Yleisesittelydiat

1. 31.3.2016 1
Sote-uudistuksen
ja aluehallintouudistuksen
tilannekatsaus
STM 31.3.2016

2. 31.3.2016 2
Miksi sote-uudistus on tarpeen 1
• Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen
– vaikuttavammat palvelut ja ennaltaehkäisy
– parempi ja yhdenvertaisempi palveluihin pääsy =>
sosiaalinen oikeudenmukaisuus
• Turvataan perustuslaissa säädetty sosiaalinen
perusoikeus riittäviin palveluihin
• Sirpaloitunut palvelujärjestelmä ja kuntien
kantokyvyn eriytyminen - vaihteleva palvelutaso

3. 31.3.2016 3
Kaikille yhdenvertaiset
sosiaali- ja terveyspalvelut
• Maakunnat järjestävät ihmisille riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja
terveyspalvelut koko maassa. Palvelut pitää tarjota lähellä niiden käyttäjiä,
alueen asukkaiden tarpeiden mukaisesti.
• Yhdenvertaiset palvelut voivat olla eri tavoin toteutettuja. Esimerkiksi
lääkärinvastaanotto voi tapahtua kasvokkain tai etäyhteyden välityksellä.

4. 31.3.2016 4
Miksi sote-uudistus on tarpeen 2
• Julkisen talouden kestävyysvajetta
pienennettävä
– Väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset menot kasvavat
– alhaisen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi
– lähes puolet vajeesta kohdistuu kuntatalouteen =>
kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja
perusoikeudet vaarantuvat
• Kustannusten hallinta tavoitteena

5. 31.3.2016 5
Kestävyysvajetta vähennetään
Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa
Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä
0,9 prosenttiin vuosina 2019-2029
• Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin
• Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut
• Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen
• Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt)
• Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

6. 31.3.2016 6
Miten kustannusten hallinta
saavutetaan?
tunnistettava ja sisäistettävä resurssien
niukkuuden näkökulma
- enemmän ei ole parempaa - määrä ei korvaa
vaikuttavuutta
parannettava vaikuttavuutta ja
kustannustehokkuutta > uudenlaiset tavat
toimia

7. 31.3.2016 7
Sosiaali- ja terveyspalvelut
integroidaan kaikilla tasoilla
• Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio tarkoittaa, että
kaikki palvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan
alaisuuteen.
• Maakunnan vastuulla on yhteensovittaa palvelut toimiviksi
palvelu- ja hoitoketjuiksi. Tämä koskee kaikkia julkisia
sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin
erityistasolla.
• Palveluketjut ovat useisiin eri tuottajiin perustuvassa
kokonaisuudessa välttämättä organisaatiorajat ylittäviä.
• Maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan
valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja
kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen ja tieto kulkee
sujuvasti.

8. 31.3.2016 8
Asiakaslähtöisyys - toiminnallinen muutos
• Ihminen ja palvelujen vaikuttavuus keskiössä
• Asiakaslähtöisyys integraatiossa
– asiakkailla mahdollisuus saada oikeanlaisia,
tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti
– asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus
– palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti
joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja,
toimenpiteitä ja osaamisia.
– palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto
siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä.
– asiakkaalla on käytettävissä omat hoitotiedot Kanta-palveluissa
– asiakkaalla on mahdollisuus arvioida palveluja ja osallistua niiden
kehittämiseen.

9. 31.3.2016 9
n Ympärivuorokautisesti joitakin
erikoisaloja päivystävät sairaalat ja
muutama terveyskeskus
n Kuntouttavat
sairaalat,
ilman
ympärivuorokautista
erikoisalapäivystystä
n 5 yliopistollista
keskussairaalaa
n Laajan ympärivuorokautisen
päivystyksen keskussairaalat, 7 kpl
Erikoissairaanhoidon toimintaverkon uudistaminen
n Ensihoitoyksiköt, 500 kpl n Kiireellinen vastaanottotoiminta
terveyskeskuksissa arkisin, iltaisin
ja viikonloppuisin
n Terveydenhuollon puhelinneuvonta
n 112 hätätilanteissa

10. 31.3.2016 10
Hyvinvointia ja terveyttä edistetään kunnissa
• Kunnilla ja järjestöillä on
jatkossakin tärkeä
tehtävä ihmisten
hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisessä.
• Ihmisten arkiympäristöt
kotona ja työpaikoilla on
suunniteltava niin, että ne
tukevat hyvinvointia.
• Hyvinvointiin vaikuttavat
mm. liikennesuunnittelu,
liikuntamahdollisuudet,
kulttuuripalvelut,
yhdyskuntarakenne,
esteettömyys
• Ihmiset ovat myös itse
vastuussa omasta ja
läheistensä
hyvinvoinnista.

11. 31.3.2016 11
Asiakkaan valinnanvapautta
laajennetaan
• Osana uudistusta säädetään
valinnanvapauslainsäädäntö: asiakkaalle mahdollisuus
valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai
kolmannen sektorin tuottaja
• Valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin
osin erityistason palveluissa
• Selvityshenkilöiden ehdotukset valmistuvat 31.5.
mennessä.
• Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista
koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö
voimaan 1.1.2019

12. 31.3.2016 12
Sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää
valinnanvapautta
Maakunnan korvaus
on sama julkiselle ja
yksityiselle tuottajalle.
Asiakas valitsee palveluiden julkisen,
yksityisen tai kolmannen sektorin
tuottajan valinnanvapauden piiriin
kuuluvissa palveluissa.
• Maakunta hyväksyy palvelun-
tuottajat ja asettaa
laatuvaatimukset.
• Hyväksymismenettely ja kriteerit
ovat valmistelussa.
• Pienten ja keskisuurten yritysten
mahdollisuus tarjota palveluja
turvataan.
• Maakunta tarjoaa asukkaille tietoa
valintojen tekemiseksi.

13. 31.3.2016 13
Rahoituksen peruslinjaus
• Maakuntien rahoitus valmistellaan ensisijassa valtion
rahoitusvastuun pohjalta
– Kunnilla ei voi olla jatkossa merkittävää vastuuta sote-
palvelujen rahoituksesta
– Selvitetään myös mallia, jossa osa rahoituksesta perustuisi
maakuntien omaan verotusoikeuteen.
• Tarkempi rahoitusmalli valmistellaan keväällä
lausunnolle lähetettävään lakiesitysluonnokseen
– maakuntien valtionosuuslaki
– kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki
– verolakien muutokset
• Kokonaisveroaste ei saa nousta
• Työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla

14. 31.3.2016 14
Sosiaali- ja terveydenhuollon moni-
kanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi
Rahoitusuudistuksessa kootaan
sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset
rahoitustavat mahdollisimman
selkeäksi ja kustannustehokkaaksi
järjestelmäksi. Myös
verojärjestelmää kehitetään.
Jatkossa
pääasiallisena
rahoittajana valtio

15. 31.3.2016 15
Rahoitusratkaisun toteutus: osa 1
• Laskennallisia sote-kustannuksia vastaavat menot irrotetaan
kuntataloudesta
– noin 17,1 mrd. nettokustannukset (v. 2014 tasossa)
• Sote-kustannuksia vastaavat tulot irrotetaan kuntataloudesta
– kuntaveron tuotosta siirretään vajaa n. 11,5 mrd. maakunnille (vuoden 2014
tasossa)
– sote-kriteerejä ja toimintaa vastaava osa kunnan peruspalveluiden
valtionosuudesta siirretään maakunnille (noin 5,5 mrd v. 2014 tasossa)
• Soten osuus laskennallisista kustannuksista noin 4,8 mrd (2/3)
• Tarkastelu täytyy tehdä kunnittain
– sote-menojen osuus kunnan kokonaismenoista vaihtelee n. 47 - 62 % välillä
– otettava jossain määrin huomioon kustannustasoerot - siirto ei voi olla
räikeän epäoikeudenmukainen niille kunnille, jotka ovat tehostaneet
toimintaansa
=> kuntatasolla siirtyvä tulojen ja menojen määrä ei ole sama, mutta jos tuloja
siirtyy enemmän kuin menoja, tulee erotusta tasata kuntien
valtionosuusjärjestelmässä

16. 31.3.2016 16
Rahoitusratkaisun toteutus, osa 2
• Sote-rahoitus ja maakuntien tulorahoitus,
vaihtoehtoja
– A) nykyisten tuloverotuksen lajien uudistamisella ja
alentamalla kunnallisveroa (integroitu veromalli ja täysi
valtion rahoitus)
– B) valtion sote -verolla: kunnallisverotuksen veroasteikko ja
alentamalla kunnallisveroa (sote-veromalli ja täysi valtion
rahoitus)
– C) valtion sote-veron / tuloverouudistuksen ja maakuntaveron
yhdistelmällä sekä alentamalla kunnallisveroa (integroitu
veromalli ja maakuntaverolla osarahoitus)
• Kunnat alentavat kunnallisverotuksen
veroprosenttejaan
– rahoitussiirtoa vastaavasti tuloverolaissa säädettävällä tavalla

17. 31.3.2016 17
Sote-omaisuus ja maakunnat
• Yhden veronmaksajan periaate - julkista taloutta katsotaan
kokonaisuutena.
• Omaisuus maksetaan vain kerran -periaate.
• Projektiryhmä tukee valmistelun eri vaihtoehdoista ns.
jakautumismallilla, jossa omaisuus ja velat jakautuvat tehtävien
mukana maakuntien ja kuntien kesken.
• Vastaanottajapuolella toimitilat/kiinteistöt kerättäisiin hallituksen
marraskuisen linjauksen mukaan maakuntien omistamalle
yhdelle valtakunnalliselle toimijalle, joka toimisi investoijana,
jolta maakunnat vuokraavat toimitilat.
• Tämä mahdollistaisi maakuntien toimimisen ilman merkittävää
velanottomahdollisuutta.
• Vaihtoehtona toimitilojen vuokraus suoraan kunnilta, jolloin
mitään omaisuudensiirtoja ei tehtäisi
– Tämä malli ei toisi maakunnille tarvittavaa joustavuutta, päätösvaltaa ja
säästöjä toiminnan suunnitteluun ja tilojen käyttöön

18. 31.3.2016 18
Maakuntien palvelukseen yli
220 000 työntekijää
Sote- ja aluehallintouudistus
on Suomen työmarkkina-
historian ylivoimaisesti
suurin henkilöstön
uudelleenorganisointi. Tässä
noudatetaan hyvää
henkilöstöpolitiikkaa.
Uudistus koskee:
• yli 200 000 sote-työntekijää
• 15 000–18 000
tukipalvelujen työntekijää
(ruokahuolto, siivous,
kiinteistöhuolto)
• ELY-keskuksista noin 2 500,
TE-toimistoista noin 2400 ja
aluehallintovirastoista noin
60 työntekijää.

19. 31.3.2016 19
Henkilöstö- ja eläkeratkaisut
• Siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns.
vanhoina työntekijöinä -> siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet
ja velvollisuudet säilyvät
• Henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista viranhaltija- sekä
työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä. Säädöksiä muokataan niin,
että ne koskevat myös maakuntien henkilöstöä.
• Maakunnat tulevat jäseneksi Kevaan ja henkilöstö on jatkossakin
kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä.
• Kuntatyönantajat KT toimii jatkossa myös maakuntien
työnantajaedustajana.
• Henkilöstösiirtojen ja palkkojen yhteensovittamisen kustannukset
pidetään mahdollisimman pieninä.
• Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa
vastaava asema uudessa työnantajaorganisaatiossa.
• Maakuntien yhtiöt voivat valita, tulevatko ne kunnallisen
eläkejärjestelmän ja kunnallisen ja maakunnallisen alan
työehtosopimusten piiriin.

20. 31.3.2016 20
Valmistelun eteneminen keväällä 2016
• Sote -rakenneuudistus
– sote-järjestämistehtävä ja rahoitus irrotetaan kuntapohjasta
– järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille
– HE-luonnoksen tavoite huhtikuu, HE-luonnos lausunnoille
• Sote - valinnanvapaus- ja monikanavarahoitusuudistus
– selvityshenkilöryhmä (pj. prof. Brommels)
– väliraportti vaihtoehtoineen 15.3., huhtikuussa STM:n informointi
ehdotuksista, loppuraportti ehdotuksineen 31.5.2016
– hallituksen linjatessa huhtikuussa HE:n järjestämisuudistuksesta
sillä on jo kuva valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen
yksinkertaistamista koskevista ehdotuksista.

21. 31.3.2016 21
Sote-uudistuksessa valmisteltava
lainsäädäntö
• Huhtikuuhun 2016 mennessä valmisteltavat lakiluonnokset:
– sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
– järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki (mm. omaisuusjärjestelyt)
– maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista)
– maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille)
– uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki
– tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset
– valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja vaalirahoituslain
sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain, tietohallintolain yms.
hallinto-oikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön
muutokset
– viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä
eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset
• Luettelo voi vielä osin muuttua
• Myöhemmin valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö

22. 31.3.2016 22
Sote-järjestämislaki
• Järjestämisvastuu siirretään kunnilta
itsehallintoalueille (maakunnille)
• Järjestämistehtävän määrittely, ohjausmalli
• Integraatiota ja julkisen sote-tuotannon
perusteita koskevat säännökset sekä tehtävien
kokoaminen
– ympärivuorokautisten sairaalayksiköiden palveluverkko, johon
integroituina sosiaalialan osaamiskeskukset ja vaativimmat
sosiaalipäivystykset
– velvoitteet tukeutua järjestämisessä em. kokonaisuuteen,
nykyisten erva-alueiden tehtäviä vastaavat uudet,
vahvemmat yhteistyövelvoitteet
– järjestämissopimus alueen maakuntien kesken integraation
toteuttamisesta
– tietointegraation perusteet (rekisterinpitäjä) jne.

23. 31.3.2016 23
Voimaanpanolaki
• Sosiaali- ja terveydenhuollon ja rahoituksen
siirtymäjärjestelyt
• Kuntien kuuluminen itsehallintoalueisiin (maakuntiin)
• Väliaikaishallinto 2017-2018 sekä 1. vaalit
• Henkilöstön siirtoa koskevat järjestelyt
– ensisijaisesti lailla täsmennetään sekä toteutetaan
liikkeenluovutuksen periaattein
• Omaisuuden siirtoa koskevat periaatteet ja järjestelyt
• Valtakunnallisten maakuntien tukipalveluyhtiöiden
perustaminen
• Valtakunnallisten yhtiöiden perustaminen
– tilahallinta - toimitilapalvelut
– yhteishankinnat - yhteishankintayksikkö ja arvioinnin
asiantuntijatuki
– ICT-palvelut
– erikseen määriteltävät muut tukipalvelut

24. 31.3.2016 24
Maakuntalaki
– Itsehallintoalueiden toimintaa, taloutta ja hallintoa
koskeva perussäädös (vrt. kuntien osalta kuntalaki)
– Tehtäväala - suhde kuntaan
– Suhde valtioon ja kuntiin
• neuvottelumenettely valtion kanssa, oma osio
julkisen talouden suunnitelmassa
– Maakuntakonserni
– Aluejaon muuttaminen
– Vaalit ja valtuusto
– Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet

25. 31.3.2016 25
Maakuntalaki
– Hallintorakenteet, toimielimet ja johtaminen
– Henkilöstö ja hallintomenettely
• hallintosääntö keskeinen ohjausasiakirja
– Talous: taloudenhoito ja talouden tasapainosääntö
– Talouden sekä järjestämis- ja kantokyvyn
arviointimenettely => voi johtaa itsehallintoalueen
yhdistämiseen toiseen laissa säädettyjen kriisikriteerien
täyttyessä (nk. kriisimenettely)
– Ulkoinen tarkastus ja tarkastuslautakunta
– Yhtiöittämisvelvollisuus
– Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus

26. 31.3.2016 26
Lisätietoja:
alueuudistus.fi
#sote #alueuudistus