Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysi
•
2 likes•1,037 views
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysissa tarkasteltiin neljän Lounaisrannikon kaupunkiseudun asemaa suhteessa muihin keskisuuriin ja suuriin kaupunkiseutuihin. Kaupunkiseudut olivat Turun, Vakka-Suomen, Rauman ja Porin kaupunkiseudut, joissa asuu yhteensä noin 550 000 asukasta eli noin joka kymmenes suomalainen. Louran positiota analysoitiin usesta elinvoimaan liittyvästä näkökulmasta, jotka liittyivät mm. saavutettavuuteen, alue- ja kuntatalouteen, työllisyyteen, yritysdynamiikkaan, väestökehitykseen, muuttovetovoimaan ja osaamiseen. Analyysiin otettiin vertailuvuosiksi vuosien 2000-2012 välinen aika.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (17)
Similar to Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysi
Similar to Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysi (20)
More from TimoAro
More from TimoAro (14)
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysi
- 1. LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.2.2014
- 2. 2010-luvun aluerakenteen muutoksen keskeiset ”ajurit” 1. Kaupungistuminen. Metropolialueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen etenee alue- ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla. Etelä-Suomi vähitellen yhtenäistä työssäkäyntialuetta 2. ”Aluekehityksen ekonomisaatio”: Suuruuden ekonomia ja talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla. 3. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät edelleen: Kaupunkiseutujen sisäisten ja välisten muuttojen sekä maahanmuuton merkitys kasvaa 4. (Suur)kaupunki- ja kilpailukykypolitiikka: Sopimukselliset järjestelyt korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä. Kaupunkipolitiikka ja kaupunkiseutulähtöisyys keskiössä. 5. Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu suurten kaupunkiseutujen välillä: Osaaminen, innovaatiot, osaajat, investoinnit ja luovuus
- 3. Kohti metropolivaltiota… HAJAUTETTU HYVINVOINTIVALTIO - 1950’-1990’ Hajautettu aluepolitiikka Tasapainoinen aluerakenne Syrjäisyyslisät Teollistava aluepolitiikka Koheesiopolitiikka keskiössä 50-100 keskittymää HAJAUTETTU KILPAILUVALTIO - 1990-2000’ Ohjelmaperustaisuus Osaamiskeskuspolitiikka Elinkeino- ja kehitysyhtiöt Koheesio- ja kilpailukykypolitiikan tasapainossa 30-35 keskittymää METROPOLIVALTIO - 2010’ Sopimusperustaisuus Suuret kaupunkiseudut Kasvusopimukset, INKA jne. Kunta-, sote- ja muut reformit Kehityskäytävät ja – vyöhykkeet Kilpailukyky keskiössä 5-15 keskittymää Lähde: mukaillen Sami Moisio 2012: Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään
- 4. Ennakointiteemat tai muutostekijät, jotka vaikuttavat keskeisesti aluerakenteen kehitykseen 2010-luvulla
- 5. Muutostekijä 1. Kaupungistuminen jatkuu Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen kannalta Merkitys Louran kannalta Keskittymiskehitys suurille kaupunkiseuduille Kuntien välinen muuttoliike ja maahanmuutto suuntautuu suurille kaupunkiseuduille Suuret kaupungit ja kaupunkiseudut kasvavat. Polarisoituminen maan eri osien välillä Louran kaupunkiseudut ja keskuskaupungit vahvistuvat suhteessa omaan vaikutusalueeseensa. Turun ja Porin merkitys kasvaa omien vaikutusalueidensa keskuksina. Metropolialueen kasvu ja laajeneminen Metropolialue houkuttelee vetovoimaisen työmarkkinoiden ansiosta muuttovirtoja koko maasta ja laajenee pendelöintietäisyyksien kasvaessa Metropolialueen vaikutusalue ulottuu koko Etelä-Suomeen liikenneyhteyksien ohjaamina ja koko Etelä-Suomeen muodostuu vähitellen yhtenäinen työssäkäyntialue Turun seutu kiinnittyy pohjoisen kasvukäytävän ja hyvien yhteyksien ansiosta kiinteämmin metropolialueeseen ja Etelä-Suomen työssäkäyntialueeseen. Muilla Louran seuduilla korostuvat aikaisempaa enemmän liikenneverkkoon ja liikenneyhteyksiin liittyvät tekijät Seutuistuminen Kaupunkien työssäkäynti-, asiointi- ja asuntomarkkinat laajenevat Kaupunkiseutujen merkitys kasvaa edelleen toiminnallisten alueiden laajentuessa ja uudistusten perustuessa toiminnallisiin alueisiin Louran keskuskaupungit muodostuvat oman toiminnallisen alueen ytimen. Turun seudulla kuntauudistus kiireellisin vahvojen kehyskuntien vuoksi. Muilla seuduilla kasvupaine kohdistuu enemmän keskuskaupunkeihin kuin niiden kehyskuntiin. Monikeskuksisuus Keskusverkko rakentuu vahvojen suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen varaan Muodostuu uusi aluehierarkia suurten kaupunkien, seutukaupunkien ja muiden keskusten varaan Turun ja Porin seutu yli 100 000 asukkaan suuria kaupunkiseutuja. Rauman seutu vahvimpien seutukaupunkien joukossa. Vakka-Suomen tiukempi kiinnittyminen Turun ja/tai Rauman seutuun Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus
- 6. Muutostekijä 2. Asuminen ja muuttoliike Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen kannalta Merkitys Louran kannalta Muuttoliike nopeuttaa kaupungistumista Seutujen välinen muuttoliike kohdistuu suurimmille kaupunkiseuduille. Neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita. Muuttoliike muovaa aluerakennetta valikoivuuden vuoksi entistä polarisoidummaksi: suurten kaupunkiseu-tujen ikärakenne ja huolto-suhde kehittyvät merkittävästi parempaan suuntaan kuin muualla maassa. Turun kaupunkiin ja Turun seudulle kohdistuu koko maan ja lähialueiden muuttovirtoja. Turun kaupungin muuttovoitot kasvavat kehyskuntien kustannuksella urbanisoitumiseen liittyvien arvojen korostuessa. Sama ilmiö tulee esiin pienemmässä mittakaavassa Porissa. Rauman ja Vakka-Suomen tilanteen tasapainottuminen riippuvainen työllisyyskehityksestä. Maahanmuutto, monikulttuurisuus Nettomaahanmuutto kasvaa edelleen ja maahanmuutosta tulee väestönkehityksen dynaamisin osatekijä Maahanmuutto tasapainottaa väestön supistumista tai vähentymistä koko maassa. Suurin osa vieraskielisistä keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Lisää suurten kaupunkien asuinalueiden eriytymistä Maahanmuutto kohdistuu ensisijaisesti Louran keskuskaupunkeihin. Monipaikkaisuus Ihmisten elämä ja arki jakautuvat yhä enemmän eri asuinpaikkojen välille: kesämökit, kakkosasunnot, matkailukohteet jne. Ihmisten sijoittuminen eri alueille vaihtelee merkittävästi alueellisesti. Vapaa-ajan asutus tukee useiden maaseutupaikkakuntien palveluiden säilymistä Louran kannalta iso mahdollisuus merellisyyden ja merkittävien matkailukohteiden vuoksi. Runsaasti olemassa olevaa vapaa-ajanasutusta ja matkailuliiketoiminnan puitteet je edellytyset vahvassa kasvussa. Elinympäristön laatu vahvuustekijänä Viihtyisien asuin- ja elinympäristöjen merkitys korostuu ihmisten tehdessä valintoja paikkojen välillä Laadukkaiden asuin- ja elinympäristöjen merkitys korostuu alueiden välisessä kilpailussa. Paikan laatu ratkaisee Louran alueella useita kilpailuetua tuottavia asioista: meri ja merellisyys, matkailukohteet, vanhat kaupungit ja alan potentiaali. Vanhojen rannikkokaupunkien identiteetti, historia ja kohentuva mainekuva Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus
- 7. Muutostekijä 3. Ikärakenne muuttuu ja palvelutarve kasvaa Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen kannalta Merkitys Louran kannalta Ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen Seutujen väliset erot kasvavat merkittyvästi väestöllisessä ja taloudellisessa huoltosuhteessa. Seutujen välinen valikoiva muuttoliike lisää entisestää eroja Vanhempien ikäluokkien suhteellinen osuus kasvaa. Palvelu- ja asuntomarkkinoilla tapahtuu merkittäviä muutoksia ikääntyneiden valintojen korostuessa Louran alueella väestö valmiiksi keskimääräistä iäkkäämpää, mutta samalla terveempää. Louralla potentiaalia olla lisääntyvien seniorimuuttojen kohdealueena. Erityisesti alueen keskuskaupungit hyötyvät Palvelurakenne Palvelut keskittyvät muun väestön ja työpaikkojen lailla suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille. Maaseutumaisille seuduille jää iäkkäämpi väestö, joka tarvitsee peruspalveluita. Ikääntyminen lisää erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää. Julkisten ja yksityisten palveluiden sijoittuminen eri alueille vaikuttaa alueiden houkuttelevuuteen ja vetovoimaan. Saattaa lisätä entisestään alueiden välisiä eroja. Alueelliset erot lisääntyvät sosiaali- ja terveyssektorin työvoiman saatavuudessa. Julkiset ja yksityiset palvelut keskittyvät erityisesti maakuntien keskuskaupunkeihin. Turkuun keskittyy suuren väestöpeiton edellyttämiä erityispalveluita koko länsirannikon alueelta. Vapaa-ajan lisääntyminen Vapaa-ajan määrä ja arvostus lisääntyy ikärakenteen muutoksen ja eri ikäryhmien arvostukseen liittyvien valintojen seurauksena Matkailukohteiden paikallinen ja alueellinen merkitys lisääntyy. Matkailuliiketoiminta kasvaa ja vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen useilla alueilla. Louran kannalta suuri potentiaali ja korostaa alueellista ja ylialueellista yhteistyötä Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus
- 8. Muutostekijä 4. Ympäristö, vähähiilisyys ja vihreä talous veturina Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen kannalta Merkitys Louran kannalta Vähähiilisyys Ilmastomuutoksen torjuminen ja muutokseen sopeutuminen muuttaa luonnonvarojen käyttöön ja energiatuotantoon liittyviä reunaehtoja, mutta sisältää myös merkittäviä mahdollisuuksia Alueellisesti hajautetun uusiutuvan energian tuotanto ja kulutus lisää mahdollisuuksia alueellisesti ja paikallisesti merkittäviin uusiin liiketoimintaratkaisuihin Louran alueella poikkeuksellisen vahvan merkityksen omaava energiasektori. Monipuolinen ja hajautunut energiasektori. Ekosysteemipalvelut Luontoon liittyviä aineellisia ja aineettomia hyötyjä tunnistetaan ja otetaan huomioon aikaisempaa paremmin. Kasvillisuus, eläimet, maisema, vesi ja lumi ovat perustana suuressa osassa matkailualaa. Matkailu on riippuvainen ekosysteemien toiminnasta. Matkailukeskusten ja muiden matkailupalvelujen sijoittamisessa ja toiminnassa joudutaan ottamaan huomioon matkailun ja muiden alueidenkäyttömuotojen vaikutukset ekosysteemeihin. Luontoon ja ekosysteemiin liittyvät asiat otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja luontoarvot ohjaavat alueiden kehittämiseen liittyviä valintoja Esim. HINKU-kunnat mainekuvan korostajina jne. Resurssitehokkuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia Tuotannossa minimoidaan ympäristöhaitat ja resurssien epätarkoituksenmukainen käyttö Hyödynnetään luonnonvarojen uusia käyttötapoja. Korostaa koulutukseen ja osaamiseen liittyviä uusia menetelmiä ja ratkaisuja Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus Alueen korkeakoulut nostaneet keskeisesti esiin strategisissa valinnoissaan.
- 9. Muutostekijä 5. Tuotanto ja palvelut jakautuvat uudelleen Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen kannalta Merkitys Louran kannalta Metsäteollisuus uudistuu Kotimaisen paperiteollisuuden kysynnän ennakoidaan vähenevän Euroopan taantuvan talouskehityksen ja globaalin kilpailutilanteen vaikutuksesta. Uusia seutuja ajautuu rakennemuutosalueiksi. Metsäteollisuuden keskittymisen ennakoidaan kohdistuvan rannikoille. Keskeinen merkitys varsinkin Rauman seudulla Metalliteollisuus erikoistuu ja verkottuu Jalostavat yritykset, erityisesti konepajateollisuus, pyrkii erottautumaan kilpailijoistaan ja luomaan erikoistumalla kilpailuetuja. Yritykset muodostavat tuotanto- ja arvoverkostoja, jotka kilpailevat globaalisti. Yritysverkostojen merkitys kasvaa erityisesti kokoonpanoteollisuudessa, mikä saattaa nostaa kartalle uusia alueellisten osaamiskeskittymiä. IT-sektorin rakennemuutos jatkuu Siirrytään palvelutuotantoon. Asiantuntijatyön merkitys korostuu Tuotantopaikkojen hajautuminen heikentää IT-sektorista riippuvaisten alueiden elinvoimaa Salon seutu hyvä esimerkki. Elintarviketeollisuus tarvitsee kotimaista maataloutta Kotimaisen raaka-aineen saanti korostuu Elintarviketeollisuus keskittynyt alueellisesti Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle Keskeinen merkitys alueen tuotannossa ja työllisyydessä. Paikallinen merkitys erittäin suuri. Palveluvaltaistuminen Työpaikkojen ja yritysten määrä lisääntyy palvelusektorilla. Palveluliiketoiminta ja palveluvienti korostuvat teollisuuden toimialoilla. Palveluvaltaistuminen lisää osaltaan kaupunkiseutujen kasvua, sillä palvelut keskittyvät tyypillisesti sinne missä asukkaat ovat. Palveluiden etätarjonta ja käyttö, esimerkiksi etädiagnostiikka, mahdollistaa globaalin toiminnan paikallisesti järjestettynä. Alueen keskuskaupungit ja alueen elinkeinoelämän ja osaamisen kannalta tärkeimmät keskittymät avainroolissa. Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus
- 10. Louran kaupunkiseudut kuntineen TURUN SEUTUKUNTA (asukasluku) PORIN SEUTUKUNTA (asukasluku) RAUMAN SEUTUKUNTA (asukasluku) VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA (asukasluku) TURKU (180 225) PORI (83 285) RAUMA (39 842) UUSIKAUPUNKI (15 499) KAARINA (31363) HARJAVALTA (7486) EURA (12 406) KUSTAVI (889) LIETO (17 023) HUITTINEN (10 623) EURAJOKI ( 5 922) LAITILA (8460) MASKU (9 671) KOKEMÄKI (7 893) KÖYLIÖ (2750) PYHÄRANTA ( 2 199) MYNÄMÄKI (7 978) LUVIA (3 360) SÄKYLÄ (4 631) TAIVASSALO (1 682) NAANTALI (18 824) MERIKARVIA (3 269) -- VEHMAA ( 2 324) NOUSIAINEN (4 846) NAKKILA (5 747) -- -- PAIMIO (10 591) POMARKKU (2 373) -- -- RAISIO (24 562) ULVILA ( 13 740) -- -- RUSKO (5 907) -- -- -- SAUVO (3 033) -- -- -- TURUN SEUTU/ 314 023 PORIN SEUTU/ 137 506 RAUMAN SEUTU/ 65 551 VAKKA-SUOMEN SEUTU/ 31 053
- 11. Louran kaupunkiseutujen osuus koko maan volyymistä eri muuttujilla 9,3 % Väkiluku 90,7 % 10,7 % 10 % Työlliset 90 % 9,7 % 10,5 % Työttömät 89,5 % 10,2 % 10,4 % Yrityskanta 89,6 % 9,2 % Eläkeläiset BKT-osuus Tutkinnon suorittaneet Akateemiset 89,3 % 89,3 % 89,8 % 90,8 % 7,3 % T&K-menot 92,7 % 9,3 % T&K-henkilöstö 90,7 % 9,3 % Haetut patentit 90,7 % 14,5 % Teollisuuden tuotannon bruttoarvo* 86,5 %
- 12. Lounaisrannnikon elinvoima ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa 3. Mainekuva (Kolmannet tekijät) 1. Ulkoinen elinvoima (Kovat tekijät) 2. Sisäinen elinvoima (Kovat ja pehmeät tekijät)
- 13. Työllisyysdynamiikka Koulutusdynamiikka Alue- ja kuntatalousdynamiikka Lounaisrannikon elinvoima ja kilpailukyky Yritysdynamiikka Väestödynamiikka Saavutettavuus -dynamiikka TKIdynamiikka Muu dynamiikka
- 14. Vertailu muihin keskisuuriin ja suuriin kaupunkiseutuihin vuosina 2000-2012 (yli 100 000 asukkaan seudut)
- 15. Työllisyysdynamiikka Koulutusdynamiikka Alue- ja kuntatalousdynamiikka Lounaisrannikon elinvoima ja kilpailukyky Yritysdynamiikka Väestödynamiikka Saavutettavuusdynamiikka TKIdynamiikka Muu dynamiikka
- 16. Kotimaan tiekuljetusten tavaravirrat vuosina 2007–2009 Saavutettavuus vaikuttaa keskeisesti yritysten, työpaikkojen ja asukkaiden sijoittumiseen Lähde: Tilastokeskus
- 17. Rautatiekuljetusten tavaravirrat Suomessa vuonna 2011 Rautateiden tavaravirroilla vahva yhteys tuotantorakenteeseen Lähde: Tavaravirtatietojen lähde: Liikennevirasto
- 18. Rautatie-, lento ja laivaliikenteen kotimaan matkat liikenneverkolla vuonna 2011 Henkilöliikenteen muutossuunnat: -Ajankäyttö- ja asumispreferenssien muutokset -Vapaa-ajan liikkuminen -Työssäkäyntialueiden laajeneminen -Matkailun lisääntyminen Lähde: Liikennevirasto, Finavia, Tilastokeskus
- 19. Työllisyysdynamiikka Koulutusdynamiikka 1. Alue- ja kuntatalousdynamiikka Lounaisrannikon elinvoima ja kilpailukyky Yritysdynamiikka Väestödynamiikka Saavutettavuus -dynamiikka TKIdynamiikka Muu dynamiikka
- 20. Bruttokansantuotteen kehitys vuosina 2000-2011 Rauman seudun BKT 3:nneksi korkein asukasta kohden 2011: muutos % 6:nneksi korkein vertailu-joukossa Turun seudun BKT 6:nneksi korkein asukasta kohden 2011: muutos % keskitason yläpuolella Porin seudun BKT asukasta kohden hieman vertailujoukon ja koko maan indeksin alapuolella Vakka-Suomen BKT koko maan keskiarvon alapuolella. Tilanne heikentynyt 2000-luvulla, mutta…
- 21. Kunnallisverojen kehitys vuosina 2000-2012 Seutukunta Helsingin Tampereen Rauman Vaasan Turun Oulun Hämeenlinnan Vakka-Suomen Kuopion Lappeenrannan Lahden Jyväskylän Porin Seinäjoen Joensuun Kunnallisveroje n määrä oli koko maassa 1868 € vuonna 2000 ja 3 102 € vuonna 2012 Kunnallisverot € 2000 2439,4 1835,6 1753 1829,8 1870,6 1918,8 1729,6 1638 1695,7 1680 1663,1 1746,9 1616,5 1586,9 1538,3 Kunnallisverot € 2012 3673 3027,1 3025 2989,6 2929,1 2906,2 2905 2905 2871,7 2849,9 2807,2 2738,4 2730,9 2610,5 2466,8 Rauman seudun kunnallisverot asukasta kohden 3:nneksi korkeimmat ja nousivat eniten Muutos €/as. Indeksi 2000 Indeksi 2012 (100=koko maa) 1234 1192 1272 1160 1059 987 1175 1267 1176 1170 1144 992 1114 1024 929 Turun seudun kunnallisverot asukasta kohden 5:nneksi korkeimmat 2012 (100=koko maa) 131 98 94 98 99 103 93 88 91 90 89 94 87 85 82 196,6 162 161,9 160,1 156,8 155,6 155,5 155,5 153,7 152,6 150,3 146,6 146,2 139,8 132,1 Vakka-Suomen kunnallisverot nousivat määrällisesti toiseksi eniten vuosien20002012 välillä
- 22. Kuntalainojen määrän kehitys vuosina 2000-2012 Seutukunta Rauman Joensuun Tampereen Vakka-Suomen Porin Vaasan Seinäjoen Oulun Kuopion Turun Helsingin Jyväskylän Hämeenlinnan Lappeenrannan Lahden Kuntalainojen määrä 3x vuosien20002012 välisenä aikana Kuntalainat € 2000 Kuntalainat € 2012 Muutos €/as. 345 640,7 408,9 436,3 961 720,1 916,2 653,2 444,9 816,8 531,4 844,1 506,9 603 1194,6 389 1495,6 1567 1578,8 1684,5 1748,3 1815,8 1863 1874,1 1885,8 2064,8 2169,9 2439,2 2450 2761,2 44 855 1158 1143 724 1028 900 1210 1429 1069 1533 1326 1932 1847 1567 Rauman seudun kuntalainojen määrä kasvoi +44 € vuosien 20002012 välillä Indeksi 2000 Indeksi 2012 (100=koko maa vuonna 2000) Vakka-Suomen, Porin ja Turun seudun kuntalainat koko maan keskiarvon alapuolella (100=koko maa vuonna 2000) 46,2 85,9 54,8 58,3 128,8 96,5 122,8 87,6 59,6 109,5 71,2 113,2 67,9 80,8 160,1 52,1 200,5 210,1 211 225,8 234,4 243,4 249,7 251,2 252,8 276,8 290,9 327 328,4 370,1 Usean seudun kuntalainojen määrä kasvoi 4- 5 kertaiseksi vuosikymmenes -sä
- 23. Työllisyysdynamiikka Koulutusdynamiikka Alue- ja kuntatalousdynamiikka Lounaisrannikon elinvoima ja kilpailukyky Yritysdynamiikka Väestödynamiikka Saavutettavuus -dynamiikka TKIdynamiikka Muu dynamiikka
- 24. Työpaikkakehitys seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä Koko maassa 2,4 miljoonaa työpaikkaa vuoden 2011 lopussa Helsingin seudulla 31,6 % ja 15 suurimmalla seudulla 73 % kaikista työpaikoista Turun seudulla työpaikkojen määrä kasvoi 4:nneksi eniten kaikista seuduista
- 25. Kaupunkiseutujen keskustaajamiin suuntautuvan työssäkäynnin osuus vuosina 1990 ja 2009
- 26. Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2000-2011 Turun seudulla työpaikkojen määrä nousi noin 9 000:lla vuosien 20002011 välisenä aikana Rauman ja Porin seudulla työpaikkojen määrä nousi noin 1000:lla Vakka-Suomen seudun työpaikat vähenivät noin Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten 1100:lla Jyväskylän seudulla
- 27. Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) kaikista työpaikoista vuosina 2000-2011 Seutukunta Rauman Helsingin Tampereen Vakka-Suomen Turun Vaasan Oulun Lappeenrannan Porin Jyväskylän Seinäjoen Hämeenlinnan Lahden Joensuun Kuopion Koko maassa yksityisen sektorin osuus työpaikoista 58,4 % Yksityisen sektorin %-osuus 2000 63,7 62,9 60,4 55 59,7 53,6 56,3 56,6 53,3 53,6 51,2 51,8 61,5 47,9 46,7 Yksityisen sektorin %-osuus 2011 64,9 63,8 61,6 59 58,8 57,9 57,7 56,5 56,5 56 54,2 54 52,4 52,3 51,3 Rauman seudulla yksityisen sektorin osuus työpaikoista vertailujoukon korkein Muutos %-yksikköä Indeksi 2011 1,2 0,9 1,2 4 -0,9 4,3 1,4 -0,1 3,2 2,4 3 2,2 -9,1 4,4 4,6 111,1 109,2 105,5 101 100,7 99,1 98,8 96,7 96,7 95,9 92,8 92,5 89,7 89,6 87,8 Vakka-Suomen seudulla yksityisen sektorin osuus joukon 4:nneksi korkein (100=koko maa vuosi 2011) Turun seudulla yksityisen sektorin osuus laski hieman 2000-luvulla. Porin seudulla osuus kasvussa.
- 28. Työllisyysasteen kehitys vuosina 2000-2011 Seutukunta Helsingin Vaasan Hämeenlinnan Vakka-Suomen Seinäjoen Rauman Turun Tampereen Kuopion Porin Oulun Lahden Lappeenrannan Jyväskylän Joensuun Vakka-Suomen työllisyysaste oli 3:nneksi korkein vuonna 2012 Työllisyysaste % 2000 74,3 69,8 67,1 69 67,5 66,2 68,3 67,5 62 62,7 66,1 65,3 63,6 63,6 59,2 Työllisyysaste % 2012 74,4 74,4 72 72 71,9 71,3 69,9 69,7 67,9 67,9 67,4 67,4 67,4 67 63,3 Rauman seudun työllisyysaste oli 6:nneksi korkein vuonna 2012 ja noussut ripeästi 2000luvulla Muutos %-yks. 0,1 4,6 4,9 3 4,4 5,1 1,6 2,2 5,9 5,2 1,3 2,1 3,8 3,4 4,1 Indeksi 2000 Indeksi 2012 107,7 101,2 97,2 100 97,8 95,9 99 97,8 89,9 90,9 95,8 94,6 92,2 92,2 85,8 107,8 107,8 104,3 104,3 104,2 103,3 101,3 101 98,4 98,4 97,7 97,7 97,7 97,1 91,7 Turun työllisyysaste oli koko maan keskiarvon yläpuolella. Muutos vähäinen 2000luvulla. Porin työllisyysaste oli koko maan keskiarvon alapuolella, mutta parannus toiseksi paras vertailujoukosta
- 29. Työttömyysasteen kehitys vuosina 2000-2012 Seutukunta Vaasan Helsingin Seinäjoen Vakka-Suomen Hämeenlinnan Rauman Turun Kuopion Tampereen Porin Oulun Lappeenrannan Lahden Jyväskylän Joensuun Vakka-Suomen työttömyysaste 3:nneksi alhaisin vertailujoukosta vuonna 2012 Työttömyysaste % 2000 Työttömyysaste % 2012 Muutos %-yks. 9,9 7,4 11,2 12 12,9 13,8 11,4 15,4 13 17,2 13,1 15,1 15,1 15,5 18,2 6,6 7 8,1 8,1 8,9 9,5 10 10 11 11,7 11,8 12,1 12,4 12,5 14,2 -3,3 -0,4 -3,1 -3,9 -4 -4,3 -1,4 -5,4 -2 -5,5 -1,3 -3 -2,7 -3 -4 Rauman työttömyysaste 6:nneksi alhaisin. Työttömyysaste laski kolmanneksi ripeimmin. Indeksi 2000 (100=koko maa vuonna 2000) Indeksi 2012 78,6 58,7 88,9 95,3 102,4 109,5 90,5 122,2 103,2 136,5 104 119,8 119,8 123 156 52,4 55,6 64,3 64,3 70,6 75,4 79,4 79,4 87,3 92,9 93,7 96 98,4 99,2 112,7 Turun työttömyysaste koko maan keskiarvoa parempi, mutta parannus vähäinen (100=indeksi koko maa vuonna 2000) Porin (ja Kuopion) työttömyysasteet alentuivat eniten vertailujoukosta 2000-luvulla.
- 30. Työllisyysdynamiikka Koulutusdynamiikka Alue- ja kuntatalousdynamiikka Lounaisrannikon elinvoima ja kilpailukyky Yritysdynamiikka Väestödynamiikka Saavutettavuus -dynamiikka TKIdynamiikka Muu dynamiikka
- 31. Väestönmuutos seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla vuosien 1980-2011välisenä aikana Väkiluku kasvoi yli 40 000 henkilöllä vain viidellä seudulla Helsingin seutu + 445 000 Tampereen seutu + 102 500 Oulun seutu + 89 000 Turun seutu + 61 500 Jyväskylän seutu + 46 500 Viiden em. kaupunkiseudun väestönlisäys yhteensä 745 000 henkilöä Väestö väheni Porin, Rauman ja Vakka-Suomen seuduilla vuosina 1980-2012: Porin seutu – 7 500 Rauman seutu – 5 500 Vakka-Suomen seutu – 3 600 Väestö vähentyi 6 seudulla yli 10 000 henkilöä: Imatran, Kehys-Kainuun, Pielisen Karjalan, YläSavon, Itä-Lapin ja Savonlinnan seuduilla
- 32. Väestönlisäys tuhatta asukasta kohden vuosina 2000-2012 Turun seudun väestönlisäys oli 24 600 + henkilöä vuosina 2000-2012 Rauman seudun väkiluku väheni Vakka-Suomen väkiluku väheni Porin seudun väkiluku väheni -2 000 -2 200 -3 000 hlöllä vuosina 2000-2012 henkilöllä vuosina 20002012 henkilöllä vuosina 20002012
- 33. Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011-2040 1 (2)
- 34. Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011–2040 2 (2)
- 35. Kaupunkiseutujen välinen muuttoliike ikäryhmittäin vuosina 20012010
- 36. Muuttovetovoima tuhatta asukasta kohden vuosina 2000-2012 (kuntien välinen nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä) Turun seutu sai muuttovoittoa +10 800 henkilöä vuosina 2000-2012 Porin seutu sai muuttotappiota noin 2 800 hlöä, mutta käänne Vaasan jälkeen toiseksi paras Vakka-Suomen muuttotappiot - 2 400 hlöä. Muuttotappio oli suurin asukaslukuun suhteutettuna) Rauman seudun muuttotappiot olivat - 3 600 hlöä vuosina 20002012 )
- 37. Turun seudun nettomuutto seuduittain vuosina 1996-2003 sekä 2004-2011
- 38. Porin seudun nettomuutto seuduittain vuosina 2008-2012 Porin seutu sai muuttovoittoa: -Rauman seutu +406 -Pohjois-Satak. + 276 -Lounais-Pirkanmaa +249 -Vakka-Suomen +90 -Salon +71 -Loimaan 64 Porin seutu sai muuttotappiota: - Tampereen seutu -674 Turun -526 Helsingin -168 Jyväskylän -105 Vaasan -34
- 39. Louran kaupunkiseutujen väestönkehitys osatekijöittäin 20002013 Porin seutu Turun seudulla kaikki väestönkehityksen osatekijät positiivisia vuosina 2000-2013 Rauman seutu Porin seudulla maan sisäinen muuttoliike tasapainottunut ja maahanmuutto positiivinen Turun seutu Rauman seudulla luonnollinen väestönlisäys positiivinen, mutta maan sisäinen muuttoliike negatiivinen Vakka-Suomen seutu
- 40. Työllisyysdynamiikka Koulutusdynamiikka Alue- ja kuntatalousdynamiikka Lounaisrannikon elinvoima ja kilpailukyky Yritysdynamiikka Väestödynamiikka Saavutettavuus -dynamiikka TKIdynamiikka Muu dynamiikka
- 41. Seutujen väliset erot yritysdynamiikassa 2008-2012 Analyysin kohteeksi valittiin kaikki Manner-Suomen seutukunnat (67) 1.1.2012 alueluokituksella Yritysdynamiikkaa mittaaviksi muuttujiksi valittiin: 1. Aloittaneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin promilleina tuhatta asukasta kohden 2. Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012: tulos ilmaisiin promilleina tuhatta asukasta kohden 3. Yritysperustannan (aloittaneet – lopettaneet) osuus yrityskannasta vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta 4. Yritysten uusiutumisaste (”Luova tuho) eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta 5. Yrityskannan muutos vuosien 2000-2012 välisenä aikana: tulos ilmaisiin prosenttiosuutena 6. Osaamisintensiivisten yritysten (toimialat K, M ja N) osuus kaikista aloittaneista yrityksistä vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosentteina aloittaneista yrityksistä Kaikki seudut jaettiin jokaisen muuttujan osalta perusteella viiteen tasasuuruiseen viidennekseen: parhaassa viidenneksessä olivat kyseisen muuttujan osalta yritysdynaamisimmat seudut ja heikoimmassa viidenneksessä alhaisimman arvon saaneet seudut Lopuksi tehtiin yhteenveto, johon kerättiin viidenneksittäin seudut niiden saamien kuuden muuttujan arvojen mukaan
- 42. Aloittaneet yritykset suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 Aloittaneiden yritysten määrä korkein Helsingin, Turun ja Tampereen vaikutusalueella Turun seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 7. kaikkien seutujen joukossa Vakka-Suomen seutu toisessa (14.) sekä Porin (30.) ja Rauman (32.) seudut kolmannessa viidenneksessä
- 43. TOP 15 aloittaneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 (promillea per vuosi) Luoteis-Pirkanmaan Vakka-Suomen Sydösterbottenin Salon Pohjois-Satakunnan Tampereen Turun Koillis-Savon Loimaan Loviisan Porvoon Raaseporin Åboland-Turunmaan Helsingin Tunturi-Lapin 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
- 44. Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 Yrityskanta korkein pienillä noin alle 30 000 asukkaan seuduilla ja kasvukeskusten ulkopuolella Vakka-Suomi parhaassa viidenneksessä: sijoitus 8. kaikkien seutujen joukossa Turun seutu toisessa (25.) sekä Rauman (30.) ja Porin (34.) seudut kolmanneksi parhaassa viidenneksessä
- 45. TOP 15 yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 (promillea per vuosi) Pohjois-Lapin Suupohjan Joutsan Raaseporin Järviseudun Kyrönmaan Loimaan Vakka-Suomen Loviisan Luoteis-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Koillis-Savon Åboland-Turunmaan Sydösterbottenin Tunturi-Lapin 0 20 40 60 80 100 120
- 46. Yritysperustannan osuus yrityskannasta vuosina 2008-2012 Yritysperustanta vilkkainta suurimmilla kaupunkiseuduilla ja Pohjanmaan seuduilla Turun seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 5. kaikkien seutujen joukossa Vakka-Suomi toisessa (22.), Porin (39.) kolmannessa ja Rauman (46.) seutu neljännessä viidenneksessä
- 47. TOP 15 yritysperustanta suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012 (%-osuus yrityskannasta) Åboland-Turunmaan . Riihimäen . Seinäjoen Loimaan Lappeenrannan Porvoon Salon Jakobstadsregionens Ylivieskan Rovaniemen Turun Helsingin Jyväskylän Tampereen Oulun 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
- 48. Yritysperustanta vuosina 2001-2006 ja 2007-2011 (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten nettomäärä suhteessa yrityskantaan) Turun seudun yritysperustanta 3:nneksi suurinta vuosina 2007-2011: muutos oli vertailujoukon suurin Vakka-Suomen seudun yritysperustanta oli keskitason yläpuolella20012006 ja keskitasoa 2007-2011 Porin seudun yritysperustanta oli keskitason alapuolella 20012011: nousua 2000-luvun aikana Rauman seudun yritysperustanta oli vertailujoukon toiseksi heikoin vuosina 20002011
- 49. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset (”luova tuho”) suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012 Yritysten uusiutuminen eli luova tuho oli vilkkainta korkeakouluseuduilla ja yksittäisillä teollisuusseuduilla Turun seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 7. kaikkien seutujen joukossa Porin seutu toisessa (22.) , Rauman seutu kolmannessa (30.) ja Vakka-Suomen seutu heikoimmassa viidenneksessä (57.)
- 50. TOP 15 yritysten uusiutumisaste eli "luova tuho" yrityskannasta vuosina 2008-2012 (%-osuus yrityskannasta) Porvoon Hämeenlinnan Lahden Riihimäen . Varkauden Kouvolan Kotkan-Haminan Äänekosken Turun Rovaniemen Kuopion Tampereen Jyväskylän Oulun Helsingin 14,5 15 15,5 16 16,5 17 17,5 18 18,5 19 19,5
- 51. Yrityskannan uusiutumisaste (luova tuho) 2001-2006 ja 2007-2011 (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä suhteessa yrityskantaan) Turun seudun yrityskannan uusiutuminen 5:nneksi tehokkainta vertailuseutujen joukossa Porin seudun yrityskannan uusiutuminen keskimääräistä hitaampaa vuosina 20012011 Rauman seudun yrityskannan uusiutuminen keskimääräistä hitaampaa vuosina 20002011 Vakka-Suomen yrityskannan uusiutuminen vertai-lujoukon heikointa ja edelleen hidastunut 2000luvun kuluessa
- 52. Yrityskannan muutos (%) vuosien 2000-2012 välisenä aikana Yritysten määrä lisääntyi vähintään neljänneksellä kahdeksalla seudulla: lähinnä suuret kaupunkiseudut Turun ja VakkaSuomen seudut parhaassa viidenneksessä: Turun seudun sijoitus 4. ja Vakka-Suomen 11. Porin ja Rauman seudut kolmannessa viidenneksessä: Porin seudun sijoitus 33. ja Rauman 36.
- 53. TOP 15 yrityskannan muutos vuosina 2000-2012 (%-osuus yrityskannasta) Raaseporin Jakobstadsregionens Ylivieskan Hämeenlinnan Vakka-Suomen Loimaan Rovaniemen Salon Jyväskylän Riihimäen . Porvoon Turun Helsingin Tampereen Oulun 0 5 10 15 20 25 30 35
- 54. Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloittavista yrityksistä vuosina 2008-2012 Osaamisintensiiviksi yrityksiksi luokiteltiin toimialojen K, M ja N aloittaneet yritykset Turun seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 7. kaikkien seutujen joukossa Rauman seutu toisessa (14.), Porin seutu kolmannessa (32.) ja Vakka-Suomen seutu neljännessä viidenneksessä (49.)
- 55. TOP 15 osaamisintensiivisten yritysten osuus kaikista aloittaneista yrityksistä vuosina 2008-2012 (%-osuus) Raaseporin Åboland-Turunmaan . Rauman Riihimäen . Itä-Lapin Seinäjoen Oulun Loimaan Lahden Lappeenrannan RovaniemenPorvoon Jyväskylän Salon Jakobstadsregionens Vaasan TurunYlivieskan Rovaniemen Tunturi-Lapin Porvoon Turun Helsingin Kuopion Jyväskylän Tampereen Tampereen Pohjois-Lapin Oulun Helsingin 0 0 2 5 4 10 6 8 15 10 20 12 25 14 16 30 18 35
- 56. YHTEENVETO YRITYSDYNAAMISIMMISTA SEUDUISTA KUUDEN MUUTTUJAN PERUSTEELLA VUOSINA 2008-2012 Parhaassa viidenneksessä suuret kaupunkiseudut vaikutusalueineen + Lapin seutuja Kahdessa heikoimmassa viidenneksessä maakuntien reunaalueiden maaseutumaisia seutuja ja teollisuusseutuja Turun seutu ensimmäisessä, Vakka-Suomen ja Porin seutu toisessa ja Rauman seutu kolmannessa viidenneksessä P Turun 1.
- 57. Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden yritysdynamiikkamuuttujan perusteella VIIDENNES SEUTUKUNNAT Paras viidennes Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi-Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen, Loviisan, Loimaan Toiseksi paras viidennes Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan, Pietarsaaren, Vakka-Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, PohjoisLapin, Porin, Lounais-Pirkanmaan ja Koillis-Savon Kolmanneksi paras viidennes Rauman, Kotka-Haminan, Mikkelin, Sydösterbottens, Ylivieskan, Pohjois-Satakunnan, Jämsän, Etelä-Pirkanmaan, Kyrönmaan, Toiseksi heikoin viidennes Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-Tornion, Koillismaan, Kaustisen, Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Nivala-Haapajärven Heikoin viidennes Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson, Kuusiokuntien, Joutsan, Järviseudun, Itä-Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen Karjalan, YläSavon, Sisä-Savon ja Kehys-Kainuun. Keski-Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin
- 58. Työllisyysdynamiikka Osaamisdynamiikka Alue- ja kuntatalousdynamiikka Lounaisrannikon elinvoima ja kilpailukyky Yritysdynamiikka Väestödynamiikka Saavutettavuus -dynamiikka TKI-dynamiikka Muu dynamiikka
- 59. Uusien opiskelupaikkojen muutos eri koulutusasteilla seutukunnittain vuosien 2004-2011 välisenä aikana
- 60. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä vuosina 2000-2012 Turun seudulla tutkinnon suorittaneiden osuus oli 6:nneksi korkein vuonna 2011 Porin seudulla tutkinnon suoritt-aneiden osuus oli 2011 sama kuin suurissa korkeakoulukaupungeissa 2000-luvun alussa Rauman ja Vakka-Suomen seuduilla tutkinnon suorittaneiden osuus oli alhaisempi kuin vertailuseuduilla Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi eniten Joensuun ja Seinäjoen seuduilla
- 61. ”Akateemisen” osuus väestöstä vuosina 2000-2012 Turun seudulla akateemisten osuus oli 3:nneksi korkein vuonna 2000 ja 4:nneksi korkein vuonna 2011 Porin ja Rauman seudulla akateemisten osuus oli vuonna 2011 sama kuin koko maassa vuonna 2000 Vakka-Suomen seudulla akateemisten osuus oli 4 x alhaisempi kuin Helsingin seudulla Akateemisten osuus nousi eniten Tampereen seudulla
- 62. Summa summarum
- 64. Muuttavatko ihmiset Louran alueelle työn vai jonkun muun syyn vuoksi?
- 66. Ulkoinen elinvoima/ kovat tekijät Sisäinen elinvoima/ pehmeät tekijät Mainekuva/ kolmannet tekijät Aluetalouden dynamiikka Elinkeino- ja toimialarakenteen dynaamisuus Työpaikkakehitys Koulutustarjonta Saavutettavuus, yhteydet Perhe ja ystävät Henkilöhistoriaan liittyvät kytkökset Kotiseutuidentiteetti Mieli- ja mainekuva Oletettu potentiaali Ilmapiiri ja elämäntyyli Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne.
- 67. ”Paikan laatu” ratkaisee tulevan menestymisen: 1. 2. 3. 4. Lähde: Richard Florida Mitä siellä on? Keitä siellä on? Mitä siellä tapahtuu Miten sinne pääsee?
- 68. KIITOS!!! VTT Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi 045 657 7890 © Timo Aro 2013