Esityksessä kuvataan suurten kaupunkiseutujen (13) merkitystä aluekehityksessä keskeisten aluetalouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja väestöön liittyvien tunnuslukujen avulla. Kaupunkiseutuja (70) tarkastellaan muuttujakohtaisesti perinteisellä tavalla ja kartogrammina.

1. 7KARTOGRAMMIA SUURTEN
KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYKSESTÄ
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
Heinäkuu 2015

2. Alue- ja kaupunki-
kehityksen isot
muutosvoimat
1.Piikikkyys
2.Vyöhykkeisyys
3.Liikkuvuus
4.Monikulttuurisuus

3. Miten kuvata suurten
kaupunkiseutujen merkitys
ja millaisilla muuttujilla?

4. Yksi mahdollinen malli...
Kasvukolmio Helsinki-Tampere-
Turku (11 seutua) osuus koko
maasta eri muuttujilla
 Helsingin
 Raaseporin
 Turunmaan
 Turun
 Salon
 Loimaan
 Hämeenlinnan
 Riihimäen
 Forssan
 Tampereen
 Etelä-Pirkanmaan
Suurten 100 000 asukkaan
kaupunkiseutujen (13 seutua)
osuus koko maasta eri muuttujilla
 Helsingin
 Tampereen
 Turun
 Oulun
 Lahden
 Jyväskylän
 Porin
 Kuopion
 Joensuun
 Seinäjoen
 Hämeenlinnan
 Vaasan
 Lappeenrannan

5. Väestön osuus (%) seuduittain koko maan väestöstä 2014
KASVUKOLMIO
47,1 %
SUURET KAUPUNKI-
SEUDUT (13)
66,1 %

6. BKT-osuus (%) seuduittain koko maan BKT:sta vuonna 2012
KASVUKOLMIO
54,4 %
SUURET KAUPUNKI-
SEUDUT (13)
72,5 %

7. Asukkaiden käytettävissä olevien tulojen osuus seuduittain verojen ja
maksujen jälkeen vuonna 2012
SUURET KAUPUNKI-
SEUDUT (13)
67,6 %
KASVUKOLMIO
50,1 %

8. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) seuduittain
vuonna 2013
KASVUKOLMIO
68,7 %
SUURET KAUPUNKI-
SEUDUT (13)
88,3 %

9. Työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko maan työpaikoista
vuonna 2012
KASVUKOLMIO
50,5 %
SUURET KAUPUNKI-
SEUDUT (13)
70,2%

10. Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko
maan yksityisen sektorin työpaikoista
KASVUKOLMIO
53,6 %
SUURET KAUPUNKI-
SEUDUT (13)
72,5 %

11. Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaista
akateemisen tutkinnon suorittaneesta väestöstä vuonna 2013
KASVUKOLMIO
58,0 %
SUURET KAUPUNKI-
SEUDUT (13)
77,8 %

12. 13 suuren ja keskisuuren kaupunkiseudun osuus (%) eri muuttujilla
koko maan osuudesta (%)
66.1
72.5
67.6
88.3
70.2
72.5
77.8
0 20 40 60 80 100
Väestön osuus (%) 2014
BKT:n osuus (%) 2012
Käytettävissä olevien nettotulojen osuus (%)
2012
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%)
2013
Kaikkien työpaikkojen osuus (%) 2012
Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%)
2012
Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus
(%) 2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitysmenot, työssäkäynti ja koulutusrakenne
- Analyysin kohteena
oli 13 suurta tai keski-
suurta kaupunkiseutua
suhteessa kaikkiin seu-
tuihin (70) vuosina
2012-2014
- Analyysin seudut:
Helsingin, Tampereen,
Turun, Oulun, Lahden,
Jyväskylän, Porin, Kuo-
pion, Joensuun, Seinä-
joen, Vaasan, Hämeen-
linnan ja Lappeenran-
nan
-Rajaus perustui siihen,
että em. kaupunkiseu-
dut ovat yli 100 000 tai
noin 100 000 seutuja
väestöpohjaltaan

13. Helsingin, Turun ja Tampereen välisen kasvukolmion seutujen osuus
(%) eri muuttujilla koko maan osuudesta (%)
47.1
54.4
50.1
68.7
50.5
53.6
58
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Väestön osuus (%) 2014
BKT:n osuus (%) 2012
Käytettävissä olevien nettotulojen osuus (%)
2012
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%)
2013
Kaikkien työpaikkojen osuus (%) 2012
Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%)
2012
Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus
(%) 2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitysmenot, työssäkäynti ja koulutusrakenne
- Analyysin kohteena oli
Helsingin, Turun ja
Tampereen kasvukol-
mion sisällä olevien
seutujen osuus (11)
suhteessa koko maan
kaikkien seutujen (70)
osuuteen vuosina 2012-
2014
- Analyysin seudut:
Helsingin, Raaseporin,
Turunmaan, Salon, Tu-
run, Loimaan, Forssan,
Riihimäen, Hämeenlin-
nan, Etelä-Pirkanmaan
ja Tampereen kaupunki-
seudut

14. Yksi hahmotelma kaupunkiseutujen kasvun ja vuorovaikutuksen
näkökulmasta väestöennusteen perustella vuoteen 2040 mennessä
Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

15. MONIKESKUKSINEN
ALUERAKENNE 2050?
 Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keskittyy
suuriin kaupunkeihin, niitä ympäröiville kau-
punkiseuduille ja edelleen vyöhykemäisesti
niiden asteittain laajenevalle vaikutusalueelle
 Kaupungit ja kaupunkiseudut muodostavat
nauhamaisia toisiinsa kiinnittyviä kaupun-
kivyöhykkeitä. Liikennekäytävät ja –yhteydet
kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunkiseutujen
välillä ovat keskeisessä roolissa alueiden
menestymisessä. Hyvä sisäinen ja ulkoinen saa-
vutettavuus alueiden menestymisen elinehto.
 Metropolialueen vaikutusalue laajenee koko
Etelä- ja Lounais-Suomen käsittäväksi
suuralueeksi. Muut kaupunkikeskittymät ja
niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina
keskittyminä ja kasvuvyöhykkeinä.
 Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden
menestyminen on sidoksissa alueellisen
työnjaon kehittymiseen sekä yhteyksien ja
vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasva-
viin kaupunkiseutuihin. Biotalous saattaa nostaa
esille pistemäisesti paikallisia menestystarinoita.
Lähde: Kartta: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja
liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
Analyysi: Timo Aro 2015