
Ydinmaaseutu - 97 745 -13,7
Harvaan asuttu
maaseutu
-117 961 -28,3
Kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys keskipit-
källä aikavälillä vuosina 1990-2014
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
9. 72,2 %
26,5 %
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
Kaupunki- ja maaseutualu-
eilla asuvien osuus (%)
vuosina 1990-2030
Väestömäärän kehitys kau-
punki- ja maaseutualueilla
vuosina 1990-2030
Kaupunkialueiden väkiluku
kasvoi keskimäärin 0,27 %
vuosina 1990-2014, 0,26 %
vuosina 2000-2014 ja 0,24 %
vuosina 2010-2014
Vuosien 2015-2030 trendien-
nuste on tehty 0,2 %:in vuo-
tuisen väestökehityksen perus-
teella eli lievästi alakanttiin
suhteessa aikaisempaan
kehitykseen
Jos ennuste toteutuu, kaupun-
kialueilla asuu 72,2 % ja
maaseutualueilla 26,5 % koko
maan asukkaista vuonna 2030
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
10. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
MANNER-SUOMI
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Satakunta
Kanta-Häme
Pirkanmaa
Päijät-Häme
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Keski-Suomi
Etelä-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
Lappi
Kaupunkialueilla asuvien osuus % 2014
Kaupunkialueilla asuvien osuus % 2000
Kaupunkialueilla asuvien
osuus (%) maakunnittain
vuosina 1990-2030
Kaupunkialueilla asui koko maan
asukkaista 65,4 % vuonna 2000 ja
69,3 % vuonna 2014: kaupunki-
alueilla asuvien osuus kasvoi 3,9
%-yksikköä
Kaupunkialueilla asuvien osuus
kasvoi määrällisesti noin 400 000
henkilöllä 15 vuoden ajanjakson
aikana!
Kaupunkialueilla asui yli 70 %
väestöstä seitsemässä maakun-
nassa: Uusimaa, Kymenlaakso,
Päijät-Häme, Kanta-Häme,
Varsinais-Suomi, Etelä-Karjala ja
Pirkanmaa
Kaupunkialueilla asui alle 50 %
väestöstä neljässä maakunnassa:
Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-
Savo ja Pohjois-Karjala
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
11. 0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Helsinki Tampere Turku Oulu Jyväskylä
Suurten kaupunkiseutujen
asukasluvun kasvu vuosina
2005-2015*
Keskuskaupunkien osuus (%) omien
seutujensa asusluvun kasvusta
vuosina 2005-2015
Helsingin kaupungin osuus koko seu-
dun asukasluvun kasvusta on kolmin-
kertaistunut: 15,3 % (2005) ja 46 %
(2014)
Tampereen kaupungin osuus seudun
asukasluvun kasvusta on kaksinker-
taistunut: 31,4 % (2005) ja 64,1 %
(2014)
Turun osalta käänne kaikkein suurin:
Turun osuus koko seudun kasvusta jo
lähes 90 %
Oulun ja Jyväskylän kaupunkien osuus
koko seudun väkiluvun kasvusta on
ollut korkealla tasolla koko ajan-jakson
2005-2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot* Perustuu 1.1.2015 alueluokitukseen
12. Väestöennuste kunnittain
2015-2030 (muutos %)
>10 % (33 kuntaa)
0,1-9,9 % (81 kuntaa)
-0,1- -9,9 % (98 kuntaa)
< -10 % (105 kuntaa)
Missä suomalaiset
asuvat vuonna 2030?
Kartta kuvaa kuntien väestökehityksen
muutosprosenttia uuden väestöennus-
teen mukaan vuosina 2015-2030
Väestöennusteen mukaan väestö
kasvaa noin joka kolmannessa kun-
nassa (114) ja vähenee kahdessa
kolmesta kunnasta (203) vuoteen
2030 mennessä
Väestö kasvaa yli 15 % kuudessa
Manner-Suomen kunnassa: Pirkka-
lassa, Luodossa, Lempäälässä,
Espoossa, Kauniaisissa ja Oulussa
Väestö vähenee yli -15 % yhteensä 44
kunnassa: suurimmat väestövähennyk-
set Hyrynsalmella, Sallassa, Juukassa,
Kyyjärvellä, Suomussalmella ja
Rautjärvellä
Huom! Tunturi- ja Pohjois-Lapin
positiivinen väestökehitys vuosina
2015-2030
Sinisellä väestö kasvaa
Punaisella väestö vähenee
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015);
Analyysi Timo Aro 2016
13. SIJOITUS SEUTUKUNNAT VÄKILUKU 2015 VÄESTÖENNUSTE 2030 MUUTOS ABS. 2015-2030 MUUTOS % 2015-2030
1. Oulun 244951 279744 34793 14,2
2. Helsingin 1498105 1703432 205327 13,7
3. Tampereen 394712 439671 44959 11,4
4. Vaasan 101471 110654 9183 9,0
5. Kuopion 134083 146086 12003 9,0
6. Jyväskylän 181051 195995 14944 8,3
7. Turun 322624 347227 24603 7,6
8. Seinäjoen 127294 134321 7027 5,5
9. Kokkolan 53099 55571 2472 4,7
10. Rovaniemen 65874 68908 3034 4,6
11. Hämeenlinnan 94838 98799 3961 4,2
12. Joensuun 124829 128016 3187 2,6
14. Lahden 201976 203483 1507 0,7
14. Lappeenrannan 89350 89853 503 0,6
15. Porin 138523 135480 -3043 -2,2
16. Mikkelin 72810 70860 -1950 -2,7
17. Kajaanin 56188 53725 -2463 -4,4
18. Kouvolan 92969 88478 -4491 -4,8
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2015;
Analyysi Timo Aro 2015
* 1.1.2015 alueluokituksen mukaan,
Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehitys uuden
väestöennusteen perusteella vuosina 2015-2030
14. Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
Ikärakenteen kehitys ikäryhmittäin vuosina 2011-2040
Alle 20-vuotiaiden määrä kasvaa
51 kunnassa (16,1 % kaikista
kunnista) vuoteen 2040
mennessä
20-64-vuotiaiden määrä
kasvaa 57 kunnassa (18 %
kaikista kunnista) vuoteen
2040 mennessä
Yli 65-vuotiaiden määrä
kasvaa 279 kunnassa (88 %
kaikista kunnista) vuoteen
2040 mennessä
+ 16,1 %
kunnista
+ 18 %
kunnista
+ 88 %
kunnista
15. Väestöllinen huoltosuhde
kunnittain vuonna 2030
Alle 70 (31 kuntaa)
70-84 (91 kuntaa)
Yli 85 (195 kuntaa)
Missä suomalaiset
asuvat vuonna 2030?
Kartassa on tarkasteltu työikäisten
suhdetta lapsiin ja eläkeläisiin nykykun-
tarakenteella
Huoltosuhde on optimaalisin Etelä- ja
Lounais-Suomessa, Pohjanmaalla ja
pistemäisesti muiden suurten korkea-
koulupaikkakuntien läheisyydessä
Kilpailukykyisin huoltosuhde 2030:
Helsinki (50,0), Tampere (54,3), Turku
(54,9), Espoo (56,2), Vantaa (56,4),
Vaasa (57,6), Jyväskylä (57,7) ja Oulu
(59,2)
Heikoin huoltosuhde 2030: Salla
(142,3), Kivijärvi (141,9), Kökar (140,5),
Kuhmoinen (140,3), Puumala (138,7),
Hyrynsalmi (136,8), Kaskinen (136,5) ja
Ristijärvi (136,5)
Väestöllinen huoltosuhde ylittää
rajapyykin 100 joka kolmannessa
kunnassa vuonna 2030!
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015);
Analyysi Timo Aro 2016
16. Kartassa on tarkasteltu työikäisten määrän
kehitystä nykykuntarakenteen mukaan 22-
62-vuotiaiden ikäryhmissä vuosina 2012-
2023: työmarkkinoille tullaan keskimäärin
22-vuotiaana ja poistutaan 62-vuotiaana
Työikäisen väestön määrä vähenee yhteen-
sä noin 58 000 henkilöllä ja samanaikaisesti
koko väestön määrä nousee noin 250 000
henkilöllä vuoteen 2023 mennessä.
Työikäisten väestön määrä kasvaa vain
joka neljännessä kunnassa (74)
kunnassa ja vähenee kolmessa neljästä
kunnasta vuoteen 2023 mennessä.
Työikäisten määrän kehitys vaikuttaa
suoraan ja välillisesti kuntien välisiin
olosuhde- ja kantokykyeroihin sekä lisää
omalta osaltaan kuntien välisiä eroja
lähitulevaisuudessa.
Lähde: Tilastokeskus
Kartta: Timo Widbom 2015
Analyysi: Timo Aro 2015
Missä suomalaiset
asuvat vuonna 2030?
Sinisellä väestö kasvaa
Punaisella väestö vähenee
17. Missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
POHJOISEN SUURALUE/ keskus Oulu:
30 minuuttia: 224.000 hlöä
60 minuuttia: 280.000 hlöä
90 minuuttia: 347.000 hlöä
ITÄISEN JA KESKISEN SUOMEN SUURALUE/
keskukset Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli:
30 minuuttia: 430.000 hlöä
60 minuuttia: 695.000 hlöä
POHJANMAIDEN SUURALUE / keskukset
Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola:
30 minuuttia: 256.000 hlöä
60 minuuttia: 419.000 hlöä
ETELÄ- JA LOUNAIS-SUOMEN SUURALUE /
keskukset Helsinki, Tampere ja Turku
30 minuuttia: 1.896.000 hlöä
60 minuuttia: 2.588.000 hlöä
90 minuuttia: 3.193.000 hlöä
Toiminnallisen aluerakenteen neljän
suuralueen vaikutusalueet kolmella
ajoaikaetäisyysvyöhykkeellä
30 min
60 min
90 min
Moottoritie Rataverkko
Lähde: Tilastokeskus;
analyysi Timo Aro 2016
19. Onko Etelä- ja Lounais-Suomi yhtenäinen
työssäkäyntialue vuonna 2030?
Avaintekijöitä:
– sujuva ja toimiva liikenne
– nopeat yhteydet työmarkki-
na-alueiden välillä
– asemanseutujen infran
kehittäminen
– liikkumisen ja liikuvuuden
edistäminen
– aikaetäisyys matkaetäisyy-
den sijaan
– Asumiseen, asumisen
muotoihin ja asuinalueisiin
liittyvät valinnat?
Helsingin, Tampereen ja
Turun 90 minuutin
ajoaikaetäisyydellä asuu 3,2
miljoonaa ihmistä eli noin
60 % koko maan asukkaista
Moottoritie Rataverkko
Lähde: Tilastokeskus;
analyysi Timo Aro 2016
20. 7teesiä kaupungistumista lisäävistä tekijöistä…
1. Kaupungistumisen, taloudellisen kasvun ja tuottavuuden väliseen yhteyteen liittyvät tekijät
2. Internettalouden eli mobiiliin liikkuvuuteen ja tietoteknologian kehitykseen liittyvät tekijät:
tiedonsiirron kehitys ei ole lisännyt aikaan, paikkaan ja etäisyyteen liittyvää riippumattomuutta oletusten
vastaisesti, vaan on entisestään korostanut kontaktien, jakamisen ja kasvokkain tapahtuvien yhteyksien
merkitystä
3. Asumisen, liikkuvuuden ja liikenneyhteyksien kasvavaan yhteyteen liittyvät tekijät: kaupungit
kasvavat ja tiivistyvät samanaikaisesti sisäänpäin sekä ulospäin liikenne- ja kehäkäytävien suuntaisesti
4. Asumiseen ja ”paikan valintaan” liittyvät tekijät: muutokset asumiseen liittyvissä preferensseissä,
sinkkutalouksien lisääntyminen ja keskittyminen kaupunkeihin, kovien ja pehmeiden vetovoimatekijöiden
yhdistyminen muuttoihin liittyvissä valinnoissa, iäkkäiden ja nuorten hakeutuminen kaupunkien keskustoihin jne.
5. Demografiseen muutokseen liittyvät tekijät: kasvavat väestö- ja ikärakenteen erot alueiden välillä,
kotimaisen ja ulkomaisen muuttoliikkeen suuntautuminen samoille alueille
6. Elämäntapaan ja identiteettiin liittyvät tekijät: Suomessa on yhä enemmän toisen ja kolmannen polven
kaupunkilaisia, jotka ovat asuneet koko elämänsä kaupungeissa ja haluavat asua jatkossakin,
kaupunkilaisidentiteetti muovaa asumiseen ja paikkaan liittyviä valintoja
7. Työn muutokseen ja tekemiseen liittyvät tekijät: peruskysymys jatkossa seuraako ihminen työtä vai työ
ihmistä, perinteisen pendelöinnin rinnalla päivittäinen työasialiikkuvuus lisääntyy