Sotunki 2011
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•178 views
Sotungin etälukion tulevaisuuspohdiskelua
Recommended
More Related Content
Viewers also liked
Viewers also liked (16)
Similar to Sotunki 2011
Similar to Sotunki 2011 (20)
More from Hannu Linturi
More from Hannu Linturi (20)
Recently uploaded
Recently uploaded (8)
Sotunki 2011
- 2. I AJAT JA NÄYT - Ray Kurzweil
- 3. Evolutionaarinentulevaisuus: kolmeinformaatiovirtaa (Goonatilake), jotkaensineriytyvätjasittenyhtyvät
- 4. ”Tower of Test and Generate” - Daniel C. Dennettin evoluutiotorni
- 6. n. 1970 n. 2020-40 Murroksen kehityskaari Enemmän ja parempaa vähemmästä Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna Enemmän enemmästä Tuotannon periaate Yhteiskunnantoimintalogiikka Yhteiskunnanmalli Myöhäisteollinen murrosaika INDUSTRIALISMI INFORMATIONALISMI Verkosto-yhteiskunta ? Teollinen yhteiskunta Tieto-yhteiskunta Malaska1998; Aaltonen & Wilenius2002, mukaillenLinturi 2003
- 7. Paolo Freirejaajanteemat Teematilmaisevatkussakinajassaratkaistaviatehtäviäjaongelmia. Ihmisenhumanisaatioriippuusiitä, kuinkahyvinhänkykeneeratkaisemaanaikakaudenteematjaintegroitumaanajanhenkeen. Aikakaudettäyttyvätsitämukaa, kun ihmisetkäsittävätsenteematjaratkaisevatsentehtävät. Aikojenmurroksessavaihtuvatpaitsiteematmyösajanjärki. - Paolo Freire 1970-luvun alussa
- 8. Herakleitos (535-474 eaa) Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.” Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia. Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra. Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon.
- 9. Futurologia Eleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futuresstudyeli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futuresresearcheli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospectivestudyeli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia. Tulevaisuudentutkimus (futuresresearch) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus (futuresstudy) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin. Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion. The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research. July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.
- 12. TULEVAISUUDEN TUTKIMUKSEN SEURA
- 13. II OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030 ”Ajattelualkaa kun vastakohdatpaljastuvat.” (Platon)
- 19. Kehitysteemat Arvot ja tavoitteet
- 20. Kehitysteemat Arvot ja tavoitteet
- 21. Barometriteemat Toiminta, yhteisö, koulu Tieto, taito, oppiminen Arvot, päämäärät ja tavoitteet Toiminta- ympäristö Arvot ja tavoitteet
- 22. Sisäpaneeli
- 23. Ulkopaneeli
- 24. Paneelit
- 25. Laadullinen ennakointi Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia Heikot signaalit - muutoksen ensioire Trendimurtumat - kiista-keskustelu-ratkaisu -dialaktiikka Laadullinen lähestymistapa - kommentit, argumentit, dialogi Prosessinäkökulma - seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti
- 26. Tulevaisuusteesi ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnatlakkauttavatopettajienvakanssitjaostavatopetuspanoksetkeikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottuopetussuoritteisiin, opettajanosaamiseen, maineeseenjakykyynneuvotellasopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisestiopettajainhuoneisiinorganisoitunutopettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudettoimiaperinteisiäkansallisiajakansainvälisiärajoja -- organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto -- ylittäenovatlisääntyneet. Opettajattarjoavatosaamistaanrajojenylijakilpailevatkeskenäänniinhinnallakuinosaamisenlaadulla. Samallakuntientaloustilannejakustannussäästötovatjohtaneetsiihen, ettäpysyvienopettajavakanssienmäärä on vähentynyt.
- 27. Teesijakiistakysymys Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
- 28. Argumentaatio
- 29. Teesienkolmijako
- 30. Teesisuppilo
- 31. I Koulujaoppiminen 1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (r) 2. Koulusta toimintakeskus (r) 3. Metataitojen arviointi (d) 4. Oppivat ryhmät (k) 5. Hitaan oppimisen tila (d) 6. Oppimistulokset (k) 7. Yhtenäinen opettajakoulutus (k) 8. Yleissivistyksen näyttö (d) 9. Monialainen opetustiimi (r) 10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (d)
- 32. Ainejakoisuus Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuusuhteellisentasanaine-painotteisen (väline- jaharjoitus-aineet) jatoimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelmanvälillä. todennäköinen toivottava
- 33. Metataidot Arviointijaoppilaansaamapalautekohdistuuensisijaisestioppimisen meta- jasyvätaitoihinjatapahtuuenimmäkseenoppilaanjaopettajanvälisessädialogissa. todennäköinen toivottava
- 34. Ryhmäoppiminen Luokkien tai luokattomanmallinasemestaoppilaistamuodostetaanpysyviä 6-8 hengenryhmiä, jotkaoppivatyhdessä. todennäköinen toivottava
- 35. II Koulujayhteiskunta 1. Ilmastonmuutos (k) 2. Tiedonvälitys (d) 3. Euroopanintegraatio (d) 4. Demokratia (k) 5. Älymanipulaatio (k) 6. Osallistuvaoppiminen (d) 7. Elinkeinoelämäjakoulut (k) 8. Kansalaisvelvollisuus (k) 9. Uskonto (d) 10. Kollektiivinenälykkyys (d)
- 36. Älymanipulaatio Älykkyyttäedistäviägeenejä on tunnistettujamuutamatvanhemmatkäyttävätgeenimani-pulaatiotaparantaakseenjälkeläistensäälykkyyttä.
- 37. Kansalaisvelvollisuus 17-29-vuotiaat suoma-laisetsuorittavat 11 kuukaudenkansalais-palveluksen.
- 38. III Oppiminenjayhteiskunta 1. Oppivelvollisuus 2. Lahjakkuus 3. Yhteinen aika 4. Suomen kieli 5. Monimuotoisuus 6. Virtuaalimaailma 7. Ulkoistettu opettajuus 8. Alueellinen tasa-arvo 9. Oppimisympäristöt 10. Jatkuva oppiminen 11. Eläkeläiset kouluun 12. Kotikoulu 13. Relevantti tieto 14. Sosiaalinen media 15. Itseoppiminen 16. Opettaja sivistysagenttina
- 39. Lahjakkuus Koulunpäätavoite on tasa-arvonsijaanjokaisenlapsenlahjakkuudenesillekaivaminenjatukeminen.
- 41. Relevanttitieto Vuoden 2030 koulussadynaaminenjastaattinentieto on erotettutoisistaan. Ensinmainittuon tietoailmiön tai oppi-aineenkeskeisistäkäsitteistäjaniidenkeskinäisistäsuhteista. Jälkimmäisessä on kysetiedettävistätapahtumistajaasioistakutensiitä, ettäLuangPrabang on kaupunki Mekong-joenrannallaPohjois-Laosissa. Opetuksenjaopettajanensisijaisenatehtävänä on huolehtiadynaamisentiedonvälittymisestäjaprosesseista, joidenavullastaattinentietotarttuujakarttuuomaksuttuundynaamiseenkäsite- jatietokarttaan.
- 42. Sosiaalinen media Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessämullistanuttapammetuottaajajakaatietoa. Koulussa se on merkinnytsitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmädynaamisettaidotyms. kehittyvätsamalla, kun koulutoteuttaaprimaaritehtäväänsätietojenjataitojenopettajana".
- 44. Analyysit 1. Kiistakysymykset 2. Keskustelukysymykset 3. Ratkaistavatkysymykset 4. Systeeminenanalyysi 5. Skenaariot 6. Diskurssit (CLA)
- 45. Ratkaisuteesit
- 46. Kiistateesejä
- 47. Dialogiteesejä
- 48. Ratkaisuteesejä
- 51. ”Beg, steal and borrow”
- 54. Barometrinjatko Seuranta - kerranvuodessa - aikasarja Kommunikointi - kommentointi, argumentointi - dialogit, keskustelut Uudistaminen - ajankohtaisetkiistakysymykset - mittarienuudistaminen Laajentaminenjakeskustelut - opettajat, koulut - vanhemmat, kunnat - media, kokeilu, tutkimus Muistinkartuttaminen
- 55. III (ETÄ)LUKION TULEVAISUUS 2030
- 56. Vaikutuskehät
- 59. Tulevassaolevanoppiminen Valistuksen aikana tuumittiin, että oppiminen on tietojen haltuunottoa. Ajattelun takana on käsitys, että tieto on jossain olemassa ja joku voi siirtää sitä toisen päähän, jolla tietoa ei vielä ole. ”Tänään tämä ei riitä. Vaikka oppimisessa suurin osa on olemassa olevan omaksumista, merkittävä osa oppimisesta alkaa olla tulevan luomista eli tulemassa olevan oppimista. Ihmiselle on sama, oppiiko hän jotain, mitä ei vielä itse tiedä, vai jotain sellaista, mitä ei kukaan tiedä. Oppimisessa on kyse tulevan toiminnan tilan hahmottamisesta.” Ilkka Tuomi 1999 Kotisivu http://www.meaningprocessing.com/ 2009
- 61. NealStephenson´sThe DiamondAge 1995: vuorovaikutteinen ”kirja” ja tekoäly ohjaajana
- 62. ”Pilvi” (evernote, dropbox), sijaintimerkkaus (delicious, diigo), mallit (facebook, twitter, farmville) 2010: oppiminen ulos systeemistä
- 63. Entäs jos luodaan uusi ”layer” internetiin: klikataan …
- 64. OPI TÄMÄ! (LearnThis!)The Futurist January-February 2011, The World is My School: Welcome to the Era of Personalized Laeanring. By Maria H. Andersen
- 66. poimi oppimissubjekti (autenttinen artikkeli, video, yms)
- 67. klikkaa LearnThis !
- 68. muovaa tai valitse kysymys
- 69. kuvaa sisältö ja vastaus
- 70. palaa tarkistamaan: 1. en osaa, 2. sinne päin, 3. homma hanskassa
- 71. oppimisen ekosysteemi SOCRAIT koostaa, analysoi ja ohjaaThe Futurist January-February 2011, The World is My School: Welcome to the Era of Personalized Laeanring. By Maria H. Andersen
- 74. sisällötpooliutuvat, standardisoituvat ja avautuvat(tietokannat)
- 75. oppimisenmuistivaraisiatoimintoja ”ulkoistetaan” (apu- ja tekoäly)
- 76. vuorovaikutustaharjoitellaan ja dokumentoidaan (yhteisömuisti)
- 79. subjektinevoluutiojatkuu (yksilö –ryhmä – yhteisö – kulttuuri)
- 81. IV KIMPPAKYYTIÄ Nettilukioja -peruskoulu - verkkokoulutpullonkauloihin Ilmiöopetussuunnitelma - ainejakoonvaihtoehto ROPS - ryhmäoppijasubjekti - second chance Sometu– informaaliverkosto - sosiaalinen media opetukseen (Somy) Peda- jatulevaisuustyöpajatrajanylityksiin - pedagoginentäydennyskoulutus - yleissivistäväammatillinen
- 86. Pajakonsepti Taustalla on Illichin kulutusyhteiskunnan järjestelmäkritiikki, jonka mukaan systeemi institutionalisoi kaiken elämän oppimisesta terveydenhoitoon ja energiatuotantoon. Asiantuntijoiden suora kohtaaminen ja oppimisen informaali välittäminen (kevyt pedagogiikka) Ei-institutionaalisten oppimistilojen organisoiminen: lähityöpajat (simultaanipajat), online-virtuaalipajat (acp), offline-yhteisöt (ning, elgg) Ei-hierarkisten omaa toimintaansa dokumentoivien ja organisoivien oppija- ja asiantuntijayhteisöjen perustaminen oppimisen tuotanto- ja jakeluympäristöiksi (”learningwebs”, vertaisoppiminen) Oppimisen skaalautuminen erilaisiin oppijoihin: vapaa valinta, tuleminen ja meneminen (aikaisemmat osaamiset ja kokemukset erilaistavat oppimistarpeet), Oppimisen organisatorinen skaalautuminen: tietoiskut, I- ja II-pajat (sisältö- ja toimintarakenteiset pajat), koulutuskokonaisuudet Erilaisia asiantuntijuuksia (toimialat, professiot) yhdistävien nousevien ja/tai hajallaan olevien kehittäjäyhteisöjen tuki (esim. tulevaisuudentutkijat ja sosiaalinen media) Itse- jakauko-oppimisentuki: verkko, mediat, kanavat ja tallenteet (itseoppiminen) Innostuksen ja intohimon ”vapautusliike”
Editor's Notes
- Sotungin etälukion opetussuunnitelma pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa.
- Kurzweil on keksijä, tiedemiesjafuturisti, jokavoisielääsadatjäljelläolevatvuotensapelkilläbestselleriensäkoroilla. Miehenhurjaltakuulostavan "Ikälisän" salaisuus on geneettinenvallankumous, jokaKurzweilinarvionmukaantapahtuuvuoden 2025 paikkeilla. Se on ensimmäinenkehityshyppykahdenmuunsarjassa. Yhdessä ne johtavatihmisenjakoneenlopulliseenpariutumiseen. Liittoei ole enääsenjälkeenpurettavissa.Toinenkehityshyppyseuraaviisivuottaedellisenperässänanoteknologiankehityksenmyötä. Silloinnanorobotitsäntäävätverenkiertoommetorjumaansairauksiajavanhenemista. Kolmasaaltovihkiitietokoneenjaihmisentoisiinsavuoden 2045 paikkeilla. Silloinkoneihmisenälykkyys on ehtinytkasvaamiljardikertaiseksinyky-sapiensiinverrattuna.Kurzweiluskoo, ettäkoneenjaihmisenliitonseurauksenaihminen on enemmänkonekuinbiologinenolento, muttasäilyttääsiltiinhimillisetpiirteensä. Evoluutionkannaltavoidaanpuhuauudestalajista, jossaensimmäisenkerransekoitetaanbiologinen, kulttuurinenjaeksosomaattineninformaatiolinjatoisiinsa. Goonatilake (ks. blogijuttu) on pohtinutsamansuuntaisestisuuriaevoluutiolinjoja.Singulariteetillatarkoitetaantässätapauksessahypoteesiä, jossayli-inhimillinentekoälykiihdyttääteknologisenkehityksenjasosiaalisenmuutoksenniinnopeaksi, ettäsingulariteettiäedeltäneetihmiseteivätpystyenääymmärtämäänsenenempäänykyisyyttäkuintulevaisuuttakaan.
- Aikakäsitys on yksilölle ja yhteisölle perusvalinta. Yritysjohtajina Herakleitos ja Parmenides päätyisivät todennäköisesti erilaisiin valintoihin ja päätöksiin. Tilanteesta ja kriteereistä riippuu kumman päätös on kulloinkin oikea. Ei ole ollenkaan mahdotonta, että molemmatkin menestyisivät liike-elämässä. Heillä on todellisuuden havaintoihin perustuva teoria, joka aikaansaa johdonmukaista käyttäytymistä. Tietoyhteiskuntaa takaa ajavissa yhteisöissä muutosagentti Herakleitos lienee paremmassa ’huudossa’, vaikka myös viisaalle Parmenideelle löytyy seuraajia kaikkina aikoina. Ihmisen historian pitkässä juoksussa Parmenides on ollut ylivertainen. Kello ja edistys ovat tikittäneet ihmisten vaivana vasta lyhyen tovin. Kvanttimekaniikasta versoneessa multiversumin teoriassa kello sitä paitsi raksuttaa yhtä lailla Parmenideen kuin Herakleitoksenkin aikaa. (Deutsch 1997)Muutos ja muuttumattomuus ovat paitsi ilmiöiden ominaisuuksia myös ajan laatuja, joista voidaan tehdä havaintoja. Ilman muutosta – syklistä tai etenevää - ajat eivät ollenkaan erottuisi toisistaan. Aikaa ei yksinkertaisesti tarvittaisi eikä sillä olisi merkitystä. Aikoja toisistaan erottava voidaan tiivistää uskomuksiksi, joita tässä nimitetään ajan järjeksi tai rationaliteetiksi.
- Filosofi Daniel Dennett erottaa neljä eläinkäyttäytymisen tasoa, jotka hän on nimennyt neljän tiedemiehen mukaan: Darwin (1809-1882), Skinner (1904-1990), Popper (1902-1994) ja Gregory (1923-). Darwinilaisia luontokappaleita luonnehtii käyttäytymisen pysyvyys. Niiden luonnonvalinta tapahtuu kuoleman ja elämisen kautta. Jokainen kotipuutarhuri tietää, kuinka herrassa on perennan menestys. Darwinilaisten eläinten toimintaa luonnehtii tarkkaan ohjelmoitu vaistokäyttäytyminen. Esimerkiksi mehiläiset näyttävät käyttäytyvän älykkäästi, mutta siltä vain näyttää. Ne ovat kykenemättömiä muuttamaan toimintaansa, jos ympäristöolot muuttuvat.Skinneriläiset eläimet ovat kokeilevia oppijoita. Ne vaihtelevat toimintaansa ja oppivat sen tuloksista. Väärä valinta voi olla kohtalokas ja oppiminen päättyy siihen. Kyyhkynen on mainio sirkuseläin, koska se tunnistaa nopeasti, mistä toiminnasta palkitaan.Popperilaisilla luontokappaleilla on ennaltaharkinnan ja mielikuvittelun kyky. Älykäs rotta osaa epäillä ansaa ja välttää ainakin johonkin rajaan asti houkutuksia. Ne tekevät valintoja ennen toimintaa. Useimmat nisäkkäät Gregorilainen eläin hyödyntää erilaisia mielen työkaluja kuten kieltä ja käsitteellistämistä. Tähän asti vain ihmisellä on ollut laaja-alainen kyky mielellisten operaatioiden tekemiseen. Tämän elämöinnin kautta biologisen evoluution päälle kerrostuu paljon nopeampaan sopeutumiseen ja oppimiseen ylettyvä kulttuurievoluutio.Machines that think – Robots that see How might it be possible to build an intelligent machine? A machine such as, for example, a domestic robot that could tidy up and know the difference between toys and rubbish? In our descriptions of machines we often use words that are used in everyday language for characteristics of animals and humans, and mean them in a sense that applies to the characteristics of a program or a device. For example, we say that a clock “goes”, not that it functions. This does not imply that we think animals and humans are machines, but we do it to avoid a highly technical style of speaking. When we build a machine we use animal and human behaviour as a source of ideas. The philosopher Daniel Dennett distinguishes four levels of animal behaviour. He has named these levels after four scientists: Darwin (1809-1882), Skinner (1904-1990), Popper (1902-1994) and Gregory (1923-). Darwinian creatures are characterised by fixed, instinctive behaviour. They often appear to be intelligent, but they cannot adjust when circumstances change. The biological example is an insect. Skinnerian creatures try different actions and learn from the results. A pigeon is an example. A Popperian creature assesses its options before performing an action. A biological example is a rat. A Gregorian creature uses mental tools. Humans are Gregorian creatures. If we use Dennett’s categories to classify machines, a machine in the ordinary sense would be a Darwin machine – a device that serves a specific purpose. It would typically be gradually improved over time, as our experience of using it increased. The goose quill, used to write with in former times, has now been improved to a modern ballpoint pen. We can think of this type of improvement as being analogous to the way in which evolution changes the bodies and behaviour of animals. A Skinner machine is able to respond when circumstances change. The prototype is a thermostat, which adjusts the heat supply according to the temperature. An example of a Popper machine is “Deep Blue”, the computer which succeeded in beating the World Champion at chess. The method it used was, precisely, to foresee the result of an astronomical number of sequences of moves and then make the move that resulted in the most favourable position. As yet there are no Gregory machines.
- Lista on kymmenenvuodentakaaenkäsiitäoikeastaanmuuttaisimitään
- Lista on kymmenenvuodentakaaenkäsiitäoikeastaanmuuttaisimitään
- Lista on kymmenenvuodentakaaenkäsiitäoikeastaanmuuttaisimitään