Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013TimoAro
Analyysin kohteena oli 26 väestöllisesti suurinta kaupunkia. Kaupunkien elinvoimaa analysoitiin viiden eri teeman avulla: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa oli neljä absoluuttista ja suhteellista muuttujaa.
Kaikki kaupungit jaettiin viiteen viidennekseen absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Absoluuttista elinvoimaa analysoitiin korkeimpien tai parhaiden arvojen perusteella, mikä nostaa esiin rakenteellisesti vahvimmat ja kilpailukykyisimmät kaupungit. Suhteellista elinvoimaa taas analysoitiin muutos- ja kasvuprosenttien perusteella, mikä tuo näkyviin nosteessa olevat, muutosherkimmät ja ketterimmät kaupungit. Jokaisen kaupungin sijoitusta verrattiin muuttujittain toisiinsa absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Muuttujien summapisteet laskettiin yhteen. Tämän jälkeen kaupungit jaettiin sijoitusten keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen.
Analyysin aineistona käytettiin Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoja vuosilta 2005–2013.
Analyysin kohdekaupungit olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Salo, Porvoo, Lohja, Kokkola, Hyvinkää, Rauma ja Kajaani.
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestäTimoAro
Esityksessä kuvataan suurten kaupunkiseutujen (13) merkitystä aluekehityksessä keskeisten aluetalouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja väestöön liittyvien tunnuslukujen avulla. Kaupunkiseutuja (70) tarkastellaan muuttujakohtaisesti perinteisellä tavalla ja kartogrammina.
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin
Diasarja Metropolialueen 14 kunnan alueellisesta ja väestöllisestä kilpailukyvystä 2000-luvulla. Esitys painottuu määrälliseen ja rakenteelliseen muuttoliikekehitykseen kaupunkiseudun kuntien välillä.
Esitys alueiden vetovoimasta Piiri 2017 -kuntamarkkinointitapahtumassa Kouvolassa. Esitykseen liittyy kaksi ydinkysymystä: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset. Esityksessä käydään läpi kuusi alueiden vetovoimaaan vaikuttavaa tekijää ja esimerkkejä.
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013TimoAro
Analyysin kohteena oli 26 väestöllisesti suurinta kaupunkia. Kaupunkien elinvoimaa analysoitiin viiden eri teeman avulla: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa oli neljä absoluuttista ja suhteellista muuttujaa.
Kaikki kaupungit jaettiin viiteen viidennekseen absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Absoluuttista elinvoimaa analysoitiin korkeimpien tai parhaiden arvojen perusteella, mikä nostaa esiin rakenteellisesti vahvimmat ja kilpailukykyisimmät kaupungit. Suhteellista elinvoimaa taas analysoitiin muutos- ja kasvuprosenttien perusteella, mikä tuo näkyviin nosteessa olevat, muutosherkimmät ja ketterimmät kaupungit. Jokaisen kaupungin sijoitusta verrattiin muuttujittain toisiinsa absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Muuttujien summapisteet laskettiin yhteen. Tämän jälkeen kaupungit jaettiin sijoitusten keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen.
Analyysin aineistona käytettiin Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoja vuosilta 2005–2013.
Analyysin kohdekaupungit olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Salo, Porvoo, Lohja, Kokkola, Hyvinkää, Rauma ja Kajaani.
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestäTimoAro
Esityksessä kuvataan suurten kaupunkiseutujen (13) merkitystä aluekehityksessä keskeisten aluetalouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja väestöön liittyvien tunnuslukujen avulla. Kaupunkiseutuja (70) tarkastellaan muuttujakohtaisesti perinteisellä tavalla ja kartogrammina.
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin
Diasarja Metropolialueen 14 kunnan alueellisesta ja väestöllisestä kilpailukyvystä 2000-luvulla. Esitys painottuu määrälliseen ja rakenteelliseen muuttoliikekehitykseen kaupunkiseudun kuntien välillä.
Esitys alueiden vetovoimasta Piiri 2017 -kuntamarkkinointitapahtumassa Kouvolassa. Esitykseen liittyy kaksi ydinkysymystä: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset. Esityksessä käydään läpi kuusi alueiden vetovoimaaan vaikuttavaa tekijää ja esimerkkejä.
Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaTimoAro
Esityksessä verrataan Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkaa kuuden eri muuttujan kuatta vuosina 2008-2012. Kaikki seudut on jaettu yritysdynamiikan mukaan viiteen viidennekseen. Muuttujien arvot suhteutettu joko seudun keskiväkilukuun tai yrityskantaan (toimivat yritykset). Kuuden muuttujan yhteenvetotulokset esitetään viidenneksittäin. Jokaisesa viidenneksessä on noin 13 seutua. Parhaan viidenneksen seudut sijaitsevat Etelä-Suomen v
Analyysi käsittelee alueiden muuttovetovoimaa vuosina 2009-2013. Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkastellaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä viiden viime vuoden aikana. Alueiden kehitystä tarkastellaan sekä määrällisestä että suhteellisesta näkökulmasta.
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin koko maan 70 seutukunnan elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seudut jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin peremmuusjärjestykseen arvopisteiden perusteella. Analyysin keskeisin tulos oli se, että elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Elinvoimaltaan seutujen parhaaseen viidennekseen kuuluivat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lisäksi parhaaseen viidennekseen kuuluivat Porvoon, Riihimäen, Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.
Esityksessä kuvataan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän välistä yhteyttä kolmen keskeisen muutostrendin avulla. Aluerakennetta muovaavat keskeiset muutostrendit ovat piikikkyys (kaupungistuminen ja keskittyminen), vyöhykkeisyys (liikenne ja kasvukäytävät) ja liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti). Jokaisen muutostrendin kohdalla esitellään tilastollisia faktoja ja asiaa visualisoivia karttoja ja graafeja.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
Esitys kuvaa muuttoliikkeen yhteyttä paikalliseen elinvoimaan. Esityksen punaisena lankana muuttoliikkeen vaikutus alueiden suoraan ja epäsuoraan kehitykseen ja alueiden arvonmuodostukseen. Tavoitteena tunnistaa aikaisemman kehityksen perusteella tulevaisuuden muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäseudut.
Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.
Some very interesting trends are emerging, and data from the latest research in the mobile application industry shows some exciting potential. For more information about the mobile app market, visit the blog at http://www.appdesigngeek.com.
Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaTimoAro
Esityksessä verrataan Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkaa kuuden eri muuttujan kuatta vuosina 2008-2012. Kaikki seudut on jaettu yritysdynamiikan mukaan viiteen viidennekseen. Muuttujien arvot suhteutettu joko seudun keskiväkilukuun tai yrityskantaan (toimivat yritykset). Kuuden muuttujan yhteenvetotulokset esitetään viidenneksittäin. Jokaisesa viidenneksessä on noin 13 seutua. Parhaan viidenneksen seudut sijaitsevat Etelä-Suomen v
Analyysi käsittelee alueiden muuttovetovoimaa vuosina 2009-2013. Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkastellaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä viiden viime vuoden aikana. Alueiden kehitystä tarkastellaan sekä määrällisestä että suhteellisesta näkökulmasta.
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin koko maan 70 seutukunnan elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seudut jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin peremmuusjärjestykseen arvopisteiden perusteella. Analyysin keskeisin tulos oli se, että elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Elinvoimaltaan seutujen parhaaseen viidennekseen kuuluivat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lisäksi parhaaseen viidennekseen kuuluivat Porvoon, Riihimäen, Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.
Esityksessä kuvataan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän välistä yhteyttä kolmen keskeisen muutostrendin avulla. Aluerakennetta muovaavat keskeiset muutostrendit ovat piikikkyys (kaupungistuminen ja keskittyminen), vyöhykkeisyys (liikenne ja kasvukäytävät) ja liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti). Jokaisen muutostrendin kohdalla esitellään tilastollisia faktoja ja asiaa visualisoivia karttoja ja graafeja.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
Esitys kuvaa muuttoliikkeen yhteyttä paikalliseen elinvoimaan. Esityksen punaisena lankana muuttoliikkeen vaikutus alueiden suoraan ja epäsuoraan kehitykseen ja alueiden arvonmuodostukseen. Tavoitteena tunnistaa aikaisemman kehityksen perusteella tulevaisuuden muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäseudut.
Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.
Some very interesting trends are emerging, and data from the latest research in the mobile application industry shows some exciting potential. For more information about the mobile app market, visit the blog at http://www.appdesigngeek.com.
Esitys 'MUUTTOLIIKE JA SISÄINEN TURVALLISUUS' Sisäministeriön järjestämässä Suomen sisäinen turvallisuus -seminaarissa Helsingissä 27.11.2014. Esitys sisältää arvion maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutuksista turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään nyt ja tulevaisuudessa. Esityksessä tiivistetään muuttoliikeen näkökulmasta aluerakenteeseen vaikuttavat viisi keskeistä muutostrendiä: piikikkyys, epäsymmetrisyys, vyöhykkeisyys, liikkuvuus ja monikulttuurisuus.
'Between the Sheets' - The NAKED TRUTH about sex...onechurch
'Between the Sheets' is a 4 part preaching series by ONEchurch talking straight about issues of sex and sexuality including dating, pornography, singleness, marriage and more.
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysiTimoAro
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysissa tarkasteltiin neljän Lounaisrannikon kaupunkiseudun asemaa suhteessa muihin keskisuuriin ja suuriin kaupunkiseutuihin. Kaupunkiseudut olivat Turun, Vakka-Suomen, Rauman ja Porin kaupunkiseudut, joissa asuu yhteensä noin 550 000 asukasta eli noin joka kymmenes suomalainen.
Louran positiota analysoitiin usesta elinvoimaan liittyvästä näkökulmasta, jotka liittyivät mm. saavutettavuuteen, alue- ja kuntatalouteen, työllisyyteen, yritysdynamiikkaan, väestökehitykseen, muuttovetovoimaan ja osaamiseen. Analyysiin otettiin vertailuvuosiksi vuosien 2000-2012 välinen aika.
Check out the new CBR300R—it’s got a wide powerband for plenty of power around town or on the freeway. The CBR300R is narrow, light and flickable, offering excellent fuel economy, a ton of fun and about as user-friendly as a bike can be.
Arezzo&Co is a leading Brazilian retail company with unique positioning that aligns growth with high cash generation. It has grown sales 4 times faster than the market average over the last 5 years through a sound growth strategy. The company has a flexible, asset-light business model with 87% of stores franchised and 90% of production outsourced. It also has a platform of benchmark brands that are top-of-mind for Brazilian women. Going forward, it is well positioned to continue consistent growth by focusing on the right products, a multichannel strategy, strengthening sourcing, consolidating the Anacapri brand, and improving corporate governance.
The overall strategy for PostStream is to work with clients and prospective clients to enable their transition from a physical only distribution model to an optimised multi-channel distribution model that reduces distribution costs, mitigates risk, and improves deliverability and governance for transactional, operational and marketing customer communications.
Target BD Ltd. is an Israeli company founded in 2013 that has developed a patented technology for seamlessly transferring software applications between devices. Their product, PickUsApp, allows applications to be transferred while functioning normally on the destination. Target is launching a SaaS platform to offer application transfer, repair, backup, and other services. Their business model involves charging customers per application activity or activity packages tailored to usage. Target plans to market indirectly through hardware/software vendors and retailers, as well as directly online.
Arezzo&Co is a leading footwear and accessories company in Brazil with a platform of top brands. It has a unique business model combining growth and high cash generation. The company has a flexible production process and leverages multiple distribution channels, including owned stores, franchises, and multi-brand stores, to maximize profitability. Arezzo&Co's ability to innovate through frequent new collections, broad marketing programs, and use of information technology helps drive its strong financial and operational performance.
Document process optimisation invoice factoringTony Edwards
The document describes an invoice factoring process that has been optimized using PostStream.
The existing process involved Electrical Supplies Company manually opening mail, inputting invoice data, and waiting 2-5 days for payment from the Invoice Factoring Company.
With PostStream, invoice data is automatically processed and printed/mailed in less than 2 days. Electrical Supplies Company no longer has to handle physical documents or production costs. Both companies benefit from faster payment processing and additional revenue streams from PostStream services.
This document contains an issue of the magazine "Gypsy Chic" which is dedicated to greeting card publishing and entrepreneurship. The issue includes interviews with Jan Morley of Perkins & Morley, Kate Stenner of Sun Pennies, and Olivia Goddard from Little Boat Gifts. It also features an article on Karla Gerard in her artist studio and a Valentine's Day card competition. The magazine provides advice and insights on topics like running profitable workshops, networking, building connections, and working retreats.
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutusTimoAro
Suomalaisessa aluerakennepolitiikassa on ollut pitkällä aikavälillä kaupunkien ja maaseudun välillä ristiriitoja ja hegemonista valtataistelua. Esityksessä kuvataan kaupunkien ja maaseudun välistä vuorovaikutusta kaupunkien näkökulmasta 2010-luvun toimintaympäristössä. Esityksessä korostetaan toiminnallisia alueita ja kaupunkiseutuja vastakohtaisuuksien purkajana ja yhteisenä nimittäjänä tulevassa alue- ja yhdyskuntarakennekehityksessä.
1) Arezzo&Co reported strong financial results in 1Q13, with net revenue increasing 24.6% and net profit increasing 78.5% compared to 1Q12.
2) Key metrics included a 33.1% increase in gross profit, 95.2% increase in EBITDA, and operating cash generation of R$34.4 million.
3) The company will continue its expansion strategy in 2013, with plans to open 53 new stores, representing a 15% increase in total sales area.
Esityksessä kuvataan kuutta aluerakenteen isoa muutosvoimaa: kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumista (polarisaatio). Jokaisesta muutostekijöstä on erillisiä graafeja, karttoja ja taulukoita. Jokainen muutostekijä on kiinteässä yhteydessä toisiinsa, jolloin tekijät joko vahvistavat tai heikentävät alueen kehitystä
Analyysi perustuu viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (44) väliseen nettomuuttoon vuosina 2000-2014. Analyysin kohteena ovat Metropolialue, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut. Nurmijärvi -ilmiöllä tarkoitetaan ex-pääministeri Matti Vanhasen vuonna 2008 esittämää ajatusta puutarhakaupungeista, jossa ihmiset haluavat asua omakotitalovaltaisessa, rauhallisessa ja yhteisöllisyyttä korostavassa ympäristössä. Kehyskunnat muodostavat vision mukaan kaupunkiseutujen sisällä elinvoimaisten puutarhakaupunkien verkoston vastapainona kaupunkien ”hälylle ja humulle”. Helsinki -ilmiöllä tarkoitetaan päinvastaista kehitystä, jossa muuttovirrat suuntauvat kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin ja muuttovalinnoissa korostuvat ns. urbaanit arvot varsinkin nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa, asumis- ja kulttuuripreferensseissä.
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...TimoAro
Esityksessä käydään läpi aluekehitykseen vaikuttavia keskeisiä muutosvoimia ja aluerakenteen muutosta erityisesti toiminnallisten alueiden laajentumisen, kasvukäytävien ja vyöhykkeisyyden näkökulmasta. Esityksen case-esimerkkinä käytetään Kuopion seudun ulkoisen elinvoiman muutosta ja kehitystä suhteessa muihin suuriin tai keskisuuriin kaupunkiseutuihin (12) vuosien 2000-luvun aikana. Muutosta verrataan käyttämällä kuuteen eri teemaan sisältyviä elinvoima- ja kilpailukykymuuttujia.
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa TimoAro
Esityksessä verrataan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaa aluetalouteen ja työllisyyteen liittyvien tunnuslukujen osalta suhteessa muihin maakuntiin. Analyysi käsittää vuosien 2000-2013 välisen kehityksen. Lisäksi analyysissä verrataan em. muuttujien osalta Oulun seutua suhteessa suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin ja vielä erikseen 7 Pohjois-Pohjanmaan seutua keskenään.
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?TimoAro
Esitys Itä-Suomen kolmen maakunnan (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ulkoisesta elinvoimasta verrattuna muihin maakuntiin (18) vuosina 2000-2012. Esitys keskittyy Itä-Suomen alueen position muutokseen erityisesti aluetalouden, työpaikka- ja työllisyyskehityksen sekä osaamisen ja TKI-kehityksen valossa. Esityksen taustana analysoidaan aluerakenteen muutosta vyöhykkeisyyden ja liikkuvuuden näkökulmasta
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Viisi teesiä kaupunkien kukoistavaan tulevaisuuteen. Esitys kaupunkipolitiikan Helsinki-Symposiumissa 21.3.2018. Viisi avaintekijää liittyy elinvoimaisuuteen, vetovoimaisuuteen, pitovoimaisuuteen, valovoimaisuuteen ja ns. TTTT-kykyyn
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
Esitys Kuntaliiton ja FCG Oy:n rahoitus- ja talousfoorumissa 7.2.2018. Alustus keskittyy demografisen eli väestöllisen käänteen vaikutuksiin alueiden, talouden ja väestökehityksen kannalta
Analyysissä on verrattu nykyistä 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eikä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen malli, jossa on jokaisen alueen pääpaikka ja sen ympärille muodostuvat vaikutusalue ("uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, jonka avulla on muodostettu 5x5 km tilastoruuduilla 10 000 väestön sijaintiin perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistettä.
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Kolme vaihtoehtoista skenaariota Satakunnasta vuonna 2030. Skenaariot liittyvät satakuntalaiseen asenneilmastoon, ilmapiiriin ja mentaliteettiin. Alustus pidetty Sataedun toimitusjohtajan Matti Isokallion juhlaseminaarissa 25.11.2016
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSATimoAro
Diasarjassa on tiivistetty 'Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa' -rapotin keskeiset perustelut, nostot ja ydinviestit. Diasarjassa on runsaasti kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkityksen perustuvaa tilastotietoa ja infografiikkaa.
