Potilastiedon arkisto suun terveydenhuollon kansallisen tietopohjan kivijalkana, Merja Auero, Lääkintöneuvos, STM, 25.4.2019

1. Potilastiedon arkisto suun terveydenhuollon
kansallisen tietopohjan kivijalkana
Suun terveydenhuollon toimintamallit
ja toimenpideluokitus -koulutus
25.4.2019
THL, Mannerheimintie 166, Helsinki
Merja Auero
Lääkintöneuvos, EHL, EMBA
Sosiaali- ja terveysministeriö

2. Kanta-palveluihin liittyvää lainsäädäntöä
Lainsäädäntö - Kanta.fi
• Laki sähköisestä lääkemääräyksestä
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sähköisestä
lääkemääräyksestä
• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä
käsittelystä
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon
valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista

3. Laki sähköisestä lääkemääräyksestä
• Säätää Resepti-palvelun käyttöönoton pakolliseksi apteekeille,
terveydenhuollon toimintayksiköille ja terveydenhuollon
toimintayksikön tiloissa vastaanottoa pitäville
ammatinharjoittajille.
• Kaikki lääkemääräykset tulee laatia sähköisinä. Puhelin- tai
paperiresepti voidaan laatia vain poikkeustapauksissa. Apteekissa
tämäkin lääkemääräys muutetaan sähköiseksi ja tallennetaan
Reseptikeskukseen.
• Tavoitteena on potilas- ja lääketurvallisuuden parantaminen sekä
lääkkeen määräämisen ja toimittamisen helpottaminen ja
tehostaminen.

4. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen
sähköisestä käsittelystä (Asiakastietolaki)
• Velvoittaa julkiset terveydenhuollon organisaatiot tallentamaan
potilastiedot valtakunnallisesti keskitettyyn arkistoon.
• Yksityisille terveydenhuollon organisaatioille keskitetyn arkiston
käyttöönotto on pakollista, jos potilasasiakirjojen
pitkäaikaissäilytys toteutetaan sähköisesti
• Käyttöönotto on vapaaehtoista terveydenhuollon toimintayksiköille
Ahvenanmaalla.
• Tavoitteena on edistää potilastietojen tietoturvallista käsittelyä,
potilaiden tiedonsaantimahdollisuuksia sekä terveydenhuollon
palveluiden potilasturvallista ja tehokasta tuottamista.

5. Millaisessa suun
terveydenhuollon
toimintaympäristössä
Kanta-palvelujen
kokonaisuuttaa
kehitetään?

6. Suun terveydenhuollon valinnanvapaus-
työryhmän kokous 8.3.2019
Miten tästä eteenpäin?
 Tieto sote- ja maakunta-
uudistuksen kaatumisesta
ja hallituksen erosta

7. • Väestö ikääntyy – huoltosuhde
heikkenee
• Uudistamistyö tulee tehdä tiiviissä
yhteistyössä nykyisten sosiaali- ja
terveydenhuollon organisaatioiden ja
myös yksityissektorin kanssa
• Hyödynnetään maakunta- ja sote-
uudistuksen valmistelussa ja
kärkihankekokeiluissa tehtyä työtä
Suun terveydenhuollon palvelujen
uudistamistyötä tulee jatkaa palvelujen
turvaamiseksi

8. Suun terveyden merkityksestä
väestön terveydelle on yhä
enemmän tutkimustietoa
• Sydän- ja verisuonisairauksiin (Carrizales-Sepúlveda ym. 2018, Heart
Lung Circ)
• Diabetekseen (Mauri-Obradors ym. 2017, Med Oral Patol Oral Cir Bucal)
• Nivelreumaan (Äyräväinen ym. 2018, Rheumatol Int)
• Syöpään (Michauld ym. 2018, J Natl Cancer Inst)
• Suusairaudet ovat yleisiä
• esimerkiksi parodontiittia sairastaa noin puolet suomalaisista
aikuisista
• Viime vuosina on saatu uutta tutkimustietoa suun sairauksien
yhteydestä esimerkiksi

9. • Suusairauksien oikea-aikaisella
ennaltaehkäisyllä ja varhaishoidolla
sekä palvelujen kohdentamisella
riskiyksilöihin- ja ryhmiin
• vaikutetaan keskeisiin
kansansairauksien syihin
• lisätään toimintakykyä
• hillitään kustannuksia sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluissa,
sairauspoissaoloissa ja
varhaisessa eläköitymisessä

10. • Suun terveydenhuollossa voidaan
tunnistaa jo varhain esimerkiksi
lastensuojelutarve, syrjäytymisvaarassa
oleva nuori tai muistisairas henkilö ja
ohjata heidät ajoissa muiden sosiaali-
ja terveydenhuollon palvelujen piiriin
• Esimerkiksi ikääntyneiden palveluissa
laiminlyönnit suunhoidossa näkyvät ali-
tai virheravitsemuksena ja suun alueen
tulehdusten aiheuttamina
terveyshaittoina

11. • Oleellista huolehtia suun
terveydenhuollon palvelujen
• tiiviistä integroimisesta muihin
sote-palveluihin
• riittävästä resursoinnista
• resurssien oikeasta
kohdentamisesta terveys- ja
hyvinvointierojen kaventamiseksi
• Säädöspohjan ja tietojärjestelmien
tulee tukea sujuvaa yhteistyötä
terveydenhuollon ja sosiaalihuollon eri
ammattilaisten välillä (Kanta!)

12. Hoitoon pääsy on yhteydessä tulotasoon

14. Hoitoon pääsyssä on suuria alueellisia eroja
Hammaslääkäriliiton työvoimaselvitys 2018:
• terveyskeskushammaslääkärivaje 230,3 hml
• yksityishammaslääkärien vapaa kapasiteetti 241,1 hml
Pohjois-
Karjalassa
16 hml
”liian vähän”
Uudellamaalla
62 hml ”liian
paljon”

15. Hammaslääkäriliiton työvoimaselvitys 2018:
Jatkossa
oleellista
Kanta-
yhteys ja
osto-
palvelu-
valtuutus

16. - Suuret ikäluokat
ikääntyvät
hampaallisina
- Elinajanodote
noussut, mutta
terveet elinvuodet
eivät samassa
suhteessa
- Hammaslääkäri-
työvoiman tarve
kasvaa
huomattavasti

17. Hammaslääkärityövoiman kehitys Suomessa:
- V. 2018 oli 1 200 asukasta/hml (väestö 5,52 milj., 4 500 alle 65 v hml
- V. 2000 oli 1 100 asukasta/hml (väestö 5,17 milj., 4 900 alle 63 v hml)
- Terveyskeskushammaslääkärivakansseja oli 65 kpl täyttämättä v. 2001
- V. 2038 ennuste 1 100 asukasta/hml (alle 65 v) nykyisillä koulut.määrillä
Esim. Norjassa noin 1000 asukasta/hml

18. • Tuottavuuden
parantaminen mm.
digitalisaatiota,
robotiikkaa ja tekoälyä
hyödyntämällä sekä
järkevällä työnjaolla
välttämätöntä
• Digitalisaation tuomassa
työn murroksessa on
huolehdittava myös suun
terveydenhuollon
ammattilaisten
osaamisesta ja
työhyvinvoinnista, jotta
voidaan varmistaa
työvoiman osaaminen ja
alan vetovoimaisuus
Professori Paul Lillrank 10.4.2019: Terveydenhuollon
digitalisten ratkaisujen vaikuttavuuden osoittaminen

19. Erikoishammaslääkäripalvelut turvattava
• Tarvitaan monen erikoisalan
osaamiskeskuksia (suun
erikoishoidon yksiköitä)
• Järjestämisvastuu nykyistä
leveämmille hartioille
• Korkeatasoinen
erikoistumiskoulutus
varmistettava

20. Yksityissektorilla merkittävä rooli

21. • Terveydenhuoltolain
§ sallima 6 kk
odotusaika kiireettömään suun
terveydenhoitoon on liian pitkä
• Vaikeuttaa oikea-aikaista
ennaltaehkäisyä ja
varhaishoitoa
• Pitkään odotusaikaan liittyvä
jononhallinta tuo
huomattavia
transaktiokustannuksia
POHDINTOJA

22. • Lokakuussa 2018 suurimmassa osassa kunnista (84 %)
hammaslääkärikäynti toteutui 3 kk kuluessa hoidon tarpeen
arvioinnista http://www.julkari.fi/handle/10024/137295
• Suun terveydenhuollon hoitoon pääsyssä on suuria alueellisia eroja,
ja hoitoon pääsyn määräaikoja tulee tiukentaa yhdenvertaisten
palvelujen turvaamiseksi

23. • Hoidon aloituksen lisäksi myös
hoitojakson kestoa tulee säädellä
• Useissa kunnissa yhden
hoitojakson eri käyntien välit
saattavat venyä
hammaslääketieteellisesti
arvioiden liian pitkiksi, vaikka
hoito olisi aloitettu säädetyn
määräajan kuluessa
• Hoitojakson keston sääntely
vähentäisi väestön
eriarvoisuutta
• Tarvitaan resursseja
Terveyskeskushammaslääkärien
kokemukset hoidon toteutumisesta
terveyskeskuksissa 3/2018
Lähde: Suomen Hammaslääkäriliitto

24. • Myös eri hoitojaksojen välit tulee määritellä yksilöllisesti
• Säännöllisestä kontaktista erityisesti riskiryhmiin ja -yksilöihin tulee
huolehtia. Kontakti voi olla vastaanotto tai esimerkiksi sähköinen
yhteydenpito
• Tervesuisille henkilöille suositellaan esim. Ruotsissa (Folktandvården)
suun tutkimusta 2–3 v välein
• Sujuvien hoitoketjujen
varmistaminen suun
terveydenhuollon perustason
(mukaan lukien
erikoishammaslääkäritasoinen
perusterveydenhuolto) ja
erikoissairaanhoidon välillä vaatii
säädöspohjan tarkentamista ja
valtakunnallisten yhtenäisten
hoidon perusteiden
ajantasaistamista

25. • Palvelusetelikokeiluissa
hammaslääkäriaikojen saatavuus
on osoittautunut tärkeimmäksi tai
toiseksi tärkeimmäksi asiakkaan
valintaa ohjaavaksi kriteeriksi
• Yksityisten ja julkisten palvelujen
laatua ja yhdenvertaista
kohdentumista yksilö- ja
väestötasolla voidaan varmistaa
säädöksillä

26. • Yksityissektorin kapasiteetin nykyistä parempi hyödyntäminen
esimerkiksi palveluseteleiden käyttöä lisäämällä on välttämätöntä,
jotta hampaallisena ikääntyvän väestön oikea-aikaiset palvelut
voidaan turvata
• Palveluseteli
• Missä tilanteessa käytetään?
• Kenelle kohdennetaan, kenelle ei?
• Miten vaikuttaa asiakkaiden
yhdenvertaisuuteen?
• On tarpeen luoda kansallisia
palvelusetelimalleja esimerkiksi
tutkimuksen ja hoidon sisältävälle
palvelusetelille
• Kanta-liittymisen kokonaisuudesta
huolehtiminen oleellista

27. • On välttämätöntä vahvistaa kansallista
tietopohjaa tukemaan moniammatillista ja
monialaista yhteistyötä hoidon ja
sosiaalihuollon palvelujen saatavuuden
parantamiseksi unohtamatta laadun,
vaikuttavuuden ja tuottavuuden
parantamista sekä terveys- ja
hyvinvointierojen kaventamista
• Tarvitaan kansallisia laatu- ja
vaikuttavuusindikaattoreja
• Jatkossa Kanta-tietojen hyödyntäminen
myös rekisteritutkimuksessa ja entistä
tehokkaammin sote-palvelujen
kehittämisessä
Dosentti Miika Linna 10.4.2019:
Kansallinen rekisteritieto on ollut alikäytössä,
käyttöä tulisi joustavoittaa ja tehostaa

28. Merja Auero
Sähköposti: merja-liisa.auero@stm.fi
Twitter: @MerjaAuero
Sosiaali ja terveysministeriö
Internet: stm.fi
Twitter: @STM_Uutiset
Kiitos!