Päihdepäivät 2018, seminaari 1: Piho
•
0 likes•92 views
Palveluohjausta ja tukitoimintaa sairaalaympäristössä Miia Piho, toimintavastaava, Tukikohta ry
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (19)
Similar to Päihdepäivät 2018, seminaari 1: Piho
Similar to Päihdepäivät 2018, seminaari 1: Piho (20)
More from EHYT
More from EHYT (20)
Päihdepäivät 2018, seminaari 1: Piho
- 1. PALVELUOHJAUSTA JA TUKITOIMINTAA SAIRAALAYMPÄRISTÖSSÄ Päihdepäivät 2018 Miia Piho, Toimintavastaava, Sosionomi YAMK
- 6. • Kohtaaminen on aina vaikeampaa • Toleranssit, sosiaaliset ongelmat • Asenteet • Usein he eivät sitoudu hoitoon • Potilasta on vaikeampi motivoida ja sitouttaa hoitoon. • Aggressiivisuus ja omaehtoisuus ilmiönä • Potilaan kohdatessa (varsinkin 1. kertaa) olen varautuneempi esim. aggressiivisuuden varalta (2) • Ala-arvoinen asenne • Ei välttämättä saa samaa hoitoa kuin ei päihteetön, esim. tutkimuksia • Ei pitäisi, kuitenkin toisinaan huomaa asenteellisuuden paistavan ammatillisuuden läpi. ”
- 7. SATU -toiminta • 2014 projektina alkanut työtapa, joka tarjoaa motivoivaa palveluohjausta päihteitä käyttäville ja psyykkisesti oireileville. • Potilaalle (eli asiakkaalle) tarjotaan rinnalla kulkemista kaikissa arjen haasteissa. • Asiakkaat ohjautuvat toimintaan pääsääntöisesti Haartmanin ja Malmin päivystyssairaaloiden kautta. • Kohtaaminen päivystyssairaalassa on vain ensitapaaminen ja usein tavoitteena on, että asiakassuhde jatkuisi henkilön kotiin päästyään.
- 8. Toiminnan tavoitteet • Hyvinvoinnin vahvistaminen sairaalaympäristössä toteutettavan tukitoiminnan sekä sairaalahoidon jälkeisen palveluohjauksen avulla • Asiakkaiden toimintakyvyn vahvistaminen • Tarpeenmukaisten palveluiden piiriin pääseminen • Asiakkaiden elämänlaatu ja elämänhallinta parantuu • Sairaalahoidon tarve vähenee
- 9. • Yhteistyön aloittamista sairaalassa tukee ajatus siitä, että hoitojaksojen välille ei tulisi tyhjiötä vaan esimerkiksi somaattisen hoitojakson ja sitä seuraavan päihdekuntoutuksen välivaiheessa asiakas saa palveluohjaajasta eräänlaisen tukihenkilön, joka on joustavasti tavoitettavissa niin puhelimitse kuin kasvotustenkin. • Tavoitteena on päihteidenkäytön haittojen vähentäminen ja elämänlaadun parantaminen. • Asiakastyön lisäksi toiminnan tavoitteena on edistää sairaalamaailmassa myönteistä asennetta ja kunnioitusta päihteitä käyttäviä kohdatessa.
- 10. MONITOIMIJAISEN YHTEISTYÖN EDELLYTYKSET ( Härkilä & Tourula 2013)
- 11. TYÖTAPA • Yhteensä 8 vuodeosastoa ja 2 sairaalapäivystysosastoa (Haartman, Malmi) • Lisäksi erikseen pyynnöstä käynti myös muissa Helsingin sairaaloissa (Meilahti, Laakso) • Päihdepoliklinikkatyö • Jalkautuva työote, etsivää ja löytävää • Puolet työajasta sairaalaympäristön ulkopuolella tapahtuvaa palveluohjaus- ja tukitoimintaa • 2,5 työntekijää
- 12. • Työntekijät läsnä sairaalassa ennalta ilmoitettuina aikoina sekä puhelimitse • Kiireettömyys • Kokemusasiantuntijuus • Sairaaloiden henkilökunta motivoi potilasta ja ottaa hänen suostumuksellaan yhteyttä SATU –työntekijöihin • Työtavan jatkuva markkinointi
- 13. KOKEMUSASIANTUNTIJUUS JA SAIRAALATYÖ • Kokemuksellinen tieto ja osaaminen ammattilaisen rinnalle, tukevat toisiaan • Lisänäkökulma /Vaihtoehto asiakkaalle • Asenteisiin vaikuttaminen • Tarve noussut niin hoitohenkilökunnalta kuin asiakkailta
- 14. ❑Kaatuilut ❑Haima- ja maksatulehdukset ❑Kirroosi ❑Tulehdukset ❑Kylkiluun murtumia ❑Verioksennus ❑Jalat lähtee alta ❑Kramppeja ❑Delirium
- 15. Asiakasohjaukset esteet ” On jo niin pitkän linjan käyttäjä ettei hyödy teidän palveluista.” ” On korvaushoidossa ja siten jo hoitokontakti, ei tarvitse teitä.” ” Delirium, ei ihan tässä maailmassa tällä hetkellä.” ” Päihdesairaanhoitaja kävi jo / Päihdesairaanhoitaja on tulossa.” ” Se on just lähdössä pois, uloskirjoitetaan.” ” On jo siirtymässä jatkohoitoon.”
- 16. MIKSI ASIAKKAAT KIINNOSTUVAT SATU-TOIMINNASTA? • Mennään sinne mikä on asiakkaalle helpoiten saavutettavissa, kynnyksetöntä kohtaamista • Luottamuksellinen suhde auttaa asiakasta kiinnittymään ajoissa peruspalveluiden piiriin • Asiakkaan ehdoilla • Kokemusasiantuntijuus mukana
- 17. Mitä sanovat asiakkaat? • Asiakkaat kokevat tulleensa kohdatuiksi • Asiakkaat ovat saaneet yksilöllistä psykososiaalista tukea • Vertaistukea kokemusasiantuntijatoiminnan kautta • Saatu tietoa tarpeenmukaisista palveluista ja tukitoimista • Elämäntilanne jäsentynyt • Voimavarat lisääntyneet ja hyvinvointi vahvistunut
- 18. CASE 1: EKI
- 19. Osaston sh kertoo Ekin taustatiedot → Tavataan Eki kaksi kertaa osastolla ↓ Projektityöntekijä mukana hoitokokouksessa lääkärin pyynnöstä ↓ Lääkäri suosittelee päihdehoitoa, tiedot päihdepoliklinikasta sairaalan päihdesairaanhoitajalta ↓ Tavataan Eki sairaalahoidon jälkeen ja mennään yhdessä päihdeklinikan VIA:an ↓ Säännöllinen yhteydenpito ↓ Useita sairaalahoitoja välissä ↓ Ridasjärven päihdehoitokeskus ↓ Päivätoiminta Villa Sture
- 20. CASE 2: KAIJA ❖45-vuotias nainen ❖Taustalla masennusta ❖Käyttää alkoholia ❖Ei työelämässä kymmeneen vuoteen, elää toimeentulotuella ❖Ei hoitokontakteja, ei halukkuutta päihdepalveluiden piiriin ❖Liikkuminen välillä vaikeaa, rollaattori satunnaisesti käytössä
- 21. ❖ Tavataan osastolla ensimmäisen kerran. Lähtee pois hoidosta, ei anna numeroa eikä soita, sanoo pohtivansa ja lepäävänsä. Alavireinen. ❖ Uusi tapaaminen osastolla kuukautta myöhemmin. Kertoo kävelleensä edellisen hoidon jälkeen suoraan baariin. Maksa-arvot nousseet hoitojen välissä, fyysinen kunto heikentynyt. Halukas keskustelemaan. Laskuja maksamatta, kokee sen suurimmaksi huolekseen. Sanoo tarvitsevansa apua asioiden hoitamisessa. Sairaalan sosiaalityöntekijä tiiviisti hoidossa mukana. ❖ Sairaalan sos.tt. soittaa, asiakas toivoo SATU-työntekijöitä mukaan sosiaalipalvelutoimistokäynnille tuekseen. ❖ Kotikäynnin kautta sos.palv.tstoon saattaminen, asiat saatu hoitoon ja kokonaistilanne kartoitettu
- 22. Tarjotaan jotain myös sairaalahenkilöstölle: • Toiminta tuottaa tietoa potilaiden tarpeista ja toimenpiteiden hyödyistä • Tukee kliinistä hoitotyötä, arvokas lisäresurssi • Sairaalahenkilökunta saa tarpeellista tietoa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden kohtaamisesta ja päihdehoitotyöstä • Tiedolliset/taidolliset valmiudet päihde- ja mielenterveyskärsivien asiakkaiden kohtaamiseen ja päihdehoitotyöhön ovat vahvistuneet
- 23. Pidemmän aikavälin vaikutukset?? • Haittojen vähentäminen yhteiskunnan näkökulmasta • Vähentää asiakkaiden päivystyksellisen hoidon tarvetta (akuuttipalveluiden suurkuluttajista peruspalveluiden käyttäjiksi) • Taloudelliset säästöt • Parempi hoidon laatu ja palvelu jo osastohoidon aikana
- 24. MILLÄ ASIOILLA ON MERKITYSTÄ • Hyvä ja arvokas kohtaaminen on ensiarvoisen tärkeää, • Ensikontaktin luominen ja keskusteluapu • Päihdeongelmainen haluaa tulla kohdatuksi samanarvoisena kuin muut, ilman paheksuntaa tai hoitoon pakottamista. Hän ei kaipaa arvostelua tai tuomitsemista, vaan suoraa, kannustavaa puhetta ja huolensa kuuntelemista. • Merkityksellistä on asiakkaan aito hyväksyminen ja kuunteleminen. • Asiakkaan tavoitteiden ja arvomaailman hyväksyminen, kuulluksi tuleminen ja kokemus tuesta voivat ajan mittaan johtaa siihen, että asiakas sitoutuu paremmin omaan hoitoonsa. • Kun luottamuksellisuus saadaan heräämään, se rohkaisee asiakasta pohtimaan myös omia lähtökohtiaan hoidossaan.
- 26. YHTEENVETO: ✓ Toimintatavassa korostuu yhteistyö palveluohjaajan ja potilasta hoitavan osaston välillä ✓ Yhteistyö eliminoi päällekkäisyyttä, selkeyttää työnjakoa. ✓ Palveluohjaaja ei käytä potilastietojärjestelmää, mutta on tuomassa tärkeää lisätietoa potilaan kokonaistilasta. ✓ Toiminta on tuottanut arvokasta tietoa potilaiden tarpeista ja toimenpiteiden hyödyistä ✓ Toiminta on tukenut kliinistä hoitotyötä ja tuonut sen rinnalle arvokkaan lisäresurssin ✓ Ensikontaktin luominen osastolla koettu merkittävänä ”täsmäiskuna”
- 28. KIITOS!