2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Taina Mäntyranta
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Taina Mäntyranta
Syftet med lagstiftningsreformen är framför allt att förbättra service som tillhandahålls hemma och boendeservice enligt socialvårdslagen. För socialvårdslagens del gäller reformen utöver äldre personer även andra klienter inom socialvården. Reformen träder i huvudsak i kraft samtidigt som strukturreformen av ordnandet av social- och hälsovårdstjänster, det vill säga den 1 januari 2023.
Genom reformen ändras socialvårdslagen och äldreomsorgslagen. Till följd av dessa ändringar medför reformen även tekniska ändringar i klientavgiftslagen och i lagen om privat socialservice.
Lainsäädäntöuudistuksessa parannetaan erityisesti sosiaalihuoltolain kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja. Sosiaalihuoltolain osalta uudistus koskee iäkkäiden lisäksi myös muita sosiaalihuollon asiakkaita. Uudistus tulee pääsääntöisesti voimaan 1.1.2023 yhtä aikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen rakenneuudistuksen kanssa.
Uudistuksella muutetaan sosiaalihuoltolakia ja vanhuspalvelulakia. Muutosten johdosta uudistuksessa tehdään myös teknisiä muutoksia asiakasmaksulakiin ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin.
Diaesitykseen on päivitetty 16.12.22 ohjeistus yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen toteuttamisesta samassa rakennuskokonaisuudessa.
More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset (20)
2. 18.4.2016 2
Miksi sote-uudistus on tarpeen 1
• Julkisen talouden kestävyysvajetta
pienennettävä
– Väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset menot kasvavat
– alhaisen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi
– lähes puolet vajeesta kohdistuu kuntatalouteen =>
kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja
perusoikeudet vaarantuvat
• Kustannusten hallinta tavoitteena
3. 18.4.2016 3
Miksi sote-uudistus on tarpeen 2
• Ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja
halutaan kaventaa
– vaikuttavammat palvelut ja ennaltaehkäisy
– parempi ja yhdenvertaisempi palveluihin pääsy =>
sosiaalinen oikeudenmukaisuus
• Turvataan perustuslaissa säädetty sosiaalinen
perusoikeus riittäviin palveluihin
• Sirpaloitunut palvelujärjestelmä ja kuntien
eriytynyt kantokyky - vaihteleva palvelutaso
4. 18.4.2016 4
Kestävyysvajetta vähennetään
Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa
Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä
0,9 prosenttiin vuosina 2019-2029
• Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin
• Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut
• Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen
• Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt)
• Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi
5. 18.4.2016 5
Kaikille yhdenvertaiset
sosiaali- ja terveyspalvelut
• Maakunnat järjestävät ihmisille riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja
terveyspalvelut koko maassa. Palvelut pitää tarjota lähellä niiden käyttäjiä,
alueen asukkaiden tarpeiden mukaisesti.
• Yhdenvertaiset palvelut voivat olla eri tavoin toteutettuja. Esimerkiksi
lääkärinvastaanotto voi tapahtua kasvokkain tai etäyhteyden välityksellä.
6. 18.4.2016 6
Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne 1.1.2019
Valtio
Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittä-
vien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset,
laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden
edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus,
maakuntien sopimuksellinen ohjaus
18 maakuntaa
- järjestämisvastuu
- rahoitusvastuu
- päättää palvelu-
tasosta ja järjestämis-
sopimuksesta
Kunnat
5 sote-
yhteistyöaluetta
Maakunnat
• Sosiaali- ja terveydenhuolto
• Pelastustoimi
• Maakuntien liittojen tehtävät
• Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen
edistämisen tehtävät
• Ympäristöterveydenhuolto
• Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu
• Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin
edistäminen
• Maakunnalle lain perusteella annettavat muut
alueelliset palvelut
• Maakuntien välinen yhteistyö
Sote-yhteistyöalueet
keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa
• palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus
• kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus,
yhteistyötehtävät ja -foorumi
• yhteistyösopimus
Palvelun-
tuottajat
• Julkiset,
yksityiset ja
kolmannen
sektorin
palvelun
tuottajat
Kunnat
• Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
• Paikallinen demokratia ja elinvoima
• Yleinen toimiala
Valtakunnallinenaluehallintovirasto
YhteinenICT,muutyhteiset
tukipalvelut
12 laajan ympäri-
vuorokautisen
päivystyksen yksikköä
(sis. 5 yliopistosairaalaa)
7. 18.4.2016 7
n Ympärivuorokautisesti joitakin
erikoisaloja päivystävät sairaalat ja
muutama terveyskeskus
n Kuntouttavat
sairaalat,
ilman
ympärivuorokautista
erikoisalapäivystystä
n 5 yliopistollista
keskussairaalaa
n Laajan ympärivuorokautisen
päivystyksen keskussairaalat, 7 kpl
Erikoissairaanhoidon toimintaverkko uudistetaan
n Ensihoitoyksiköt, 500 kpl n Kiireellinen vastaanottotoiminta
terveyskeskuksissa arkisin, iltaisin
ja viikonloppuisin
n Terveydenhuollon puhelinneuvonta
n 112 hätätilanteissa
8. 18.4.2016 8
Maakuntien rahoitus
• Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan
– Ansiotuloverojen tuloveroasteikkoa ja eräiden
tuloverotuksen vähennysten parametreja
muutetaan
– Maakuntien omaa verotusoikeutta ei valmistella
tällä hallituskaudella, mutta asiasta
käynnistetään selvitys
• Kokonaisveroaste ei saa nousta
• Työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla
9. 18.4.2016 9
Rahoitusratkaisun toteutus
• Laskennallisia sote-kustannuksia vastaavat menot irrotetaan
kuntataloudesta
– noin 17,1 mrd. nettokustannukset (v. 2014 tasossa)
– Kuntien tulee laskea veroprosenttejaan
• Sote-kustannuksia vastaavat tulot irrotetaan kuntataloudesta
– kuntaveron tuotosta siirretään vajaa n. 11,5 mrd. maakunnille (vuoden 2014
tasossa)
– sote-kriteerejä ja toimintaa vastaava osa kunnan peruspalveluiden
valtionosuudesta siirretään maakunnille (noin 5,5 mrd v. 2014 tasossa)
• Soten osuus laskennallisista kustannuksista noin 4,8 mrd (2/3)
• Tarkastelu täytyy tehdä kunnittain
– sote-menojen osuus kunnan kokonaismenoista vaihtelee n. 47 - 62 % välillä
– otettava jossain määrin huomioon kustannustasoerot - siirto ei voi olla
räikeän epäoikeudenmukainen niille kunnille, jotka ovat tehostaneet
toimintaansa
=> kuntatasolla siirtyvä tulojen ja menojen määrä ei ole sama, mutta jos tuloja
siirtyy enemmän kuin menoja, tulee erotusta tasata kuntien
valtionosuusjärjestelmässä
10. 18.4.2016 10
Palvelutuotanto
• Maakunta vastaa viranomaistehtävistä sekä
koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja
perusoikeuksien toteutumisesta
• Julkista valtaa käytetään virkavastuulla
• Maakunta tuottaa tarvittavat sote-palvelut
itse, yhdessä muiden maakuntien kanssa tai
käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin
palveluita
• Asiakkaan ja potilaan valinnanvapautta
laajennetaan
11. 18.4.2016 11
Valinnanvapauden laajentaminen
• Säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: asiakkaalle
mahdollisuus valita palveluiden julkinen, yksityinen
tai kolmannen sektorin tuottaja
– Valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin
erityistason palveluissa
– Turvataan julkisen ja yksityisen sektorin tasapuoliset
mahdollisuudet osallistua kilpailuun
– Maakuntien yhtiöitettävä valinnanvapauden piiriin kuuluvat
omat palvelut
• Valinnanvapautta laajentava ja monikanavaisen
rahoituksen yksinkertaistamista koskeva lainsäädäntö
voimaan 1.1.2019
• Selvityshenkilötyö ja lainsäädännön valmistelu
aloitettu
12. 18.4.2016 12
Sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää
valinnanvapautta
Maakunnan korvaus
on sama julkiselle ja
yksityiselle tuottajalle.
Asiakas valitsee palveluiden julkisen,
yksityisen tai kolmannen sektorin
tuottajan valinnanvapauden piiriin
kuuluvissa palveluissa.
• Palveluntuottajat hyväksytään,
laatuvaatimukset asetetaan
• Hyväksymismenettely ja kriteerit
ovat valmistelussa.
• Pienten ja keskisuurten yritysten
mahdollisuus tarjota palveluja
turvataan.
• Maakunta tarjoaa asukkaille tietoa
valintojen tekemiseksi.
13. 18.4.2016 13
Sosiaali- ja terveydenhuollon moni-
kanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi
Rahoitusuudistuksessa kootaan
sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset
rahoitustavat mahdollisimman
selkeäksi ja kustannustehokkaaksi
järjestelmäksi. Myös
verojärjestelmää kehitetään.
Jatkossa
pääasiallisena
rahoittajana valtio
14. 18.4.2016 14
Palveluintegraation toteuttaminen
• Monituottajamallissa maakunnan tehtävä on
huolehtia palvelujen yhteensovittamisesta
• Edellytyksenä:
– järjestämisen integraatio
– rahoituksen integraatio
– tiedon integraatio
– palveluketjujen integraatio
– tuotannollinen integraatio
• Tarpeen huolehtia erityisesti palveluketjujen ja
tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta
15. 18.4.2016 15
Asiakaslähtöisyys - toiminnallinen muutos
• Ihminen ja palvelujen vaikuttavuus keskiössä
• Asiakaslähtöisyys integraatiossa
– asiakkailla mahdollisuus saada oikeanlaisia,
tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti
– asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus
– palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti
joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja,
toimenpiteitä ja osaamisia.
– palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto
siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä.
– asiakkaalla on käytettävissä omat hoitotiedot Kanta-palveluissa
– asiakkaalla on mahdollisuus arvioida palveluja ja osallistua niiden
kehittämiseen.
16. 18.4.2016 16
Toiminnallinen uudistus - digitalisaatio
• Digitalisaation avulla palveluita voidaan
tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa
prosesseja.
• Sähköisillä palveluilla kannustetaan
myös kansalaisia itse ylläpitämään
toimintakykyään ja terveyttään.
• ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden
tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja
aluerajoista riippumattomasti.
• Hallituksen linjaus: vahva
valtakunnallinen ohjaus
• Maakuntien yhteinen ICT-palvelukeskus
ja yhteiset hankinnat
17. 18.4.2016 17
Omaisuusratkaisut
• Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja
velvoitteet sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy
maakunnille
– Säädetään voimaanpanolaissa
– Kuntien rakennukset eivät siirry - maakunta
vuokraa niitä kunnilta
• Mallilla ei saa olla alijäämävaikutusta kunnissa
• Kuntien käyttämättä jääneisiin kiinteistöihin
valmistellaan kansallinen ratkaisu
18. 18.4.2016 18
Omaisuus siirtyy maakunnille
• Maakunnan käyttöön turvataan osin omaisuuden siirrolla ja osin vuokraamalla se omaisuus,
jota se tarvitsee tehtävissään (sote-voimaanpanolaki).
• Maakunnille perustetaan yhteinen ammattimainen toimitilapalveluja tuottava kiinteistöyhtiö:
tavoitteena toimintaa tukevat tilat, toimiva palveluverkko ja hyvä tilojen käyttöaste.
• Toimitilapalveluilla on osaaminen erityiskiinteistöjen suunnitteluun, rahoitukseen ja
investointeihin siten, että tilat tukevat toimintaa ja ottavat huomioon tulevaisuuden tarpeet
hoitoteknologian ja digitaalisuuden edetessä.
• Maakunta voi tarjota kilpailutuksessa toimitilayhtiön omistamia tiloja kaikkien tuottajien
käyttöön.
19. 18.4.2016 19
Maakuntien palvelukseen yli
220 000 työntekijää
Sote- ja aluehallintouudistus
on Suomen työmarkkina-
historian ylivoimaisesti
suurin henkilöstön
uudelleenorganisointi. Tässä
noudatetaan hyvää
henkilöstöpolitiikkaa.
Uudistus koskee:
• yli 200 000 sote-työntekijää
• 15 000–18 000
tukipalvelujen työntekijää
(ruokahuolto, siivous,
kiinteistöhuolto)
• ELY-keskuksista noin 2 500,
TE-toimistoista noin 2400 ja
aluehallintovirastoista noin
60 työntekijää.
20. 18.4.2016 20
Henkilöstön siirrot ja eläkkeet
• Siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns.
vanhoina työntekijöinä -> siirtymähetkellä voimassa olevat
oikeudet ja velvollisuudet säilyvät
• Henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista viranhaltija-
sekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä
– muokataan niin, että ne koskevat myös maakuntien henkilöstöä
• Kuntatyönantajat KT toimii jatkossa myös maakuntien
työnantajaedustajana.
• Henkilöstösiirtojen ja palkkojen yhteensovittamisen
kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä.
• Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista
painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajaorganisaatiossa.
• Maakuntien yhtiöt voivat valita, tulevatko ne kunnallisen
eläkejärjestelmän ja kunnallisen ja maakunnallisen alan
työehtosopimusten piiriin.
22. 18.4.2016 22
Sote-uudistuksessa valmisteltava
lainsäädäntö
• Keväällä 2016 valmisteltavat lakiluonnokset:
– sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
– järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki (mm.
omaisuusjärjestelyt)
– maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista)
– maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille)
– uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki
– tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset
– valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja
vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain,
tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio-
oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset
– viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä
eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset
• Luettelo voi vielä osin muuttua
• Myöhemmin valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö
23. 18.4.2016 23
Sote-järjestämislaki
• Järjestämisvastuu siirretään kunnilta
itsehallintoalueille (maakunnille)
• Järjestämistehtävän määrittely, ohjausmalli
• Integraatiota ja julkisen sote-tuotannon
perusteita koskevat säännökset sekä tehtävien
kokoaminen
– ympärivuorokautisten sairaalayksiköiden palveluverkko, johon
integroituina sosiaalialan osaamiskeskukset ja vaativimmat
sosiaalipäivystykset
– velvoitteet tukeutua järjestämisessä em. kokonaisuuteen,
nykyisten erva-alueiden tehtäviä vastaavat uudet,
vahvemmat yhteistyövelvoitteet
– järjestämissopimus alueen maakuntien kesken integraation
toteuttamisesta
– tietointegraation perusteet (rekisterinpitäjä) jne.
24. 18.4.2016 24
Voimaanpanolaki
• Sosiaali- ja terveydenhuollon ja rahoituksen
siirtymäjärjestelyt
• Kuntien kuuluminen itsehallintoalueisiin (maakuntiin)
• Väliaikaishallinto 2017-2018 sekä 1. vaalit
• Henkilöstön siirtoa koskevat järjestelyt
– ensisijaisesti lailla täsmennetään sekä toteutetaan
liikkeenluovutuksen periaattein
• Omaisuuden siirtoa koskevat periaatteet ja järjestelyt
• Valtakunnallisten maakuntien tukipalveluyhtiöiden
perustaminen
• Valtakunnallisten yhtiöiden perustaminen
– tilahallinta - toimitilapalvelut
– yhteishankinnat - yhteishankintayksikkö ja arvioinnin
asiantuntijatuki
– ICT-palvelut
– erikseen määriteltävät muut tukipalvelut
25. 18.4.2016 25
Maakuntalaki
– Itsehallintoalueiden toimintaa, taloutta ja hallintoa
koskeva perussäädös (vrt. kuntien osalta kuntalaki)
– Tehtävät ja suhde kuntaan
– Suhde valtioon ja kuntiin
• neuvottelumenettely valtion kanssa, oma osio
julkisen talouden suunnitelmassa
– Maakuntakonserni
– Aluejaon muuttaminen
– Vaalit ja valtuusto
– Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet
26. 18.4.2016 26
Maakuntalaki
– Hallintorakenteet, toimielimet ja johtaminen
– Henkilöstö ja hallintomenettely
• hallintosääntö keskeinen ohjausasiakirja
– Talous: taloudenhoito ja talouden tasapainosääntö
– Talouden sekä järjestämis- ja kantokyvyn
arviointimenettely => voi johtaa itsehallintoalueen
yhdistämiseen toiseen laissa säädettyjen kriisikriteerien
täyttyessä (nk. kriisimenettely)
– Ulkoinen tarkastus ja tarkastuslautakunta
– Yhtiöittämisvelvollisuus
– Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus