Esitys kuvaa muuttoliikkeen yhteyttä paikalliseen elinvoimaan. Esityksen punaisena lankana muuttoliikkeen vaikutus alueiden suoraan ja epäsuoraan kehitykseen ja alueiden arvonmuodostukseen. Tavoitteena tunnistaa aikaisemman kehityksen perusteella tulevaisuuden muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäseudut.
Diasarja Metropolialueen 14 kunnan alueellisesta ja väestöllisestä kilpailukyvystä 2000-luvulla. Esitys painottuu määrälliseen ja rakenteelliseen muuttoliikekehitykseen kaupunkiseudun kuntien välillä.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Esityksessä kuvataan kuutta aluerakenteen isoa muutosvoimaa: kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumista (polarisaatio). Jokaisesta muutostekijöstä on erillisiä graafeja, karttoja ja taulukoita. Jokainen muutostekijä on kiinteässä yhteydessä toisiinsa, jolloin tekijät joko vahvistavat tai heikentävät alueen kehitystä
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestäTimoAro
Esityksessä kuvataan suurten kaupunkiseutujen (13) merkitystä aluekehityksessä keskeisten aluetalouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja väestöön liittyvien tunnuslukujen avulla. Kaupunkiseutuja (70) tarkastellaan muuttujakohtaisesti perinteisellä tavalla ja kartogrammina.
Diasarja Metropolialueen 14 kunnan alueellisesta ja väestöllisestä kilpailukyvystä 2000-luvulla. Esitys painottuu määrälliseen ja rakenteelliseen muuttoliikekehitykseen kaupunkiseudun kuntien välillä.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Esityksessä kuvataan kuutta aluerakenteen isoa muutosvoimaa: kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumista (polarisaatio). Jokaisesta muutostekijöstä on erillisiä graafeja, karttoja ja taulukoita. Jokainen muutostekijä on kiinteässä yhteydessä toisiinsa, jolloin tekijät joko vahvistavat tai heikentävät alueen kehitystä
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestäTimoAro
Esityksessä kuvataan suurten kaupunkiseutujen (13) merkitystä aluekehityksessä keskeisten aluetalouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja väestöön liittyvien tunnuslukujen avulla. Kaupunkiseutuja (70) tarkastellaan muuttujakohtaisesti perinteisellä tavalla ja kartogrammina.
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
Analyysi käsittelee alueiden muuttovetovoimaa vuosina 2009-2013. Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkastellaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä viiden viime vuoden aikana. Alueiden kehitystä tarkastellaan sekä määrällisestä että suhteellisesta näkökulmasta.
Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Analyysi perustuu viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (44) väliseen nettomuuttoon vuosina 2000-2014. Analyysin kohteena ovat Metropolialue, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut. Nurmijärvi -ilmiöllä tarkoitetaan ex-pääministeri Matti Vanhasen vuonna 2008 esittämää ajatusta puutarhakaupungeista, jossa ihmiset haluavat asua omakotitalovaltaisessa, rauhallisessa ja yhteisöllisyyttä korostavassa ympäristössä. Kehyskunnat muodostavat vision mukaan kaupunkiseutujen sisällä elinvoimaisten puutarhakaupunkien verkoston vastapainona kaupunkien ”hälylle ja humulle”. Helsinki -ilmiöllä tarkoitetaan päinvastaista kehitystä, jossa muuttovirrat suuntauvat kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin ja muuttovalinnoissa korostuvat ns. urbaanit arvot varsinkin nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa, asumis- ja kulttuuripreferensseissä.
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysiTimoAro
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysissa tarkasteltiin neljän Lounaisrannikon kaupunkiseudun asemaa suhteessa muihin keskisuuriin ja suuriin kaupunkiseutuihin. Kaupunkiseudut olivat Turun, Vakka-Suomen, Rauman ja Porin kaupunkiseudut, joissa asuu yhteensä noin 550 000 asukasta eli noin joka kymmenes suomalainen.
Louran positiota analysoitiin usesta elinvoimaan liittyvästä näkökulmasta, jotka liittyivät mm. saavutettavuuteen, alue- ja kuntatalouteen, työllisyyteen, yritysdynamiikkaan, väestökehitykseen, muuttovetovoimaan ja osaamiseen. Analyysiin otettiin vertailuvuosiksi vuosien 2000-2012 välinen aika.
Esitys perustuu analyysin joka käsittelee Pietarsaaren seudun muuttoliikettä ikään, maantietoon, kieleen, koulutukseen, alaan ja talouteen liittyen viimeisten 10 vuoden ajalta.
Information Governance failures are inevitable! Focusing on these 3 keys to sustainability will provide the guidance necessary for policy formation, program development, technical support, administration, and end-user training. Simplicity is the key to the messaging and these three messages will inform and guide everyone in the organization; from senior management to general administration. The just build it and launch it mentality is a sure-fire way to Information Governance failure.
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
Analyysi käsittelee alueiden muuttovetovoimaa vuosina 2009-2013. Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkastellaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä viiden viime vuoden aikana. Alueiden kehitystä tarkastellaan sekä määrällisestä että suhteellisesta näkökulmasta.
Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Analyysi perustuu viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (44) väliseen nettomuuttoon vuosina 2000-2014. Analyysin kohteena ovat Metropolialue, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut. Nurmijärvi -ilmiöllä tarkoitetaan ex-pääministeri Matti Vanhasen vuonna 2008 esittämää ajatusta puutarhakaupungeista, jossa ihmiset haluavat asua omakotitalovaltaisessa, rauhallisessa ja yhteisöllisyyttä korostavassa ympäristössä. Kehyskunnat muodostavat vision mukaan kaupunkiseutujen sisällä elinvoimaisten puutarhakaupunkien verkoston vastapainona kaupunkien ”hälylle ja humulle”. Helsinki -ilmiöllä tarkoitetaan päinvastaista kehitystä, jossa muuttovirrat suuntauvat kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin ja muuttovalinnoissa korostuvat ns. urbaanit arvot varsinkin nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa, asumis- ja kulttuuripreferensseissä.
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysiTimoAro
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysissa tarkasteltiin neljän Lounaisrannikon kaupunkiseudun asemaa suhteessa muihin keskisuuriin ja suuriin kaupunkiseutuihin. Kaupunkiseudut olivat Turun, Vakka-Suomen, Rauman ja Porin kaupunkiseudut, joissa asuu yhteensä noin 550 000 asukasta eli noin joka kymmenes suomalainen.
Louran positiota analysoitiin usesta elinvoimaan liittyvästä näkökulmasta, jotka liittyivät mm. saavutettavuuteen, alue- ja kuntatalouteen, työllisyyteen, yritysdynamiikkaan, väestökehitykseen, muuttovetovoimaan ja osaamiseen. Analyysiin otettiin vertailuvuosiksi vuosien 2000-2012 välinen aika.
Esitys perustuu analyysin joka käsittelee Pietarsaaren seudun muuttoliikettä ikään, maantietoon, kieleen, koulutukseen, alaan ja talouteen liittyen viimeisten 10 vuoden ajalta.
Information Governance failures are inevitable! Focusing on these 3 keys to sustainability will provide the guidance necessary for policy formation, program development, technical support, administration, and end-user training. Simplicity is the key to the messaging and these three messages will inform and guide everyone in the organization; from senior management to general administration. The just build it and launch it mentality is a sure-fire way to Information Governance failure.
Information Governance (IG) is truly a strategic initiative of any organization. As such, the connection to organizational strategy must be made concretely. The starting point for any IG initiative must be the organization’s corporate mandate, policies and strategic directives, mission and goals. The resulting tactical elements must be aligned with the organizational plans, objectives, and the operational targets of management.
Esityksessä kuvataan Turun seudun ulkoista elinvoimaa suhteessa muihin suuriin kaupunkiseutuihin. Esitys painottuu erityisesti Turun seudun elinvoimaan alue- ja kuntatalouden, työllisyyden ja muuttovetovoiman osalta.
L'intervento dell'Ing. Luciano Lotti durante il webinar dedicato al Visual COBOL: grazie al suo utilizzo migliora la produttività degli sviluppatori e la qualità delle applicazioni.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
2011 Canadian Institute - Records Retention - The Indispensable Nitty Gritty ...Keith Atteck C.Tech. ERMm
This presentation covers the essential components that should be included in your operational program documents: Developing business rules to guide - All employees - who are creating and capturing documents, “Records Managers” involved in the records management process, the integration of the records management system into other programs, and the IT Department - who deploy and support the tools.
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaTimoAro
Esityksessä kuvataan muuttoliikkeen ja asuntomarkkinoiden välistä yhteyttä. Esityksen tavoitteena osoittaa, miten muuttoliike vaikuttaa suoraan ja epäsuoraan asuntomarkkinoiden tulevaan alueelliseen kysyntään ja tarjontaan.
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa TimoAro
Esityksessä verrataan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaa aluetalouteen ja työllisyyteen liittyvien tunnuslukujen osalta suhteessa muihin maakuntiin. Analyysi käsittää vuosien 2000-2013 välisen kehityksen. Lisäksi analyysissä verrataan em. muuttujien osalta Oulun seutua suhteessa suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin ja vielä erikseen 7 Pohjois-Pohjanmaan seutua keskenään.
Esitys 'MUUTTOLIIKE JA SISÄINEN TURVALLISUUS' Sisäministeriön järjestämässä Suomen sisäinen turvallisuus -seminaarissa Helsingissä 27.11.2014. Esitys sisältää arvion maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutuksista turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään nyt ja tulevaisuudessa. Esityksessä tiivistetään muuttoliikeen näkökulmasta aluerakenteeseen vaikuttavat viisi keskeistä muutostrendiä: piikikkyys, epäsymmetrisyys, vyöhykkeisyys, liikkuvuus ja monikulttuurisuus.
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...TimoAro
Esityksessä käydään läpi aluekehitykseen vaikuttavia keskeisiä muutosvoimia ja aluerakenteen muutosta erityisesti toiminnallisten alueiden laajentumisen, kasvukäytävien ja vyöhykkeisyyden näkökulmasta. Esityksen case-esimerkkinä käytetään Kuopion seudun ulkoisen elinvoiman muutosta ja kehitystä suhteessa muihin suuriin tai keskisuuriin kaupunkiseutuihin (12) vuosien 2000-luvun aikana. Muutosta verrataan käyttämällä kuuteen eri teemaan sisältyviä elinvoima- ja kilpailukykymuuttujia.
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?TimoAro
Esitys Itä-Suomen kolmen maakunnan (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ulkoisesta elinvoimasta verrattuna muihin maakuntiin (18) vuosina 2000-2012. Esitys keskittyy Itä-Suomen alueen position muutokseen erityisesti aluetalouden, työpaikka- ja työllisyyskehityksen sekä osaamisen ja TKI-kehityksen valossa. Esityksen taustana analysoidaan aluerakenteen muutosta vyöhykkeisyyden ja liikkuvuuden näkökulmasta
Esityksessä kuvataan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän välistä yhteyttä kolmen keskeisen muutostrendin avulla. Aluerakennetta muovaavat keskeiset muutostrendit ovat piikikkyys (kaupungistuminen ja keskittyminen), vyöhykkeisyys (liikenne ja kasvukäytävät) ja liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti). Jokaisen muutostrendin kohdalla esitellään tilastollisia faktoja ja asiaa visualisoivia karttoja ja graafeja.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaTimoAro
Esityksessä verrataan Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkaa kuuden eri muuttujan kuatta vuosina 2008-2012. Kaikki seudut on jaettu yritysdynamiikan mukaan viiteen viidennekseen. Muuttujien arvot suhteutettu joko seudun keskiväkilukuun tai yrityskantaan (toimivat yritykset). Kuuden muuttujan yhteenvetotulokset esitetään viidenneksittäin. Jokaisesa viidenneksessä on noin 13 seutua. Parhaan viidenneksen seudut sijaitsevat Etelä-Suomen v
Viisi teesiä kaupunkien kukoistavaan tulevaisuuteen. Esitys kaupunkipolitiikan Helsinki-Symposiumissa 21.3.2018. Viisi avaintekijää liittyy elinvoimaisuuteen, vetovoimaisuuteen, pitovoimaisuuteen, valovoimaisuuteen ja ns. TTTT-kykyyn
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
Esitys Kuntaliiton ja FCG Oy:n rahoitus- ja talousfoorumissa 7.2.2018. Alustus keskittyy demografisen eli väestöllisen käänteen vaikutuksiin alueiden, talouden ja väestökehityksen kannalta
Analyysissä on verrattu nykyistä 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eikä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen malli, jossa on jokaisen alueen pääpaikka ja sen ympärille muodostuvat vaikutusalue ("uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, jonka avulla on muodostettu 5x5 km tilastoruuduilla 10 000 väestön sijaintiin perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistettä.
Esitys alueiden vetovoimasta Piiri 2017 -kuntamarkkinointitapahtumassa Kouvolassa. Esitykseen liittyy kaksi ydinkysymystä: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset. Esityksessä käydään läpi kuusi alueiden vetovoimaaan vaikuttavaa tekijää ja esimerkkejä.
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Kolme vaihtoehtoista skenaariota Satakunnasta vuonna 2030. Skenaariot liittyvät satakuntalaiseen asenneilmastoon, ilmapiiriin ja mentaliteettiin. Alustus pidetty Sataedun toimitusjohtajan Matti Isokallion juhlaseminaarissa 25.11.2016
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin koko maan 70 seutukunnan elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seudut jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin peremmuusjärjestykseen arvopisteiden perusteella. Analyysin keskeisin tulos oli se, että elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Elinvoimaltaan seutujen parhaaseen viidennekseen kuuluivat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lisäksi parhaaseen viidennekseen kuuluivat Porvoon, Riihimäen, Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSATimoAro
Diasarjassa on tiivistetty 'Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa' -rapotin keskeiset perustelut, nostot ja ydinviestit. Diasarjassa on runsaasti kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkityksen perustuvaa tilastotietoa ja infografiikkaa.
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
Muuttoliike & Elinvoima
1. Valtiotieteen tohtori Timo Aro
Kiinteistöarvioinnin asiantuntijaseminaari 15.5.2014
Hotelli Scandic Park, Helsinki
MUUTTOLIIKE JA SEN VAIKUTUS PAIKALLISEEN ELINVOIMAAN
6.
2010-‐luvun
alue-‐
ja
yhdyskuntarakenteen
muutosvoimat
1. Kaupungistuminen
ja
kaupunkiseutu-‐
lähtöisyys:
Metropolialueen
ja
suurten
kasvukeskusten
vaikutusalueiden
laajeneminen
etenee
alue-‐
ja
yhdyskuntarakenteen
vyöhykkeisyyden
ehdoilla.
Etelä-‐
Suomi
vähitellen
yhtenäistä
työssäkäyn>alue&a
2. ”Aluekehityksen
ekonomisaaKo”:
Suuruuden
ekonomia.
Talous
keskiössä
kaikessa
ja
kaikkialla.
3. Muu.oliikkeen
ja
työvoiman
liikkuvuuden
lisääntyminen:
Kaupunkiseutujen
sisäisten
ja
välisten
muu&ojen
lisääntyminen
sekä
maahanmuuton
kasvava
merkitys
4. (Suur)kaupunki-‐
ja
kilpailukykypoliKikka:
Sopimukselliset
järjestelyt
korostavat
toiminnallisten
alueiden
merkitystä.
Kaupunkipoli>ikka
ja
kaupunkiseutulähtöisyys
keskiössä.
5. Kiihtyvä
ei-‐aineellinen
kilpailu
henkisistä
resursseista
kaupunkiseutujen
välillä:
Osaaminen,
innovaa>ot,
osaajat,
investoinnit
ja
luovuus
6. Mainekuva,
ero.autuminen
ja
profiloinK:
Mieli-‐
ja
mainekuvan
merkitys
ihmisten
valinnoissa,
kovat
tekijät
versus
pehmeät
tekijä
7. MUUTTOLIIKE
”PIRULLLISENA
ONGELMANA”
Ø Muu&oliike
on
luonteeltaan
polarisoitumista
eli
eriytymistä
lisäävä
tekijä
sekä
alueiden
sisällä
e&ä
alueiden
välillä:
aiheu&aa
merki&äviä
kerrannaisvaikutuksia
alueiden
elinvoimaan.
Ø Muu&oliike
heijastaa
viiveellä
taloudellisia
suhdannevaihteluita
Ø Muu&oliikkeen
syy-‐
ja
seuraussuhteita
vaikea
todentaa,
koska
muutokset
tapahtuvat
keskipitkällä
ja
pitkällä
aikavälillä
Ø 2000-‐luvun
muu.oliikekehityksen
erityispiirteet:
Ø Samanaikainen
keski&ymis-‐
ja
au>oitumiskehitys:
93
%
koko
maan
pinta-‐alasta
jo
muu&otappioalue&a
Ø Valikoiva
muu&oliike
suurilla
kaupunkiseuduilla
keskuskaupungin
ja
kehyskun>en
välillä
Ø Lisääntynyt
maahanmuu&o:
kasvanut
viisin-‐kertaiseksi
2000-‐luvun
aikana
8. Uusi aluehierarkia?
① Metropolialue
② 12 suurta kaupunkia / kaupun-
kiseutua (yli 100 000 asukkaan
kaupunkiseudut/työssäkäynti-
alueet)
③ Noin 50 seutukaupunkia
(seutukuntien tai talousalueen
keskuksia tai keskuspareja,
maakuntien 2- ja 3-keskukset)
④ Muut kunnat
Lähde: Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma/kunta- ja aluekehitys
10. MIKSI
SUURET
KAUPUNKISEUDUT
OVAT
AVAINASEMASSA?
68,5
%
BKT:sta
356
000
väestönlisäys
2000-‐2012
90
%
TKI-‐menoista
61
%
väestöstä
67
%
työpaikoista
93
%
väestöstä
asuu
taajamissa
22. HELSINGIN
JA
MUUN
HELSINGIN
SEUDUN
NETTOMUUTTO
MAAN
SISÄISESTÄ
MUUTTOLIIKKEESTÄ
VUOSINA
2000-‐2013
• Helsinki
sai
muu&ovoi&oa
kun>en
välisestä
muu&oliikkeestä
noin
9
000
hlöä
ja
muut
Helsingin
seudun
kunnat
noin
33
000
hlöä
vuosina
2000-‐2013
• Helsingin
seudun
muu.ovoitot
maan
sisältä
ovat
laskeneet
astei.ain
koko
2000-‐luvun
ajan
• Helsingin
kaupungin
kehitysura
on
toisenlainen:
Helsinki
sai
muu&o-‐
totappiota
kun>en
välisistä
muutoista
vuosina
2002-‐2007,
mu&a
sen
jälkeen
muu&ovoitot
ovat
kasvaneet
vuosi
vuodelta
• ISO
KYSYMYS:
Onko
kyse
pysyvästä
kaupungistumiseen,
urbanisoitu-‐
miseen
ja
asumis-‐preferensseihin
lii&yvästä
käänteestä
vai
taloudellisiin
suhdannevaihte-‐luihin
lii&yvästä
väliaikaisesta
ilmiöstä?
-‐3500
-‐3100
-‐2700
-‐2300
-‐1900
-‐1500
-‐1100
-‐700
-‐300
100
500
900
1300
1700
2100
2500
2900
3300
3700
4100
4500
4900
5300
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Helsinki
Helsingin
seutu
ilman
Helsinkiä
Lähde:
Tilastokeskus,
StatFin
-‐>lasto>etokanta
23.
24. Työllisten nettomuutot
kunnittain 2001-2010
Ø Työllisten muuttovoitot keskittyvät
Helsinki-Turku, Helsinki-Tampere ja
Helsinki-Lahti väliselle vaikutusalu-
eelle
Ø Työllisistä muuttovoittoa saivat
muilta alueilta vain pistemäisesti
yksittäiset keskuskaupungit ja niiden
kehyskunnat
Ø Työllisistä saivat muuttotappiota Itä-
ja Pohjois-Suomi ja suuri osa ns.
Väli-Suomesta
Lähde: Kytö & Kral-Lezcyzynska 2013
25. Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on
keskeinen merkitys muuttoliikkeessä?
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Kaikkien
tulomuuttajien
kohdalla keski-
määräiset tulot
ovat korkeim-
millaan 35-64-
vuotiaiden
ikäryhmissä
26. ESIMERKKI
19
SUURIMMAN
KAUPUNGIN
MUUTTOLIIKKEEN
VAIKUTUKSISTA
KUNNALLISVERONALAISIIN
TULOIHIN
Keskuskaupungin Työssäkäyntialueen
nettomuuton
kunnallis-‐ nettomuuton
kunnallis-‐
veronalaiset
tulot veronalaiset
tulot
v.
2001-‐2010,
milj.
€ v.
2001-‐2010,
milj.
€
Helsinki -‐370 893*)
Espoo 228
Vantaa 93
Tampere -‐144 504
Salo 57 2
Turku -‐206 315
Pori 7 -‐14
Hämeenlinna 94 54
Kotka -‐1 6
Lahti 50 85
Kouvola -‐27 4
Lappeenranta -‐5 17
Kuopio -‐37 36
Joensuu -‐44 36
Jyväskylä -‐23 85
Seinäjoki 61 -‐2
Vaasa -‐53 51
Oulu -‐5 126
Rovaniemi -‐7 -‐7
Yhteensä -‐646 2
511
*)
Muut
paitsi
Espoo
ja
Vantaa
Lähde: Kytö & Lezczynska 2103
19
suurinta
kaupunkia
menebvät
maan
sisäisessä
ne.omuu-‐
tossa
yhteensä
noin
0,6
mrd
€
19
suurimman
kaupun-‐
gin
kehyskunnat
saivat
maan
sisäisessä
ne.o-‐
muutossa
yhteensä
noin
2,5
mrd
€
27. METROPOLIALUEEN
KUNTIEN
NETTOMUUTON
LASKENNALLINEN
TULOKERTYMÄ
(euroa
asukasta
kohden
per
vuosi)
VUOSINA
2000-‐2011
117
-‐43
49
75
81
90
400
342
293
341
396
294
44
327
60
-‐100
-‐50
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
Lähde:
Tilastokeskus,
muu&aneiden
tausta>edot
–>lasto>etokanta
2000-‐2011
Kehyskuntien
tulokertymä oli
asukasta kohden
20
kertainen verrattuna
alueen kolmeen
keskuskaupunkiin
29. Väestönmuutos seuduittain (69)
keskipitkällä aikavälillä
§ Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja
väheni 47 seudulla vuosien
1980-2011välisenä aikana
§ Väkiluku kasvoi merkittävästi
seuraavilla kaupunkiseuduilla
§ Helsingin seutu + 445 000
§ Tampereen seutu + 102 500
§ Oulun seutu + 89 000
§ Turun seutu + 61 500
§ Jyväskylän seutu + 46 500
§ Kuopion seutu +21 700
§ Viiden em. kaupunkiseudun
väestönlisäys yhteensä
767 000 henkilöllä
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; ALLI-kartasto
32. Kasvukäytävien ja –
vyöhykkeiden
merkitys korostuu
kaikessa!
Helsingin ja Tampereen
välisellä kasvukäytävällä asuu
joka kolmas suomalainen,
mutta koko maan
muuttovoitoista 89 % kohdistui
käytävän vaikutusalueelle
vuosina 2005-2010
34. 34
Kehitys
muissa
Pohjoismaissa
2000-‐luvulla
Ø NordRegion tuore tutkimus Pohjoismaiden
kehityksestä eri osa-alueilla 2000-luvulla
Ø Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri alueiden
väestönkehitystä vuosina 2000-2013:
sinisellä olevat alueet kasvavia ja
harmaalla olevat supistuvia
Ø Punaisella viivalla kuvatuille alueille
keskittynyt neljä viidesosaa koko maan
kasvusta: Suomessa Helsinki-Turku-
Tampere-Lahti –vyöhykkeen sisällä oleva
alue ja Oulun seutu
Ø Väestöllisesti kasvavat alueet em. lisäksi
ensisijaisesti Jyväskylän, Seinäjoen,
Vaasan, Joensuun ja Tunturi-Lapin seuduilla
sekä pistemäisesti muualla (mm. Pori, Luvia
ja Eurajoki Satakunnassa)
35. 11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
665
2336
949
686
516
425
379
364
293
259
219
133
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 12000 13000 14000 15000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
…
Pori (18.) Muuttovoitto yht. Muuttovoitto per vuosi
MäärällisesK
muu.ovetovoimaisimmat
kunnat
(320)
maan
sisäisessä
muu.oliikkeessä
vuosina
2009-‐2013
Kuopion kaupunki
oli määrällisesti
5:nneksi
vetovoimaisin kunta
vuosina 2009-2013
88
kuntaa sai
muuttovoittoa maan
sisäisestä muutto-
liikkeestä vuosina
2009-2013
36. Muu.ovetovoimaisimmat
kunnat
(320)
suhteessa
asukaslukuun
maan
sisäisessä
muu.oliikkeessä
vuosina
2009-‐2013
(promillea
1000
asukasta
kohde
per
vuosi)
14,7
13,6
11,6
10,7
10,3
10,3
10
9,1
7,1
6,5
4
1,6
0 2 4 6 8 10 12 14 16
Pirkkala
Jomala
Kittilä
Kauniainen
Lempäälä
Lieto
Petäjävesi
Uurainen
Sipoo
Seinäjoki
….
Kuopio (26.)
Pori (60.)
Pirkkala oli
asukaslukuun
suhteutettuna
muuttovetovoimaisin
kunta vuosina
2009-2013
Seinäjoki, Nokia
ja Tampere olivat
ainoita kaupunkeja
20 suhteessa
vetovoimaisimman
kunnan joukossa
37. 6,5
4,4
4,1
3,9
3,6 3,6
3,3
2,9
2,2
1,6
0
1
2
3
4
5
6
7
Seinäjoki Tampere Kuopio Helsinki Oulu Lahti Hämeenlinna Turku Jyväskylä Pori
Seinäjoki Tampere Kuopio Helsinki Oulu Lahti Hämeenlinna Turku Jyväskylä Pori
Muu.ovetovoimaisimmat
yli
50
000
asukkaan
kaupungit
maan
sisäisessä
muu.oliikkeessä
suhteessa
asukaslukuun
vuosina
2009-‐2013
38.
39. Kovat
tekijät
• Työpaikkakehitys
• Koulutustarjonta
• Palkkataso
• Saavutettavuus, yhteydet
Pehmeät
tekijät
• Perhe ja ystävät
• Henkilöhistoriaan liittyvät kytkökset
• Kotiseutuidentiteetti
• Mieli- ja mainekuva
• Oletettu potentiaali
• Ilmapiiri ja elämäntyyli
Kolmannet
tekijät
• Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät:
merkityksellisiä oman elämäntyylin
kannalta
• Houkuttelevia kohtaamispaikkoja:
harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat,
galleriat, kahvilat jne.
40. ”Paikan laatu” ratkaisee
tulevan menestymisen:
1. Mitä siellä on?
2. Keitä siellä on?
3. Mitä siellä tapahtuu
4. Miten sinne pääsee?
41. K I I T O S ! ! !
VTT Timo Aro
timokaro@gmail.com
www.timoaro.fi
045 657 7890