Annika Saarikko: Katse soten sisältöihin
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•367 views
Annika Saarikko, maakuntakierros 2017
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Annika Saarikko: Katse soten sisältöihin
Similar to Annika Saarikko: Katse soten sisältöihin (20)
More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset
More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset (20)
Annika Saarikko: Katse soten sisältöihin
- 1. - Annika Saarikko1 Katse soten sisältöihin Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko Maakuntakierros, syksy 2017
- 2. - Annika Saarikko2 Kunta on koti kaikelle.
- 8. - Annika Saarikko8 Järjestäjä vastaa, että asiakas saa vaikuttavia ja integroituja palveluja kaikilla tasoilla.
- 11. - Johtopäätökset perustuslakivaliokunnan lausunnosta 11 Perustuslakivaliokunta: Uudistus on välttämätön, kiireellinen ja tärkeä. Lausunnon perusteella tehdään korjauksia lakeihin. Esim. • maakuntalaki: mm. investointien ohjaus • voimaanpanolaki: omaisuus-järjestelyt • valinnanvapauslaki: valmistellaan uudelleen Muiden lakien muutokset tehdään valiokunnissa. Sote- ja maakuntauudistuksella on perustuslaki- valiokunnan vankka tuki. Esim. • maakuntien rahoituksen perusteet • 18 maakunnan määrä ja vaalipiirijako Maakunta, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtä aikaa. Uusi aikataulu tuo lisäaikaa valmistautumiseen (erit. ICT ja digi). Hitaammatkin maakunnat ehtivät mukaan.
- 12. - Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitus yksinkertaistetaan • Maakunnat saavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen valtiolta. • Lainvalmistelussa selvitetään sairaanhoidon matkakorvausten rahoituksen siirtämistä maakuntien vastuulle ja kaikkien matkojen yhdistelyä. • Avohuollon lääkekorvausten rahoituksen siirtämistä maakuntien vastuulle selvitetään. • Yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksista luovutaan siirtymäajan jälkeen. • Ehdotukset lakimuutoksista valmistuvat vuoden lopussa ja lähetetään lausunnolle. 12
- 13. - Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään.
- 14. - Asiakasmaksulaki uudistetaan • Asiakasmaksujen suuruus määritellään laissa. Lakiuudistus on valmisteilla. • Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuperusteita yhdenmukaistetaan. • Jatkossakin säädetään maksujen enimmäismäärästä. Kenenkään maksutaakka ei muodostu kohtuuttomaksi. • Lain puitteissa maakunnat voivat päättää maksujen suuruudesta ja maksut voivat vaihdella maakunnittain. 14 Etunimi Sukunimi
- 16. - Uusi hallituksen esitys valinnanvapaudesta • Uusi valinnanvapausmalli valmistellaan syksyllä 2017 ja viimeistellään talvella 2018. Eduskunnalle keväällä 2018. • Työkaluina edelleen sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti • Johtopäätöksen perustuslakivaliokunnan lausunnosta: • Yhtiöittämisvelvollisuus poistetaan, maakunnan ei tarvitse yhtiöittää omaa palveluntuotantoaan. • Valinnanvapausjärjestelmän voimaantuloa vaiheistetaan. Voimaantulo vuodesta 2020 alkaen. • Tarkennetaan ja tarvittaessa poistetaan julkisen hallintotehtävän antaminen muulle toimijalle kuin viranomaiselle. • Palveluntuottajien tehtävärajaus katsottava tarkasti erityisesti sosiaalihuollon palveluissa. • Tarkennetaan pilotointia koskevia säännöksiä. 16
- 17. -
- 18. -18
- 19. -20.10.201719
- 21. -
- 22. -22
- 23. - Yhteiset sotedigi-ratkaisut • Kuntien kannattaa harkita omia investointejaan tarkkaan. On valmistauduttava valtakunnallisten ratkaisujen käyttöönottoon. • SoteDigi-yhtiö kehittää uusia kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja. • Digitalisaatiolla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan muutosta ja palvelujen tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista. Annika Saarikko23
- 25. - • Palvelujen sisältöjä ja toimintatapoja uudistetaan hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeissa. • Uudistuksilla halutaan • parantaa iäkkäille, omais- ja perhehoitajille, lapsille ja perheille sekä osatyökykyisille tarkoitettuja palveluja • yhdistää palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi ja • edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta. • Maakunnat mukana muutostyössä: muutosagentit (LAPE ja I&O) ja alueelliset kokeiluhankkeet • STEA:n Suomi 100 -rahoituksella joka maakunnassa järjestöjen ja maakunnan yhteistyön koordinaattori Sote-palvelujen sisältöjä uudistetaan kärkihankkeissa
- 26. - Muutos tehdään maakunnissa - yhdessä 26 • Maakunta- ja sote-uudistus ja kärkihankkeet yhdessä muuttavat ja muotoilevat palvelut maakunnan tarpeita vastaavaksi. • Tiivis yhteistyö maakunnan muutosjohdon ja muutosagenttien välillä valmistelu- ja toteutusvaiheessa on välttämätöntä. • Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden, sisältöjen ja toimintatapojen onnistunut uudistus vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja ja lisää yhdenvertaisuutta. • Toimivat palvelut hillitsevät kustannusten kasvua pitkällä aikavälillä.
- 27. - Kärkihankkeiden talous on turvattu 2016-2018 Hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeiden rahoitus vuosina 2016-2018: • Palvelut asiakaslähtöisiksi 36,5 milj. euroa • Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 milj. euroa • Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) 27 milj. euroa • Edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja vähennetään eriarvoisuutta 8 milj. euroa • Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) 15 milj. euroa 27
- 29. - Kiinteistöjärjestelyt • Perustuslakivaliokunta hyväksyi omaisuusjärjestelyiden pääperiaatteet. • Voimaanpanolakia muutetaan eduskuntakäsittelyssä niin, että siinä säädetään erillisestä valtionavustuksesta, jolla hillitään omaisuusjärjestelyjen yksittäiselle kunnalle aiheutuvia taloudellisia riskejä. • Kunnat päättävät itse kiinteistöistään, mutta asukkaiden etu on otettava huomioon. • ulkoistuksen sisältäviä paketteja ei suositella • Pääsääntöisesti kuntayhtymien (esim. sh-piirien) kiinteistöjärjestelyistä päättäminen jätettävä maakunnille. • Kuntien eräiden oikeustoimien rajoituslain päivitys on STM:n lainsäädäntösuunnitelmassa. 20.10.201729
- 31. - • Nykyiset valtion työllisyys- ja yrityspalvelut (TE-palvelut, ELY-yrityspalvelut) kootaan yhteen julkiseksi kasvupalveluksi. • Kasvupalvelujen linkittämisestä on etua: yrityksille osaavia työntekijöitä, työntekijöille uutta työtä. • Sote-yhteistyö on tärkeää vaikeammin työllistyvien palveluissa. • Yrityksille rakennetaan sujuva reitti maakunnista maailmalle. • Palvelujen järjestämisvastuu on maakunnalla. Palvelutuotantoa avataan markkinoille. • Uudellamaalla erillisratkaisu: maakunnan kasvupalveluiden järjestämisvastuu osoitetaan kuntayhtymälle (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). 31 Maakunnalliset kasvupalvelut
- 32. - Maakunnan kasvupalvelutehtävät Järjestäminen ja julkiset hallintotehtävät Palvelujen tuottaminen Ulkoistettavat palvelut Kilpailulliset markkinat ensisijainen Kunnat / sidosyksiköt mahdollinen jos tätä palvelua ei markkinoilla Konsernin oma tuotanto Jos samaa palvelua on markkinoilla, oma tuotanto on yhtiöitettävä Jos samaa palvelua ei ole markkinoilla, voi maakunta tuottaa palvelun virastossa, liikelaitoksessa tai yhtiössä • Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. • Järjestäminen on maakunnan tehtävä. • Tuottamisessa on useita mahdollisuuksia. Maakunta voi päättää, minkä osan palvelu- tuotannosta tuottaa konsernissa ja minkä ulkoistaa. Kasvupalvelutehtävät maakunnassa Järjestämis- vastuuseen kuuluu kasvu- palvelujen yhteensovitta minen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa.
- 34. - Maakunnissa ja kunnissa on oltava toimintavalmius häiriötilanteisiin ja kriiseihin • Tietojärjestelmät ja sähkönjakelu: perusturvan maksujärjestelmät, sote-palvelut, vesihuolto • Lääkeongelmat (kuljetuskatkokset, tuotevirhe) • Tapaturmat ja onnettomuudet • Tautiepidemia (ml. juomavesi, elintarvikkeet) • Kansainvälinen sotilaallinen tai poliittinen kriisi • Luonnononnettomuus • Laaja työtaistelu • Finanssi- tai vakuutusalan kriisi • Hallitsematon maahanmuutto 34 Annika Saarikko
- 35. - Onnistunut kriisinhallinta edellyttää: • hyvin toimivaa palvelujärjestelmää normaalitilanteissa • johdon ymmärrystä varautumisen merkityksestä • vastuuta ei voi ulkoistaa • yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kesken kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti • toimivaa kansalaisviestintää • valmiussuunnittelua Maakunnille on tarjolla tukea varautumisessa. 35 Onnistuneen kriisinhallinnan edellytykset
Editor's Notes
- Kansisivu, haluttu versio valitaan hiiren oikealla Asettelu-kohdasta
- Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteiset perusviestit 1. Maakunta palvelee Julkinen hallinto yksinkertaistetaan. Monialainen maakunta tarjoaa sinulle toimivat palvelut. Sinulla on vaalien lisäksi monipuoliset mahdollisuudet vaikuttaa maakunnan asioihin. 2. Alueiden kehittämiseen panostetaan Uudet kasvupalvelut kokoavat yhteen työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palvelut. Kasvupalveluilla edistetään laajasti yritysten toimintaa sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. 3. Valinnanvapaus kasvaa sosiaali- ja terveyspalveluissa Saat valita itse, mistä hankit palvelusi. Voit valita julkisesti tai yksityisesti tuotetun palvelun. 4. Sujuvoitetaan palveluja - tieto kulkee Palvelusi yhteensovitetaan asiakaslähtöisiksi ja kustannustehokkaiksi. Asiointi helpottuu digitaalisten palvelujen avulla. 5. Yhteisiä rahoja käytetään tehokkaammin Kun verovaroja käytetään fiksummin, kustannusten kasvua voidaan hillitä. Tällä tavoin voimme turvata sinulle tärkeät palvelut.
- uudistuksessa tärkeää palveluintegraatio, ei ole vain tuotannollista integraatiota järjestäjän rooli: yksilön tasolle menevä palveluiden integraation varmistaja ja yksilön oikeuksien turvaaja modernin järjestämistoiminnon perustaminen tietointegraatio ja tiedolla johtamisen rakentaminen
- Yhtiön palvelukokonaisuudet: 1. Integraatiopalvelut, esimerkiksi tietoja yhteen kokoava integraatioalusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteentoimivuuden tukipalvelut, esimerkiksi standardoinnin kehittäminen. 2. Asiakkuuden hallinnan palvelut, esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittäminen sekä kansalaisen ja ammattilaisen digitaaliset palvelut. 3. Tiedolla johtamisen palvelut, kuten sote-tuottajien ja tuottajarakenteen ohjaus- ja seuranta sekä tietoanalytiikkapalvelut.
- STEA:n Suomi 100 rahoituksella on käynnistynyt jokaiseen maakuntaan hanke, joka koordinoi maakunnan järjestöjen muutostyötä ja tukee järjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja muutosvalmiuksia sekä verkostoitumista maakuntien ja kuntien kanssa. Hankkeen kautta on resursoitu jokaiseen maakuntaan järjestökoordinaattori.
- Perustuslakivaliokunta hyväksyi omaisuusjärjestelyiden pääperiaatteet. > Voimaanpanolakia muutetaan eduskuntakäsittelyssä niin, että siinä säädetään erillisestä valtionavustuksesta, jolla hillitään omaisuusjärjestelyjen yksittäiselle kunnalle aiheutuvia taloudellisia riskejä > jos kunnalla poikkeuksellinen / tilapäinen taloudellinen vaikeus Kunnat päättävät itse kiinteistöistään - kuitenkin maakunnan asukkaiden ja veronmaksajien etu tulisi huomioida - pidättyväinen suhtautuminen ulkoistuksen sisältäviin paketteihin Pääsääntöisesti kuntayhtymien (esim. sh-piirien) kiinteistöjärjestelyistä päättäminen olisi jätettävä maakunnille. Kuntien eräiden oikeustoimien rajoituslain päivitys on STM:n lainsäädäntösuunnitelmassa
- Maakunnalliset kasvupalvelut Nykyiset valtion työllisyys- ja yrityspalvelut (TE-palvelut, ELY-yrityspalvelut) kootaan yhteen julkiseksi kasvupalveluksi. Kasvupalvelujen linkittämisestä on etua: yrityksille osaavia työntekijöitä, työntekijöille uutta työtä. Sote-yhteistyö on tärkeää vaikeammin työllistyvien palveluissa. Yrityksille rakennetaan sujuva reitti maakunnista maailmalle. Palvelujen järjestämisvastuu on maakunnalla. Palvelutuotantoa avataan markkinoille. Uudellamaalla erillisratkaisu: maakunnan kasvupalveluiden järjestämisvastuu osoitetaan kuntayhtymälle (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen).
- Varautuminen ja toimintavalmius häiriötilanteissa ja kriiseissä tulee huomioida kaikissa maakuntien ja kuntien toiminnoissa Sosiaali- ja terveydenhuolto on keskeinen toimija kriisitilanteissa. Häiriötilanteisiin liittyy lähes poikkeuksetta potilaita ja sosiaalitoimen apua tarvitsevia, uhreja, läheisiä, ohikulkijoita, asukkaita Kyberuhkat ovat nousseet viime aikoina esiin voimakkaasti sekä monialaiset hybridiuhkat ja informaatiovaikuttaminen, joihin tulee olla varautunut myös maakunnissa. -> entistä enemmän tarvitaan laaja-alaista näkemystä varautumisesta ja harjoittelua laajan toimijakentän kanssa Tämä edellyttää, että varautuminen ja valmiustoiminta resursoidaan riittävästi maakunnissa. Maakunnan tasolla monen eri sektorin toiminnot ovat samassa organisaatiossa. Tämä edistää yhteistyötä eri sektoreiden kesken.
- Henkilöstön osallistuminen muutoksen suunnitteluun ja tekemiseen on tärkeää. Näin varmistetaan tarkoituksenmukaiset ja arjessa toimivat ratkaisut. Henkilöstön tiedonsaannista on huolehdittava koko muutoksen ajan. Yhteistoiminta toteutetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
- Sote- ja maakuntauudistus muuttaa organisaatiorakenteita ja vaikuttaa sekä palvelutuotannon järjestämiseen että työn tekemiseen. Työnantaja on viime kädessä aina vastuussa työn ja työolosuhteiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Tärkeää on varmistaa lakisääteisten vastuiden ja velvollisuuksien hoitaminen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Työterveyshuollon sekä muiden asiantuntijoiden tukea ja osaamista kannattaa hyödyntää. Organisaatiomuutokset ja niihin liittyvä epävarmuus voivat aiheuttaa kuormitusta. Muutostilanteessa korostuu henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen. Kuormitustekijöiden hallinta lisää työhyvinvointia ja tuottavuutta. Muutoksessa on hyvä kiinnittää huomiota myös palvelutuotannon järjestämisen velvoitteista huolehtimiseen. Tilaajan on oltava tietoinen selvitysvelvollisuudesta ja vastuista ulkopuolista työvoimaa käytettäessä. Muutostilanteessa työnantajan kannattaa panostaa myös siihen, että työntekijä saa selkeät tiedot työsuhteen ehdoista sekä hyvän perehdytyksen ja opastuksen työtehtäviin. Työpaikan yhteistoiminnan menettelyt (mm. työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu) tukevat muutoksen läpivientiä.
- Kiitossivulla on valmiina verkko-osoite alueuudistus.fi + tilaa omille yhteystiedoille. Taustalle voi lisätä taustakuvan tai vaihtaa taustan väriä Hiiren oikea näppäin -> Muotoile tausta -kohdassa