Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case

48 views

Published on

TVA-Delfoi

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case

  1. 1. Oppimisen tulevaisuus 2030 TVA 09.03.2017 “RATKAISUAAN ODOTTAVIA AIKAKAUSITEEMOJA!” - Paolo Freire
  2. 2. • Slideshare http://www.slideshare.net/oraakkeli (kalvot) • eBarometri http://www.ebarometri.fi/ (tutkimus- ja kokeiluaineistot) • eDelfoi https://edelfoi.fi/ ja http://www.edelphi.org (verkko-ohjelmistot) • Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Turun yliopisto. • Lukion tulevaisuus 2030. Toinen koulu, toinen maailma. • Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus. OSAO. • Koulun johtaminen ja toimintakulttuuri. Helsingin • Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2013: Verkko-oppiminen. Okka. • Futura 3/2014, teema: Oppimisen tulevaisuus • Futura 2/2015, teema: Koulun tulevaisuus • OPS2016 http://www.oph.fi/ops2016 • Google+: Oppimisen tulevaisuus-ryhmä • Facebook: Oppimisen tulevaisuus-ryhmä • Nettilukio http://www.nettilukio.fi (Internetix Campus) • Nettiperuskoulu http://www.nettiperuskoulu.fi (Internetix Campus) • Metodix http://www.metodix.fi • Futuribles of Learning 2030 http://bit.ly/2mhRbp1 (EJFR) • Oppimisen tulevaisuus 2030-blogi https://metodix.fi/2017/01/11/oppimisen- tulevaisuus-2030-blogi-2017/ • Metodix-barometri https://sites.google.com/metodix.fi/ot2030/etusivu Keskustelua aineistojen kanssa
  3. 3. Oppimisen tulevaisuus 2030 Argumentteja todennäköisen, haluttavan ja mahdollisen tulevaisuuden puolesta Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi) Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat) Delfoi-metodi: asiantuntijuus, asianosaisuus, anonyymisyys ja iteratiivisuus eDelfoi-työkalu: internet (pääsy, saavutettavuus), reaaliaikaisuus (kohtaaminen, dialogi), kumulatiivisuus (aikasarja, paneelit) Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument”
  4. 4. Teemat ja paneelit OPH tilaa ja ohjaa, Osuuskunta toteuttaa SISÄ ULKO Tieto Tieto, taito ja oppiminen (Otavan Opiston Osuuskunta) Arvot ja tavoitteet Arvot, päämäärät ja tavoitteet (Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus) Toimintaympäristö Toimintaympäristön muutokset poliittisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti (Demos Helsinki) Toiminta Toiminta, yhteisö ja koulu (Otavan Opiston Osuuskunta) 2009
  5. 5. ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt. 2010Tulevaisuusteesi (Delfoi)
  6. 6. Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030 2010Kiistakysymys
  7. 7. Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030 2010Nelikenttä
  8. 8. Teesien kolmijako Teesien tilat KIISTA ▪ Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta tärkeässä asiassa usein tunnepitoiseksi kiistakysymykseksi. DIALOGI ▪ Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi näkökulmiksi ja tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa yhteiseen keskusteluun. RATKAISU ▪ Panelistit ovat tulevaisuusväitteestä suhteellisen yksimielisiä. Pääkysymykseksi muodostuukin se, milloin ja miten muutos tapahtuu. 2011
  9. 9. Puolesta Vastaan Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet. Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita". Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa! Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja- oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita. Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem. Argumentaatio
  10. 10. eDELFOI
  11. 11. 2012Tulevaisuuksien kypsyminen
  12. 12. METAFORINEN TULEVAISUUSKARTTA2013
  13. 13. Metaforaleikittelyä tulevaisuuskartoilla • Paineiset pinnanmuodot (muutos ja merkitys) • Tiet ja polut (systeemiset yhteydet ja reitit) • Kairaukset (mitä on pinnan alla) • Leirit (kokeilut ja dialogit) • Kompassi (suunnat, skenaariot, visiot) • Maailmankartta (toimintaympäristö drivereineen, isokuva) Ajatusten, ohjaavien ideoiden, mentaalisten mallien, systeemiyhteyksien, organisaatioiden ja instituutioiden, toiminnan, tavoitteiden ja pyrkimysten uudelleen asemoituminen.
  14. 14. An epoch “is characterized by a complex of ideas, concepts, hopes, doubts, values and challenges in dialectical interaction with their opposites striving towards their fulfilment”. The concrete representation of these constitute the themes of the epoch. For example, we may say that in our society some of these themes would include the power of bureaucratic control or the social exclusion of the elderly and disabled. In social analysis these themes may be discovered in a concrete representation in which the opposite theme is also revealed (i.e., each theme interacts with its opposite). - Paolo Freire http://www.freire.org/paulo-freire/concepts-used-by-paulo-freire “Kansaa pelottaa vapaus ja eliittiä status quon menettäminen.” Paolo Freire ajan teemoista
  15. 15. OPETUS TIIMIYTYY JA MONINAISTUU Jin jang
  16. 16. Opetusprofession metamorfoosi 2030 Kollegiaalinen, lapsiorientoitunut ja koulutettu opettajisto (professio), joka hetkeksi rakensi maailman parhaan Pisa-koulun. Teknologia avaa (oppimisen), tiimityö laventaa (opetuksen), yhteiskunta paineistaa (suorituksiin)! Koulujen kehitys eriytyy? Rikastuva ja moninaistuva opetusprofessio, joka mukautuu oppijan tarpeisiin ja ominaisuuksiin. Iso kysymys on keille kaikille ja ketä varten? Opetuksen “3D-printteri”! “MAALI“ Group thinking Not-knowing approach
  17. 17. Handy, Kevätsalo
  18. 18. Henkilökohtaistuva oppiminen 2030 Peruskoulussa oppiminen organisoituu oppitavoitteiden, -sisältöjen ja opetuksen kautta. Koulun ja opettajan autonomia on suurta ja sitä käytetään vähän. (“oppiruokala”) Oppiminen lisääntyvän yhteiskunnallisen kiinnostuksen kohteena! Huomio kiinnittyy mitattaviin oppisuorituksiin ja –tuloksiin. (“a´la carte, buffet”) Oppiminen personoituu, poluttuu, pelittyy ja autentisoituu oppijan ja oppijayhteisön valintojen mukaan, jos hyvin käy! (“kokkikurssit”) Nettilukio.fi Kolme kattausta Arvonluontiketju 7: Oppimisen yksilöllistyminen
  19. 19. (perhe, suku, heimo, sotaväki, …)
  20. 20. Monikko-oppiminen on erilaista 2030 Koulu (lukio) on yhteisöllisen toiminnan autiomaa, kun luokattomuus, oppisuoritukset ja eriytyneet ainesisällöt ovat murentaneet yhteisökulttuurin. Tiimityöllä on työelämän ja kansalaistoiminnan tilaus. Yhteiskunnilla ja ympäristöllä on viisaan yhteis(ö)toiminnan paine ja tarve. Deweylainen koulu: pienoisyhteiskunta ? “Bändi”- ja roolipelioppiminen? Ryhmämuotoinen surffailu oppimisen hybridimaailmassa. Bändi-oppiminen Dynaamiset instituutiot Østerskov Efterskole
  21. 21. (vanhemmat yhdistykset, kunta …)
  22. 22. Eksosysteemin voimavaranto 2030 Puoliavoin koulu(järjestelmä), jossa oppiminen tapahtuu hyväksytysti vain opetuksen ja oppisaavutusten kautta. Koulu avataan markkinoille ja annetaan niiden painaa kustannukset alas ja tehot ylös. Lasten läheiset ja kolmas sektori on yleissivistävän koulun inspiraattori ja resurssoija siinä kuin työelämä on sitä ammatilliselle koulutukselle. Joukkovoimat on mobilisoitu! Ihastjärvi Kalevankangas Hybridi organisoituminen
  23. 23. LiikennemetaforaLiikennemetafora rakenteisen muutoksen mallina
  24. 24. (tieto- käsitys)
  25. 25. Kompetenssien yleissivistys 2030 Ideaalina muistamisen ja tietämisen yleissivistys, joka painottuu staattiseen tietoon, toimii valikoinnin kriteerinä, ja on kokemuksena reilu. Työelämä hakee sekä spesialisteja että moniosaajia, jotka eivät vain hallitse tätä ja tuota, vaan ihmisiä, jotka pelaavat kimppaan ja muodostavat systeemi- ja kokonaiskuvaa. Kompetenssit korvaavat yleisivistyksen! Miten silloin käy sivistyksen? Sivistys on enemmän kuin taitoja. Merkitys monikko- oppimisesta ja sivistys opetuksesta! Yleissivistys Kompetenssit Sivistys
  26. 26. Causal Layered Analysis by Sohail Iniayatullah “Pinnasta syvyyksiin ja takaisin“ A Litaniataso Ensimmäinen taso eli litania kuvaa tasoa, jolla yleistetään ja yksinkertaistetaan tarkasteltava ongelma. B Systeemien ja sosiaalisten syiden taso Sosiaalisten syiden tasolla tunnistetaan ongelma ja sen (usein lyhyen aikavälin) syyt ja seuraukset. C Diskurssin, arvojen ja maailmankuvan taso Avataan päätösten ja suunnitelmien sekä niiden sisältämien ratkaisujen ja valintojen taustalla vaikuttavat arvot ja maailmankuvat. D Myyttien ja metaforien taso Tällä tasolla ”näyttäytyvät” kollektiiviset kätketyt ulottuvuudet, joihin ei ole suoraa pääsyä. D A B C
  27. 27. KAUKOTULEVAISUUS
  28. 28. PUUTTUU: Tekoälyn perspektiivi: Goonatilaksen informaatiovirrat Peruskoulun visio: kahdeksan teesiä!
  29. 29. TEHTÄVÄHAASTE PERUSKOULULLE (LAINAUS BLOGISTA http://edelfoi.ning.com/profiles/blogs/mickosin-kolme-vinkkia-ja-sote) Älä keskity tuoliin vaan rakenna ymmärrys koko asumisesta kuten Ikea on tehnyt. Sen jälkeen voit tehdä tuolejakin. Kiinnostavin vinkki oli kuitenkin tutkia asiakkaiden kipupisteitä. Kiinnostu siitä missä asiat eivät suju ja missä syntyy ristiriitoja ja toimimattomuutta. Siellä on myös tarve johonkin uuteen. Ilmeinen toimimattomuus liittyy Akatemian tuoreeseen tutkimukseen, jonka aineisto on kerätty pääasiassa Helsingin peruskouluista. “Tuoreen selvityksen mukaan koululaiset kadottavat motivaatiotaan opiskeluun ja väsyvät. Professori Katariina Salmela-Aron vetämän, Helsingin koululaisiin keskittyneen selvityksen mukaan lähes puolet 12-vuotiaista suhtautuu kyynisesti koulunkäyntiin. Tästä joukosta joka neljäs ei pidä koulua tärkeänä. Joka kymmenes 12-vuotias on uupunut. … Salmela-Aro kääntää katseen koulua kohti. Hänen mukaansa Suomessa on kasvamassa kuilu nuorten oppimiskäytäntöjen ja koulun käytäntöjen kanssa. Sama yksinkertaisemmin: koulu ei pysy ajassa mukana. … Koulun tilanteen puki raikkaisiin sanamuotoihin Ylen uutisissa (10.11.) haastateltu turkulainen opettaja Maarit Korhonen. Hänen mukaansa koulu on kuin museo. Korhonen kertoo, että oppimisympäristöä ja -sisältöjä sekä opettamisen tyyliä olisi muutettava, sillä ne ovat pysyneet kymmeniä vuosia lähes muuttumattomina. ”Kuilu koulun ja lasten välillä kasvaa päivä päivältä”, hän tiivisti.” (HS 12.11.2015)
  30. 30. MICKOSIN VINKIT (LAINAUS BLOGISTA http://edelfoi.ning.com/profiles/blogs/mickosin-kolme-vinkkia-ja-sote) Hän suosittelee monien tulevaisuuspolkujen rakentelua, missä ei uutta ole, mutta se on tärkeä strategin lisuke, että pitää varoa rakastumasta niistä mihinkään. Se lupa tulee vasta sitten, kun on valinnut tiensä. Järkiliitto siis, jossa rakkaus tulee vasta perässä. Toinen vinkki on vielä vaikuttavampi. Tulevaisuuksientutkimuksen kannalta kaikkein tärkeintä on tunnistaa se, mikä ei muutu. Suurta osaa siitä mikä muuttuu ei kuitenkaan voi vangita. Kolmas ajatus on hiukkasen ristiriitainen edellisen kanssa. Mickosin mukaan tulevaisuus on läsnä monin tavoin jo nyt. Samaa metodia olemme käyttäneet Futura-lehden teemaprojekteissa. Mainio esimerkki sote-puolelta on Matti ja Markku Rimpelän tutkimus "Säästöjä lapsiperheiden palveluremontilla". He ovat keränneet innovatiivisten kuntien kokeiluja ja koostaneet niistä ehdotuksia palvelurakenteiden muuttamiseksi. "Aikanaan rakennettu palvelurakenne, joka on juurtunut hallinto- ja ammattikuntiin, on tullut tiensä päähän. Nykyiset palvelut eivät lähde lasten ja lapsiperheiden tarpeista, vaan ne lähtevät järjestelmän ja ammattikuntien tarpeista." Siis vanha tuttu juttu. Kaikki instituutiot syövät ennen pitkää tarkoituksensa. Sotea ja miljardisäästöjä väännetään nyt ylärakenteissa. Rimpelät luonnostelevat miljardin säästöä palvelutuottamisen ala- eli kuntakenteissa tavoilla, jotka on jo löydetty mutta joita ei lainsäädännön ja muun regulaation takia ei päästä laajentamaan. Voin yhtyä myös Rimpelöiden pelkoon siitä, että tuleva sote-uudistus todennäköisesti tulee taannuttamaan innovatiivisia kuntia ja palveluita. Sama ilmiö on havaittu ammatillisella koulupuolella, kun peräkkäisin hallintouudistuksin on kasattu yhä laajempia koulutuskonserneja. 12.11.2015

×