Heli Salminen-Mankonen, Auria Biopankki: Kansalaisen tärkein talletusSitra / Hyvinvointi
Turussa aloitti helmikuussa 2014 toimintansa Suomen ensimmäinen kliininen biopankki, Auria Biopankki. Mikä on biopankin merkitys terveydenhuollolle ja lääkekehitykselle? Miksi biopankeissa näytteet kasvavat korkoa?
Auria Biopankin esitys Sitran media-aamusta 19.8: "Biopankit kilpailukyvyn ja terveyden lähteenä"
Heli Salminen-Mankonen, Auria Biopankki: Kansalaisen tärkein talletusSitra / Hyvinvointi
Turussa aloitti helmikuussa 2014 toimintansa Suomen ensimmäinen kliininen biopankki, Auria Biopankki. Mikä on biopankin merkitys terveydenhuollolle ja lääkekehitykselle? Miksi biopankeissa näytteet kasvavat korkoa?
Auria Biopankin esitys Sitran media-aamusta 19.8: "Biopankit kilpailukyvyn ja terveyden lähteenä"
Tavoitteena on, että vuonna 2020 genomikeskus, kansallinen syöpäkeskus, kansallinen neurokeskus sekä biopankkeja yhdistävä osuuskunta ovat vakiinnuttaneet toimintamallinsa ja rahoituksensa Suomessa. Niiden avulla toimeenpannaan terveysalan kasvustrategiaa ja vahvistetaan kansallista tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa.
Suomeen perustetaan kansallinen syöpäkeskus. Tavoitteena on syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallinen suunnittelu, koordinaatio ja yhteensovittaminen. Tuula Helanderin esitys 1.11.2017.
Ritva Inkinen: Turvallinen lääkehoito -opas. Lääkehoitosuunnitelma on tärkein väline parantaa lääkehoidon turvallisuutta.
Lisätietoja: https://www.thl.fi/fi/web/laatu-ja-potilasturvallisuus/potilasturvallisuus/turvallinen-laakehoito
Esittely Virtuaaliklinikka-konseptista ja Omahoitopisteestä. Nettipohjainen klinikka tarjoaa henkilökohtaisesti kohdennettua, kansantajuista terveystietoa. Sen kautta voi myös kysyä neuvoa videovälitteiseltä etälääkäriltä tai varata ajan terveydenhuollon ammattilaiselle.
Riina Hiltunen: Yksityisten lääkäripalvelujen saatavuus alueellisilla markkinoilla vuosina 2008-2012. Esitys Valinnanvapaus terveydenhuollossa -seminaarissa 17.5.2016.
Tavoitteena on, että vuonna 2020 genomikeskus, kansallinen syöpäkeskus, kansallinen neurokeskus sekä biopankkeja yhdistävä osuuskunta ovat vakiinnuttaneet toimintamallinsa ja rahoituksensa Suomessa. Niiden avulla toimeenpannaan terveysalan kasvustrategiaa ja vahvistetaan kansallista tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa.
Suomeen perustetaan kansallinen syöpäkeskus. Tavoitteena on syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallinen suunnittelu, koordinaatio ja yhteensovittaminen. Tuula Helanderin esitys 1.11.2017.
Ritva Inkinen: Turvallinen lääkehoito -opas. Lääkehoitosuunnitelma on tärkein väline parantaa lääkehoidon turvallisuutta.
Lisätietoja: https://www.thl.fi/fi/web/laatu-ja-potilasturvallisuus/potilasturvallisuus/turvallinen-laakehoito
Esittely Virtuaaliklinikka-konseptista ja Omahoitopisteestä. Nettipohjainen klinikka tarjoaa henkilökohtaisesti kohdennettua, kansantajuista terveystietoa. Sen kautta voi myös kysyä neuvoa videovälitteiseltä etälääkäriltä tai varata ajan terveydenhuollon ammattilaiselle.
Riina Hiltunen: Yksityisten lääkäripalvelujen saatavuus alueellisilla markkinoilla vuosina 2008-2012. Esitys Valinnanvapaus terveydenhuollossa -seminaarissa 17.5.2016.
Cos'è la creatività? genio, ingegno, intuito, predisposizione?
Nessuno di questi elementi preso da solo è sufficiente a capire la potenza mentale e emotiva che si scatena nei processi creativi. In questa sintesi rielaborata a partire dal testo di Frank Williams, Tdc test della creatività e pensiero divergente, si trovano risposte molto interessanti.
La creatività nasce da diversi processi cognitivi ed emotivi.
Gli 8 fattori della creatività: pensiero fluido, pensiero flessibile, pensiero originale, pensiero elaborativo, disponibilità al rischio, complessità, curiosità, immaginazione.
Terveystaloustiede, uusi, trendit, kansanterveys, Suomi. Health economics, Finland, results.
Uusia tutkimustuloksia terveystaloustieteen ja epidemiologian alueelta Suomessa. Diabetes kasvaa räjähdysmäisesti, Stroke ja sydänsairaudet vähenevät. Diabetes on a massive increase, stroke and coronary events on the decrease in Finland. Potential savings in health care could amount to 500 M. euros per year with efficient and productive SOTE-services.
Mats Brommels: Valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen so...THL
Mats Brommels: Valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen sosiaali ja terveydenhuollossa -väliraportti. Esitetty myös THL:n Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan – näkökulmia sote-uudistukseen -seminaarissa 15.3.2016.
Mitä kuuluu perusterveydenhuolto? Valinnanvapaus ja integraatio palveluiden k...THL
Tulokset käyvät ilmi THL:n ja Tampereen yliopiston Valint-hankkeesta ja THL:n Uudistuvat sosiaali- ja terveyspalvelut -väestökyselystä. Valint-hankkeessa selvitettiin neljän kunnan alueella valinnanvapauden toteutumista ja vaikutuksia asiakkaiden, henkilöstön, palveluiden tilaajan ja tuottajan näkökulmasta sekä kansainvälisestä näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin laajoja asiakaskyselyitä, kyselyä terveysaseman vaihtajille sekä johdon ja henkilöstön haastatteluita. Väestökyselyssä selviteltiin muun muassa väestön mielipiteitä valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Toni Ruohonen: Paljon palveluja käyttävien sote-asiakkaiden hoitopolut Kainuussa ja Keski-Suomessa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Sitra on 2013-2014 ollut toteuttamassa sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluita eri puolilla Suomea. Näiden kokeilujen oppeja esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä Helsingissä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Kohti avointa kehittämistä - matkaoppaana Innokylä
Potilaan ja asiakkaan turvallisuus - kuuluuko se minulle?
1. 18.11.2014 Ritva Inkinen, Kehittämispäällikkö 1
POTILAAN JA ASIAKKAAN
TURVALLISUUS
Kuuluuko se minulle?
2. Miksi potilasturvallisuutta pitää parantaa
• Järvelin J. Kustannukset varovasti arvioiden 1-1,3 miljardia
euroa / v. (Potilasturvallisuusseminaari 2009, SLL
2010;12:1123-27)
– Vuodeosastot 550 milj. €
– 1 haittatapahtuma -> 6 vuodeosastopäivää (Johnson
WG et al. JAMA 1992;267:2487–92)
• Kuolemia Suomessa 700-1700 / vuosi
• Suomessa arvioidaan
– 1/10 kärsii vaaratapahtumasta
– 1/100 kärsii vakavasta vaaratapahtumasta
– 1/1000 kuolee tai vammautuu terveydenhuollossa
• Sosiaalitoimen asiakkaiden kokemukset ?
3. Mitkä ovat turvallisen palvelun edellytykset
• Tutkittuun tietoon perustuvia käytäntöjä:
• - lääketieteellinen tieto
• - Hoitotieteellinen tieto
• - ravitsemustieteellinen tieto
• - farmaseuttinen tieto
• - tietoa väestön tarpeista ja terveydellisistä ja
sosiaalisista haasteista
• - johtamistietoa jne…
4. • - Koeteltuja ja toimivia käytäntöjä
• - turvallisuuden työkaluja
• - oikein kohdistettuja resursseja
• - toimivia ja turvallisia tiloja
• - mittarointi- ja seurantavälineitä
• - jatkuvaa kehittämistä!
• - oppimista
• - jne…
19.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä 4
5. Turvallisuus edellyttää myös:
• Potilaiden ja asiakkaiden kutsumista mukaan
aktiivisesti kehittämään turvallisuutta
• Haittatapahtumatiedon ja asiakaspalautteen
systemaattista keräämistä ja saadun tiedon
analysointia kehittämisen ja oppimisen
perustaksi
• Kansalaisilta tietoa ja taitoa
• Ammattilaisilta kykyä ja halua kuulla asiakkaan
ja potilaan oma tarina
19.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä 5
6. Potilas- asiakasturvallisuus on:
• Oikeaa hoitoa ja palvelua , oikealle potilaalle ja asiakkaalle,
oikea aikaisesti, oikeassa paikassa ja oikeilla menetelmillä
• Turvallinen hoito ja palvelu syntyy potilaan/asiakkaan ja
ammattilaisen kohtaamisessa
• Turvallisuuden edellytykset syntyvät johtamisen kautta: 1)
vastuu olosuhteista, joissa hoitoa ja palvelua voidaan
turvallisesti antaa, 2) vastuu resursseista, joilla hoitoa ja
palvelua tuotetaan, 3) vastuu valittujen menetelmien
vaikuttavuuden seuraamisesta, 4) vastuu kehittämisen
linjauksista, 5) vastuu valvonnasta ja ohjauksesta
19.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä 6
7. Yhteenveto
• Potilas- ja asiakaslähtöisyys kaikkiin terveyden- ja
sosiaalihuollon prosesseihin perustavaksi lähtökohdaksi!
• Rakenteita ei kannata muuttaa ellei samalla muuteta
toimintatapoja tai elleivät rakenteet tue toimintaa
• Potilas- ja asiakasvirrat toiminnan lähtökohdaksi: palvelut
sinne missä niitä tarvitaan (edellyttää jatkuvaa mittaamista)
vaikka sitten jouduttaisiin lopettamaan toimintaa muualta
• Terveydenhuollossa tai sosiaalihuollossa ei kannata tehdä
asioita jotka eivät tuota arvoa potilaalle/asiakkaalle tai
terveyshyötyä ja hyvinvointia kansalaisille
• Johtamisen muututtava ennakoivaksi
19.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä 7
9. Miten asiakas tai potilas palveluita tarvitessaan
saa palveluita ja miten ne ovat saavutettavissa
• Etsitään konkreettisia keinoja
palvelumuodoista, palveluiden
toteuttamismuodoista,
henkilökohtaisista
kohtaamispaikoista
19.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä 9
10. Asiakas/potilas mukaan – mutta millä keinoin?
• Milloin asiakkaan ja potilaan ääni
on todella tarpeen?
• Millä tavoin asiakkaat ja potilaat
aidosti saadaan mukaan
toiminnan ja palveluiden
kehittämiseen ja suunnitteluun?
19.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä 10
11. Oman tiedon hallinta
• Onko asiakkaan tai potilaan omat
tiedot edelleen muiden hallinnassa ja
vain erikseen pyytämällä ne saadaan
omaan käyttöön?
• Mitä tietoja asiakkaat ja potilaat
tarvitsevat ja missä muodossa kun
liikkuvat sosiaali- ja terveystoimen
palveluviidakossa?
19.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä 11
12. Yksi luukku – avain onneen?
• Erilaiset asiakkaat/potilaat – erilaiset
luukut?
• Pitäisikö kysyä asiakkailta ja potilailta
minkälaisen ja minkävärisen luukun he
tarvitsevat saadakseen avun ongelmiinsa
(palvelutarpeeseensa)?
• Valinnanvapaus –totta vai vain hyvä
tahto?
19.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä 12