2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Taina Mäntyranta
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Taina Mäntyranta
1) Cardiovascular mortality in Russia is high, but has been declining since 2003 due to prevention efforts.
2) Risk factor reduction through primary care improvements, tobacco and alcohol control, and lifestyle changes accounted for a 60% drop in CVD mortality between 2003-2009.
3) A multi-pronged approach including population-wide prevention programs, high-risk screening, and improving secondary prevention for patients can accelerate mortality declines and achieve WHO targets for non-communicable diseases.
1) Cardiovascular mortality in Russia is high, but has been declining since 2003 due to prevention efforts.
2) Risk factor reduction through primary care improvements, tobacco and alcohol control, and lifestyle changes accounted for a 60% drop in CVD mortality between 2003-2009.
3) A multi-pronged approach including population-wide prevention programs, high-risk screening, and improving secondary prevention for patients can accelerate mortality declines and achieve WHO targets for non-communicable diseases.
1) Public health realities are increasingly defined by socio-ecological complexity and the interdependence of numerous nutritional, urban, demographic, energy, economic, disease, cultural and environmental factors.
2) The document discusses how the environment is intimately connected to human health and wellbeing, and that considering health and wellbeing without also considering the environment is no longer adequate.
3) It proposes that ecological public health views human and natural ecology as inextricably linked, and that the environment is not something "out there" but something we are part of, in dynamic interaction with.
This document summarizes a presentation on Finland's National Action Plan to Reduce Health Inequalities. It discusses that while Finland has successfully increased population health, health inequalities have grown. The National Action Plan from 2008-2011 aimed to tackle social determinants of health through welfare policies, health habits, equity in services, and increasing knowledge. However, implementation faced challenges due to conflicting interests, weak coordination, and failure to sufficiently address root causes like income distribution. While the plan raised some awareness, continued focus on social policies impacting education, employment, income is needed to meaningfully reduce health inequalities.
The document discusses the CompHP project which aimed to develop a shared vision for health promotion workforce capacity building in Europe. It outlines the core competencies identified for health promotion practice, education, and training. It also discusses the development of competency-based professional standards and an accreditation system to promote quality assurance. The project engaged over 700 stakeholders across Europe and its outcomes include shared understanding of competencies/standards for education and promoting best practices.
The document summarizes the roles of the health sector in advancing health equity in public policies. It discusses:
1) The Canadian context of advancing health equity based on the Ottawa Charter and the country's history of social programs.
2) Roles the health sector can play, including being a partner, advocate, cheerleader, enabler, leader, and mitigator based on global lessons and case studies.
3) Key factors for success, such as intersectoral approaches, citizen participation, documentation, and learning.
7th Global Conference On Health Promotion PptDoris Night
This document summarizes the research programs and exhibitions of the Kenya Medical Research Institute (KEMRI) at the 7th Global Conference on Health Promotion from October 26-30, 2009 in Nairobi, Kenya. KEMRI conducts research on infectious diseases like HIV, TB, and malaria. It also researches parasitic diseases, epidemiology, public health, and non-communicable diseases. KEMRI exhibits emphasize using traditional medicine and medicinal plants to develop pharmaceutical products. The goal is to turn innovations into healthcare solutions to meet national and regional diagnostic needs through production, marketing, and technology transfer.
Syftet med lagstiftningsreformen är framför allt att förbättra service som tillhandahålls hemma och boendeservice enligt socialvårdslagen. För socialvårdslagens del gäller reformen utöver äldre personer även andra klienter inom socialvården. Reformen träder i huvudsak i kraft samtidigt som strukturreformen av ordnandet av social- och hälsovårdstjänster, det vill säga den 1 januari 2023.
Genom reformen ändras socialvårdslagen och äldreomsorgslagen. Till följd av dessa ändringar medför reformen även tekniska ändringar i klientavgiftslagen och i lagen om privat socialservice.
Lainsäädäntöuudistuksessa parannetaan erityisesti sosiaalihuoltolain kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja. Sosiaalihuoltolain osalta uudistus koskee iäkkäiden lisäksi myös muita sosiaalihuollon asiakkaita. Uudistus tulee pääsääntöisesti voimaan 1.1.2023 yhtä aikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen rakenneuudistuksen kanssa.
Uudistuksella muutetaan sosiaalihuoltolakia ja vanhuspalvelulakia. Muutosten johdosta uudistuksessa tehdään myös teknisiä muutoksia asiakasmaksulakiin ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin.
Diaesitykseen on päivitetty 16.12.22 ohjeistus yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen toteuttamisesta samassa rakennuskokonaisuudessa.
More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset (20)
2. 11.4.2016 2
Tarkentavat linjaukset: sote
• Ohjaavat sote- järjestämisuudistuksen sekä
valinnanvapaus- ja
monikanavarahoitusuudistuksen valmistelua.
• Hallitus päättää uudistusten sisällöstä
tarkentavien linjausten mukaisesti
hyväksyessään HE -luonnokset
lausuntokierrokselle
• Sote-järjestämislaki ja maakuntalaki niihin
liittyvine lakeineen lausunnoille toukokuun
alkupuolella - kaavio aikataulusta
• Työ jatkuu
3. 11.4.2016 3
Sote -hallittu muutos
• Kestävyysvajeen vähentäminen 3
miljardilla eurolla sekä terveys- ja
hyvinvointierojen kaventaminen tärkeät
tavoitteet
• Kustannustenhallinnan parantaminen
keskeinen periaate
• Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää
onnistunutta ja taitavaa muutosjohtajuutta
4. 11.4.2016 4
Rahoitusratkaisut
• Sote-järjestämistä ja maakuntia koskeva, 1.1.2019
voimaantuleva lainsäädäntö valmistellaan valtion
rahoitusmallin pohjalta
• Hallitus ei tällä vaalikaudella valmistele lakiesityksiä
maakuntaveron käyttöönotosta
• Maakunnallisen verotusoikeuden toteuttavuudesta käynnistyy
jatkoselvitys tällä vaalikaudella
• Sote-rahoituksen varat kannetaan valtion verotuksessa
muuttamalla ansiotuloverojen tuloveroasteikkoa ja eräitä
tuloverotuksen vähennysten parametrejä (asteikkomalli)
• Maakunnille valtionrahoitus yleisenä valtionosuutena -
valtakunnallisiin erityistehtäviin kohdennettua rahoitusta
• Asiakasmaksulainsäädännön kokonaistarkastelun
käynnistäminen 2017
5. 11.4.2016 5
Asiakaskeskeinen palveluintegraatio
• Asiakkaan tarpeita voidaan arvioida
kokonaisuutena.
• Eri sote-ammattilaisten osaamista ja eri sote-
palveluita ja toimenpiteitä voidaan joustavasti
ja oikea-aikaisesti yhdistää asiakkaan
tarpeisiin mahdollisimman
kustannusvaikuttavasti vastaavaksi
kokonaisuudeksi.
6. 11.4.2016 6
Integraatio
• järjestämisen integraatio: yksi vahva järjestäjä joka vastaa
tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, viranomaistoiminnoista, sote-
palveluiden alueellisesta vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun
arvioinnista sekä käyttäjien valinnanvapauden tukemisesta
• rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus kulkee järjestäjän kautta ja
järjestäjällä on kokonaiskuva rahoituksesta (yksi budjetti ja rahoitusjohto)
• tiedon integraatio: asiakas/hoitosuhteessa ja siihen liittyvässä analyysissä
tieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja täysin
yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta
• palveluketjujen integraatio: hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään
siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin
palveluihin. Tämä vaatii ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja yksittäisten
palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin
• tuotannollista integraatiota, jossa palveluita tarjotaan
kustannusvaikuttavina selkeinä palvelukokonaisuuksina. Tuotannollista
integraatiota toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita
palveluntuottajia. Lisäksi tuotannollista integraatiota toteutetaan
yksittäisissä palveluyksiköissä.
7. 11.4.2016 7
Valinnanvapaus ja sen edellytykset
• Maakunta vastaa järjestäjänä viranomaistehtävistä sekä koko
palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien
toteutumisesta.
• Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi
käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita.
• Luodaan valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjä valitsee itse
palveluiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan
• Maakunta erottaa aidosti järjestämisen ja tuotannon eri
organisaatioihin (oikeushenkilöihin). Se voi tapahtua hyödyntäen
yhtiömuotoa.
• Lainsäädäntöön myös vaihtoehtoisia tapoja järjestämisen ja
tuotannon erottamiseen
8. 11.4.2016 8
Tuotannon monipuolisuus
• Hallituksen tavoitteena sote-palveluiden tuotannon
monipuolistaminen, mikä toteutetaan yhdessä
maakuntien kanssa
• Tavoitteena että tuleva valinnanvapausmalli tukee PK-
yritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla sekä
uusia innovatiivisia ja digitaalisia palvelumalleja
• Valtioneuvosto varmentaa ja maakunnat huolehtivat
monipuolisen tuotantorakenteen toteutumisen
– yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä
vähimmäismäärästä palvelutuotantoa
– konseptikilpailutukset uudistumiseen
9. 11.4.2016 9
Julkisen ja yksityisen tuotannon
tasapuoliset mahdollisuudet
• Julkisen ja yksityisen sekä kolmannen
sektorin palveluntuotannon tasapuoliset
toimintaedellytykset
• Maakunnan tehtävänä varmistaa, että
kaikkialla saatavilla palveluita sekä
huolehtia palveluiden vaikuttavasta ja
kustannustehokkaasta tuottamisesta
• Maakunnan markkinoilla tapahtuvaa
toimintaa koskee EU-oikeuden mukainen
yhtiöittämisvelvoite
10. 11.4.2016 10
Aluejako
• Perustetaan 18 maakuntaa
(itsehallintoaluetta), joilla sote-
järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu
• Viisi yhteistyöaluetta nykyisten
erityisvastuualueiden pohjalta
• Suurta väestöpohjaa ja volyymiä sekä
erikoistumista vaativien ja harvainaisempien
ja kalliimpien palveluiden valtakunnallinen ja
alueellinen kokoaminen
• Maakuntien arviointimenettely turvaa
perusoikeudet sekä sote-järjestämiskyvyn ja
taloudellisen kantokyvyn
11. 11.4.2016 11
Henkilöstön asema ja omaisuus
• Henkilöstön siirrot liikkeenluovutuksen
periaattein ja hyvän henkilöstöpolitiikan
mukaisesti
• Henkilöstö keskeisessä asemassa uudistuksen
tavoitteiden saavuttamisessa -
henkilöstöjärjestöt ja henkilöstö mukaan
toteutukseen
• Muutostilanteissa huolehditaan henkilöstön
asemasta
• Omaisuusjärjestelyt suppean jakautumismallin
periaatteiden mukaisesti
12. 11.4.2016 12
Reformi:
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien
itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja
terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena.
Monikanavainen sote-rahoitus yksinkertaistetaan. Säädetään laajaan
valinnanvapauteen perustuva valinnanvapauslainsäädäntö, jonka perusteella
yksilöllä on yleensä mahdollisuus valita palveluiden julkisen, yksityisen ja
kolmannen sektorin tuottajien välillä.
TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja
kustannusten hallinta paranee.
Sote-menojen taso alenee 3 miljardilla eurolla
nykyennusteeseen verrattuna.
4/16 11/16 7/17 1/1917-18
Sote-
Järjestämis-
laki ja
maakunta-
laki
lausunto-
kierrokselle
HE
sote-
järjestämis-
laiksi ja
maakunta-
laiksi
eduskuntaan
Sote-
järjestämis-
laki ja
maakunta-
laki voimaan
Muutos-
hallinto
Järjestämis-
vastuu
maakunnille
Lait voimaan
1.1.2019.
Mahdollinen
siirtymäaika.
Selvityshenkilöiden
ehdotuksen
pääkohdat
hallituksen
keskusteluun 4/16.
Selvitys valmis ja
lausunnoille 5/16.
Lainvalmistelu
valmisteluryhmässä
aloitetaan.
Hallituksen
peruslinjaus
valinnanvapaudesta
.
HE valinnan-
vapauden
laajentamisesta
ja rahoituksen
yksinkertaista-
misesta
eduskuntaan
2/2017.
HE-luonnos
valinnanvapauden
laajentamisesta
ja monikanava-
rahoituksen
yksinkertaista-
misesta lausunto-
kierrokselle
11/2016.
3/16 2/175-6/16
Selvitys-
henkilöiden
esiselvitys
valinnan-
vapauden
päävaihto-
ehdoista ja
suositettavasta
mallista.
14. 11.4.2016 14
Kunta - maakunta -valtio tulevaisuuden
työnjako
• kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja
elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä
(yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnat vastaavat
jatkossakin nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden hoidosta
ja edistämisestä. Kunnalla on edelleen vastuu seuraavista: osaamisen ja
sivistyksen edistäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, liikunta-,
kulttuuri- ja muut vapaa-ajan palvelut, nuorisotoimi, paikallinen
elinkeinopolitiikka, maankäyttö, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu.
• maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta,
ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja
elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja
suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin
edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista
palveluista.
• valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä,
perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista sekä turvallisuustehtävistä
samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja
yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta. Valtion hallintotehtävissä on
periaatteena valtakunnallinen toimivalta silloinkin, kun tehtävät edellyttävät
alueellista tai paikallista läsnäoloa. Toisena periaatteena valtion hallintotehtävissä
on valtakunnallisesti yhtenäisen toimintatavan ja ratkaisukäytännön soveltaminen.
15. 11.4.2016 15
Maakuntien tehtävät
1) Sosiaali- ja terveydenhuolto.
2) Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ennaltaehkäisevät palvelut ja
asiantuntijapalveluiden tuki kunnille, ennaltaehkäisevä päihdetyö, terveydensuojelu
sekä alueellinen alkoholihallinto ja tupakkavalvonta.
3) Pelastustoimi: pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen kuuluu viidelle
yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle sote-järjestämislaissa säädettävin
maakuntien yhteistyöalueittain. Maakunnat hoitavat pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä
ja rahoittavat järjestämistä.
4) Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta, eläinten terveys ja hyvinvointi ja sen
valvonta. Tehtävän hoitamiseen riittävät voimavarat omaava kunta voi kuitenkin sopia
maakunnan kanssa järjestämisvastuun siirtämisestä tältä osin kunnalle (yleensä
kaupunki). Siirtomahdollisuus edellyttäisi erityislain säännöstä sekä kriteerien
määrittelyä laissa.
5) Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Maakunta on jatkossa maakuntaliiton sijasta laissa
tarkoitettu yleinen aluekehitysviranomainen ja hoitaa siten alueiden kehittämisestä ja
rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa aluekehitysviranomaiselle ja
maakunnan liitolle säädetyt sekä ELY-keskuksille säädetyt aluekehittämisen tehtävät.
16. 11.4.2016 16
Maakuntien tehtävät jatkuu
6) Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen (sisältää
yhteispalvelusta annettujen säännösten mukaisen yhteispalvelun lisäksi
huolehtimisen yhden palvelukanavan digitaaliseen asiointiin toteuttamisesta sekä
yhteisien palveluiden järjestämisen ja tuottamisenkuntien kanssa silloin, kun
maakunnalla ja kunnalla lain mukaan voi olla yhteisiä palveluita. Tehtävä sisältää
myös tilojen ja muiden puitteiden ja tukipalvelun antaminen sopimusperusteisesti
valtion viranomaisten alueellisille toimipisteille sikäli kun tätä ei voida toteuttaa
aluehallintoviraston puitteissa).
7) Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito.
8) Alueellinen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu.
9) Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen sekä
valtionavustustehtävät samoin kuin yksityisteiden valtionavustustehtävät. Tässä
yhteydessä ei muuteta kunnille ja niiden yhteistyöelimille joukkoliikennelain
mukaan kuuluvien tehtävien järjestämistä.
10)Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin sekä hyvinvoinnin ja liikunnan
edistäminen.
11)Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja
rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys- ja neuvontapalvelut
17. 11.4.2016 17
Maakuntien tehtävät jatkuu
12) Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalouden,
maaseutuelinkeinojen ja maatilatalouden sekä kala- ja riistatalouden
edistäminen ja rahoittaminen, viljelijätukitehtävät sekä näihin liittyvät
palvelut.
13)Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalveluiden järjestäminen
ja lomituksen paikallisviranomaistehtävät.
14)Kasvintuotannon ja -terveyden valvonta.
15)Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen
edistäminen: TE-palveluissa palvelutuotantoa voidaan lailla tai laissa
säädettyjen kriteerien täyttyessä sopimuksella osoittaa riittävät
voimavarat omaavalle kunnalle (kaupunki) sekä yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoille.
16)Erikseen säädettävät vesihuollon edistämisen ja suunnittelun,
vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät ja
alueelliset luonnonvaratehtävät sekä huolehtiminen ympäristö-,
vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta samoin kuin vesien- ja
merenhoidon tehtävistä.
18. 11.4.2016 18
Maakuntien tehtävät jatkuu
17) Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä
ympäristötietouden parantaminen.
18)Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen
varautuminen ja sen tukeminen ja yhteensovitus maakunnan
tehtäviin kuuluvissa asioissa.
19)Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa maakunnan kaikki
kunnat ovat yhteisellä sopimuksella päättäneet siirtää
rakennusvalvonnan järjestämisen maakunnalle ja osoittaneet sille
rahoituksen.
20)Maakunnan kaikkien kuntien kanssa yhteisellä sopimuksella
maakunnan hoidettavaksi kuntien osoittamat, maakunnan
tehtäväalaan liittyvät tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat
samalla osoittaneet rahoituksen.
21)Muut maakuntien liittojen lain perusteella nykyisin hoitamat
tehtävät. Maakunnat voivat edelleen kehittää näiden tehtävien
hoitoa ja yhteistyötä niissä.
22)Maakunnan tehtäviin liittyvien kansainvälisten asioiden ja
yhteyksien hoitaminen.
19. 11.4.2016 19
Valtion aluehallinto
• Nykyisestä kuudesta aluehallintovirastosta
muodostetaan yksi valtakunnallisen
toimivallan omaava viranomainen joka toimii
alueellisissa yksiköissä / toimipisteissä.
• Päällekkäisyydet aluehallintoviraston ja
keskusvirastojen kanssa puretaan.
• Uudistuksessa henkilöstöä ei keskitetä yhteen
toimipisteeseen.
20. 11.4.2016 20
Jatkovalmistelu
• Maakuntien toimintaa, taloutta ja hallintoa
koskevat yleissäännökset sisällytetään
maakuntalakiin
• Tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos
tehtäväsiirtojen toteuttamisesta
erityislainsäädännössä, rahoituksen
osoittamisesta maakuntahallinnon muiden kuin
sote -tehtävien hoitamiseen ja ehdotukset
aluehallintoviraston toiminnan kehittämisestä ja
valtakunnallisesta toimivallasta sekä ehdotukset
ympäristöhallinnon tehtävien järjestämisestä
olisivat valmiina 2016 lopulla.