Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestäTimoAro
Esityksessä kuvataan suurten kaupunkiseutujen (13) merkitystä aluekehityksessä keskeisten aluetalouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja väestöön liittyvien tunnuslukujen avulla. Kaupunkiseutuja (70) tarkastellaan muuttujakohtaisesti perinteisellä tavalla ja kartogrammina.
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Esityksessä kuvataan kuutta aluerakenteen isoa muutosvoimaa: kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumista (polarisaatio). Jokaisesta muutostekijöstä on erillisiä graafeja, karttoja ja taulukoita. Jokainen muutostekijä on kiinteässä yhteydessä toisiinsa, jolloin tekijät joko vahvistavat tai heikentävät alueen kehitystä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
Esitys alueiden vetovoimasta Piiri 2017 -kuntamarkkinointitapahtumassa Kouvolassa. Esitykseen liittyy kaksi ydinkysymystä: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset. Esityksessä käydään läpi kuusi alueiden vetovoimaaan vaikuttavaa tekijää ja esimerkkejä.
Esityksessä kuvataan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän välistä yhteyttä kolmen keskeisen muutostrendin avulla. Aluerakennetta muovaavat keskeiset muutostrendit ovat piikikkyys (kaupungistuminen ja keskittyminen), vyöhykkeisyys (liikenne ja kasvukäytävät) ja liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti). Jokaisen muutostrendin kohdalla esitellään tilastollisia faktoja ja asiaa visualisoivia karttoja ja graafeja.
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestäTimoAro
Esityksessä kuvataan suurten kaupunkiseutujen (13) merkitystä aluekehityksessä keskeisten aluetalouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja väestöön liittyvien tunnuslukujen avulla. Kaupunkiseutuja (70) tarkastellaan muuttujakohtaisesti perinteisellä tavalla ja kartogrammina.
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Esityksessä kuvataan kuutta aluerakenteen isoa muutosvoimaa: kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumista (polarisaatio). Jokaisesta muutostekijöstä on erillisiä graafeja, karttoja ja taulukoita. Jokainen muutostekijä on kiinteässä yhteydessä toisiinsa, jolloin tekijät joko vahvistavat tai heikentävät alueen kehitystä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
Esitys alueiden vetovoimasta Piiri 2017 -kuntamarkkinointitapahtumassa Kouvolassa. Esitykseen liittyy kaksi ydinkysymystä: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset. Esityksessä käydään läpi kuusi alueiden vetovoimaaan vaikuttavaa tekijää ja esimerkkejä.
Esityksessä kuvataan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän välistä yhteyttä kolmen keskeisen muutostrendin avulla. Aluerakennetta muovaavat keskeiset muutostrendit ovat piikikkyys (kaupungistuminen ja keskittyminen), vyöhykkeisyys (liikenne ja kasvukäytävät) ja liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti). Jokaisen muutostrendin kohdalla esitellään tilastollisia faktoja ja asiaa visualisoivia karttoja ja graafeja.
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaTimoAro
Esityksessä kuvataan muuttoliikkeen ja asuntomarkkinoiden välistä yhteyttä. Esityksen tavoitteena osoittaa, miten muuttoliike vaikuttaa suoraan ja epäsuoraan asuntomarkkinoiden tulevaan alueelliseen kysyntään ja tarjontaan.
Esitys 'MUUTTOLIIKE JA SISÄINEN TURVALLISUUS' Sisäministeriön järjestämässä Suomen sisäinen turvallisuus -seminaarissa Helsingissä 27.11.2014. Esitys sisältää arvion maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutuksista turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään nyt ja tulevaisuudessa. Esityksessä tiivistetään muuttoliikeen näkökulmasta aluerakenteeseen vaikuttavat viisi keskeistä muutostrendiä: piikikkyys, epäsymmetrisyys, vyöhykkeisyys, liikkuvuus ja monikulttuurisuus.
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysiTimoAro
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysissa tarkasteltiin neljän Lounaisrannikon kaupunkiseudun asemaa suhteessa muihin keskisuuriin ja suuriin kaupunkiseutuihin. Kaupunkiseudut olivat Turun, Vakka-Suomen, Rauman ja Porin kaupunkiseudut, joissa asuu yhteensä noin 550 000 asukasta eli noin joka kymmenes suomalainen.
Louran positiota analysoitiin usesta elinvoimaan liittyvästä näkökulmasta, jotka liittyivät mm. saavutettavuuteen, alue- ja kuntatalouteen, työllisyyteen, yritysdynamiikkaan, väestökehitykseen, muuttovetovoimaan ja osaamiseen. Analyysiin otettiin vertailuvuosiksi vuosien 2000-2012 välinen aika.
Esitys kuvaa muuttoliikkeen yhteyttä paikalliseen elinvoimaan. Esityksen punaisena lankana muuttoliikkeen vaikutus alueiden suoraan ja epäsuoraan kehitykseen ja alueiden arvonmuodostukseen. Tavoitteena tunnistaa aikaisemman kehityksen perusteella tulevaisuuden muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäseudut.
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?TimoAro
Esitys Itä-Suomen kolmen maakunnan (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ulkoisesta elinvoimasta verrattuna muihin maakuntiin (18) vuosina 2000-2012. Esitys keskittyy Itä-Suomen alueen position muutokseen erityisesti aluetalouden, työpaikka- ja työllisyyskehityksen sekä osaamisen ja TKI-kehityksen valossa. Esityksen taustana analysoidaan aluerakenteen muutosta vyöhykkeisyyden ja liikkuvuuden näkökulmasta
Diasarja Metropolialueen 14 kunnan alueellisesta ja väestöllisestä kilpailukyvystä 2000-luvulla. Esitys painottuu määrälliseen ja rakenteelliseen muuttoliikekehitykseen kaupunkiseudun kuntien välillä.
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa TimoAro
Esityksessä verrataan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaa aluetalouteen ja työllisyyteen liittyvien tunnuslukujen osalta suhteessa muihin maakuntiin. Analyysi käsittää vuosien 2000-2013 välisen kehityksen. Lisäksi analyysissä verrataan em. muuttujien osalta Oulun seutua suhteessa suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin ja vielä erikseen 7 Pohjois-Pohjanmaan seutua keskenään.
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...TimoAro
Esityksessä käydään läpi aluekehitykseen vaikuttavia keskeisiä muutosvoimia ja aluerakenteen muutosta erityisesti toiminnallisten alueiden laajentumisen, kasvukäytävien ja vyöhykkeisyyden näkökulmasta. Esityksen case-esimerkkinä käytetään Kuopion seudun ulkoisen elinvoiman muutosta ja kehitystä suhteessa muihin suuriin tai keskisuuriin kaupunkiseutuihin (12) vuosien 2000-luvun aikana. Muutosta verrataan käyttämällä kuuteen eri teemaan sisältyviä elinvoima- ja kilpailukykymuuttujia.
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
Esitys Kuntaliiton ja FCG Oy:n rahoitus- ja talousfoorumissa 7.2.2018. Alustus keskittyy demografisen eli väestöllisen käänteen vaikutuksiin alueiden, talouden ja väestökehityksen kannalta
Similar to Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen (18)
Viisi teesiä kaupunkien kukoistavaan tulevaisuuteen. Esitys kaupunkipolitiikan Helsinki-Symposiumissa 21.3.2018. Viisi avaintekijää liittyy elinvoimaisuuteen, vetovoimaisuuteen, pitovoimaisuuteen, valovoimaisuuteen ja ns. TTTT-kykyyn
Analyysissä on verrattu nykyistä 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eikä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen malli, jossa on jokaisen alueen pääpaikka ja sen ympärille muodostuvat vaikutusalue ("uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, jonka avulla on muodostettu 5x5 km tilastoruuduilla 10 000 väestön sijaintiin perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistettä.
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Kolme vaihtoehtoista skenaariota Satakunnasta vuonna 2030. Skenaariot liittyvät satakuntalaiseen asenneilmastoon, ilmapiiriin ja mentaliteettiin. Alustus pidetty Sataedun toimitusjohtajan Matti Isokallion juhlaseminaarissa 25.11.2016
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.
Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin koko maan 70 seutukunnan elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seudut jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin peremmuusjärjestykseen arvopisteiden perusteella. Analyysin keskeisin tulos oli se, että elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Elinvoimaltaan seutujen parhaaseen viidennekseen kuuluivat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lisäksi parhaaseen viidennekseen kuuluivat Porvoon, Riihimäen, Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSATimoAro
Diasarjassa on tiivistetty 'Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa' -rapotin keskeiset perustelut, nostot ja ydinviestit. Diasarjassa on runsaasti kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkityksen perustuvaa tilastotietoa ja infografiikkaa.
3. Esityksen pääviesti
”Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on
pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja
suurten kaupunkiseutujen kehittäminen eivät
ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia vaihtoeh-
toja. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen
kasvu ja varsinkin tuleva kasvu on tosiasia eikä
tunne”
5. Kun kaikki vaikuttaa
kaikkeen…
1. Globalisaatio ja keskinäisriip-
puvuus LISÄÄNTYY!
2. Ilmastomuutos ja kestävyys-
kriisi on käsillä NYT!
3. Teknologia ja langaton tie-
donsiirto muuttaa KAIKEN
Lähde: SITRA, megatrendit 2016
6. 1.Kaupungistumiset
2.Keskittymis- ja harvenemiskehitys
3.Aluekehityksen ekonomisaatio
4. Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys
5.Alueellinen liikkuvuus
6. Demografinen muutospaine
7. Polarisoituminen, eriytyminen
MITÄ MUUTOSTRENDIT TARKOITTAVAT
OMAN ALUEESI KANNALTA?
Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejä
8. Aluehierarkia de facto 2017?
1. Metropolialue (1)
2. Suuret kaupungit ja kaupunkiseudut (3)
3. Keskisuuret kaupunkiseudut (10)
4. Seutukaupungit, seutukeskukset (20-30)
5. Muut kunnat
9. Mistä me oikein puhumme, kun
puhumme kaupungistumisesta?
1. Kaupunkialueiden kasvusta on globaalina ja kansallisena
ilmiönä: Suomi on monin tavoin myöhäiskaupungistunut, mutta nopeasti
kaupungistunut maa. Kaupungistumiseen liittyy useita kasautumisetuja ja –
haittoja, joihin vaikuttavat maantieteelliset ja historialliset tekijät sekä julkisen
vallan ja instituutioiden toimet. Kaupungistuminen on keskeinen tekijä alueiden
muutos- ja kehitysdynamiikassa
2. Sujuvista ja nopeista yhteyksistä kaupunkiseutujen sisällä ja
välillä: Liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä. Kaupunkiseutujen
sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen joukko- ja kevyt liikenne, aseman-
seutujen infrastruktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen.
Kaupunkiseutujen välillä korostu matkaketjut, liikkumisen edistäminen ja
erityisesti nopeat liikenne-yhteydet. Liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä
korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana.
3. Kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä: Kaupungeilla,
kaupunkiseuduilla ja kaupunkipolitiikalla on perinteisesti ollut ohut rooli
kansallisessa politiikassa. Varsinkin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen
kehittäminen on ollut enemmän hillitsevää, koordinoimatointa ja reaktiivista ja
vähemmän stimuloivaa, koordinoitua ja proaktiivista. Suomessa asuu kaupunki-
alueilla tilastointitavasta riippuen 70-85 % koko maan asukkaista. Neljä viidestä
asuu 20 suurimmalla ja puolet kuudella suurimmalla seudulla. Suurten ja keski-
suurten kaupunkiseutujen osuus kaksi kolmasosaa tai neljä viidesosaa kaikille
keskeisillä tunnusluvuilla
11. Aluekehityksen pyhä
kolminaisuus
Kartta kuvaa 70 kaupunkiseudun
kokonaisnettomuuttoa vuosina 2010-2016
1. Muuttoliikkeen
2. Liikenneyhteyksien
3. Korkeakoulujen sijainnin näkökulmasta.
12 eniten määrällistä muuttovoittoa saa-
neen kaupunkiseudun alueen läpi kulkee
rautatie ja siellä sijaitsee tiedekorkeakou-
lun ja/tai ammattikorkeakoulun pääkampus
ja/tai yliopistokesku
Lähde: Tilastokeskus, väestö
Analyysi: Timo Aro 2016
Kartta: Timo Widbom 2016
12. Neljä yli 250 000 asukkaan kaupunkiseudut
(Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut)
13. 10 yli tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseudut
(Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen,
Hämeenlinnan, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan
14. SUURTEN JA KESKISUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN* (14/70)
MERKITYS ERÄILLÄ TUNNUSLUVUILLA…
68,6 % väestöstä (2016)
71,8 % työpaikoista (2014)
74,1 % bkt:sta (2014)
90,0 % t&k –menoista (2015)
75,6 % korkea-asteen suorittaneista (2015)
79,5 % uusista asunnoista (2010-2015)
83,7 % vieraskielisistä (2015)
70,6 % työllisistä (2014)
60,9 % yrityksistä (2014)
Ja herraties mitä muuta!
Lähde: Tilastokeskus, väestö, työssäkäynti, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitys, koulutusrakenne, rakentaminen;
Analyysi: Timo Aro 2017
* Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan,
Kouvolan ja Lappeenrannan seudut (yli 100 000 asukasta tai noin 100 000 asukasta)
15. Kaupunki-maaseutu-luokituksen
tyyppi
Väestömäärän muutos
abs. vuosina 1990-
2013
Väestömäärän
muutos % vuosina
1990-2013
KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8
Sisempi kaupunkialue 267 304 18,4
Ulompi kaupunkialue 257 368 21,9
Kaupungin kehysalue 120 517 25,6
MAASEUTUALUEET -190 375 -10,4
Maaseudun paikalliskeskukset -11 331 -3,4
Kaupungin läheinen maaseutu 27 385 7,4
Ydinmaaseutu -92 724 -13,0
Harvaan asuttu maaseutu -113 705 -27,3
Kaupunkialueiden väkiluku kasvanut noin 650 000 henkilöllä
25 vuodessa
250 km
16. Suomen maapinta-alasta vakituisesti asuttujen ruutujen (250 x
250 metriä) määrä oli 6,7 % ja asumattomien ruutujen määrä
93,3 % vuoden 2015 lopussa eli suurin osa Suomen maapinta-
alasta on rakentamatonta maata ja metsää
500 kilometrin vyöhykkeellä Helsingistä asuu noin 4,8 miljoo-
naa asu-kasta eli lähes 9/10 koko maan asukkaasta (88,3 %).
Maantieteellinen keskipiste on Siikalatvassa Oulun alapuolella.
Väestöllinen keskipiste on Hämeenlinnan Hauholla: väestöllinen
keskipiste valuu noin yhden kilometrin vuodessa kohti etelää ja
lounasta
KAUPUNGISTUMINEN ON SILTI
EDELLEEN VARSIN SUHTEELLISTA…
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
17. Väestömäärä vyöhykkeittäin
suhteessa Helsinkiin (km) 2015
Joka viides suomalainen asuu 20 kilo-metrin ja joka
kolmas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä
Yli puolet suomalaisista asuu 200 kilometrin
etäisyydellä Helsingistä
Väestö kasvoi 200 kilometrin etäisyys-vyöhykkeellä
Helsingistä yhteensä noin 460 000 henkilöllä
vuosina 1990-2015
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui linjan
Kokkola-Joensuu – alapuolella vuonna 2015
99,9 %
98 %
88,3 %
69,8 %
56,5 %
33,3 %
20,1 %
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
19. Kuntien välinen nettomuutto 10 suurimmalla kaupunkiseudulla* ja
suurin puolue / pääministeripuolue vuosina 1987-2016
* 10 suurinta kaupunkiseutua: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Seinäjoen ja Joensuun
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike 1987-2016;
Analyysi ja graafi Timo Aro 2017
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Keskusta suurin puolue ja pääministeripuolue
SDP suurin puolue ja pääministeripuolue
Kokoomus suurin puolue ja pääministeripuolue
KÄÄNNEKOHTIA:
- Suuri lama 1991-1994
- Kotikuntalaki 1994-1998
- Osaamisvetoinen kasvu 1996-2001
- Finanssikriisi 2008-2010
- Pitkittynyt lama 2012-
- Keskittynyt vs. hajautunut kehitys 2015-
20. 20
Kaupunkialueiden kasvu tai keskittyminen ei ole mikään
suomalainen ilmiö!
NordRegion tutkimus Pohjoismaiden väestökehi-
tyksestä eri osa-alueilla 2000-luvulla
Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri alueiden väestön-
kehitystä vuosina 2000-2013: sinisellä olevat
alueet kasvavia ja harmaalla olevat supistuvia
Punaisella ympyräviivalla kuvatuille alueille on
keskittynyt neljä viidesosaa koko maan kas-
vusta: Suomessa Helsinki-Turku-Tampere-Lahti –
vyöhykkeen sisällä oleva alue ja Oulun seutu
Väestöllisesti kasvavat alueet em. lisäksi ensisi-
jaisesti Jyväskylän, Seinäjoen, Vaasan, Kuopion,
Joensuun, Porin ja Tunturi-Lapin seuduilla sekä piste-
mäisesti muualla maassa.
Lähde: NordRegio
21. Miksi kaupunkialueet kasvavat?
Kovat vetovoimatekijät (aluetalouden dynamiikka,
työpaikkakehitys, koulutustarjonta, osaamis- ja palvelukeskitty-
mät, alueen koko jne.)
Pehmeät vetovoimatekijät (tapahtumat ja elämykset,
vetovoimapalvelut, maine, ilmapiiri ja tunnelmat, historia,
kerroksellisuus, monikultturisuus, pöhinä jne.)
Mentaaliset tekijät (muuttuvat arvot, asenteet ja
preferenssit paikkaan liittyvissä valinnoissa sekä identiteetti-
kysymykset)
Tutkimusten perusteella kaupunkien ja
kaupunkiseutujen kasvua vauhdittavat
muun muassa
Korkeampi tuottavuuskehitys
Korkeampi arvonlisäys, asiantuntijatyön keskittyminen
Keskittymät, kontaktikaupungit: yritysten ja ihmisten fyysinen läheisyys
saa ideat ja innovaatiot liikkeelle
Kilpailu ja luova tuho kirittävät
Väestönlisäys luo jatkuvasti uutta palvelukysyntää ja dynamiikkaa
23. Miltä Suomi näyttää vuonna
2030?
Pohjoisen suuralue (Oulu):
30 minuuttia: 224.000 hlöä
60 minuuttia: 280.000 hlöä
90 minuuttia: 347.000 hlöä
Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet
(Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli):
30 minuuttia: 430.000 hlöä
60 minuuttia: 695.000 hlöä
Pohjanmaiden suuralue
(Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola):
30 minuuttia: 256.000 hlöä
60 minuuttia: 419.000 hlöä
Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue
(Helsinki-Turku-Tampere):
30 minuuttia: 1.896.000 hlöä
60 minuuttia: 2.588.000 hlöä
90 minuuttia: 3.193.000 hlöä
30 min
60 min
90 min
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2015; Analyysi: Timo Aro 2016
24. Sujuvat ja nopeat yhteydet
korostuvat
Kartassa on tarkasteltu paikkatiedon avulla 20 kilometrin
liikenne- ja kasvukäytäviä ”sormikkaana” Helsingistä suh-
teessa Turkuun, Poriin, Ouluun, Lahteen ja Kotkaan
Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liikennekäytävän
(tie tai rautatie) varrella asui 3,4 miljoonaa asukasta eli 62,1
% koko maan väestöstä.
Sormikkaan asukasluku kasvoi yhteensä 571 000 asukkaalla
(20,2 %) vuosina 1990-2015
Sormikkaan alueella oli yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa eli
62,3 % koko maan työpaikoista
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
25. Jakolinja ei kulje kaupunki- ja
maaseutualueiden välillä…
Rannikko-Suomen 20 kilometrin vyöhykkeen maapinta-
ala on 8 % koko maan maapinta-alasta vuonna 2015
Rannikkokaistaleen sisällä asui yhteensä 42,3 % koko
maan asukkaista ja sijaitsi 48,2 % työpaikoista
Rannikko-Suomen asukasluku kasvoi noin 382 000
asukkaalla vuosina 1990-2015 eli lähes Tampereen ja
Turun kaupunkien asukasluvun verran
Suomen rannikkovyöhykkeen alueella olevien maa-
kuntien (8) osuus oli koko Suomen viennistä oli 73,6 %
vuonna 2015!
26. Onko Suomen kasvukäytävä
kuva Suomen tulevasta alue-
rakenteesta?
Kasvukäytävän vaikutusalue
2,1 miljoonaa asukasta (> yhteensä 10 maakun-
nassa)
Osuus eri elinvoimaisuuden tunnusluvuilla 35-
60 % välillä koko maan tunnus-luvuista
Tulevan aluerakenteen kannalta kaksi ydin-
kysymystä:
Miten kasvukäytävän ulkopuolella olevat alueet
asemoituvat suhteessa metropolialueeseen ja
kasvukäytävään
Onko Suomen kasvukäytävä kuva Suomen
tulevasta aluerakenteesta?
27. Väestö kasvaa yhteensä 111 kunnassa eli
noin joka kolmannessa kunnassa vuosina
2015-2030
Väestö kasvaa eniten Helsingin metropoli-
alueella, Helsingin ja Tampereen välisen
kasvu-käytävän vaikutusalueella, suurim-
milla kaupunkiseuduilla, Lounais-Suomes-
sa, Pohjanmaiden rannikkoalueella ja
osassa Lappia
Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta
kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä, itäi-
sessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä-
ja Länsi-Suomen suurten kaupunkiseutu-
jen reuna-alueilla
Väestöennuste kunnit-
tain vuosina 2015-2030
Väestöennuste kunnittain
vuosina 2015-2030 (%)
> 10 % (33 kuntaa)
5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)
0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)
-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)
> -10 % (106 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Helsinki +91 578
Espoo +49 341
Vantaa + 30 231
Oulu + 30 768
Tampere +26 431
Turku + 16 066
JKL +12 669
Kuopio + 10 281
28. Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49
kunnassa vuosina 2015-2030 eli
keskimäärin alle joka kuudennessa
kunnassa
Työikäisen väestön määrä kasvaa vain
suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaasan,
Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahve-
nanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä
kunnissa
Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti
eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18
919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteellisesti
Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja
Luodossa (15,8 %)
Työikäisen väestön
määrän kehitys 2015-
2030
Työikäisen (22-62 v.)
väestön muutos% vuosina
2015-2030
> 15 % (3 kuntaa)
5 - 14,9 % (17 kuntaa)
0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)
-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)
-5 - -14,9 % (68 kuntaa)
> -15 % ( 164 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
29. 1.Helsinki (Tallinna) ja laajenevan metropolialueen Suomi
2.Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmio ja laajenevan vaikutusalueen Suomi
3.Kasvukäytävien Suomi (Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-
Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja ja Pohjoinen kasvuvyöhyke Tukholma-
Turku-Helsinki-Pietari vaikutusalueineen
4.Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua)
5.4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi
6.18 kehittyvän maakunnan Suomi
7.Koko maan asuttuna pitävä Suomi
Aluerakenne Suomessa 2030?