Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä
•
0 likes•306 views
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn konferenssi 28.-29.2.2017. Liisa Maria Voipio-Pulkki, johtaja, STM.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä
Similar to Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä (20)
More from THL
More from THL (20)
Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä
- 1. -28.3.20171 Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä 28.3.2017 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM
- 2. -28.3.20172 Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla. • Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakaskeskeinen kokonaisuus. • Asiakkaalla on nykyistä monipuolisempi valinnanvapaus. • Digitalisaation hyödyt otetaan käyttöön • Kustannusten kasvu taittuu. • Palvelujen yhdenvertaisuus, saatavuus ja vaikuttavuus on parempi. • Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserot vähenevät. Sote-uudistuksen tavoitteet
- 3. - Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä • 18 maakuntaa 2. Palvelujen integraatio • Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi • oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttämä osaaminen oikeaan aikaan • sujuva hoito- ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus • tuki asiakaslähtöisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle 4. Kustannusten kasvun hillintä • kasvun taittuminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä • oikea-aikainen palvelu • parhaiden käytännöt ja vaikuttavimmat palvelu- ja hoitomuodot 5. Digitalisaatio • Arki on digitalisoitu • Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia • Tiedolla johdetaan 28.3.20173
- 5. - Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen HALLITUS MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet • Suorat vaalit • Aloiteoikeus • Neuvoa-antava kansanäänestys • Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet • Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot • Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin Valtakunnalliset palvelukeskukset (3): ICT, Talous ja henkilöstö, Toimitilat ja kiinteistöt 59–99 jäsentä MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET Liike- laitos Yhtiöitetty toiminta
- 6. - Maakuntien palvelukseen yli 215 000 työntekijää
- 8. -28.3.20178 • Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos ja sen yhtiöt. • Liikelaitoksen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. • Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. • Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä. Tärkeimmät palvelutuotantoa koskevat ehdotukset
- 9. - Sosiaali- ja terveyspalvelut sisältävät monia palveluja Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluja, jotka valtio rahoittaa verovaroilla. Jatkossa maakunnat järjestävät kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. • avoterveydenhuollon palvelut • sairaalapalvelut • suun terveydenhuolto • mielenterveys- ja päihdepalvelut • äitiys- ja lastenneuvolat • aikuissosiaalityö • lastensuojelu • vammaispalvelut • vanhusten asumispalvelut • kotihoito • kuljetuspalvelut • ympäristöterveydenhuolto 28.3.20179
- 10. -
- 11. -28.3.201711
- 12. - Palvelutarve ja kustannukset asiakkaan eri tilanteissa 28.3.201712 n. 60 % väestöstä (arvio) 100 % Korkea hoidon tai palvelun tarve Laajempi hoidon tai palvelun tarve Satunnainen hoidon tai palvelun tarve Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen Sote-kustannuksista 80 % Sote-kustannuksista 20 %
- 13. -28.3.201713 • Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. • Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita ylläpitämään itse toimintakykyään ja terveyttään. • ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti. Digitalisaatio Palveluja uusilla tavoilla
- 14. - • Sairaalavetoisesta järjestelmästä perustason vahvistamiseen • Sote-keskuksen peruspalveluita täydennetään erityis/vaativan tason konsultaatioilla (esim. erikoislääkärit ja sosiaalialan ammattilaiset) • Yhdistetään uudella tavalla personoitu palvelu ja palvelutarpeen arviointi sekä koko väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kansanterveystyö ja rakenteellinen sosiaalityö uuteen arvoon Nämä tavoitteet esillä myös LAPEssa 28.3.201714
- 15. - Valinnanvapaus lyhyesti 28.3.201715 • Voit vaikuttaa nykyistä enemmän palveluihisi. Voit valita vapaammin kenen tarjoamia sosiaali- ja terveyspalveluja käytät. • Valitset sote-keskuksen ja hammashoitolan. Ne voivat olla julkisesti omistettuja tai yksityisiä. • Palvelut ja asiakasmaksut ovat samat. • Jos on hätätilanne, soitat 112 tai menet lähimpään päivystykseen.
- 16. -28.3.201716 Mitä palveluja asiakas voi valita? SOTE-KESKUS, HAMMASHOITOLA, MAKSUSETELI -Lääkäri ja hoitaja, lyhytaikaisia sosiaalipalveluja ja neuvontaa, myös erikoislääkärin vastaanottoja -Hammaslääkäri ja suuhygienisti -Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta -Asiakas voi saada halutessaan maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN OMAT PALVELUT -päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoitoa ja sosiaali- palveluja -Asiakas voi valita toimipisteen koko maan alueelta -Erikoissairaanhoidon julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa ASIAKASSETELI -Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen. -Maakunta voisi ottaa asiakassetelin käyttöön esim. koti- hoidossa tai tietyissä erikoissairaanhoidon toimenpiteissä. -Asiakas valitsee haluamansa rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta. HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI -Vanhus- tai vammaispalvelujen asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtaiseen avustajaan tai kuljetuspalveluihin
- 17. - Valinnanvapaus maakunnan näkökulmasta • Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista alueellaan. • Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja että tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus. • Maakunta päättää asiakassetelillä tarjottavista palveluista. • Maakunta päättää palveluntuottajien rahoituksesta lain mukaan. • Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset.
- 18. - • Ihmisen omavastuu • Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä • Kunnat ja maakunnat saavat rahoitusta • Maakunnat tarjoavat asiantuntemusta kunnille • Järjestöt yhteistyökumppanina Hyvinvoinnin edistäminen kaikkien vastuulla 28.3.201718
- 19. 29.3.2017 19 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Mitä se on? • Laaja-alaista kaikkia hallinnonaloja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin sekä niiden taustatekijöihin vaikuttamista • Suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista Mihin sillä pyritään? • kavennetaan väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja • ylläpidetään ja parannetaan hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä • vahvistetaan mielenterveyttä • ehkäistään sairauksia, tapaturmia, syrjäytymistä ja osattomuutta Keneen se kohdistuu? • Yksilöön • Väestöön • Yhteisöihin • Elinympäristöön
- 20. 29.3.2017 20 Maakuntien tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä - Maakuntalaki Maakuntastrategia (35 §) Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen huomiointi maakunnan strategiassa Maakunnan tehtävät (6 §) 1) Sosiaali- ja terveydenhuolto – Ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut 2) Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille – Kuntien hyvinvointikertomustyön ja ennakkoarvioinnin tuki – Hyvinvointi- ja terveystiedon tuottaminen kunnille sekä tuki niiden tulkitsemiseen – Alueellinen koulutus, kehittämis- ja tutkimushankkeiden koordinaatio sekä valtakunnallisten ohjelmien toimeenpano
- 21. 29.3.2017 21 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjaus ja kannusteet • Valtion ja maakuntien neuvottelut sekä järjestämistä koskevat yhteistyösopimukset, perustana mm. valtakunnalliset tavoitteet • Maakuntien ja palveluntuottajien julkinen vertailutieto – mm. palveluiden kustannukset, toiminta, tuotokset ja laatu • Maakuntien ja kuntien valtionosuuteen liitettävä osuus (ns. HYTE-kerroin) • Maakunnan strategia, palvelustrategia sekä palvelulupaus • Maakuntien ja palveluntuottajien väliset sopimukset • Palveluntuottajille maksettuihin korvauksiin liitettävät kannusteet? – esimerkiksi HYTE-kertoimen pohjalta määritellyt maksuperusteet
- 22. -
- 23. LAPELapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva toimintakulttuuri (lapsiystävällinen kunta/maakunta) Perhekeskustoimintamalli – matalan kynnyksen palvelut Varhaiskasvatus/koulu/op pilaitokset lasten hyvinvoinnin tukena (matala kynnys) Erityis- ja vaativimpien palveluiden uudistaminen (lastensuojelu, erikoissairaanhoito ym) SOTE /tammikuu 2017 Tuotanto käynnissä Tuotanto käynnistyi 1.1.2017 Valmistelu käynnissä, raportti tehty Valmistelu käynnissä Valmisteluryhmät aloittaneet 28.3.2017 23
- 24. - Yhteistyö maakunta-kunta yhdyspinnalla SOTE • Kunta /maakunta -yhteistyörakenteen valmistelu käynnistynyt 16 maakunnassa LAPE • Sivistystoimi kattavasti mukana maakuntien hankkeissa, ”SI-SO-TE” • Tarvitaan yhteistyötä myös liikunta-, kulttuuri- ja kaavoitustoimen kanssa, ruokapalvelujen kanssa jne. • Yhdyspinnat TE-palveluihin, poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaan ym. • Luodaan edellytykset terveyttä ylläpitäville ja edistäville valinnoille sekä yhteen sovitetuille palveluiden kokonaisuuksille.
- 25. - • Muutos tehdään yhdessä • Luottamus, yhteinen tahtotila, sitoutuminen • Mukaan • kaikki keskeiset toimijat • henkilöstö • alueen asukkaat • Sote- & maakuntauudistuksen ja LAPEn yhteensovittaminen tärkeää Muutos tehdään maakunnassa 28.3.201725
- 26. - Uudistuksen onnistumisen avaintekijät • Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä • Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä • Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi • Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen • Rohkea ote tulevaisuuteen 28.3.201726 Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin.
- 27. -28.3.201727 SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ● VALTIOVARAINMINISTERIÖ Lisätietoja: alueuudistus.fi Uutiskirjeiden tilaus: alueuudistus.fi/uutiskirjeet Twitter: @STM-Uutiset #sote, #sote2019