Puheenvuorossa esitellään koko Keski-Suomen alueelle ulottuvaa kokemusasiantuntijatoiminnan ja asiakasosallisuuden kehittämistyötä, joka tähtää sote- ja kuntapalveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseen, asiakaskokemuksen ymmärtämiseen, yhteistoiminnalliseen kehittämiseen sekä ihmisten oman vastuunoton lisäämisen mahdollistamiseen. Uudenlaisen kumppanuuden ja rinnakkain työskentelyn avulla rakennetaan asiakkaiden tarpeita vastaavia ja kustannusvaikuttavia palvelumalleja. Millaisia toimintamalleja Keski-Suomessa on kokeiltu ja mitä uutta tietoa yhteistyöskentelyn kautta on syntynyt? Miten tätä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa?
projektipäällikkö Kristina Grahn ja terveyden edistämisen suunnittelija Susanna Mutanen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Tulostähti, koetun elämänlaadun arviointiin 20.1.2016, Uusia Network
Asiakkaan ääni kuuluu kehittämisessä - millä eväillä kokemustieto käyttöön? K Grahn ja S Mutanen
1. Asiakkaan ääni kuuluu kehittämisessä
– millä eväillä kokemustieto
käytäntöön?
Susanna Mutanen, terveyden edistämisen suunnittelija KSSHP
Kristina Grahn, projektipäällikkö KSSHP
Tarja Kettunen, professori KSSHP / JY
05.10.2017
2. Lähde: Virtanen ym. 2011: 37. Matkaopas
asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen
kehittämiseen
3. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä kehitetään
asiakasosallisuutta ja kokemusasiantuntijuutta
Tekes: Kokemusasiantuntijuus palveluissa –
Asiakaslähtöiset omahoidon ohjausmallit kansansairauksien ehkäisyssä 2015-2017
STM: Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke
Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli
Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen sote- ja kuntapalveluissa
4. STM ja hallituksen
kärkihankkeet
• Palvelut asiakaslähtöisiksi
• Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä
vähennetään eriarvoisuutta
• Toteutetaan lapsi- ja perhepalveluiden
muutosohjelma
• Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja
vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa
• Osatyökykyisille tiet työelämään
405.10.2017
5. Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke
Asiakasiosallisuus -osahanke
•Asiakkaiden ja asukkaiden
osallistumisen valtakunnallinen
toimintamalli: alueet
•Ottaa mukaan asiakkaat ja asukkaat
mukaan tasavertaisina kumppaneina
palveluiden suunnitteluun, tuottamiseen ja
kehittämiseen
•Tuottaa malli, kuinka asiakkaiden
kokemustieto ja kehittämisideat välittyvät
virkamiesjohdolle ja poliittiseen
päätöksentekoon
05.10.2017
Muokattu Pia Mäkeläinen 2017
7. Päivä elämässä –
havainnot palvelusta
-kokemusasiantuntijat
Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen sote- ja kuntapalveluissa
VIP asiakkaiden
kokemukset
Kehittäjä-asiakkaiden
kehittämisideat
Asukkaan näkemykset
hyvinvointi-
kertomuksessa
Kokemustiedon keruu, käsittely, kehittämiskohteiden valinta
Tarve muutokselle tai kehittämiselle
Asiakas-
lähtöiset
palvelut
Kehittäminen ja muutos, tarvittaessa resursointi
Palautejärjestelmä
Palautejärjestelmä
8. Asukkaan näkemykset kunnan
hyvinvointikertomustyössä
Hyvinvointisuunnitelma –
verstas kevät 2017 Open
space tapahtuma
• asukkaat mukaan suunnitteluun
konkreettisiin toimenpiteisiin
• kertomuksen esittely
• pajatyöskentely
• yhteenveto
Jatkotyöskentely syksy 2017
Kuntalaisille on luotu mahdollisuuksia saada äänensä kuuluville
Ihmisiä on lähtenyt hyvin liikkeelle ja edustus on ollut kattavaa
Virkamiehet ovat olleet mukana yhteisissä tapaamisissa ja työskentelyssä
Johto on sitoutunutta eri hallinnonaloilla
9. Yhteiskehittäminen
aikuissosiaalityössä
Aikuissosiaalityön asiakkaat
mukaan ideoimaan,
tuottamaan
asiakasnäkökulmaa sekä
kehittämään yhdessä
ammattilaisten kanssa
• Asiakasrekrytoinnit eri tavoin
• Kaksi kertaa kuukaudessa
• Vapaa ideointi – teemat
• Toteutus
Palaute suoraan ammattilaisille ja
esimiehille – viestintä johdolle
”… lomakkeesta ei tiennyt kumpaan kohtaan voit ruksin laittaa, jos kumpikaan ei
vastaa omaa tilannetta. Pienellä muutoksella lomakkeen täyttämisestä tuli
ymmärrettävämpi ja helpompi täyttää.. Palvelee nyt käyttäjäänsä paremmin”
10. Kysely terveysaseman
palvelusta
Uuden palvelun
käyttäjäkokemukset
• Kokemusasiantuntija haastattelee
puhelimitse
• Asiakkaiden kokemukset
• Palvelun sisältö
• Ajankohtaisuus
• Informointi palvelusta
• Toimivuus ja rakenne
• Osallisuus
• Kokonaisvaltaisuus
• Palautteen käsittely esimiesten kanssa:
vastuualueen ylilääkäri ja ylihoitaja
Koettiin hyvänä ja saatiin apua, mutta aikaisempi informointi olisi voinut auttaa
asiakasta enemmän hahmottamaan vastaanoton tarkoitus
”Sitten kun selvisi mistä on kyse … meni kauan että ymmärsi kuka se yksikin on”
11. Päivä elämässä kävely psykiatrian vastuualueella
Kokemusasiantuntija viettää
päivän psykiatrisella osastolla
• Kokemusasiantuntija havainnoi
osaston toimintaa, tunnelmaa,
vuorovaikutusta, tiloja
• Kokemusasiantuntija palkattu
määräaikaiseen työsuhteeseen
toiminnan edistämiseksi
• Asiakkaiden kokemukset
• osastolla olosta
• palvelukokemuksesta
• Kehittämisideoista
• Havainnointien käsittely esimiesten kanssa
• Palaute psykiatrian vastuualueen
johtoryhmään
13. OMAHOIDON KEHITTÄJÄKUMPPANUUDEN TOIMINTAMALLIN RAKENTUMINEN
Tiedonkeruun kohteina
o Vuorovaikutustilanteet
o Kokemukset palvelutuokioista ja
saadusta tuesta
o lisäksi herätellään ammattilaisia
tarkastelemaan omia
vuorovaikutustaitojaan
Tavoitteena synnyttää pitkäkestoista,
luottamukseen perustuvaa
yhteiskehittämistä
14. ”Kohteliaita,
katsottiin silmiin
ja tulin
ymmärretyksi”
”Hienosti otettiin vastaan.
Lääkäri tutki huolellisesti.
Hoitaja joka tuli lääkärin
jälkeen, oli ystävällinen.
Kun vaihtoi paidan
sairaalan puseroon, hän
varoi haavojani ja oli
helläkätinen.”
”Hyvin ja osattiin
kuunnella ja
ottaa tosissaan.”
Vastaanotto
pääasiassa asiallista, ystävällistä,
osaavaa ja sujuvaa.
”Tuntui ettei kuuntele, ei
katsonut silmiin, ei ollut
läsnä. Käyttäytyi oudosti,
ei juuri kysynyt potilaalta
mikä on”
”Hoitaja vaikutti
välinpitämättömältä.
Tuntui että kirjoittiko
hän edes ylös asioita
joita puhuin hänelle.
Muuten siis hyvä
palvelu mutta hoitaja
oli konemainen,
vaikutti kuin
liukuhihnatyötä olisi
tehnyt.”
”Neuvottiin hyvin alueelle, mutta ei
neuvottu jäädä odottamaan siihen, joten
palloiltiin alueella ja hoitajien kansliassa,
kun ei tiedetty mihin mennä. Hoitaja opasti
sitten istumaan. Emmekä tienneet pitääkö
papereita antaa jollekin vai ei.”
16. Pilotoinnin merkitys kehittämistyössä
Tiedon keruu 5 pv: Tieto valikoitunutta
Henkilöstön tiedotus
esim. 1 kk
Henkilöstö mukaan alusta asti – ei vain johto
Kokemusasiantuntijoiden jaksaminen
Työnohjaus ja muu tuki
Tiedonkeruuseen lyhyt perehdytys
Ajan pidentäminen
Tiedon keruu paperisena
Sähköisyyden hyödyntäminen
Tarvitaan ohjausta, koordinaatiota, työnohjausta
17. Mitä tiedonkeruussa tulisi huomioida?
Kokemusasiantuntijan näkökulma
• Potilaalle tunne, että tulee oikeasti kuulluksi
• Runko ”kysymyksiä”, avainsanoja = yhtenäinen havainnointi
• Havainnoija osaksi osaston päivärytmiä, osaksi huoneen ”porukkaa”
• Onko potilas ymmärtänyt oman ”roolinsa” -> paraneminen on kiinni
itsestänikin…
• Ilman kiirettä!
• Tavataan useamman kerran?
• Keskustellaan luottamuksellisissa oloissa niin että muut potilaat eivät kuule
• Läsnäolo, kiireetön kohtaaminen
• Onko potilaalla varmasti mahdollisuus sanoa, kysyä, TUNTEA kaikkea mitä
mielessä liikkuu?
• Ajatella arjen elämää mitä ongelmia siellä ja mitä tukea sinne
• Potilas saa heti tietää kaiken mitä hänestä puhutaan ja mitä suunnitellaan
• Ei niin että häntä hoidetaan, vaan hän on aktiivinen itsensä hoitaja.
19. Kokemusasiantuntijuus tarkastelussa
Selkeät hyödyt nähtävissä! Toiminta monipuolista, innostusta riittää…
Hyvä keino tiedonvälitykseen
Ymmärryksen lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen
Aidon kokemuksen välittäminen
Konkreettisuus
Tieto helpommin omaksuttavissa
Uusia näkökulmia ammattilaisten työhön (esim. palvelujen suunnittelussa)
Voimaantuminen, kuntoutuminen
Potilaan kokemuksen ja äänen esille tuominen -> potilaslähtöisyys vahvistuu
Entäpä…
Ennakkoluulot
Vastakkainasettelu
Roolien epäselvyys
Toiminnan yleisen koordinoinnin puute
Eettiset kysymykset
Kokemusasiantuntijan oma toipumis-/kuntoutumisprosessi kesken
Kokemusasiantuntijan omakohtainen kokemus ei välttämättä ole yleistettävissä
Korvauksiin ja kustannuksiin liittyvät asiat
…Saamme hankkeessa tehtävien kokeilujen kautta
lisää kokemusta toiminnan vaikutuksista, toimivuudesta sekä
siitä miten kokemusasiantuntijuutta voidaan hyödyntää palvelujärjestelmässä.
20. Mitä uusiainnovatiivisiayhteistyömahdollisuuksia
taitoimintamuotojakannattaisikokeilla?
Digitaalisten menetelmien hyödyntäminen, kuvan ja äänen yhteiskäyttö (Skype ym.)
Tuotteistaminen, palvelujen kuvaus -> esim. kokemustalon web-sivut: jossa kuvataan tarkemmin
kat-palvelut
Draaman käyttö, luonto
Kotikäynnit
Oppilaitosyhteistyö; koulutuksen rakenteen tarkastelu
Sosiaali- ja potilasasiamiehen kanssa tehtävä yhteistyö, asiakaspalautteiden käsittely
Hoitopolkujen havainnointi perusterveydenhuollosta ja sosiaalityön puolelta. Yhteisten rajapintojen
hyödyntäminen ja menettelyjen havainnointi.