Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestäTimoAro
Esityksessä kuvataan suurten kaupunkiseutujen (13) merkitystä aluekehityksessä keskeisten aluetalouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja väestöön liittyvien tunnuslukujen avulla. Kaupunkiseutuja (70) tarkastellaan muuttujakohtaisesti perinteisellä tavalla ja kartogrammina.
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Esityksessä kuvataan kuutta aluerakenteen isoa muutosvoimaa: kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumista (polarisaatio). Jokaisesta muutostekijöstä on erillisiä graafeja, karttoja ja taulukoita. Jokainen muutostekijä on kiinteässä yhteydessä toisiinsa, jolloin tekijät joko vahvistavat tai heikentävät alueen kehitystä
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013TimoAro
Analyysin kohteena oli 26 väestöllisesti suurinta kaupunkia. Kaupunkien elinvoimaa analysoitiin viiden eri teeman avulla: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa oli neljä absoluuttista ja suhteellista muuttujaa.
Kaikki kaupungit jaettiin viiteen viidennekseen absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Absoluuttista elinvoimaa analysoitiin korkeimpien tai parhaiden arvojen perusteella, mikä nostaa esiin rakenteellisesti vahvimmat ja kilpailukykyisimmät kaupungit. Suhteellista elinvoimaa taas analysoitiin muutos- ja kasvuprosenttien perusteella, mikä tuo näkyviin nosteessa olevat, muutosherkimmät ja ketterimmät kaupungit. Jokaisen kaupungin sijoitusta verrattiin muuttujittain toisiinsa absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Muuttujien summapisteet laskettiin yhteen. Tämän jälkeen kaupungit jaettiin sijoitusten keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen.
Analyysin aineistona käytettiin Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoja vuosilta 2005–2013.
Analyysin kohdekaupungit olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Salo, Porvoo, Lohja, Kokkola, Hyvinkää, Rauma ja Kajaani.
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
Esityksessä kuvataan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän välistä yhteyttä kolmen keskeisen muutostrendin avulla. Aluerakennetta muovaavat keskeiset muutostrendit ovat piikikkyys (kaupungistuminen ja keskittyminen), vyöhykkeisyys (liikenne ja kasvukäytävät) ja liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti). Jokaisen muutostrendin kohdalla esitellään tilastollisia faktoja ja asiaa visualisoivia karttoja ja graafeja.
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaTimoAro
Esityksessä kuvataan muuttoliikkeen ja asuntomarkkinoiden välistä yhteyttä. Esityksen tavoitteena osoittaa, miten muuttoliike vaikuttaa suoraan ja epäsuoraan asuntomarkkinoiden tulevaan alueelliseen kysyntään ja tarjontaan.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestäTimoAro
Esityksessä kuvataan suurten kaupunkiseutujen (13) merkitystä aluekehityksessä keskeisten aluetalouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja väestöön liittyvien tunnuslukujen avulla. Kaupunkiseutuja (70) tarkastellaan muuttujakohtaisesti perinteisellä tavalla ja kartogrammina.
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Esityksessä kuvataan kuutta aluerakenteen isoa muutosvoimaa: kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumista (polarisaatio). Jokaisesta muutostekijöstä on erillisiä graafeja, karttoja ja taulukoita. Jokainen muutostekijä on kiinteässä yhteydessä toisiinsa, jolloin tekijät joko vahvistavat tai heikentävät alueen kehitystä
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013TimoAro
Analyysin kohteena oli 26 väestöllisesti suurinta kaupunkia. Kaupunkien elinvoimaa analysoitiin viiden eri teeman avulla: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa oli neljä absoluuttista ja suhteellista muuttujaa.
Kaikki kaupungit jaettiin viiteen viidennekseen absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Absoluuttista elinvoimaa analysoitiin korkeimpien tai parhaiden arvojen perusteella, mikä nostaa esiin rakenteellisesti vahvimmat ja kilpailukykyisimmät kaupungit. Suhteellista elinvoimaa taas analysoitiin muutos- ja kasvuprosenttien perusteella, mikä tuo näkyviin nosteessa olevat, muutosherkimmät ja ketterimmät kaupungit. Jokaisen kaupungin sijoitusta verrattiin muuttujittain toisiinsa absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Muuttujien summapisteet laskettiin yhteen. Tämän jälkeen kaupungit jaettiin sijoitusten keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen.
Analyysin aineistona käytettiin Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoja vuosilta 2005–2013.
Analyysin kohdekaupungit olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Salo, Porvoo, Lohja, Kokkola, Hyvinkää, Rauma ja Kajaani.
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
Esityksessä kuvataan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän välistä yhteyttä kolmen keskeisen muutostrendin avulla. Aluerakennetta muovaavat keskeiset muutostrendit ovat piikikkyys (kaupungistuminen ja keskittyminen), vyöhykkeisyys (liikenne ja kasvukäytävät) ja liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti). Jokaisen muutostrendin kohdalla esitellään tilastollisia faktoja ja asiaa visualisoivia karttoja ja graafeja.
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaTimoAro
Esityksessä kuvataan muuttoliikkeen ja asuntomarkkinoiden välistä yhteyttä. Esityksen tavoitteena osoittaa, miten muuttoliike vaikuttaa suoraan ja epäsuoraan asuntomarkkinoiden tulevaan alueelliseen kysyntään ja tarjontaan.
Esitys kuvaa muuttoliikkeen yhteyttä paikalliseen elinvoimaan. Esityksen punaisena lankana muuttoliikkeen vaikutus alueiden suoraan ja epäsuoraan kehitykseen ja alueiden arvonmuodostukseen. Tavoitteena tunnistaa aikaisemman kehityksen perusteella tulevaisuuden muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäseudut.
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa TimoAro
Esityksessä verrataan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaa aluetalouteen ja työllisyyteen liittyvien tunnuslukujen osalta suhteessa muihin maakuntiin. Analyysi käsittää vuosien 2000-2013 välisen kehityksen. Lisäksi analyysissä verrataan em. muuttujien osalta Oulun seutua suhteessa suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin ja vielä erikseen 7 Pohjois-Pohjanmaan seutua keskenään.
Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.
Analyysi käsittelee alueiden muuttovetovoimaa vuosina 2009-2013. Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkastellaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä viiden viime vuoden aikana. Alueiden kehitystä tarkastellaan sekä määrällisestä että suhteellisesta näkökulmasta.
Esitys 'MUUTTOLIIKE JA SISÄINEN TURVALLISUUS' Sisäministeriön järjestämässä Suomen sisäinen turvallisuus -seminaarissa Helsingissä 27.11.2014. Esitys sisältää arvion maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutuksista turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään nyt ja tulevaisuudessa. Esityksessä tiivistetään muuttoliikeen näkökulmasta aluerakenteeseen vaikuttavat viisi keskeistä muutostrendiä: piikikkyys, epäsymmetrisyys, vyöhykkeisyys, liikkuvuus ja monikulttuurisuus.
Diasarja Metropolialueen 14 kunnan alueellisesta ja väestöllisestä kilpailukyvystä 2000-luvulla. Esitys painottuu määrälliseen ja rakenteelliseen muuttoliikekehitykseen kaupunkiseudun kuntien välillä.
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
Esitys Kuntaliiton ja FCG Oy:n rahoitus- ja talousfoorumissa 7.2.2018. Alustus keskittyy demografisen eli väestöllisen käänteen vaikutuksiin alueiden, talouden ja väestökehityksen kannalta
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysiTimoAro
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysissa tarkasteltiin neljän Lounaisrannikon kaupunkiseudun asemaa suhteessa muihin keskisuuriin ja suuriin kaupunkiseutuihin. Kaupunkiseudut olivat Turun, Vakka-Suomen, Rauman ja Porin kaupunkiseudut, joissa asuu yhteensä noin 550 000 asukasta eli noin joka kymmenes suomalainen.
Louran positiota analysoitiin usesta elinvoimaan liittyvästä näkökulmasta, jotka liittyivät mm. saavutettavuuteen, alue- ja kuntatalouteen, työllisyyteen, yritysdynamiikkaan, väestökehitykseen, muuttovetovoimaan ja osaamiseen. Analyysiin otettiin vertailuvuosiksi vuosien 2000-2012 välinen aika.
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?TimoAro
Esitys Itä-Suomen kolmen maakunnan (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ulkoisesta elinvoimasta verrattuna muihin maakuntiin (18) vuosina 2000-2012. Esitys keskittyy Itä-Suomen alueen position muutokseen erityisesti aluetalouden, työpaikka- ja työllisyyskehityksen sekä osaamisen ja TKI-kehityksen valossa. Esityksen taustana analysoidaan aluerakenteen muutosta vyöhykkeisyyden ja liikkuvuuden näkökulmasta
Viisi teesiä kaupunkien kukoistavaan tulevaisuuteen. Esitys kaupunkipolitiikan Helsinki-Symposiumissa 21.3.2018. Viisi avaintekijää liittyy elinvoimaisuuteen, vetovoimaisuuteen, pitovoimaisuuteen, valovoimaisuuteen ja ns. TTTT-kykyyn
Analyysissä on verrattu nykyistä 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eikä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen malli, jossa on jokaisen alueen pääpaikka ja sen ympärille muodostuvat vaikutusalue ("uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, jonka avulla on muodostettu 5x5 km tilastoruuduilla 10 000 väestön sijaintiin perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistettä.
Esitys alueiden vetovoimasta Piiri 2017 -kuntamarkkinointitapahtumassa Kouvolassa. Esitykseen liittyy kaksi ydinkysymystä: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset. Esityksessä käydään läpi kuusi alueiden vetovoimaaan vaikuttavaa tekijää ja esimerkkejä.
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Kolme vaihtoehtoista skenaariota Satakunnasta vuonna 2030. Skenaariot liittyvät satakuntalaiseen asenneilmastoon, ilmapiiriin ja mentaliteettiin. Alustus pidetty Sataedun toimitusjohtajan Matti Isokallion juhlaseminaarissa 25.11.2016
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.
Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin koko maan 70 seutukunnan elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seudut jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin peremmuusjärjestykseen arvopisteiden perusteella. Analyysin keskeisin tulos oli se, että elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Elinvoimaltaan seutujen parhaaseen viidennekseen kuuluivat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lisäksi parhaaseen viidennekseen kuuluivat Porvoon, Riihimäen, Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSATimoAro
Diasarjassa on tiivistetty 'Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa' -rapotin keskeiset perustelut, nostot ja ydinviestit. Diasarjassa on runsaasti kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkityksen perustuvaa tilastotietoa ja infografiikkaa.
2. Esityksen ydinviesti
”Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on
pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja
suurten kaupunkiseutujen kehittäminen eivät
ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia vaihtoeh-
toja. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen
merkitys ja tuleva kasvu on tosiasia eikä tunne”
3. ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT
1.Kaupungistumiset eri kokoisilla alueilla
2.Keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitys etenevät
samanaikaisesti
3.Liikenneyhteyksien ja –väylien kasvava merkitys, kehityskäytävät
ja -vyöhykkeet
4.Alueellinen liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti)
5.Demografinen muutospaine (väestö- ja ikärakenteen muutos,
maahanmuutto, työikäiset)
6.Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen
7.Suurten reformien läpivienti (hallinto- ja koulutusreformit
8.Digitalisaatio.
4. MIKSI KAUPUNGISTUMINEN
ON NYT PINNALLA?
Kaupunkipolitiikkaan sekä kaupunkien ja kaupunki-
seutujen kehittämiseen liittynyt patoutunut tarve
Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä
koulutukseen liittyvät reformit
Demografinen käänne
Maahanmuuton ja vieraskielisten kasvu ja kes-
kittyminen
Uudet työn tekemisen ja liikkumisen muodot
Kovat ja pehmeät vetovoimatekijät sekä mieli- ja
mainekuvien kasvanut merkitys
Nuorten ja nuorten aikuisten muuttuneet arvot,
asenteet ja preferenssit
5. MISTÄ ME OIKEIN PUHUMME, KUN
PUHUMME KAUPUNGISTUMISISTA?
1. Kaupunkialueiden kasvusta globaalina ja kansallisena
ilmiönä: Suomi on monin tavoin myöhäiskaupungistunut, mutta nopeasti
kaupungistunut maa. Kaupungistumiseen liittyy useita kasautumisetuja ja –
haittoja, joihin vaikuttavat maantieteelliset ja historialliset tekijät sekä julkisen
vallan ja instituutioiden toimet. Kaupungistuminen on keskeinen tekijä alueiden
muutos- ja kehitysdynamiikassa
2. Sujuvista ja nopeista yhteyksistä kaupunkiseutujen sisällä ja
välillä: Liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä. Kaupunkiseutujen
sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen joukko- ja kevyt liikenne, asemanseu-
tujen infra-struktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen. Kaupun-
kiseutujen välillä korostu matkaketjut, liikkumisen edistäminen ja erityisesti
nopeat liikenneyhteydet. Liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu.
Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana.
3. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityk-
sestä: Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittäminen on ollut enem-
män hillitsevää, koordinoimatointa ja reaktiivista ja vähemmän stimuloivaa, koor-
dinoitua ja proaktiivista. Suomessa asuu kaupunki-alueilla tilastointitavasta riip-
puen 70-85 % koko maan asukkaista. Neljä viidestä asuu 20 suurimmalla ja puolet
kuudella suurimmalla seudulla. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osuus
on kaksi kolmasosaa tai neljä viidesosaa kaikille keskeisillä tunnusluvuilla
8. Neljä yli 250 000 asukkaan kaupunkiseudut
(Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut)
9. 10 yli tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseudut
(Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen,
Hämeenlinnan, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan
10. 14 SUUREN JA KESKISUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN* (14/70)
MERKITYS ERÄILLÄ TUNNUSLUVUILLA…
68,6 % väestöstä (2016)
71,8 % työpaikoista (2014)
74,1 % bkt:sta (2014)
90,0 % t&k –menoista (2015)
75,6 % korkea-asteen suorittaneista (2015)
79,5 % uusista asunnoista (2010-2015)
83,7 % vieraskielisistä (2015)
70,6 % työllisistä (2014)
60,9 % yrityksistä (2014)
Ja herraties mitä muuta!
Lähde: Tilastokeskus, väestö, työssäkäynti, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitys, koulutusrakenne, rakentaminen;
Analyysi: Timo Aro 2017
* Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan,
Kouvolan ja Lappeenrannan seudut (yli 100 000 asukasta tai noin 100 000 asukasta)
11. C21 –KAUPUNKIEN OSUUS (%) KOKO MAASTA ERÄILLÄ
TUNNUSLUVUILLA
53
58,1
61,1
61,4
64,2
67,7
77,3
79,2
>100
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
OSUUS VÄESTÖSTÄ (7/2017)
ALOITTANEISTA YRITYKSISTÄ (2015)
KORKEA-ASTEEN OPISKELIJOISTA (2016)
OSUUS KAIKISTA TYÖPAIKOISTA (2014)
OSUUS YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKOISTA
(2014)
OSUUS VALMISTUNEISTA ASUNNOISTA
(2015)
VIERASKIELISISTÄ (2016)
BRUTTOKANSANTUOTTEESTA (SEUTU 2014)
OSUUS VÄESTÖNLISÄYKSESTÄ (2010-2016)
C 21 –kaupungit (yli 50 000 asukkaan kaupungit): Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu,
Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki, Rovaniemi, Mikkeli, Kotka, Salo ja Porvoo
Lähde:Tilastokeskus,väestö;rakentaminen;aluetalous;koulutus;työssäkäynti;yritykset
Graafijaluokittelu:TimoAro2017
14. KAUPUNKI- JA MAASEUTUALUEIDEN
VÄESTÖKEHITYS VUOSINA 1990-2016
Kaupunkialueet + 733 314 (+23,7 %)
Sisempi kaupunkialue + 321 259 (+22,1 %)
Ulompi kaupunkialue + 277 796 (+23,7 %)
Kaupungin kehysalue + 134 259 (+28,6 %)
Maaseutualueet -233 671 (-12,7 %)
Maaseudun paikalliskeskukset -16 597 (-4,9 %)
Kaupungin läheinen maaseutu +22 746 (+6,2 %)
Ydinmaaseutu -111 573 (-15,6 %)
Harvaan asuttu maaseutu -128 247 (-30,8 %)
Lähde: Tilastokeskus, väestö; kaupunki- ja maaseutuluokitus
15. KAUPUNKIALUEIDEN VÄESTÖLISÄYS
JOKA AINOA PÄIVÄ
74 henkilöä päivässä vuosina 1990-2016
78henkilöä päivässä vuosina 2000-2016
85,5 henkilöä päivässä vuosina 2010-2016
16. ESIMERKKINÄ HELSINGIN SEUDUN
MUUTTOVOITTO 2010-2016
Helsingin seutu sai muuttovoittoa maan sisältä ja ulkomailta
yhteensä 75 272 henkilöä vuosina 2010-2016 eli
keskimäärin 10 753 henkilöä vuodessa
Keskimäärin 896 henkilöä kuukaudessa
Keskimäärin 207 henkilöä viikossa
Keskimäärin 29,9 henkilöä päivässä.
Yhdessä kaksikerroksisessa Onnibussissa on 89 asiakaspaikkaa
Helsingin seutu sai muuttovoittoa 846 Onnibussin verran vuosina 2010-2016
Keskimäärin 121 Onnibussin verran uusia muuttajia vuodessa
Keskimäärin 10 Onnibussin verran uusia muuttajia kuukaudessa
Keskimäärin 2,3 Onnibussin verran uusia muuttajia viikossa!
Avainkysymys: Keitä ovat uudet muuttajat, jotka istuvat
Onnibussissa ja muuttavat Helsingin seudulle
17. -4000
-2000
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
20000
22000
24000
26000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto
Nettomaahanmuutto Väestölisäys yhteensä
HELSINGIN, ESPOON JA VANTAAN YHTEENLASKETTU VÄESTÖ-
LISÄYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA 2000-2016
224 024
VÄESTÖ-
LISÄYS
2000-2016
38,3 %
LUONNOLLINEN
VÄESTÖLISÄYS
15,5 %
KUNTIEN
VÄLINEN
NETTOMUUTTO
46,2 %
NETTOMAA-
HANMUUTTO
Helsingin, Espoon ja Vantaan
väestölisäys osatekijöittäin
vuosina 2000-2016
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Graafit: Timo Aro 2017
18. VÄESTÖMUUTOS 1 X 1 KM TILASTO-
RUUDUISSA VUOSINA 2005-2015
Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto
Kartta: Timo Widbom 2017
Analyysi: Timo Aro 2017
FAKTALAATIKKO
Vakituisesti asuttuja 1x1 km ruutuja 88 390 eli jokaisessa ruudussa on
asunut vähintään yksi asukas vakituisesti vuosina 2005-2015
Väestö kasvoi alle joka kolmannessa ruudussa vuosina 2005-2015
=SINISET RUUDUT
Väestö vähentyi enemmän kuin joka toisessa ruudussa (55,7 %)
vuosina 2005-2015 =PUNAISET RUUDUT
Väestön määrässä ei ole tapahtunut muutosta joka viidennessä
ruudussa vuosina 2005-2015
22. VÄESTÖMUUTOS 5 X 5 KM TILASTO-
RUUDUISSA VUOSINA 2005-2016
FAKTALAATIKKO
Graafi kuvaa Suomen maapinta-alan 5 x 5 kilometrin ruutuja neljällä
eri ulottuvuudella
Siniset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön
osuus kasvoi vuosina 2005-2016
Punaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön
osuus väheni vuosina 2005-2016
Keltaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön
määrässä ei tapahtunut muutoksia vuosina 2005-2016
Valkoisissa ruuduissa ei ollut vakituista asutusta vuosina 2005-2016
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta
Taustakartta: MML, Esri Finland
Kartta: Timo Widbom 2017
Analyysi: Timo Aro 2017
23. VÄESTÖNKEHITYKSEN OSATEKIJÄT KUNNITTAIN (311) 2014-2017/6
81 luonnollinen väestönlisäys positiivinen
65 kuntien välinen muuttoliike positiivinen
296nettomaahanmuutto positiivinen
25. KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO
SEUDUITTAIN VUOSINA 2010-2016
KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO
SEUDUITTAIN VUOSINA 2010-2016
Lähde: Tilastokeskus, väestö/muuttoliike
Luokittelu ja graafit: Timo Aro 2017
MUUTTOVOITTOA YLI 1500 HLÖÄ (6)
MUUTTOVOITTOA 1-1499 HLÖÄ (6)
MUUTTOTAPPIOTA -1 - -99 HLÖÄ (4)
MUUTTOTAPPIOTA -100 - -499 HLÖÄ (11)
MUUTTOTAPPIOTA -500 - -1499 HLÖÄ (29)
MUUTTOTAPPIOTA YLI -1500 HLÖÄ (14)
KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ MUUTTOVOITTOA SAANEET SEUDUT JA
MÄÄRÄLLINEN MUUTTOVOITTO VUOSINA 2010-2016
+30 132
+13 736
+6 994
+4 344
+3 148
+3 394
Joensuun seutu +483
Seinäjoen seutu +375
Ålands landbygd +370
Mariehamns stad +170
Tunturi-Lapin seutu +99
Hämeenlinnan seutu +33
+12
26. VALMISTUNEET ASUNNOT
KUNNITTAIN 2010-2015
(asuntojen määrä 10 000 as. kohden/v)
Alle 15 (43 kuntaa)
15 - 29,9 (108 kuntaa)
30 - 44,9 (74 kuntaa)
45 - 59,9 (44 kuntaa)
60 - 74,9 (23 kuntaa)
Yli 75 (18 kuntaa)
VALMISTUNEET ASUNNOT* KUNNITTAIN 10 000 ASU-
KASTA KOHDEN PER VUOSI VUOSINA 2010-2015
155,6
123,6
105,5
100,7
92,9
92,2
90,3
88,3
87,6
87,3
86,5
82,9
80,1
79,6
77,9
77,3
75,5
75,4
73,5
73,4
0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0
JOMALA
PIRKKALA
SEINÄJOKI
YLIVIESKA
OULU
LEMPÄÄLÄ
SIPOO
KEMPELE
VANTAA
ESPOO
KIRKKONUMMI
JOENSUU
KONTIOLAHTI
JÄRVENPÄÄ
JYVÄSKYLÄ
KAUNIAINEN
NURMIJÄRVI
LAPUA
YLÖJÄRVI
ROVANIEMI
TOP 20 –KUNNAT VALMISTUNEIDEN ASUNTOJEN MÄÄRÄSSÄ SUHTEESSA
ASUKASLUKUUN VUOSINA 2010-2015 (10 000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI)
*Valmistuneet asunnot= asuinrakennukset (asumiseen käytettävät rakennukset,
joissa asuinalaa on vähintään puolet kerrosalasta)
Lähde: Tilastokeskus, rakentaminen; kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta
Kartta ja graafi: Timo Aro 2017
Koko maa ka.
53,6
27. 1.Helsinki (Tallinna) ja laajenevan metropolialueen Suomi
2.Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmio ja laajenevan vaikutusalueen Suomi
3.Kasvukäytävien Suomi (Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-
Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja ja Pohjoinen kasvuvyöhyke Tukholma-
Turku-Helsinki-Pietari vaikutusalueineen
4.Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua)
5.4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi
6.18 kehittyvän maakunnan Suomi
7.Koko maan asuttuna pitävä Suomi?
SUMMA SUMMARUM
ALUERAKENNE SUOMESSA 2030?