Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Delfoi-pedagogiikka

Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Upcoming SlideShare
Delfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikka
Loading in …3
×

Check these out next

1 of 9 Ad
Advertisement

More Related Content

Similar to Delfoi-pedagogiikka (20)

More from Hannu Linturi (20)

Advertisement

Recently uploaded (20)

Delfoi-pedagogiikka

  1. 1. Delfoi-pedagogiikka Delfoi-pedagogia rakennetaan Delfoi- metodin päälle, mikä tekee siitä toiminnallisen tutkivan oppimisen työkalun. Pedagogiikka painottaa yhteistoiminnallista, tulevaisuusorientoitunutta ja uudistavaa oppimista. 2 Delfoi-metodi Delfoi on tutkijoiden fasilitoima iteratiivinen prosessi, jossa monitietoisista asiantuntijoista koostuva ryhmä muodostaa yhteistä ja eriävää ymmärrystä tarkasteltavasta ilmiöstä, jota käytetään tulevaisuudessa jotta sen käsittely nykyhetkessä rikastuu. 1 Future Skills by Delphi Saksassa julkaistiin keväällä 2019 kansainvälinen Delfoi-tutkimus niistä osaamisista, mitkä tulevat tulevaisuudessa vahvistumaan. Delfoissa operoidaan väkevimmin niiden osaamisten alueella, joissa perinteinen koulu on heikoimmillaan. 4 Delfoi-Scrum Scrum on varsinkin ohjelmointialalla käytössä oleva projektinhallinnan malli, joka perustuu Delfoi-tyyppiseen roolitukseen, runsaaseen vuorovaikutukseen ja tutkivan toiminnan vaiheistukseen. 3 DELFOI-PEDAGOGIIKKA © Metodix Oy
  2. 2. 3--4. KIERROS TULEVAISUUS - KYSYMYS (kysely) PANEELI (asiantuntija- ryhmä) MANAGERI (tutkimus- ryhmä) TUTKIMUS- KYSYMYS/ ONGELMA I DELFOI- KIERROS (anonyymi vastaaminen, managerointi, analysointi) RAPORTTI (analyysi) II DELFOI- KIERROS © Metodix Oy
  3. 3. Kysyvä oppiminen ja tulevaisuus (tieto-oppi) Delfoi on sokraattinen metodi, jossa kysymykset ovat vastauksia tärkeämpiä. “Yksinkertaiset kysymykset pakottavat ajattelemaan asioita uudella tavalla ja ohjaavat tutkimusmatkoille, joiden päätepiste on aluksi tuntematon” (Bengt Holmström) Delfoin avaintoimija on Delfoi- manageri, joka voi olla opettaja tai oppilasryhmä. Manageri laatii kysymykset, jotka sijoitetaan tulevaisuuteen. Tarkasteltavasta ilmiöstä riippumatta mahdollisia tulevaisuuksia on monta, ja se vaikuttaa prosessiin, joka voi sisältää useita kierroksia kysymyksiä, keskusteluja ja vastauksia. Tiedonmuodostaja on asiantuntijaryhmä, jota nimitetään paneeliksi. (ks. Anonyymi argumentointi ja dialogi Tulevaisuuskysymykseen on useita “oikeita” vastauksia, minkä vuoksi niitä arvotetaan sen mukaan kuinka hyvin ne osataan perustella eli argumentoida. Vastaaminen ja perusteleminen on anonyymiä, jotta argumentointiin liittymättömät valtasuhteet tai henkilökohtaiset ominaisuudet eivät vääristä vastaamista. Hiljaiset ja hitaat saavat myös mahdollisuutensa. Managerit pyrkivät fasilitoimaan niin, että ensivastaamista seuraa toisten vastausten arviointi ja vasta- ja myötäkommentointi, joka johtaa dialogiketjuihin ja uuteen tiedon muodostukseen. Paneelin oppimisen tärkeä tunnusmerkki on se, että joillakin panelisteilla alkuperäinen kanta hyvin syin Moniääninen ja -taitoinen ryhmä Delfoissa argumentoiva keskustelu ja yhteisöllinen tiedonmuodostus on Delfoi- prosessin tärkein laatu. Sen onnistumiseen vaikutetaan valitsemalla paneeliin monimuotoinen ja -tietoinen vastaajaryhmä, jossa ovat edustettuna tarkasteltavan ilmiön eri asiantuntija- ja intressitahot. Asiantuntija- ja asianosaisuusryhmät luokitellaan, jotta panelistien välisiä rakenteellisia eroja voidaan tarkastella myöhemmin. Paneelin koko pyritään pitämään sen kokoisena - usein 15-30 - että se mahdollistaa ryhmän jäsenten välisen sujuvan vuorovaikutuksen. Koulussa ryhmittelyä voi lähestyä myös roolipelin kautta. Tutkivaa vaikuttamista koulussa ja koulun ulkopuolella “Tutkiva oppiminen on pedagoginen malli, jossa toimitaan tieteellisen tutkimuksen tapaisesti. Pyrkimyksenä on ymmärtää ilmiöitä tai ratkaista monimutkaisia ongelmia. Uutta tietoa rakennetaan sosiaalisesti ryhmässä, mutta tietoa etsitään myös yhdessä sovitun työnjaon mukaisesti. Löydettyä tietoa analysoidaan ja käsitellään kriittisesti ryhmän istunnoissa. Oppiminen tapahtuu spiraalimaisena prosessina siten, että ilmiötä tarkastellaan yhä syvällisemmin. Työn edetessä kohde täsmentyy uusien kysymysten avulla. Parhaaseen tulokseen päästään, jos ilmiö on opiskelijoille aito ja autenttinen.” (Wikipediaa mukaillen) Uusintavasta uudistavaan oppimiseen Koulussa harjoitellaan ja opitaan enimmäkseen sitä, mitä joku muu kuten opettaja on jo oppinut. Tällainen oppiminen on uusintavaa ja tärkein osa systemaattista koulutyötä. Mitä pitemmälle koulussa edetään sitä enemmän on tilausta myös sellaiselle oppimiselle, jossa “opitaan sitä ja sellaista, mitä ei aikaisemmin ole tiedetty tai osattu”. Uudistavassa oppimisessa käytetään yksilöiden aivoja ja taitoja, mutta yhtä paljon tarvitaan aivojen välistä oppimista ja yhteistoimintaa sekä osaamisten yhdistelyä. Delfoi-pedagogiikka on työkalu koulun uudistavaan oppimiseen. (ks. Uudistavan oppimisen lähestymistavat) © Metodix Oy
  4. 4. SOKRAATTINEN KYSELY ANONYYMI ARGUMENTOINTI PANEELIN TIEDONMUODOSTUS MONIÄÄNINEN PANEELI KIERROKSET TULEVAISUUS SKENAARIOT JA PÄÄTÖKSETTULEVAISUUSKARTTA DIALOGI JA TRIALOGI JAKAVA KYSYMYS OSALLISTAVAT PROSESSIT JA VIISAAT PÄÄTÖKSET dissensus konsensus © Metodix Oy
  5. 5. Tiimiläiset esittelevät varttitunnin pikatapaamisessa työntekovaiheensa, jota tarvittaessa tarkistetaan. DAILY SCRUM (päiväpalaveri) Tilaaja esittelee projektin tavoitteet ja tehtävät kokouksessa, jossa puhetta johtaa scrum master. SPRINT PLANNING (suunnittelukokous) Retrospektiivissä keskustellaan ja parannetaan tekemisen tapoja seuraavaa jaksoa varten. SPRINT RETROSPECTIVE (reflektiokokous) Tiimiläiset esittelevät valmiit työt, joita tarvittaessa tarkennetaan ennen seuraavan jakson alkua. SPRINT REVIEW (esittelykokous) SCRUM OWNER (tilaaja) “kertoo tarinan”, määrittää tavoitteet ja tehtävät SCRUM MASTER (tiiminvetäjä) varmistaa tilaajan ja toteuttajan kommunikoinnin DEVELOPMENT TEAM 1 (kehitystiimi) Raportoidaan tekemisestä ja tarkistetaan toimintaa. DEVELOPMENT TEAM 2 (kehitystiimi) Tiimiläiset esittelevät tehtävien toteutuksia ja sovitaan jatkosta. ALL (kaikki) Reflektoidaan toteutettua ja otetaan oppia seuraavaan jaksoon SPRINT
  6. 6. Future Skills by Delphi Panel “The term “future skills” is defined as the ‘ability to act successful on a complex problem in a future unknown context of action’. It refers to an individual's’ disposition to act in a self-organized way, visible to the outside as performance.” The future skills model divides future skills into three interrelated dimensions: The first Future Skill dimension is the subjective dimension of futures skills profiles. It is relating to an individuals’ subjective, personal abilities to learn, adapt and develop in order to improve their opportunities to productively participate in the workforce of tomorrow, actively shape the future working environment and involve themselves into forming societies to cope with future challenges. It contains seven future skill profiles. The second Future Skill Dimension is relating to an individual’s ability to act self-organized in relation to an object (object dimension), a task or a certain subject matter related issue. It is emphasizing a new approach which is rooted into the current understanding of knowledge but is suggesting to take knowledge several steps up the ladder, connect it to motivation, values and purpose and impregnate it with the disposition to act self-organized in the knowledge domain in question. It is not just a quest for more knowledge but for dealing with knowledge in a different way which is resulting into professionalism and not into knowledge expertise. The third Future Skill Dimension is relating to an individual’s ability to act self-organized in relation to its social environment (social-dimension), the society and organizational environment. It is emphasizing the individuals dual role as the curator of its social portfolio of membership in several organizational spheres and at the same time having the role of rethinking organizational spaces and creating organizational structures anew to make it future proof. It contains an array of five skill profiles. Within these three dimensions, sixteen skill profiles have been defined. A skill profile is an array containing further subskills. Nextskills http://www.nextskills.org
  7. 7. Future Skills by Delphi Panel
  8. 8. OPS 2016 Delfoi-menetelmä on OPS-yhteensopiva työkalu varsinkin laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden ja projektityyppisen ilmiöpohjaisen opiskelun osalta. Toinen kestävän tulevaisuuden käyttökohde on koulu- ja luokkatyöhön upotettavien demokratiatapojen juurruttaminen osaksi oppilaitoskulttuuria. Kolmas toimintamahdollisuus liittyy opetussuunnitelmien ekososiaalisen sivistyksen tavoitteiden toiminnallistamiseen kuten on tehty Ilmastot@komo- oppimateriaalissa (ks. https://sites.google.com/metodix.fi/takomo/).
  9. 9. DELFOI-PEDAGOGIIKKA • Tuottaja: © Metodix Oy 2020, cc • Teksti ja diat: Hannu Linturi • Videoesitys ja ääni: Maija Linturi • Kuvaus ja tekniikka: Olli-Pekka Parviainen MUUT METODIVIDEOT • Uudistava oppiminen • Delfoi-Scrum • Future Skills • Ekososiaalinen sivistys • eDelphi 2020 • Ilmastot@komo • Oppimisen tulevaisuus 2030

Editor's Notes

  • JOHDANTO VIDEON SISÄLTÖIHIN

    Videossa kuljetaan alhaalta ylös neljä osa-aluetta. Pohjakerroksessa esitellään Delfoi-metodin keskeiset piirteet ja vaiheet, joiden päälle on rakennettu tämän videon pääsisältö eli Delfoi-pedagogiikka. Siinä on kyse oppimista edistävistä piirteistä, joiden ansiosta Delfoita suositellaan käytettäväksi mm. peruskouluissa ja lukioissa. Kolmoskerroksessa kuvataan lyhyesti Scrum-metodia, joka tarjoaa Delfoi-yhteensopivan organisoitumismallin oppimisprojektien toteutukseen. Esittely on lyhyt sen takia, että Delfoi-Scrumin käyttömahdollisuuksia esitellään myös erillisessä videossa kuten myös ylimmän neljännen kerroksen tulevaisuuden taitoja eli osaamisia, joiden merkityksen arvellaan olevan nousussa kuljettaessa kohti 2030-lukua.

    Delfoi-pedagogiikkaan liittyy useita muita Metodixin opetusvideoita, joita ovat “Uudistavan oppimisen lähestymistapoja”, “Ekososiaalinen sivistys”, “Ilmastotakomo” ja “eDelphi 2020”. Ne kaikki löytyvät Metodixin sivustolta www.metodix.fi .
  • DELFOI-PROSESSIN VAIHEET

    TUTKIMUSKYSYMYS
    Kuten mikä tahansa tutkimusprosessi niin Delfoikin käynnistyy siitä, että tunnistetaan joku avoin tutkimuskysymys tai kehittämisen kohde. Niitä löytyy koulusta ja sen ympäristöstä varsinkin kun tarkastelua laajennetaan tulevaisuuteen. Tutkimuskohteen voivat keksiä oppilaat mutta usein sen määrittäjä on opettaja, jota silloin voi nimittää tutkimuksen tilaajaksi.

    MANAGERI
    Tutkimusprosessi etenee, kun täytetään muutkin roolit kuin tilaaja. Tärkeä ellei tärkein tehtävä on Delfoi-managerilla, jonka tehtävä ensivaiheessa on rajata ja tavoitteistaa tutkimuskysymys yhdessä tilaajan kanssa. Manageri tai manageriryhmä suunnittelee, toteuttaa ja raportoi tutkimuksen eli hänen roolinsa on kutakuinkin sama kuin perinteisellä tutkijalla. Managerin työkalut ovat kysely ja paneeli, joita seuraavaksi kuvataan.

    PANEELI
    Paneeliksi kutsutaan ryhmää erilaisia tarkasteltavan ilmiön asiantuntijoita ja asianosaisia, joita aiheesta riippuen rekrytoidaan sekä koulun sisältä että ulkopuolelta. Osa oppilaista voi keskittyä tiedon hankintaan, muodostamiseen ja jakamiseen paneelissa.

    KYSYMYS/KYSELY
    Manageritutkijat laativat yhden tai useampia tarkasteltavaan ilmiöön kohdistuvia kysymyksiä, joihin asiantuntijat kutsutaan vastaamaan. Jos kysymykset tähtäävät tulevaisuuteen ne muotoillaan niin, että panelistien näkemykset jakautuvat ilman että mitään vaihtoehtoa nostetaan toisen edelle.

    I DELFOI-KIERROS
    Kun manageri kutsuu panelistit vastaamaan kyselyyn käynnistyy ensimmäinen Delfoi-kierros. Panelistin vastaus koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen on tyypillisesti asteikkovastaus ja toinen perustelu tälle skaalavalinnalle. Panelistit saavat managerin säätelemällä aikataulululla näkyviinsä myös muiden panelistien vastaukset, joita he saavat myös kommentoida samoin kuin he voivat muuttaa omia alkuperäisiä vastauksiaan koko vastaamisajan eli kierroksen ajan. Yleinen yhden kierroksen aukioloaika on kaksi viikkoa. Viime vuosina on lisääntynyt ns. Real-Time Delphi, jossa kysymykset ja vastaukset ovat reaaliaikaisesti avoinna koko kierroksen. Real-Time Delphissä järjestetään vain yksi kierros, miksi sen voisi suomentaa yhden kierroksen Delfoiksi.

    II DELFOI-KIERROS
    Useimmiten Delfoi kuitenkin toteutetaan 2-4 kierroksen prosessina, jossa joka kierroksessa managerit tuottavat uusia kysymyksiä. Kysymykset nostetaan edellisen kierroksen kommenteista ja argumenteista, minkä takia kierrosten välillä muutaman päivän tai viikon mittainen väli, jotta managerit ehtivät analysoida tuloksia ja valita uudet kysymykset.

    RAPORTTI/ANALYYSI
    Kierrosten välillä ja lopuksi tuloksia analysoidaan. Tutkimusraportin sisältö voi vaihdella tulosten kuvauksesta toiminta- ja päätösehdotuksiin ja diskurssianalyyseistä skenaarioihin.

    Todettakoon että suomalainen avoime lähdekoodin ohjelmisto eDelphi-ohjelmisto (http://www.edelphi.org) tukee kaikkien Delfoi-variaatioiden suunnittelua ja toteutusta. eDelphin videokäyttöohjeet on jaettu neljään osakokonaisuuteen , joilla on vaiheistusta kuvaavt nimet: (1) Paneelin ja kyselyn laatiminen, (2) Asiantuntijapaneelin rakentaminen, (3) Delfoi-kierrosten toteutus, ja Delfoi-tulosten analysointi, esittäminen ja raportointi
  • DELFOI-PEDAGOGIIKAN IDEAT

    INTRO
    Aristoteleen toiminnan teoriassa erotetaan toisistaan tavoite- tilanne- ja menetelmätieto. Hänen mukaansa viisas toiminta mahdollistuu, kun ihmisillä on käytössään oikea käsitys nykytilanteesta, tieto ja ymmärrys siitä mihin pyritään (tavoite) ja keinot eli menetelmät saavuttaa haluttu tavoite. Delfoi-pedagogiikka operoi kaikkien kolmen tiedon parissa.

    SOKRAATTINEN KYSELY
    Delfoi on sokraattinen metodi, jossa kysymykset ovat vastauksia tärkeämpiä. “Yksinkertaiset kysymykset pakottavat ajattelemaan asioita uudella tavalla ja ohjaavat tutkimusmatkoille, joiden päätepiste on aluksi tuntematon” (Bengt Holmström) Delfoin avaintoimija on Delfoi- manageri, joka voi olla opettaja tai oppilasryhmä. Manageri laatii kysymykset, jotka sijoitetaan tulevaisuuteen. Tarkasteltavasta ilmiöstä riippumatta mahdollisia tulevaisuuksia on monta, ja se vaikuttaa prosessiin, joka voi sisältää useita kierroksia kysymyksiä, keskusteluja ja vastauksia. Tiedonmuodostaja on asiantuntijaryhmä, jota nimitetään paneeliksi. (ks. eDelphi 2020)

    ANONYYMI ARGUMENTOINTI
    Tulevaisuuskysymykseen on useita “oikeita” vastauksia, minkä vuoksi niitä arvotetaan sen mukaan kuinka hyvin ne osataan perustella eli argumentoida. Vastaaminen ja perusteleminen on anonyymiä, jotta argumentointiin liittymättömät valtasuhteet tai henkilökohtaiset ominaisuudet eivät vääristä vastaamista. Hiljaiset ja hitaat saavat myös mahdollisuutensa. Managerit pyrkivät fasilitoimaan niin, että ensivastaamista seuraa toisten vastausten arviointi ja vasta- ja myötäkommentointi, joka johtaa dialogiketjuihin ja uuteen tiedon muodostukseen. Paneelin oppimisen tärkeä tunnusmerkki on se, että joillakin panelisteilla alkuperäinen kanta hyvin syin muuttuu.

    MONIÄÄNINEN PANEELI
    Delfoissa argumentoiva keskustelu ja yhteisöllinen tiedonmuodostus on Delfoi- prosessin tärkein laatu. Sen onnistumiseen vaikutetaan valitsemalla paneeliin monimuotoinen ja -tietoinen vastaajaryhmä, jossa ovat edustettuna tarkasteltavan ilmiön eri asiantuntija- ja intressitahot. Asiantuntija- ja asianosaisuusryhmät luokitellaan, jotta panelistien välisiä rakenteellisia eroja voidaan tarkastella myöhemmin. Paneelin koko pyritään pitämään sen kokoisena - usein 15-30 - että se mahdollistaa ryhmän jäsenten välisen sujuvan vuorovaikutuksen. Koulussa ryhmittelyä voi lähestyä myös roolipelin kautta.

    KOHTI UUDISTAVAA OPPIMISTA
    Koulussa harjoitellaan ja opitaan enimmäkseen sitä, mitä joku muu kuten opettaja on jo oppinut. Tällainen oppiminen on uusintavaa ja tärkein osa systemaattista koulutyötä. Mitä pitemmälle koulussa edetään sitä enemmän on tilausta myös sellaiselle oppimiselle, jossa “opitaan sitä ja sellaista, mitä ei aikaisemmin ole tiedetty tai osattu”. Uudistavassa oppimisessa käytetään yksilöiden aivoja ja taitoja, mutta yhtä paljon tarvitaan aivojen välistä oppimista ja yhteistoimintaa sekä osaamisten yhdistelyä. Delfoi-pedagogiikka on työkalu koulun uudistavaan oppimiseen. (ks. Uudistavan oppimisen lähestymistavat)

    TUTKIVAN OPPIMISEN MALLI
    Yhteenvetona voidaan todeta, että Delfoi kuuluu yhtenä toiminnallisena mallina tutkivan oppimisen menetelmäkirjoon. “Tutkiva oppiminen on pedagoginen malli, jossa toimitaan tieteellisen tutkimuksen tapaisesti. Pyrkimyksenä on ymmärtää ilmiöitä tai ratkaista monimutkaisia ongelmia. Uutta tietoa rakennetaan sosiaalisesti ryhmässä, mutta tietoa etsitään myös yhdessä sovitun työnjaon mukaisesti. Löydettyä tietoa analysoidaan ja käsitellään kriittisesti ryhmän istunnoissa. Oppiminen tapahtuu spiraalimaisena prosessina siten, että ilmiötä tarkastellaan yhä syvällisemmin. Työn edetessä kohde täsmentyy uusien kysymysten avulla. Parhaaseen tulokseen päästään, jos ilmiö on opiskelijoille aito ja autenttinen.” (Wikipediaa mukaillen)

    YHTEENVETO
    Delfoi-pedagogiikka on menetelmäoppia, jossa oppimisprosessi käynnistetään sokraattisilla kysymyksillä, jotka ovat käyttövoimana dialogille, jonka päämääränä voi yhtä hyvin olla saman- tai monimielisyys jostain asiasta tai ilmiöstä, joka on sijoitettu tulevaisuuteen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa pyritään valmistelemaan ryhmän yhteistä päätöstä. Jälkimmäisessä prosessissa muodostetaan erilaisia mahdollisia ja perusteltuja tulevaisuuden skenaarioita. Kummallakin lähestymistavalla on paikkansa, kun kontekstina on yksilöoppimista painokkaammin ryhmän tai yhteisön oppiminen ja toiminnan kehittäminen. Summattuna Delfoissa on kyse tutkivasta oppimisesta, jossa on myös tietoinen pyrkimys vaikuttaa tiedolla ja vuorovaikutuksella.
  • DELFOI-PROSESSI YHDISTETTYNÄ PEDAGOGISIIN IDEOIHIN

    Yhdistetään vielä Delfoi-prosessi ja siinä käytettävät pedagogiset ideat yhteen malliin.

    MANAGERI - PANEELI
    Delfoissa on kaksi keskeistä toimijaroolia. Manageri tai managerit vastaavat tarkasteltavan ilmiön käsittelyn suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista. Rooli sopii tutkivan oppimisen asetelmassa hyvin oppilaille, mutta niin sopii myös panelistin rooli silloin kun aihe antaa siihen mahdollisuuden. Useimmiten mahdollisuus tarjoutuu joko sen kautta, että aihe tulee lähelle nuorten maailmaa tai sitä oppimisen kannalta myönteistä reittiä, että oppilas tai oppilaat valloittavat tietojen keruun kautta itselleen asiantuntijuutta. Manageriston taidoista ja aktiivisuudesta osaltaan riippuu, kuinka hyvin paneeli oppii oppimaan, vuorovaikuttamaan keskenään, jakamaan vanhaa ja muodostamaan uutta tietoa. Managerin valinta on se, ohjataanko paneelia pyrkimään yksimielisyyteen eli konsensukseen vai pyritäänkö tuottamaan mahdollisimman hyviä argumentteja monenlaisten tulevaisuusvaihtoehtojen puolesta.

    SOKRAATTINEN KYSELY - TULEVAISUUS
    Roolit ovat valmiina mutta lopputulos ei. Tulos syntyy vaiheistetun prosessin kautta, jossa käynnistävä osa on “kuuma” kysymys tai useiden kysymysten joukko eli kysely. Managerin tärkeä taito on laatia inspiroiva tulevaisuuskysymys (esimerkiksi tulevaisuusväite), joka tekee selvän eron siihen mikä on tilanne tällä hetkellä. Esimerkiksi teesi “Berliinin ja Helsingin väliset lennot hoidetaan sähkölentokoneilla v. 2035.” on kiinnostava muutenkin kuin teknologiamielessä. Se voi tuoda ilmastokeskusteluun ja -politiikkaan uusia vivahteita. Esimerkissä toteutuu yksi Delfoi-metodin ja -pedagogiikan avainpiirre. Kiistakysymystä käytetään tulevaisuudessa ja sitä kautta tuodaan nykyhetkeen uusia vaikuttavia näkökulmia. Hyvä kysymys on yllättävä ja jakava. Sellaisena se motivoi taitavan fasilitoinnin auttamana keskustelemaan ja argumentoimaan.

    MONIÄÄNINEN PANEELI - ANONYYMI ARGUMENTOINTI
    Manageristo rekrytoi paneeliin tarkasteltavan ilmiön asiantuntijoita ja intressiosapuolia monipuolisesti niin, että kaikilla keskeisillä näkökulmilla on paneelissa edustus. Valinnassa managerilla on apunaan matriisi, jonka toisena muuttujana ovat eri asiantuntijuusluokat ja toisena eri asianosaisuudet (intressit). Valinnassa ei ole kyse kvantitatiivisen tutkimuksen otoksesta, jossa pyritään muodostamaan koko väestön tunnusmerkkejä vastaava satunnaisesti valittu ryhmä vastaajia. Sen sijaan voi ajatella että kyseessä on “otos” lainausmerkeissä siitä, mikä on perusteltujen näkemysten kirjo ilmiöstä ja sen kehittymisestä. Silloin panelistien valinta tapahtuu tunnettujen ja enimmäkseen järjestäytyneiden tiedontuottajatahojen mukaisesti.

    Manageri kutsuu panelistit vastaamaan kysymyksiin anonyymisti niin että useimmiten ensimmäinen kanta muodostetaan itsenäisesti tietämättä mitä muut vastaavat. Määräajan jälkeen manageri avaa kaikki vastaukset reaaliaikaisesti näkyviin, mikä mahdollistaa toisten kommenttien kommentoinnit. Se on edellytys sille, että prosessi dialogisoituu kahden tai useamman - trialogi - panelistin väliseksi argumentoinniksi puolesta ja vastaan.

    KIERROKSET - PANEELIN TIEDONMUODOSTUS
    Ns. Real-Time Delphi-variaatiossa tyydytään yhden kierroksen Delfoi-prosessiin. Kaikissa muissa tapauksissa iteraatiota laajennetaan siihen, että edellisen kierroksen argumentointia ja keskustelua hyödynnetään uusien kysymysten laadinnassa. Uuden kierroksen tuntomerkki on siis se, että siinä on uusia kysymyksiä, joiden perusta on edellisen kierroksen tuloksissa. Kierrosten kautta ilmiön tarkastelu syvenee ja joissakin tapauksissa myös laajenee. Keskustelujen ja kierrosten myötä paneelin on mahdollista transformoitua pelkästä olemassa olevan tiedon keruuyhteisöstä uutta tietoa muodostavaksi ja jakavaksi yhteisöksi.

    TULEVAISUUSKARTTA - SKENAARIOT JA PÄÄTÖKSET
    Delfoilla voi pyrkiä näennäisesti kahteen vastakkaiseen lopputulokseen. Alun perin moderni Delfoi mallinnettiin tilanteisiin, joissa oli tarpeen saada moninäkökulmaista tietoa ja näkemystä asiaan, josta on kyettävä tekemään lyhyessä aikaikkunassa päätös. Sellaisia tilanteita tulee eteen kriisitilanteissa eikä ole sattuma, että malli kehitettiin RAND-instituutissa (https://www.rand.org/topics/delphi-method.html), joka on Douglas Aircraft-yhtymän perustama thinktank Yhdysvaltain puolustusvoimien tarpeisiin. Metodi kehitettiin 50-luvulla ennakoimaan teknologiakehityksen vaikutuksia sodankäyntiin. Randissa Delfoilla pyrittiin Delfoi-kierrosten myötä lähentymään konsensusta. Monesta näkökulmasta aikaansaatu konsensus on rationaalinen reitti hyville päätöksille ja sellaisena sitä voidaan soveltaa myös koulun arkisiin päätöksentekotilanteisiin. Delfoin avulla voidaan valmistella yhteistä päätöspolkua vaikkapa luokkaretken kohteen valintaan.

    Konsensus-Delfoillakin muodostetaan tulevaisuuskarttaa siitä, mitä vaihtoehtoja tulevaisuus pitää sisällään. Siinä kuitenkin pyrkimys tehdä optimivalinta siirtää osan vaihtoehdoista marginaaliin päinvastoin kuin silloin, jos Delfoissa tavoitellaan erilaisten tulevaisuuksien “tasa-arvoista” käsittelyä riippumatta siitä kuinka todennäköisinä tai toivottavina niitä pidetään. Tyypillinen monien tulevaisuuksien kartta koostuu skenaarioista, joita voi pitää eräänlaisina tulevaisuuden käsikirjoituksina, jotka eivät sisällä vain lopputilan kuvausta vaan kertovat myös reitin miten nykyhetkestä sinne kuljetaan.
  • DELFOI-SCRUM

    Scrum on projektinhallintamalli, jota käytetään yleisesti ns. ketterässä ohjelmistokehityksessä. Mallissa monitaitoinen (engl. cross-functional) ryhmä suorittaa kehitysprosessin alusta loppuun vaiheistuksella, joka perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen ja selkeisiin rooleihin. Ryhmän toimintaa on verrattu rugby-joukkueeseen, jossa koko ryhmä pyrkii etenemään yksikkönä ja toimimaan tiiviissä yhteistyössä. Menetelmän nimikin - scrum - viittaa rugbyn erikoistilanneryhmitykseen. Nimi on myös sittemmin jäänyt käyttöön johtuen menetelmän yhtäläisyyksistä rugby-joukkueeseen ja sen toimintaan. Molemmat ovat erilaisiin tilanteisiin sopeutuvaisia, nopeita ja itseohjautuvia. Scrumin idea ei ole uusi. Tunnetut organisaatiokehittäjät japanilaiset Hirotaka Takeuchi ja Ikujiro Nonaka esittivät scrumin perusideat jo vuonna 1986.

    Scrum sopii mainiosti Delfoi-menetelmän kaveriksi. Molemmat ovat rakenteisesti vaiheistettuja ja roolitettuja vuovovaikutusprosesseja, jossa pyritään selkeään tulokseen - tieto, ymmärrys, palvelu, päätös - jota ei aikaisemmin ole ollut. Paino on tulevaisuudessa ja tuloksessa, vaikka tulos ei olisikaan etukäteen tiedossa. Tulos selviää matkalla, ja matkanteon mallittaminen onkin molempien lähestymistapojen vahvuus. Scrum täydentää Delfoi-metodia etenkin koulukäytössä, koska se tarjoaa sekä opettajille että oppilaille luontevat oppijaroolit, jotka korostavat paitsi erilaista asemointia myös erilaisia kokemuksia ja osaamisia. Käydään nopeasti Scrum-prosessi ja roolit läpi vaikka perusteellisemmin niihin voi tutustua erillisessä Delfoi-Scrum-videossa.

    SPRINT JA SPRINT PLANNING
    Scrum palastellaan kierroksiksi kuten Delfoikin. Scrumissa niitä nimitetään sprinteiksi, jotka työelämässä on usein viikon mittainen. Työtehtävä paloitellaan sopiviksi osatehtäviksi niin, että ne saadaan viikon mittaan valmiiksi. Koulussa sprintin pituus pitää harkita tilanteen mukaan. Ilmiötyyppisissä projekteissa opintopäivä voi esimerkiksi olla sopiva sprinttijakso. Ensimmäinen sprintti käynnistyy suunnittelukokouksella, johon kaikki osallistuvat. Siinä esitellään projektin tehtävät ja sovitaan ensimmäisen sprintin tehtävistä ja työnjaosta.

    DAILY SCRUM
    Tekijäryhmä pitää päivittäisiä kokouksia, joissa kukin esittelee mitä on tehnyt ja mitä tekee seuraavaksi ja ilmoittaa jos tarvitsee apua. Olennaista on että Daily-kokous on informatiivinen. Siinä vain nopeasti käydään tilanteet läpi ja jatketaan sitten töitä. Kouluympäristössä päiväkokouksen jaksotus pitää miettiä uudestaan kuten sprinttikin.

    SPRINT REVIEW
    Sprintin päätteeksi pidetään koko toimijajoukon kokous, jossa tekijät esittelevät valmiit tehtävänsä. Siitä kokouksen nimitys, jonka voi suomentaa esityskokoukseksi. Ensimmäisen sprintin jälkeen tähän kokoukseen on luonteva sulauttaa suunnittelukokous sikäli, että sovitaan seuraavan sprintin tehtävät.

    SPRINT RETROSPECTIVE
    Kun kokonaistehtävä ja siihen liittyvät kaikki sprintit on suoritettu on viimeistään pidettävä “retrospektiivi” eli kokous, jossa arvioidaan miten projektissa onnistuttiin ja mitä kenties kannattaa parantaa seuraavaan kertaan. Koulussa reflektiokokouksen pito voi olla paikallaan myös sprinttien välissä.

    SCRUM OWNER
    Scrumissa on kolme pääroolia, joista ensimmäinen luontuu mainiosti opettajalle. Scrum owner eli tuoteomistaja on nimittäin projektin tilaaja, joka määrittelee mitä tavoitellaan ja miksi. Tilanteen ja tarpeen mukaan hän voi osallistua myös sprinttien ja tehtävien kuvaamiseen ja määrittelyyn, mutta varsinaisesti se on toisen pääroolin tehtävä.

    SCRUM MASTER
    Scrum master suomennetaan useimmiten tiiminvetäjäksi, joka kuvaakin hyvin tämän oppilasroolin luonnetta. Hän vetää ja ohjaa ns. kehittäjätiimiä, joka toteuttaa projektit ja kaikki sen sprinteissä toteutettavat tehtävät. Tiiminvetäjä ei niinkään ole perintein pomo, vaan sujuvan tekemisen takaaja. Hän keskittyy siihen, että kaikilla on oikea tilannekuva, sopiva tehtävä työn alla ja että koko projekti etenee linjassa kuin hyvä rugbyjoukkue. Tiiminvetäjä johtaa puhetta kaikissa kokouksissa. Scrum masterin tärkeä tehtävä on kommunikoida riittävästi Scrum ownerin kanssa. Yhdessä he valmistelevat suunnittelukokoukset, vaiheistavat tehtäviä ja jakavat niitä tekijätiimille.

    DEVELOPMENT TEAM
    Varsinaiset työt tekee kehitystiimi, joita koulukontekstissa voi olla useampiakin. Erillisessä Delfoi-Scrum -videossa esitellään kaksitiiminen ratkaisu. Tiimijäsenet on mahdollista roolittaa projektin mukaan samantapaisesti kuin työelämän tiimitkin.
  • FUTURE SKILLS

    Delfoi-tutkimuksessa tulevaisuudessa vahvistuvat taidot ja osaamiset jaetaan kolmeen keskinäisriippuvaan pääryhmään.

    Ensimmäiseen (subject oriented) sijoitetaan kunkin yksilön subjektiiviset ja henkilökohtaiset oppimis-, mukautumis- ja kehityskyvyt, joilla on vaikutusta siihen miten kukin osallistuu huomisen kansalais- ja työelämään. Tähän kategoriaan lasketaan seitsemän persoona- ja temperamenttiperustaista valmiutta. Tässä dimensiossa Delfoi tukee oppilaiden erilaisia lahjakkuuksia ja taipumuksia tarjotessaan monenlaisia arvokkaita rooleja toimia ja oppia.

    Toinen tulevaisuustaitokimppu (object oriented) on suhteessa siihen, miten kukin suuntautuu kulloiseenkin tehtävään tai toiminnan kohteeseen. Kyseessä on viiden erilaisen osaamisen ryhmä, joissa kyse ei ole vain kyvystä itseohjautuvasti muodostaa tietoa kohteesta tai selviytyä itsenäisesti tehtävästä vaan kyvystä käyttää opittuja taitoja, sosiaalista ympäristöä että muuta toimintaympäristöä monipuolisesti tukena kohti tavoitetta. Delfoin toiminnallisuus, autenttisuus ja tavoitelähtöisyys tukevat toisen kategorian kohdetaitojen kehittymistä kaikkien viiden osaamisen osalta.

    Kolmas neljän osaamisen ryhmä kuvaa yksilön kykyä itseorganisoitua ja mukautua sosiaaliseen ympäristöönsä, omiin yhteisöihinsä ja laajemmin yhteiskuntaan. Mukana on sekä sopeutumiseen että aktiiviseen vaikuttamiseen liittyviä valmiuksia ja taitoja, joiden kehittämiseen Delfoi tarjoaa kolmesta osaamiskimpusta kaikkein eniten mahdollisuuksia.
  • FUTURE SKILLS

    Erityisiä tulevaisuustaitoja nimetään 16. Delfoi paneeli arvio niistä kutakin niiden tärkeyden mukaan. Osaamiskohdalle on merkitty tulevaisuustaidon saama keskimääräinen pistemäärä, kun maksimi on 5. Koko listan kärjessä ovat kommunikaatio- ja yhteistyötaidot, jotka ovat myös Delfoi-pedagogiikan kovaa ydintä. Yhteisötaitojen vastapainona yhtä korkealle arvostetaan yksilön kyky toimia autonomisesti ja itseohjautuvasti.

    Vihreillä ympyröillä on rengastettu kuusi tulevaisuustaitoa, joiden kehittämisessä Delfoi-pedagogiikka on vahvimmillaan. Punaiselle pisteellä on poimittu esiin kuusi tärkeimmäksi arvioitua taitoa. Puolet merkityistä osaamisista on yhteisiä. Enempikin katvetta syntyy, jos oppiva kehitystiimi pääsee yksittäistä projektia pidemmälle jatkamaan ryhmäoppimistaan. Jatkuvassa ryhmäoppimisessa vahvistuvat etenkin itseohjautuvaan toimintaan, sujuvaan työnjakoon ja asioiden reflektoimiseen liittyvät kyvyt.
  • OPS 2016

    Ilman tulevaisuustaitojen esittelyäkin Delfoi-pedagogiikan puolesta löytyy argumentteja. Muutaman vuoden voimassa olleet yleissivistävän koulun opetussuunnitelmat korostavat laaja-alaisten osaamisten tavoitteita ja sisältöjä, joita varten koulutyötä on osittain organisoitu uudestaan sekä toiminnan että ajan- ja tilankäytön suhteen. Opetussuunnitelmissa osaamiset on niputettu eri tavalla kuin Delfoi-tutkimuksessa mutta yhtäläisyydet on silti helppo tunnistaa.

    Ilmiötyyppisen oppimistoiminnan lisäksi Delfoi-teknikka soveltuu pitkäkaariseen koulukulttuurin muokkaamiseen esimerkiksi Dewey-mallien demokratiakasvatuksessa ja opetussuunnitelmissa mainitun ekososiaalisen sivistyksen yhteisömuotoisessa tukemisessa.



    LOPPUUN LISÄTÄÄN VIDEON TIEDOT JA LISTA OHEISVIDEOISTA !

    Tuottaja: © Metodix Oy 2020, cc
    Teksti ja diat: Hannu Linturi
    Videoesitys ja ääni: Maija Linturi
    Kuvaus ja tekniikka: Olli-Pekka Parviainen

    LISTA OHEISVIDEOISTA KUN SELLAINEN ON KÄYTETTÄVISSÄ

×