2. • Slideshare http://www.slideshare.net/oraakkeli (kalvot)
• eBarometri http://www.ebarometri.fi/ (tutkimus- ja kokeiluaineistot)
• eDelfoi https://edelfoi.fi/ ja http://www.edelphi.org (verkko-ohjelmistot)
• Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Turun yliopisto.
• Lukion tulevaisuus 2030. Toinen koulu, toinen maailma.
• Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus. OSAO.
• Koulun johtaminen ja toimintakulttuuri. Helsingin
• Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2013: Verkko-oppiminen. Okka.
• Futura 3/2014, teema: Oppimisen tulevaisuus
• Futura 2/2015, teema: Koulun tulevaisuus
• OPS2016 http://www.oph.fi/ops2016
• Google+: Oppimisen tulevaisuus-ryhmä
• Facebook: Oppimisen tulevaisuus-ryhmä
• Nettilukio http://www.nettilukio.fi (Internetix Campus)
• Nettiperuskoulu http://www.nettiperuskoulu.fi (Internetix Campus)
• Metodix http://www.metodix.fi
• Futuribles of Learning 2030 http://bit.ly/2mhRbp1 (EJFR)
• Oppimisen tulevaisuus 2030-blogi https://metodix.fi/2017/01/11/oppimisen-
tulevaisuus-2030-blogi-2017/
• Metodix-barometri https://sites.google.com/metodix.fi/ot2030/etusivu
Keskustelua aineistojen kanssa
3. Oppimisen tulevaisuus 2030
Argumentteja todennäköisen, haluttavan ja mahdollisen
tulevaisuuden puolesta
Katsotaan riittävän kauas jotta
intressien vaikutus laimenee
Nuuskitaan käännepisteitä ja
paradigmamurroksia (laadullinen
ennakointi)
Tähyillään ajopuita, liukumia ja
valumisia käytäntöihin, joita kukaan
ei kerro haluavansa
Etsitään systeemisiä malleja,
vuorovaikutuksia, relaatioita ja
vipuvaikutuksia
Lietsotaan, laajennetaan ja
ylläpidetään argumenttien
markkinoita
Käynnistetään dialogeja ja
osallistetaan toimijoita (oppijat,
vanhemmat, koulut, kunnat)
Delfoi-metodi: asiantuntijuus,
asianosaisuus, anonyymisyys ja
iteratiivisuus
eDelfoi-työkalu: internet (pääsy,
saavutettavuus), reaaliaikaisuus
(kohtaaminen, dialogi),
kumulatiivisuus (aikasarja,
paneelit)
Toimintaperiaatteiksi ”open
source”, ”open data” ja ”open
argument”
4. Teemat ja paneelit
OPH tilaa ja ohjaa, Osuuskunta toteuttaa
SISÄ ULKO
Tieto
Tieto, taito ja oppiminen
(Otavan Opiston Osuuskunta)
Arvot ja tavoitteet
Arvot, päämäärät ja
tavoitteet (Turun
yliopiston Tulevaisuuden
tutkimuskeskus)
Toimintaympäristö
Toimintaympäristön
muutokset poliittisesti,
sosiaalisesti ja
ympäristöllisesti (Demos
Helsinki)
Toiminta
Toiminta, yhteisö ja koulu
(Otavan Opiston Osuuskunta)
2009
5. ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset
keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan
osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on
purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -
organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat
tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen
laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että
pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
2010Tulevaisuusteesi (Delfoi)
8. Teesien kolmijako
Teesien tilat
KIISTA
▪ Näkemykset ja argumentit
tulevasta kehityksestä
polarisoituvat oppimisen
kannalta tärkeässä asiassa
usein tunnepitoiseksi
kiistakysymykseksi.
DIALOGI
▪ Käsitykset tulevasta
kehityksestä jakautuvat
moniksi näkökulmiksi ja
tulevaisuuspoluiksi, jotka on
mahdollista ja tarpeen ottaa
yhteiseen keskusteluun.
RATKAISU
▪ Panelistit ovat
tulevaisuusväitteestä
suhteellisen yksimielisiä.
Pääkysymykseksi
muodostuukin se, milloin ja
miten muutos tapahtuu.
2011
9. Puolesta Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset
ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat
ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet.
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa.
Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän
opettajan, joka voi rauhassa keskittyä
kasvatukseen ja opetukseen vailla
"suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea
sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille
kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai
yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat
ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on
esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto
menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää
olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei
yritystoimintaa!
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski
opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-
oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta
ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa
oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella
rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket
ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig
grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida
mest. Finlands befolkning skulle än mera
koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen
samt några få andra större orter ! Icke önskvärt -
skulle medföra betydligt större samhälleliga
problem.
Argumentaatio
14. Metaforaleikittelyä tulevaisuuskartoilla
• Paineiset pinnanmuodot (muutos ja merkitys)
• Tiet ja polut (systeemiset yhteydet ja reitit)
• Kairaukset (mitä on pinnan alla)
• Leirit (kokeilut ja dialogit)
• Kompassi (suunnat, skenaariot, visiot)
• Maailmankartta (toimintaympäristö
drivereineen, isokuva)
Ajatusten, ohjaavien ideoiden, mentaalisten mallien, systeemiyhteyksien,
organisaatioiden ja instituutioiden, toiminnan, tavoitteiden ja pyrkimysten
uudelleen asemoituminen.
15. An epoch “is characterized by a complex of ideas, concepts, hopes,
doubts, values and challenges in dialectical interaction with their
opposites striving towards their fulfilment”. The concrete
representation of these constitute the themes of the epoch. For
example, we may say that in our society some of these themes
would include the power of bureaucratic control or the social
exclusion of the elderly and disabled. In social analysis these themes
may be discovered in a concrete representation in which the
opposite theme is also revealed (i.e., each theme interacts with its
opposite).
- Paolo Freire http://www.freire.org/paulo-freire/concepts-used-by-paulo-freire
“Kansaa pelottaa vapaus ja eliittiä status quon menettäminen.”
Paolo Freire ajan teemoista
17. Opetusprofession metamorfoosi
2030
Kollegiaalinen, lapsiorientoitunut ja
koulutettu opettajisto (professio), joka
hetkeksi rakensi maailman parhaan
Pisa-koulun.
Teknologia avaa (oppimisen), tiimityö
laventaa (opetuksen), yhteiskunta
paineistaa (suorituksiin)! Koulujen
kehitys eriytyy?
Rikastuva ja moninaistuva
opetusprofessio, joka mukautuu
oppijan tarpeisiin ja ominaisuuksiin.
Iso kysymys on keille kaikille ja ketä
varten? Opetuksen “3D-printteri”!
“MAALI“
Group thinking
Not-knowing approach
19. Henkilökohtaistuva oppiminen
2030
Peruskoulussa oppiminen organisoituu
oppitavoitteiden, -sisältöjen ja opetuksen
kautta. Koulun ja opettajan autonomia on
suurta ja sitä käytetään vähän. (“oppiruokala”)
Oppiminen lisääntyvän yhteiskunnallisen
kiinnostuksen kohteena! Huomio kiinnittyy
mitattaviin oppisuorituksiin ja –tuloksiin.
(“a´la carte, buffet”)
Oppiminen personoituu, poluttuu,
pelittyy ja autentisoituu oppijan ja
oppijayhteisön valintojen mukaan,
jos hyvin käy! (“kokkikurssit”)
Nettilukio.fi
Kolme kattausta
Arvonluontiketju 7:
Oppimisen yksilöllistyminen
21. Monikko-oppiminen on erilaista
2030
Koulu (lukio) on yhteisöllisen
toiminnan autiomaa, kun
luokattomuus, oppisuoritukset ja
eriytyneet ainesisällöt ovat
murentaneet yhteisökulttuurin.
Tiimityöllä on työelämän ja
kansalaistoiminnan tilaus. Yhteiskunnilla
ja ympäristöllä on viisaan
yhteis(ö)toiminnan paine ja tarve.
Deweylainen koulu: pienoisyhteiskunta ?
“Bändi”- ja roolipelioppiminen?
Ryhmämuotoinen surffailu oppimisen
hybridimaailmassa.
Bändi-oppiminen
Dynaamiset
instituutiot
Østerskov Efterskole
23. Eksosysteemin voimavaranto
2030
Puoliavoin koulu(järjestelmä),
jossa oppiminen tapahtuu
hyväksytysti vain opetuksen ja
oppisaavutusten kautta.
Koulu avataan markkinoille ja
annetaan niiden painaa
kustannukset alas ja tehot ylös.
Lasten läheiset ja kolmas sektori on
yleissivistävän koulun inspiraattori ja
resurssoija siinä kuin työelämä on
sitä ammatilliselle koulutukselle.
Joukkovoimat on mobilisoitu!
Ihastjärvi
Kalevankangas
Hybridi organisoituminen
26. Kompetenssien yleissivistys
2030
Ideaalina muistamisen ja tietämisen
yleissivistys, joka painottuu staattiseen
tietoon, toimii valikoinnin kriteerinä, ja on
kokemuksena reilu.
Työelämä hakee sekä spesialisteja että
moniosaajia, jotka eivät vain hallitse tätä ja
tuota, vaan ihmisiä, jotka pelaavat kimppaan ja
muodostavat systeemi- ja kokonaiskuvaa.
Kompetenssit korvaavat yleisivistyksen!
Miten silloin käy sivistyksen? Sivistys on
enemmän kuin taitoja. Merkitys monikko-
oppimisesta ja sivistys opetuksesta!
Yleissivistys
Kompetenssit
Sivistys
27. Causal Layered Analysis by Sohail Iniayatullah
“Pinnasta syvyyksiin ja takaisin“
A
Litaniataso
Ensimmäinen taso eli litania kuvaa tasoa, jolla
yleistetään ja yksinkertaistetaan tarkasteltava
ongelma.
B
Systeemien ja sosiaalisten syiden taso
Sosiaalisten syiden tasolla tunnistetaan
ongelma ja sen (usein lyhyen aikavälin) syyt ja
seuraukset.
C
Diskurssin, arvojen ja maailmankuvan taso
Avataan päätösten ja suunnitelmien sekä niiden
sisältämien ratkaisujen ja valintojen taustalla
vaikuttavat arvot ja maailmankuvat.
D
Myyttien ja metaforien taso
Tällä tasolla ”näyttäytyvät” kollektiiviset
kätketyt ulottuvuudet, joihin ei ole suoraa
pääsyä.
D
A
B
C
32. TEHTÄVÄHAASTE PERUSKOULULLE
(LAINAUS BLOGISTA http://edelfoi.ning.com/profiles/blogs/mickosin-kolme-vinkkia-ja-sote)
Älä keskity tuoliin vaan rakenna ymmärrys koko asumisesta kuten Ikea on tehnyt. Sen jälkeen voit
tehdä tuolejakin. Kiinnostavin vinkki oli kuitenkin tutkia asiakkaiden kipupisteitä. Kiinnostu siitä missä
asiat eivät suju ja missä syntyy ristiriitoja ja toimimattomuutta. Siellä on myös tarve johonkin uuteen.
Ilmeinen toimimattomuus liittyy Akatemian tuoreeseen tutkimukseen, jonka aineisto on kerätty
pääasiassa Helsingin peruskouluista. “Tuoreen selvityksen mukaan koululaiset kadottavat
motivaatiotaan opiskeluun ja väsyvät. Professori Katariina Salmela-Aron vetämän, Helsingin
koululaisiin keskittyneen selvityksen mukaan lähes puolet 12-vuotiaista suhtautuu kyynisesti
koulunkäyntiin. Tästä joukosta joka neljäs ei pidä koulua tärkeänä. Joka kymmenes 12-vuotias on
uupunut. … Salmela-Aro kääntää katseen koulua kohti. Hänen mukaansa Suomessa on kasvamassa
kuilu nuorten oppimiskäytäntöjen ja koulun käytäntöjen kanssa. Sama yksinkertaisemmin: koulu ei pysy
ajassa mukana. … Koulun tilanteen puki raikkaisiin sanamuotoihin Ylen uutisissa (10.11.) haastateltu
turkulainen opettaja Maarit Korhonen. Hänen mukaansa koulu on kuin museo. Korhonen kertoo, että
oppimisympäristöä ja -sisältöjä sekä opettamisen tyyliä olisi muutettava, sillä ne ovat pysyneet
kymmeniä vuosia lähes muuttumattomina. ”Kuilu koulun ja lasten välillä kasvaa päivä päivältä”, hän
tiivisti.” (HS 12.11.2015)
33. MICKOSIN VINKIT
(LAINAUS BLOGISTA http://edelfoi.ning.com/profiles/blogs/mickosin-kolme-vinkkia-ja-sote)
Hän suosittelee monien tulevaisuuspolkujen rakentelua, missä ei uutta ole, mutta se on tärkeä strategin
lisuke, että pitää varoa rakastumasta niistä mihinkään. Se lupa tulee vasta sitten, kun on valinnut
tiensä. Järkiliitto siis, jossa rakkaus tulee vasta perässä. Toinen vinkki on vielä vaikuttavampi.
Tulevaisuuksientutkimuksen kannalta kaikkein tärkeintä on tunnistaa se, mikä ei muutu. Suurta osaa
siitä mikä muuttuu ei kuitenkaan voi vangita. Kolmas ajatus on hiukkasen ristiriitainen edellisen kanssa.
Mickosin mukaan tulevaisuus on läsnä monin tavoin jo nyt. Samaa metodia olemme käyttäneet
Futura-lehden teemaprojekteissa.
Mainio esimerkki sote-puolelta on Matti ja Markku Rimpelän tutkimus "Säästöjä lapsiperheiden
palveluremontilla". He ovat keränneet innovatiivisten kuntien kokeiluja ja koostaneet niistä ehdotuksia
palvelurakenteiden muuttamiseksi. "Aikanaan rakennettu palvelurakenne, joka on juurtunut hallinto- ja
ammattikuntiin, on tullut tiensä päähän. Nykyiset palvelut eivät lähde lasten ja lapsiperheiden tarpeista,
vaan ne lähtevät järjestelmän ja ammattikuntien tarpeista." Siis vanha tuttu juttu. Kaikki instituutiot
syövät ennen pitkää tarkoituksensa.
Sotea ja miljardisäästöjä väännetään nyt ylärakenteissa. Rimpelät luonnostelevat miljardin säästöä
palvelutuottamisen ala- eli kuntakenteissa tavoilla, jotka on jo löydetty mutta joita ei lainsäädännön ja
muun regulaation takia ei päästä laajentamaan. Voin yhtyä myös Rimpelöiden pelkoon siitä, että tuleva
sote-uudistus todennäköisesti tulee taannuttamaan innovatiivisia kuntia ja palveluita. Sama ilmiö on
havaittu ammatillisella koulupuolella, kun peräkkäisin hallintouudistuksin on kasattu yhä laajempia
koulutuskonserneja.
12.11.2015
