Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_päivitetty 16.12.22.pdf
•
0 likes•371 views
Lainsäädäntöuudistuksessa parannetaan erityisesti sosiaalihuoltolain kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja. Sosiaalihuoltolain osalta uudistus koskee iäkkäiden lisäksi myös muita sosiaalihuollon asiakkaita. Uudistus tulee pääsääntöisesti voimaan 1.1.2023 yhtä aikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen rakenneuudistuksen kanssa. Uudistuksella muutetaan sosiaalihuoltolakia ja vanhuspalvelulakia. Muutosten johdosta uudistuksessa tehdään myös teknisiä muutoksia asiakasmaksulakiin ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin. Diaesitykseen on päivitetty 16.12.22 ohjeistus yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen toteuttamisesta samassa rakennuskokonaisuudessa.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_päivitetty 16.12.22.pdf
Similar to Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_päivitetty 16.12.22.pdf (20)
More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset
More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset (20)
Iäkkäiden palvelujen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutukset_päivitetty 16.12.22.pdf
- 2. • • •
- 4.
- 5.
- 6. • • • •
- 7. • • •
- 8. • • • •
- 9. • • •
- 10. • • • •
- 12. • •
- 13. • • •
- 14. • • •
- 15. • • •
- 17. • • • •
- 18. • • •
- 22. • • • • •
- 23. • • • • • • • •
- 24. • •
- 25. • •
- 26. • •
- 27. • o o • o o o •
- 28. Henkilöstömitoituksen toimeenpanoa edistävät toimenpiteet • o • o • o o • o o • o o
- 31. • • • • • •
- 32. • • • •
- 33. • •
- 34. • • • •
- 35. • • •
- 36. • • • •
- 37. • • •
- 38. • • • • •
- 39. • • •
- 40. • • • • • •
- 41. • •
- 42. • • • •
- 43. • • •
- 44. • •
- 46. Iäkkäiden palvelujen toisen vaiheen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutustilaisuudet 2022 - Lain muutosten vaikutukset yksityisiä sosiaalipalveluja koskevaan lupahallintoon ylitarkastaja Anssi Tulkki Valvira
- 47. Lain muutoksen vaikutukset yksityisiä sosiaalipalveluja koskeviin lupahallinnon prosesseihin Yksityisiä sosiaalipalveluja koskevan luvan hakemista sekä ilmoituksen varaisia sosiaalipalveluja koskevan ilmoituksen tekemiseen liittyvät palvelujen rekisteröintiprosessit pysyvät pääosin ennallaan 1. Ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja koskeva lupa haetaan edelleen joko aluehallintovirastosta tai Valvirasta • Lupahakemukseen liitetään jatkossa hyvinvointialueen lausunto 2. Ilmoituksenvaraisia sosiaalipalveluja koskeva ilmoitus toimitetaan jatkossa hyvinvointialueelle • Ilmoituksessa on mainittavat samat tiedot kuin lupahakemuksessa • Hyvinvointialue toimittaa tiedot aluehallintovirastolle, joka päättää palveluja koskevien tietojen tallentamisesta rekisteriin (Valveri) Hyvinvointialue ei toimita aluehallintovirastolle tietoja sellaisesta palvelujen tuottajasta, joka tuottaa ainoastaan sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaisia tukipalveluja Hyvinvointialue pitää omaa rekisteriä näistä palvelujen tuottajista 47
- 48. Tarvittavat toimenpiteet hyvinvointialueilla Hyvinvointialueiden tulisi lain muutokseen liittyen suunnitella omat menettelytapaprosessinsa, jotka liittyvät yksityisiä sosiaalipalveluja koskeviin lupahallinnon prosesseihin: • Miten ja kenen toimesta yksityisiä sosiaalipalveluja koskevat ilmoitukset otettaan vastaan ja käsitellään • Kuka antaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja koskeviin lupahakemuksiin ja aluehallintovirastolle toimitettaviin ilmoituksiin liittyvät lausunnot • Miten hyvinvointialueella tallennetaan tiedot niistä palvelujentuottajista, jotka tuottavat ainoastaan Shl 19 §:n mukaisia tukipalveluja 48
- 49. Päivitykset lupahallinnon hakemuksiin, ilmoituksiin sekä sähköiseen asiointiin ja rekisteriin Lakimuutosten vuoksi tehtävät päivitykset: 1. Lupahakemukset päivitetään uutta lainsäädäntöä vastaavaksi • Valviran ja aluehallintovirastojen yhteisessä sähköisen asioinnin päivitys Liittyy ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja koskevan luvan ja luvan muutosten hakemiseen • Lupahakemusten paperisten lomakkeiden päivitys Lupahakemuksen ”toimintayksikköä koskevat tiedot” -liitelomake ja sen sisältämät luvanvaraiset ja ilmoituksenvaraiset palvelut 2. Ilmoituksen varaisia sosiaalipalveluja koskevat lomakkeet päivitetään uutta lainsäädäntöä vastaavaksi • Ilmoituslomakkeen päivitys (vastaavat tiedot kuin lupahakemuslomakkeessa) • Ilmoituksenvaraisia palveluja koskevat ilmoitukset tehdään jatkossa hyvinvointialueille 3. Muutokset lupaviranomaisten Valveri –rekisteriin • Valveri -rekisteriin tehdään vastaavat muutokset kuin lupahakemuksiin • Valmistelussa olevan Valvontalain voimaantulon myötä toteutuu rekisteriuudistus (Soteri) Valmistelun ja lain voimaantulon aikataulu on vielä avoin Soteri – rekisterin valmistelussa huomioidaan lain muutosten vaikutukset 49
- 50. Palvelut, joita ei enää rekisteröidä Lain muutoksen voimaantulon myötä 1.1.2023 lukien seuraavia sosiaalipalvelua ei enää tallenneta Valveri -rekisteriin: 1. Tehostettu palveluasuminen 2. Kotipalvelu 3. Tukiasuminen 4. Palveluasuminen 5. Muu asumispalvelu (tarpeettomana) • Näiden palvelujen rekisteröinnit säilyvät Valverissa, mutta palvelut ”passivoidaan” siten, että uusia rekisteröintejä tai muutoksia rekisteröintiin ei voida tehdä lain muutoksen myötä • Lupaviranomaiset (Avit ja Valvira) eivät lähde oma-aloitteisesti tekemään palvelujen tuottajan rekisteröinteihin muutoksia Palvelujen tuottajan tulee itse saattaa vireille palveluja koskevien rekisteröintien muutokset (ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja koskeva luvan muutoshakemus tai ilmoituksenvaraisia sosiaalipalveluja koskeva uusi ilmoitus) 50
- 51. Uudet Valveri -rekisteriin talletettavat sosiaalipalvelut Lakimuutosten voimaantulon myötä rekisteriin tallennetaan seuraavia uusia sosiaalipalveluja: 1. Luvanvaraiset palvelut • Ympärivuorokautinen palveluasuminen (Shl 21 c §) 2. Ilmoituksenvaraiset palvelut • Lapsiperheiden kotipalvelu (Shl 18 a §, lapsiperheen oikeus kotipalveluun) • Kotihoito (Shl 19 a §) • Tilapäinen asuminen (Shl 21 §) • Tuettu asuminen (Shl 21 a §) • Yhteisöllinen asuminen (Shl 21 b §) • Sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta yhteisöllisessä asumisessa (Shl 21 b, tilanteissa joissa palvelu tuotetaan alihankintana toisen PT:n toimesta) 51
- 52. Yhteisöllinen asuminen (21 b §) Palvelu sisältää asumisen ja sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan (SKE-toiminta) • Toimintayksikön asiakkaiden tarvitsemat muut sosiaalipalvelut toteutuvat asiakkaan kotiin tuotavina palveluina Asiakkaat tarvitsemia kotiin tuotavia palveluita voivat olla esimerkiksi tukipalvelut ja/tai kotihoito sekä muut asiakkaan mahdollisesti tarvitseman sosiaalipalvelut Toimintayksikön asiakkaiden tarvitsemat kotiin tuotavat sosiaalipalvelut voidaan tuottaa a) toimintayksikön omana toimintana tai b) ne tuotetaan yhden tai useamman muun PT:n toimesta Rekisteröintimenettely: • Ilmoituksenvarainen sosiaalipalvelu, josta PT tekee ilmoituksen hyvinvointialueelle ja palvelu tallennetaan Valveri –rekisterin lupaviranomaisen toimesta kun toimintaedellytykset täyttyvät Rekisteröinti pitää sisällään toimitilat ja sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan (SKE-toiminta), joten ilmoitukseen liitytettävästä toimintasuunnitelmasta on käytävä ilmi miten SKE-toiminta toteutetaan yksikössä Toimintaedellytysten arvioinnin kohteena toimintayksikön (asumisyksikön) tilojen riittävyys ja asiamukaisuus. Toimintaan varattujen tilojen tulee mahdollistaa sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan toteuttamisen Jokaiselle asiakkaalle on varattu oma riittävän kokoinen asunto, jossa on normaalit asunnon varusteet (saniteettitila, keittomahdollisuus, mahdollisuus asiakkaan tarvitsemien apuvälineinen käyttöön ja säilytykseen, etc) Toimintayksikölle on ilmoituksessa nimetty vastuuhenkilö sekä varattu henkilöstöresurssi sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan järjestämiseen (kun tuotetaan yksikön omana työnä) • Mikäli yhteisöllistä asumisen toimintayksikkö tuottaa myös muita yksikön asiakkaille tarjottavia sosiaalipalveluja, kuten kotihoitoa sekä mahdolliset muut sosiaalipalveluja, tulee nämä palvelut ja niiden tuottamiseen varattu henkilöstö liittää mukaan toimintayksikköä koskevaan ilmoitukseen 52
- 53. Sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta yhteisöllisessä asumisessa – muun palvelujen tuottajan tuottamana Sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta- palvelu (SKE-toiminta) voidaan tuottaa yhteisölliseen asumisen toimintayksikköön (asumisyksikköön); toimintayksikön toiminnasta vastaavan PT:n toimesta omana toimintana (oma henkilöstö) tai alihankintana muun PT:n toimintana, jolloin tämä muu PT on yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaisesti ilmoitusvelvollinen tuottamastaan palvelusta Rekisteröintimenettely: • Ilmoituksenvarainen sosiaalipalvelu, josta PT tekee ilmoituksen hyvinvointialueelle ja palvelu tallennetaan Valveri –rekisterin lupaviranomaisen toimesta kun toimintaedellytykset täyttyvät • Ilmoituksesta ja siihen liitetystä toimintasuunnitelmasta on käytävä ilmi mikä PT tuottaa yhteisöllisen asumisen palvelun 53
- 54. Ympärivuorokautinen palveluasuminen (21 c §) Ympärivuorokautinen palveluasuminen (YMP) vastaa pääosin nykyistä tehostettua palveluasumista ja sen sisältöä • Palvelu sisältää hoidon ja huolenpidon • Palvelun tuottamista varten yksikössä on varattu tarvittava henkilöstö, joka työskentelee ympärivuorokautisesti Rekisteröintimenettely: • Luvanvarainen sosiaalipalvelu, jota koskeva lupahakemus tai luvan muutosta koskeva hakemus osoitetaan lupaviranomaiselle (Avi / Valvira) • Toimintaedellytysten arviointiin liittyen ei tapahdu muutoksia Mikäli YMP-toimintayksikkö tuottaa myös muita yksikön ulkopuolella asuville asiakkaille tarjottavia sosiaalipalveluja, kuten kotihoitoa (sekä mahdolliset muut sosiaalipalvelut), tulee nämä yksikön tuottamat muut ilmoituksen varaiset sosiaalipalvelut liittää mukaan toimintayksikköä koskevaan lupahakemukseen • Lupahakemukseen liitettävästä ilmoituksesta sekä toimintasuunnitelmasta on käytävä ilmi tuotettavat palvelut ja niiden tuottamiseen varattu henkilöstö 54
- 55. Yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen samassa rakennuskokonaisuudessa 1/2 (Shl 46 c §) Rakennuskokonaisuuteen voi kuulua; • Yhteisöllistä asumista tuottava asumisyksikkö • Ympärivuorokautista palveluasumista tuottava asumisyksikkö • Tavalliseen asuntokantaa kuuluvia asuntoja (vuokra/omistus) Rekisteröintimenettely: 1. Jos sama palvelujen tuottaja tuottaa rakennuskokonaisuudessa sekä ympärivuorokautista palveluasumista että yhteisöllistä asumista voivat palvelut muodostaa yhden toimintayksikön • Palvelujen tuottaja tekee toimintayksikköä koskevan lupahakemuksen, johon sisällytetään yksikön tuottamina sosiaalipalveluina ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelu sekä ilmoituksenvaraisena sosiaalipalveluna yhteisöllisen asumisen palvelu. o Jos toimintayksikkö tuottaa myös muita rakennuskokonaisuudessa asuvien asukkaiden tarvitsemia sosiaalipalveluja, kuten tukipalveluja ja kotihoito, tulee ne liittää hakemukseen. o Hakemus sisältää yksikön eri palveluiden asiakaspaikkamäärät sekä palveluiden tuottamisen varatun henkilöstön määrän ja rakenteen o Yhtenä toimintayksikkönä toimiminen mahdollistaa henkilöstön joustavan käytön yksikön eri palveluiden tuottamisessa • Hakemukseen liitetyssä toimintasuunnitelmassa on kuvattu yksikön palvelutuotanto ja sen organisointi sekä suunnitelma siitä, miten ympärivuorokautista palveluasumista olisi tarkoitus tarvittaessa toteuttaa esimerkiksi yhteisöllisen asumisen asukkaille varatuissa asunnoissa ja miten asiakasturvallisuus tultaisiin varmistamaan näissä tilanteissa. • Hakemukseen tulee liittää mukaan toimitilojen käyttösuunnitelma, jossa on määriteltynä ne asunnot, joihin on tarvittaessa tarkoitus viedä ympärivuorokautista palveluasumista asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa. 55
- 56. Yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen samassa rakennuskokonaisuudessa 2/2 (Shl 46 c §) Rekisteröintimenettely (jatkuu): 2. Jos kaksi eri palvelujen tuottaja tuottaa samassa rakennuskokonaisuudessa ympärivuorokautisen palveluasumista ja yhteisöllistä asumista, muodosta kumpikin palvelu omat erilliset toimintayksikkönsä. • Ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluntuottajan tulee hakea yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukainen lupa toimintayksikön toiminalle • Mikäli yksikkö tuottaa muita rakennuskokonaisuudessa asuville asukkaille tarkoitettuja sosiaalipalveluja, kuten esimerkiksi tukipalveluja ja kotihoitoa, tulee ne sisällyttää ilmoituksenvaraisina sosiaalipalveluina lupahakemukseen. • Hakemus sisältää asiakaspaikkamäärän sekä palvelun tuottamisen varatun henkilöstön määrän ja rakenteen • Yhteisöllisen asumisen palveluntuottaja tekee toimintayksikön toiminnasta ilmoituksen hyvinvointialueelle. • Mikäli yksikkö tuottaa muita yksikössä asuville asukkaille tarkoitettuja sosiaalipalveluja, kuten esimerkiksi tukipalveluja ja kotihoitoa, tulee ne sisällyttää ilmoituksen. • Ilmoitus sisältää asiakaspaikkamäärän sekä palvelujen tuottamisen varatun henkilöstön määrän ja rakenteen • Kummallakin toimintayksiköllä on oma vastuuhenkilö, toimitilat sekä toimintaa ohjaava toimintasuunnitelma • Toimintasuunnitelmissa on kuvattu yksikön palvelutuotannon sisältö, toiminnan organisointi sekä suunnitelma henkilöstön mahdollisesta yhteiskäytöstä. 56
- 57. Vaikuttava valvonta – vastuulliset toimijat Yhteystiedot anssi.tulkki@valvira.fi valvira.fi @ValviraViestii
- 59. • •
- 60. • • • •
- 61. • •
- 62. • • •
- 64. • • • • •
- 65. • • •
- 67. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos VANHUSPALVELULAKI UUDISTUU – THL:N SEURANTA MUUTTUU Sari Kehusmaa 16.12.2022
- 68. YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON SEURANTA 2023 16.12.2022 Sari Kehusmaa 68 Toukokuussa kysely johtamisesta ja toimintakäytännöistä Ympärivuorokautisen hoidon mitoitusseuranta toukokuussa ja lokakuussa Kehitetään tietojen suorasiirtoa tietojärjestelmistä
- 69. KOTIHOIDON SEURANTA VUONNA 2023 16.12.2022 69 Toukokuussa tehdään kysely johtamisesta ja toimintakäytännöistä Kotihoidon riittävyyden seuranta tehdään vain lokakuussa Seurantajaksona kalenterikuukausi Seuranta muuttuu: Toteutunutta asiakasaikaa verrataan palvelusuunnitelmien mukaiseen asiakasaikaan, josta on vähennetty hyväksytyt keskeytykset Sari Kehusmaa
- 70. KOTIHOIDON SEURANTA: KERÄTTÄVÄT TIEDOT 16.12.2022 70 Jokaiselta seurantajakson päivältä: Henkilöstön toteutunut kokonaistyöaika ammattiryhmittäin Henkilöstön toteutunut asiakasaika ammattiryhmittäin Kerätty samalla tavalla toukokuusta 2022 Ohje: Asiakasajaksi lasketaan asiakkaan luona ja/tai asiakkaan kanssa käytetty työaika. Asiakasaika alkaa, kun asiakkaan luokse saavutaan ja päättyy, kun asiakkaan luota lähdetään. Etäyhteydessä / puhelinasioinnissa asiakasaika alkaa, kun yhteys asiakkaaseen muodostetaan ja päättyy, kun yhteys katkaistaan. Asiakasaikaa ei ole asiakkaan asioiden hoitaminen ilman asiakasta. Sari Kehusmaa
- 71. KOTIHOIDON SEURANTA: KERÄTTÄVÄT TIEDOT 16.12.2022 71 Kuukausitasolla: Palvelusuunnitelmien mukaiset asiakasajat tunteina yksikössä yhteensä Hyväksytyt keskeytykset tunteina yksikössä yhteensä Selvitys kotihoidon tietojärjestelmistä 2022: 78 % pystyy poimimaan kotihoidon asiakkuuden keskeytysten keston ja 83 % asiakkuuden keskeytymisen ja 68 % syyn asiakkuuden keskeytykseen/lopetukseen Hyväksytyistä keskeytyksistä tulee tarkempi ohjeistus. Esimerkiksi asiakkaan sairaalahoito, vierailut omaisten luona, alkava asiakkuus, päättyvä asiakkuus jne. Sari Kehusmaa
- 72. KOTIHOIDON SEURANTA: KERÄTTÄVÄT TIEDOT 16.12.2022 72 Jokaiselta seurantajakson päivältä: Aktiiviset asiakkaat Käynnit (fyysiset ja etäkäynnit erikseen) Ohje: Aktiivisella asiakkaalla tarkoitetaan asiakkaita 1 ) Joiden luona on käyty kyseisenä päivänä. Käynti voi olla etä- tai lähikäynti. 2) Joiden luokse oli tarkoitus tehdä etä- tai lähikäynti, mutta käynti peruuntui yksiköstä johtuvasta syystä. Sari Kehusmaa
- 73. SEURANNAN MUUTOKSISTA TIEDOTETAAN KEVÄÄLLÄ Keväällä 2023 THL tiedottaa ja pitää webinaarin tietosisällön uudistamisesta Ohjeistus tarkentuu ja tulee nähtäväksi myös nettisivuillemme Rinnalla kehitetään tietosisällön toimittamista suorasiirtoina tietojärjestelmistä Tietosisällön ja tiedonsiirron pilotoinnista kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä: hanna.alastalo@thl.fi Kaikkien hyvinvointialueiden valmistelijoille ei vielä ole yhteystietoja. Ilmoita sähköpostisi: saana.saske@thl.fi 16.12.2022 73 Sari Kehusmaa
- 74. KANSALLINEN ASIAKASKYSELY ALKAA 2024 16.12.2022 74 Sari Kehusmaa
- 75. KERRO PALVELUSTASI –KYSELY ON TULOSSA JÄÄDÄKSEEN • Lainsäädäntö muuttuu vuonna 2023 • THL toteuttaa Kansallisen Kerro palvelustasi -kyselyn jatkossa joka toinen vuosi • Yksiköiden on huolehdittava, että asiakkailla on mahdollisuus vastata kyselyyn • Omavalvonta ja palvelujen kehittäminen palautteen avulla on edelleen yksiköiden tehtävä Vanhusalvelulaki 980/2012 23 § Omavalvonta 24 a § Palvelujen laadun seuranta (v. 2023 alk.) Kerro palvelustasi – Kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seuranta 2022 75
- 76. KOLME KYSELYÄ VALITTAVANA Kysely kotihoidon ja tavallisen palveluasumisen asiakkaille 19 kysymystä Kysely ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaille 13 kysymystä Lyhennetty kysely 6 kysymystä Kerro palvelustasi – Kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seuranta 2022 76
- 77. VASTAUSKATTAVUUS HYVINVOINTIALUEILLA JA HELSINGISSÄ (PROSENTTIA ALUEEN ASIAKKAISTA) 16.12.2022 Kerro palvelustasi – Kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seuranta 2022 77
- 78. ASIAKKAAT SUOSITTELISIVAT MIELELLÄÄN SAAMAANSA PALVELUA (NPS) NPS-luku 48 kotihoito ja tavallinen palveluasuminen 36 ympärivuorokautinen palveluasuminen Keskiarvo 8,5 kotihoito ja tavallinen palveluasuminen 8,1 ympärivuorokautinen palveluasuminen Kerro palvelustasi – Kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seuranta 2022 78
- 79. LISÄTIETOJA Kerro palvelustasi – Kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seuranta 2022 16.12.2022 79 Sari Kehusmaa, johtava asiantuntija puh. 029 524 7914 Sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi Kyselyiden yhteystiedot ja verkkosivut: kerropalvelustasi(a)thl.fi thl.fi/kerropalvelustasi Vanhuspalvelulaki(a)thl.fi Vanhuspalvelujen tila (Vanpal) Vanhuspalvelujen tiedonkeruiden uudistaminen Ei ole moittimista. Kaikki ovat oikkuni hyväksyneet.
- 80. Iäkkäiden palvelujen toisen vaiheen lakiuudistuksen toimeenpanon koulutustilaisuudet 2022 - valvontaa ja omavalvontaa ylitarkastaja Elina Uusitalo Valvira
- 81. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 81 Saatavuus ja saavutettavuus: Hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Hyvinvointialueen on turvattava järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus. Järjestäminen: Hyvinvointialueella on oltava riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja sen on huolehdittava asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa. Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi hyvinvointialueella on oltava palveluksessaan toiminnan edellyttämä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö sekä hallinnollinen ja muu henkilöstö, hallinnassaan asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet sekä muut tarvittavat toimintaedellytykset. Lisäksi hyvinvointialueella on oltava järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämä riittävä oma palvelutuotanto.
- 82. Sote palveluiden valvonta hyvinvointialueilla 82 Hyvinvointialueet vastaavat vuoden 2023 alusta kaikkien ostopalveluna hankkimiensa ja itse tuottamiensa sote-palvelujen valvonnasta. Tämän edellyttää, että hyvinvointialueet tiedostavat valvontaan liittyvän roolinsa ja suunnittelevat ja toimeenpanevat valvontatoimintonsa huolella.
- 83. Sote palveluiden omavalvonta hyvinvointialueilla 83 Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on toiminnassaan varmistettava omavalvonnalla tehtäviensä lainmukainen hoitaminen ja tekemiensä sopimusten noudattaminen. Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on omavalvonnassaan erityisesti varmistettava palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus. Tehtävien ja palvelujen omavalvonta on toteutettava osana niiden järjestämistä ja tuottamista. Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Ohjelmassa tulee määritellä, miten velvoitteiden noudattaminen kokonaisuutena järjestetään ja toteutetaan. Omavalvontaohjelmassa on todettava, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutumista, turvallisuutta ja laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan. Omavalvontaohjelman osana ovat laissa erikseen säädetyt toimintayksikkö/toimintakokonaisuuskohtaiset omavalvontasuunnitelmat ja potilasturvallisuussuunnitelmat.
- 84. Omavalvonnan/valvonnan tarkoituksena on asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen: • Varmistaa palveluiden asiakas- ja potilasturvallisuus • Varmistaa, että toiminta täyttää laissa säädetyt kriteerit • Tukea ja ohjata palvelurakenteen muutosta • Edistää asiakkaiden ja potilaiden oikeusturvaa ja turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen • Varmistaa, että toimintayksiköiden ja palvelukokonaisuuksien omavalvonta toimii siten, että esille tulleisiin epäkohtiin puututaan/korjataan varhaisessa vaiheessa ja nopeasti 84
- 85. Omavalvonnan toimeenpano Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja niiden korjaaminen Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman riskien tunnistamista ei riskejä voi ennaltaehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin voida puuttua suunnitelmallisesti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtien uhkia tulee arvioida monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskienhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi Riskienhallinnan työnjako Toiminnasta vastaavan johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijät voivat toteuttaa omavalvontaa 85
- 86. • Riskien ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen • Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. • Korjaavat toimenpiteet • Riskienhallinnan prosessissa sovitaan haittatapahtumien korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi. 86
- 87. Vanhuspalveluiden tulee olla laadukkaita ja niiden tulee turvata asiakkaiden hyvä hoito ja huolenpito. Toimintayksikössä on oltava kaikkina aikoina henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön asiakkaiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. • Palvelujen järjestäjällä ja palvelujen tuottajalla on ensisijainen vastuu omavalvonnallisesti huolehtia asiakasturvallisuusriskien ehkäisemisestä sekä siitä, ettei epäkohtia pääse syntymään. Jälkikäteisellä reaktiivisella valvonnalla puututaan jo syntyneisiin epäkohtiin. 87
- 88. Hoivan ja huolenpidon keskeiset periaatteet vanhustenhuollossa • Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että; • iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja • että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta • että hän voi osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. 88
- 89. Omavalvonnassa havaittuja puutteita • Omavalvontasuunnitelma on tehty niin yleisellä tasolla, ettei se ohjaa omavalvonnan toimeenpanoon arjen työssä ->palveluihin liittyviä riskejä ei tunnisteta. • Omavalvontasuunnitelma ei ohjaa käytännön työtä, henkilöstö ei ole sitoutunut tai henkilöstö ei tunne/tiedä omavalvontasuunnitelman sisältöä ja sitä miten omavalvontaa tulisi käytännössä toteuttaa • Palveluihin liittyvät riskit tunnistetaan, mutta omavalvontasuunnitelma ei riittävällä tavalla ohjaa puuteiden korjaamiseen • Asiakkaiden/omaisten palveluista antamaa palautetta ei huomioida 89
- 90. Asiakas- ja potilasturvallisuuden omavalvontaa sosiaalihuollossa •Vastuuhenkilö->toiminnan johtaminen ja organisointi on pystyttävä johtamaan omavalvontaa, tunnettava henkilökunta ja henkilökunnan osaaminen, tunnettava asiakkaat ja heidän palvelutarpeensa, pystyttävä tosiasiallisesti lähijohtamaan •Riittävä henkilöstön määrää suhteessa asiakkaiden palvelujen tarpeeseen •Hoito- ja palvelusuunnitelmat tehty suunnitelmien säännöllinen tarkistaminen ajantasainen tieto asiakkaiden hoivan ja hoidon tarpeesta, palvelut/palvelukäynnit toteutuminen •Hoivan ja huolenpidon sisällön toteutus 90
- 91. •Asiakkaan kohtelu, itsemäärämisoikeus •Välittömän asiakastyön ja välillisten työtehtävien organisointi (vanhustenhuollon ympärivuorokautinen asumispalvelu) •Lääkehoidon turvallisuus •Toimitilat – siisteys, kodinomaisuus, turvallisuus ja esteettömyys, sosiaalista vuorovaikutusta tukeva (asumispalvelut) •Toiminnasta saatu palaute 91
- 92. Henkilöstömitoituksen valvonta • Toteutuneen henkilöstömitoituksen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksikössä, jolla on yhteiset toimitilat ja oma työvuorosuunnittelu ja joka toimii yhden esimiehen alaisuudessa, on oltava vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti (siirtymäsäännös 2023). • Muistettava, että kaikkina aikoina tulee olla riittävästi henkilöstöä vastaamassa asiakkaiden palveluiden tarpeisiin. • Huomiota tulee jo työvuorojen suunnitteluvaiheessa kiinnittää huomiota siihen, että työvuorossa on henkilöstöä riittävästi kaikissa työvuoroissa kaikkina viikonpäivinä vastaamaan asiakkaiden palvelujen tarpeeseen. • Välittömän asiakastyön riittävyyttä arvioitaessa on hyvä arvioida, että myös välillisiin työtehtäviin on riittävästi henkilökuntaa kaikkina viikonpäivinä. Kiinnitettävä huomiota henkilöstön riittävyyteen ja (vähimmäishenkilöstö)mitoituksen toteutumiseen ja seurantaan yhteisöllisen asumista toteutettaessa samassa rakennuskokonaisuudessa ympärivuorokautisen palveluasumisen kanssa. Palvelutarpeiden ja toimintakyvyn muutosten seuranta tärkeää. 92
- 93. Vaikuttava valvonta – vastuulliset toimijat
- 94. Näkökulmia iäkkäiden palveluiden lainsäädännön uudistuksiin - kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö 28.10.2022 Anna Haverinen, erityisasiantuntija
- 95. 95 Kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteiset asukkaat ja yhteisiä tavoitteita Asukkaiden hyvinvoinnin, turvallisuuden ja osallisuuden edistäminen Alueiden ja kuntien elinvoiman vahvistaminen Asiakkaiden tarpeisiin perustuvat toimivat palvelut
- 96. Ikääntyvän väestön osalta yhteiset tavoitteet näkyvät myös v. 2023 voimaan tulevasta uudesta lainsäädännöstä liittyen mm. samansuuntaisee n strategiseen suunnitteluun hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen arjen tukeen yhteisölliseen asumiseen 96 Yhteisenä tavoitteena iäkkään henkilön ja ikääntyneen väestön hyvinvointi
- 97. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (VanhPL 5§) Velvoite sekä kunnille ja hyvinvointialueille laatia suunnitelma yhteiset sisällöt ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoritutumisen tukeminen ikääntyneen väestön asumisen tarpeen ennakointi ja niitä vastaavan asumisen kehittäminen vaikuttavat suunnitelmien toteutumiset edellyttävät yhteisen tiedon hyödyntämistä yhteisten ja samansuuntaisten tavoitteiden ja tavoitetasojen asettamista sovittuja yhteistyörakenteita ja –prosesseja sekä työnjaosto sopimista 97
- 98. Hyvinvointia edistävät palvelut (VanhPL 12§) 98 Hyvinvointialueille velvoite järjestää neuvontapalveluita sekä terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä tulee sisältää mm. ohjausta kunnassa ja hyvinvointialueella tarjolla olevien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien palvelujen käyttöön neuvonnassa kannustettava ikääntynyttä väestöä oman asumisensa ennakointiin ja itsenäistä asumista tukevien ratkaisujen toteuttamiseen vaikuttava toteutuminen edellyttää hyvinvointialueilla kuntien ja kunnissa olevien palvelujen tuntemusta, ajantasaista tietoa sekä käytännön yhteistyötä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa
- 99. Arjen tuki Hyvinvointialueille velvoite järjestää arjen tukena mm. tukipalveluita, joilla henkilö voi suoriutua jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti sekä palveluja, joiden avulla henkilö voi saada hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämäänsä. kotihoitoa, jolla avulla henkilö suoriutuu jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista kodissaan ja asuinympäristössään 99 Kunnan velvoitteet arjen tukemiseksi liittyvät sen rooleihin
- 100. Yhteisöllinen asuminen Hyvinvointialueille velvoitteena järjestää yhteisöllistä asumista Kunnan tehtävänä maapolitiikka yhdyskuntasuunnittelu kaavoitus ja maankäytönsuunnittelu rakennusvalvonta asuntotoimi Vaikuttava yhteisöllinen asumisen kokonaisuuden toteutuminen edellyttää hyvinvointialueiden, kuntien ja muiden toimijoiden kiinteää yhteistyötä (mm. sovittuja yhteistyörakenteita ja – prosesseja) 100 järjestöt rakennuttajat rakentajat vuokrataloyhtiöt yksityiset palveluntuottajat ARA muut toimijat
- 101. ikääntyvät ja iäkkäät henkilöt sekä kuntalaisina että asiakkaina iäkkäiden omaiset ja läheiset kunnan ja hyvinvointialueen eri toimialojen johto ja henkilöstö vanhus- ja vammaisneuvostot järjestötoimijat seurakunnat yritykset nuoret … Suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan kaikkia 101 …. mutta vaikuttavuutta ei saada aikaiseksi, jos fokuksessa en olen minä
- 103. Vanhuspalvelulain toisen vaiheen lakiuudistus hyvinvointialueen järjestämisvastuun näkökulmasta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Ikäihmisten palvelut Toimialuejohtaja Mervi koski
- 105. Organisaatio
- 106. Yhteinen osaamiskeskus Yhteiset palvelut Ikäkeskus Kotiin annettavat palvelut Arviointi ja kuntoutusyksikkö Ympärivuorokautinen asuminen Etähoitokeskus Asiakasohjausyksikkö Omais- ja perhehoidon keskus Turvahälytyskeskus Toiminnanohjauskeskus Tilannekeskus, etälääketieteellinen tuki Digitoimintakeskus Kotisairaala 5 11 103 Palvelualuejohtaja Marko Niiranen Palvelualuejohtaja Satu Kangas Okkola Palvelualuejohtaja Hannele Pöykiö Oulu Palvelualuejohtaja Maria Vahtola OuRa Palvelualuejohtaja Virpi Leinonen Ikäihmisten palveluiden toimialue
- 107. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelma toteuttaa hyvinvointialuestrategian linjauksia Strategia
- 108. Ikäihmisten palvelut Tavoitteemme on, että ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotona toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä. Ikääntyvien hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävät yhtenäiset käytännöt, ikäneuvola ja kuntouttava päivätoiminta. Luomme yhtenäisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin, palvelukohtaiset palvelupolkukuvaukset, määrittelemme erityistä tukea tarvitsevan iäkkään, kuvaamme omatyöntekijän työnkuvan, sekä kokoamme asiakkaalle ja ammattilaiselle hyödynnettäväksi hyvinvointi- ja palveluverkostot. Toimintamallimme painopisteenä on hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukeva asiakas- ja palveluohjaus sekä erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden intensiivisempi ohjaus. Kehitämme omaishoitokeskuksen toimintamallin ja yhtenäisen perhehoidon toimintamallin. Lisäksi valmistelemme yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet, hoitopalkkiot ja harkinnanvaraisten vapaiden myöntämisen perusteet. Tavoitteemme on varmistaa oikea-aikaiset, yksilölliset ja helposti saavutettavat palvelut, jotka ovat asiakkaita lähellä tai etäyhteyksillä saavutettavissa. Kotiin annettavissa palveluissa lisäämme hyvinvointiteknologiaa ja etäkotihoitoa. Kotikuntoutuksen arviointijaksot toteutamme ennen säännöllisen kotihoidon aloitusta, mikä lisää kotona itsenäisesti asuvien ilman säännöllisiä palveluja tarvitsevien määrää. Ennakoivat hoito- ja palvelusuunnitelmat laadimme kaikille kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumisen asiakkaille. Etälääketieteen tuen keskus ja Kotona asumisen tuen Kotas-tilannekeskus vahvistavat palveluiden ja hoidon tarpeeseen vastaamista siten, että voimme hoitaa akuutit voinnin ja terveydentilan muutokset turvallisesti kotona. Kaikenikäisille suunnattu kotisairaalatoiminta mahdollistaa sairaalatasoisen hoidon kotona osastohoidon sijaan. Vähennämme raskasta tehostettua palveluasumista ja samalla lisäämme palvelurakenteesta uupuvan yhteisöllisen asumisen määrää, joka osaltaan mahdollistaa myös kotihoidon säännöllisen peittävyyden laskemisen. Lisäksi lisäämme alueellisesti arviointi- ja kuntoutus- ja vuorohoitopaikkoja turvaamaan asiakkaan tarpeen mukaista hoitoa ja palvelua. Järjestämme saattohoitoa sairaala, akuutti- ja laitoshoidon lisäksi kotisairaalan turvin kotona, arviointi- ja kuntoutusyksiköissä sekä tehostetussa palveluasumisessa. Kotona asuminen turvallisesti ja toiminta- kykyisenä Asiakas- ja palvelu- ohjauksen kehittäminen Toimintamallit omaishoito- keskukselle ja yhtenäiseen perhehoitoon Hyvinvointi- teknologian ja etähoidon lisääminen Etälääketieteen keskuksen ja Kotas-tilanne- keskuksen hyödyntäminen Yhteisöllistä asumista laitoshoidon sijaan
- 109. 109 Kotiin annettavien palvelujen vahvistaminen - Teknologian hyödyntäminen - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: ikäkeskus - Palvelutarpeen arviointi RAI- järjestelmällä - Omais- ja perhehoito - Kotihoito 24/7/365 - Tukipalvelut täsmentyvät - Kotihoidon suunnittelu - Kotihoidon toteuttaminen - Omavalvonta - Lähijohtajat - Haasteena henkilöstön riittävyys
- 110. 110 Asumis- palvelujen uudistaminen - Yhteisöllinen asuminen; asumisen ja palveluiden eriyttäminen - Ympärivuorokautinen palveluasuminen - Palvelukorttelit - Laitoshoidon lakkaaminen 2027
- 111. Henkilöstön riittävyys ja Henkilöstömitoitus • Kotihoidossa: Toimintayksikön johdon on ryhdyttävä toimenpiteisiin henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi, jos suunniteltuja kotikäyntejä ei voida toteuttaa henkilöstön vajauksen vuoksi. Riittävän henkilöstömäärän varmistaminen parantaa palvelujen kokonaislaatua, kun asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastamaan monipuolisesti. Kiire ja riittämättömät resurssit heikentävät kotihoidon laatua ja hoidon jatkuvuutta sekä myös henkilöstön työhyvinvointia ja työn mielekkääksi kokemista. • Hoiva-avustajien tehtävät liittyvät pääosin asiakkaan päivittäisissä toiminnoissa avustamiseen. Hoiva- avustajat voivat avustaa esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa. He voivat avustaa myös kotihoidossa tilanteissa, joissa kotikäyntiin ei sisälly asiakkaan lääkehoidosta vastaamista. Myös ulkoilu asiakkaan kanssa hänen toimintakykynsä ylläpitämiseksi voi soveltua hoiva-avustajan tehtäväksi. Jos kotikäynnillä tarvitaan samanaikaisesti kahta työntekijää, on mahdollista, että heistä toinen voisi olla myös hoiva-avustaja. • ¨Ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoituksen siirtymäaika 111
- 112. Lainsäädännön muutokset ikäihmisten palveluissa • Ministeriryhmä päätti 27. syyskuuta 2022 kokouksessaan käynnistää hallituksen esityksen valmistelun nk. vanhuspalvelulain voimaantulosäännöksen muuttamiseksi. Hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta porrastetaan vuonna 2023 siten, että 1.4.2023 alkaen vähimmäismitoitus on 0,65 ja 1.12.2023 alkaen vähimmäismitoitus on 0,70 työntekijää asiakasta kohti. Tehtävämuutoksesta johtuva hyvinvointialueiden rahoitustason korotus vuonna 2023 on 128 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueille mitoituksen toteuttamista varten osoitettava rahoitus ei muutu porrastuksen johdosta, jotta alueilla voidaan toteuttaa henkilöstön saatavuutta parantavia toimia. • Laki edellyttää sosiaalihuollon alaisen laitoshoidon purkamista, johon on syytä varautua siirtymäajan puitteissa vuoden 2027 loppuun mennessä. • Sosiaalihuoltolain uudistukseen liittyy tuki- ja turvapalveluiden vahvistuminen erityispykäläksi, mikäli laki menee esitetyssä muodossa läpi. Tämä edellyttää tuki- ja turvapalveluiden osalta lisäresursointia.
- 113. Keskeiset tavoitteet ja mittarit Päätavoite: Ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotona mahdollisimman toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä pitkään ja hän pystyy ylläpitämään mahdollisimman itsenäisesti terveyttään, hyvinvointiaan ja mielekästä elämää Tavoitepeittävyydet (+75 v.) •Kotona asuu 94 % (nykytila 90,2 %), tavoite vuodelle 2023 on 92,5 % •Omaishoidon tuki 7 % (nykytila 6,2 %) •Perhehoitajien määrän lisääminen ja hoitovuorokausien lisääminen/perhehoidon peittävyys % •Säännöllinen kotihoito 14,5 % (nykytila 18,2 %), turvaa myös henkilöstön saatavuutta •Yhteisöllinen asuminen 1 % (nykytila 0,4 %) •Tehostettu palveluasuminen 7,5 % (nykytila 8,2 %), turvaa myös mitoituksen toteutumista 1.4.2023 alkaen •Laitoshoito 0,5 % (nykytila 1,3 %) •Etälääkärikonsultaatioiden osuus kaikista lääkärikontakteista alueittain ja palveluittain eriteltynä •Etälääkärikonsultaatioiden perusteella asiakas ei ohjaudu jatkohoitoon, % 113
- 114. Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Turvallisen kotona asumisen tukeminen ja arjessa pärjääminen sairaanhoidollisella ja lääketieteellisellä tuella sekä toimintakyvyn edistäminen kuntouttavin keinoin. • KOTAS- tilannekeskus • Etälääkärikeskus • Kotisairaala Palvelujen painopisteen siirtäminen hyvinvoinnin- ja terveyden edistämiseen sekä kevyempiin palveluihin • Digi-/etäpalveluita hyödynnetään kotihoidon tuottamisessa ensisijaisena vaihtoehtona, Hyvinvointiteknologia osana palvelukokonaisuuksia. • Ikäkeskustoiminnan kehittäminen, osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostoa. • Palveluohjauksen ja neuvonnan kehittäminen (yhteisen keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli käyttöön, asteittainen laajeneminen hyvinvointialueelle) • Yhteisöllistä asumista ympärivuorokautisen hoidon sijaan, yhteisöllinen asuminen on todellinen vaihtoehto kodin ja tehostetun palveluasumisen välissä. • Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen tarkastelu, painopiste kotona asumisen tukemisessa, asiakkaiden asuminen palvelutarpeen mukaisesti tarkoituksenmukaisessa palvelussa. 114
- 115. Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Alueellinen arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminta tukee asiakkaiden voimavaroja ja toimintakykyä sekä kotona pärjäämistä • kotikuntoutus, yhteisen toimintamallin käyttöön otto sekä arviointi- ja kuntoutusyksiköiden asteittainen laajentaminen koko hyvinvointialueelle. Omaishoitokeskuksen perustaminen ja perhehoidon lisääminen • Omaishoitokeskus antaa tukea, ohjausta ja neuvontaa omaishoidon tuen asiakkaille ja ammattilaisille myös kolmas sektori huomioiden, järjestetään omaishoitajien valmennuksia sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia keskitetysti, mahdollistetaan omaishoitajien lakisääteiset vapaat sekä kehitetään omaishoitoa. 115
- 116. 116 Ydinviestit - vanhuspalvelulain toisen vaiheen uudistus samaan aikaan sote- ja pela uudistuksen kanssa on tarkoituksenmukaista mutta käytännössä haastavaa - kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus on toteutettava yksilöllisesti, turvallisesti ja inhimillisesti - tarvitsemme uusia hyvinvointia ja terveyttä (hyviä elinvuosia) lisääviä näyttöön perustuvia toimintamalleja - lakiuudistuksen toimeenpanossa on huomioitava riittävän ja osaavan työvoiman saatavuus ja muutoksentuki lähijohtajille